Lainaus käyttäjältä: AP120 - 04.05.20 - klo:11:56

Eiköhän ne jauheet ole  kylvökoneen läpi varastoitu.
Aika isoja siemen varastoja pitäisi pitää jos kahden vuoden siemenet varastoksi. Ei riitä rekkakuorma per laatu.
Tietysti jos on jumalattomasti siilotilaa, mikäs siinä.

Siilotila ei ole ongelma. Ongelma on se, kuka siementen varastoinnista on vastuussa? Jos niitä ei ole tilalla, niin sitten pitää olla varmuus siitä, että ne on jollain muulla. Kenellä olettaisit olevan sun ylivuotiset siemenet varastossa, jos uudesta sadosta ei siemeneksi ole?

Historiallisesti (1600 ja 1800-luvuilla) nälkäkuolemat johtuivat kahdesta perättäisestä katovuodesta... nytkö 2000-luvulla ei enää voisi käydä näin? Ilmastonmuutoskeskustelussa monet järkevätkin ihmiset pitävät tätä jopa kasvana uhkana, tiedä sitten?

Hyvähän sitä on siementä olla aina varalla.
Ja jäähän sitä aina kylvöiltä yli.mut ei niillä satoja hehtaareja kylvetä.

Lainaus käyttäjältä: Green New Dealer - 04.05.20 - klo:20:40

Siilotila ei ole ongelma. Ongelma on se, kuka siementen varastoinnista on vastuussa? Jos niitä ei ole tilalla, niin sitten pitää olla varmuus siitä, että ne on jollain muulla. Kenellä olettaisit olevan sun ylivuotiset siemenet varastossa, jos uudesta sadosta ei siemeneksi ole?

Historiallisesti (1600 ja 1800-luvuilla) nälkäkuolemat johtuivat kahdesta perättäisestä katovuodesta... nytkö 2000-luvulla ei enää voisi käydä näin? Ilmastonmuutoskeskustelussa monet järkevätkin ihmiset pitävät tätä jopa kasvana uhkana, tiedä sitten?

Hyvähän sitä on siementä olla aina varalla.
Ja jäähän sitä aina kylvöiltä yli.mut ei niillä satoja hehtaareja kylvetä.

Kait sentään joku tieto on, missä ne siemenet on varastoitu, jos ne eivät ole tilalla? Pitääkö tästä vetää johtopäätös, etteivät satojen hehtaarien tilat ole mitenkään varautuneet katovuoteen, edes tiedon tasolla?  Pitäiskö olla suunnitelma, miten yhdestä katovuodesta selvitään, jos toinen tarkoittaa jo katastrofia?

Suurten kuolonvuosien aikana maaseudun tilat autioituivat, kun sieltä lähdettiin kerjuulle. Kun sato ei kelvannut siemenviljaksi, niin ensin syötiin karja, joku syyllistyi kannibalismiin ja kulkutaudit tappoivat kerjäläisiä. Kaikki eivät selvinneet Varsinais-Suomeen ja Uudellemaalle, jossa ei kärsitty nälänhädästä oikeastaan ollenkaan. Historia opettaa... 

Lainaus käyttäjältä: Lemmy - 03.05.20 - klo:19:19

Paineilmalla ja ämpäristä imevällä hiekkapuhallusruiskulla suihkutin nestepeittauksen Jussi-täyttöruuvin kitaan. Nesteen tuloa voi muuttaa ruiskun säädettävällä suukappaleella, voisi olla myös hana letkussa. Lisäksi vaikuttaa nostokorkeus pöntöstä pistooliin. Ilmamäärän säätö ei ole rakettitiedettä, ilmaa tulee pillistä vakiomäärä äänen nopeudella oli kompuran säiliössä sitten 5 tai 8 baaria.

Eikö kovempi paine lisää ilmavirtaa ja neste menee pienempiin pisaroihin, jopa sumuksi, joka karkaa reikäpaikoista ympäröivään ilmaan? Jos painetta liikaa laskee, niin valuu tippoina pillin kärjestä, kuin vanhan miehen kusi, kastellen kengän kärjet 

Peittaus on varotoimi siltä varalta, että siemenessä on jotain tautia. Kannattaako kylvää sairaalla siemenellä vai koittaa tuottaa tervettä siementä? Siemenkauppias kysyy, otatko peitattuna... pitäiskö kysymys olla, haluatko tervettä peittaamatonta vai tautista peittattua? No sitä pitää miettiä, kun elohopea-peittausjauheet loppuu ja uudemmat baytanjauheet tulee kaikki ensin käytetyksi 

Huonolla paineella ei sitten enää ime purkista tavaraa. Paineilma tekee jonkin verran kyllä sumua, joten haiskahtaa enemmän kuin joku viuhkasuutin. Kompuran painevaihtelu ei käytännössä näy suihkussa. Kuivapeittaus toimi ihan hyvin, kun laite oli tuossa täyttöruuvissa, mutta jospa näillä sotkuilla jotain lisäarvoa saisi. Muuten mennään lähes pelkästään kylvön yhteydessä annetulla lannoituksella.

Pieni ristiriita on siinä, että maahan koitetaan saada sienirihmastoja hiiltä sitomaan ja antamaan ravintoa kasville. Ja sitten siemeneen lisätään sienimyrkkyjä, mutta suojaa ne nyt siemenen suoranaiselta homehtumiselta ainakin. Ehkä myrkyt voisi korvata sokerilla, joka kävisi alkoholiksi ja estäisi homeita, ja toisaalta herättelisi niitä maan hyödyllisiä pieneliöitä.

Lainaus käyttäjältä: Green New Dealer - 03.05.20 - klo:23:45

Lainaus käyttäjältä: Lemmy - 03.05.20 - klo:19:19

Paineilmalla ja ämpäristä imevällä hiekkapuhallusruiskulla suihkutin nestepeittauksen Jussi-täyttöruuvin kitaan. Nesteen tuloa voi muuttaa ruiskun säädettävällä suukappaleella, voisi olla myös hana letkussa. Lisäksi vaikuttaa nostokorkeus pöntöstä pistooliin. Ilmamäärän säätö ei ole rakettitiedettä, ilmaa tulee pillistä vakiomäärä äänen nopeudella oli kompuran säiliössä sitten 5 tai 8 baaria.

Eikö kovempi paine lisää ilmavirtaa ja neste menee pienempiin pisaroihin, jopa sumuksi, joka karkaa reikäpaikoista ympäröivään ilmaan? Jos painetta liikaa laskee, niin valuu tippoina pillin kärjestä, kuin vanhan miehen kusi, kastellen kengän kärjet 

Peittaus on varotoimi siltä varalta, että siemenessä on jotain tautia. Kannattaako kylvää sairaalla siemenellä vai koittaa tuottaa tervettä siementä? Siemenkauppias kysyy, otatko peitattuna... pitäiskö kysymys olla, haluatko tervettä peittaamatonta vai tautista peittattua? No sitä pitää miettiä, kun elohopea-peittausjauheet loppuu ja uudemmat baytanjauheet tulee kaikki ensin käytetyksi 

Huonolla paineella ei sitten enää ime purkista tavaraa. Paineilma tekee jonkin verran kyllä sumua, joten haiskahtaa enemmän kuin joku viuhkasuutin. Kompuran painevaihtelu ei käytännössä näy suihkussa. Kuivapeittaus toimi ihan hyvin, kun laite oli tuossa täyttöruuvissa, mutta jospa näillä sotkuilla jotain lisäarvoa saisi. Muuten mennään lähes pelkästään kylvön yhteydessä annetulla lannoituksella.

Pieni ristiriita on siinä, että maahan koitetaan saada sienirihmastoja hiiltä sitomaan ja antamaan ravintoa kasville. Ja sitten siemeneen lisätään sienimyrkkyjä, mutta suojaa ne nyt siemenen suoranaiselta homehtumiselta ainakin. Ehkä myrkyt voisi korvata sokerilla, joka kävisi alkoholiksi ja estäisi homeita, ja toisaalta herättelisi niitä maan hyödyllisiä pieneliöitä.

Semmonen peittausaine on joskus ollut joka toimii kuin peittausaine mutta parantaa sienirihmastoa . Onko sellainen vielä ?

Lainaus käyttäjältä: Lemmy - 05.05.20 - klo:10:20

Lainaus käyttäjältä: Green New Dealer - 03.05.20 - klo:23:45

Lainaus käyttäjältä: Lemmy - 03.05.20 - klo:19:19

Paineilmalla ja ämpäristä imevällä hiekkapuhallusruiskulla suihkutin nestepeittauksen Jussi-täyttöruuvin kitaan. Nesteen tuloa voi muuttaa ruiskun säädettävällä suukappaleella, voisi olla myös hana letkussa. Lisäksi vaikuttaa nostokorkeus pöntöstä pistooliin. Ilmamäärän säätö ei ole rakettitiedettä, ilmaa tulee pillistä vakiomäärä äänen nopeudella oli kompuran säiliössä sitten 5 tai 8 baaria.

Eikö kovempi paine lisää ilmavirtaa ja neste menee pienempiin pisaroihin, jopa sumuksi, joka karkaa reikäpaikoista ympäröivään ilmaan? Jos painetta liikaa laskee, niin valuu tippoina pillin kärjestä, kuin vanhan miehen kusi, kastellen kengän kärjet 

Peittaus on varotoimi siltä varalta, että siemenessä on jotain tautia. Kannattaako kylvää sairaalla siemenellä vai koittaa tuottaa tervettä siementä? Siemenkauppias kysyy, otatko peitattuna... pitäiskö kysymys olla, haluatko tervettä peittaamatonta vai tautista peittattua? No sitä pitää miettiä, kun elohopea-peittausjauheet loppuu ja uudemmat baytanjauheet tulee kaikki ensin käytetyksi 

Huonolla paineella ei sitten enää ime purkista tavaraa. Paineilma tekee jonkin verran kyllä sumua, joten haiskahtaa enemmän kuin joku viuhkasuutin. Kompuran painevaihtelu ei käytännössä näy suihkussa. Kuivapeittaus toimi ihan hyvin, kun laite oli tuossa täyttöruuvissa, mutta jospa näillä sotkuilla jotain lisäarvoa saisi. Muuten mennään lähes pelkästään kylvön yhteydessä annetulla lannoituksella.

Pieni ristiriita on siinä, että maahan koitetaan saada sienirihmastoja hiiltä sitomaan ja antamaan ravintoa kasville. Ja sitten siemeneen lisätään sienimyrkkyjä, mutta suojaa ne nyt siemenen suoranaiselta homehtumiselta ainakin. Ehkä myrkyt voisi korvata sokerilla, joka kävisi alkoholiksi ja estäisi homeita, ja toisaalta herättelisi niitä maan hyödyllisiä pieneliöitä.

Semmonen peittausaine on joskus ollut joka toimii kuin peittausaine mutta parantaa sienirihmastoa . Onko sellainen vielä ?

Olisikohan sun parempi vain hoitaa niitä sorkkia ja kasvattaa niihin vaan sitä jalkasientä ja kynsisientä . Viljan peittauksessa pyritään pääsemään Kaikista siemenlevinnnäisistä sienistä ja taudeista eroon,ei lisätä niitä .

Kultakasvua mainostettiin jossain edelleen, mutta en tiedä sen reseptiä. Jossain taisi olla katkaravun kuoresta saatua aineosaa mukana. Noissa savimaissa taitaa olla rihmastoja ihan riittävästi ja peittausaine tuskin niihin vaikuttaa. Varsinaiset tautiaineet voi jotain vaikuttaa. Ja keinolannoitteena annettu liukoinen typpi vie rihmastolta työt.