Millaisia jätevedenpuhdistamoita agrolaisilla käytössä, lähinnä kai kyseeseen jatkossa tulevat erilaiset panospuhdistamot.

Onko toimineet, paljonko tuli kustantamaan, käyttökustannukset jne.

Samaa mäkin kyselin tuolla Murtolan puolella, kun ainakin asuinrakennuksen jätevesille pitää jotain tehdä ja ilmeisesti myös maitohuoneen vesille. Säädökset vain muuttuvat niin nopeasti, ettei meinaa perässä pysyä. Lisäksi hinnat ovat nousseet rajusti viime vuosina. Viime viikolla oli paikkakunnalla jätevesipäivä Rautiassa ja siellä esiteltiin Uponorin systeemiä. Meinasin lentää persiilleni, kun kyselin laitteiston hintaa. Hintahaarukka 12-23 tonnia, maitohuoneen systeemi sijoittunee yläpäähän. Onneksi on vielä 6 vuotta aikaa suunnitella...

Talossa käytössä GreenRock-puhdistamo. Entisten 2 kaivon perään laitettiin muovinen lisäkaivo, jossa ilmastuspumppaus, talossa sisällä kemikaalin annostelija. Polyalumiinikloridia kanisterista.

Laitteet, kaivo ja tarkastuskaivo maksoi 2850, sähkömies asenti pihalle yhden pistorasian pylvääseen ja sisälle annostelijaa varten toisen ehkä 100€. Kaivut lisäkaivolle, tarkastuskaivolle purkuputken loppupäähän ja maakapelille tein omalla kaivurilla. Kemikaali maksoi 78€ rautakaupassa 36 kg astiassa, n. 100 g/vuorokaudessa pitäs syötön määrä olla 3-4 hengelle eli se astia riittää vuoden.Sähköä ilmastuspumppu (uppopumppu) kuluttaa 40-50% 300W tehosta, kun kellokytkin käyttää pumppua vajaat puolet vuorokaudesta. Noissa hinnoissa on ALV mukana.

Rakennettuun osuuskuntaviemäriin liittyminen olis maksanut yli 4000 (ei kukaan edes kertonut/halunut tietää lopullista minun hintaa) ja kuutiomaksu lienee useita euroja. Oma tuli halvemmaksi.

Talossa käytössä GreenRock-puhdistamo. Entisten 2 kaivon perään laitettiin muovinen lisäkaivo, jossa ilmastuspumppaus, talossa sisällä kemikaalin annostelija. Polyalumiinikloridia kanisterista.

Laitteet, kaivo ja tarkastuskaivo maksoi 2850, sähkömies asenti pihalle yhden pistorasian pylvääseen ja sisälle annostelijaa varten toisen ehkä 100€. Kaivut lisäkaivolle, tarkastuskaivolle purkuputken loppupäähän ja maakapelille tein omalla kaivurilla. Kemikaali maksoi 78€ rautakaupassa 36 kg astiassa, n. 100 g/vuorokaudessa pitäs syötön määrä olla 3-4 hengelle eli se astia riittää vuoden.Sähköä ilmastuspumppu (uppopumppu) kuluttaa 40-50% 300W tehosta, kun kellokytkin käyttää pumppua vajaat puolet vuorokaudesta. Noissa hinnoissa on ALV mukana.

Rakennettuun osuuskuntaviemäriin liittyminen olis maksanut yli 4000 (ei kukaan edes kertonut/halunut tietää lopullista minun hintaa) ja kuutiomaksu lienee useita euroja. Oma tuli halvemmaksi.

Minkälaisen paperisodan tää vaatii, ilmeisesti kumminkin
rakennusluvan/toiminpideluvan ja jonkinmoisen seurannan
/raportoinnin (mappi) systeemin toiminnasta.

Millaisia jätevedenpuhdistamoita agrolaisilla käytössä, lähinnä kai kyseeseen jatkossa tulevat erilaiset panospuhdistamot.

Onko toimineet, paljonko tuli kustantamaan, käyttökustannukset jne.

Itsellä myös Greenrock, mutta ilman mitään ilmastimia tai kemikaalien lisäyksiä. Ja sisään menee vain yksityistalouden vedet. Malli on kaksipönttöinen: ensin kolmiosainen sakokaivo (S3), sitten perässä se kivivillasuotimella ja muovikappaleilla varustettu puhdistusyksikkö (Greenpack mini). Ilmastus luonnonvedolla, eli tuulettuu loppupelissä asuinrakennuksen katolle viemärintuuletusputkeen.

Nyt kolme vuotta maassa; myönnän, ei ole edes avuttu kertaakaan. Mutta kun on mitoitettu vesivessalle ja meillä erotteleva kuivakäymälä talossa (virtsa menee omaan 3 kuution umpikaivoon, josta keväällä pellolle, kiinteä kannetaan kompostoriin pihalle), niin en noiden harmaavesien vuoksi ole ottanut kovin suuria paineita. Ja pesuaineetkin vielä fosfaatittomia.

Huoleton systeemi. Ja päätelleen avo-ojasta, johon em. systeemin ja pienen hiekkapatjan kautta vesi päätyy, kohtalaisen tehokaskin.  Ainoa ongelma monelle tulee korkeusvaatimuksesta: sisäänmenevän ja ulostulevan veden korkeusero on 130 cm eli talon pitää olla jonkin verran ympäristöään korkeammalla kumpareella, jotta toimii. Ei ongelma mäkimaastossa, mutta esim. meidän kylällä ainakin 2/3 taloista ei voi tehdä kanssamme samaa valintaa ihan tästä syystä.

Petri

Green rock MH2 käytössä viidettä vuotta. Sinne menee kaikki talon ja maitohuoneen jäte/pesuvedet.
Vanhat betoniset sakokaivot jäi käyttöön. Uutta tuli varsinainen puhdistamo ja muovinen sakokaivopönttö, jossa maitohuoneen ja pirtin jätevedet sekoittuvat ennen varsinaista puhdistamoa.
 Kyseessä siis biologis-kemiallinen puhdistamo. Rahaa paloi tekovaiheessa kaikkinensa vähän yli kymppitonni.
 Alkuvaikeuksien jälkeen ohjauskeskuksen " aivot" on vaihdettu kerran(200-300 euroa) ja ilmastuspuhallin myös kerran(100 euroa).
 Yllämainittua polyalumiinikloridia kuluu nykyasetuksilla 4 kannullista(39kg per kannu) vuodessa.
  Huoltomies käy tekemässä vuosihuollon kerran vuodessa(200-300 euroa per kerta).

  Tehtaan toimintaa ei voi millään muotoa kehua laskutuksen suhteen. Huoltolasku täytyy aina tarkistaa ettei ole mitään ylimääräisiä ja laskun eräpäivä voi olla jo menny siinä vaiheessa kun se kolahtaa postilaatikkoon.

Lainaus käyttäjältä: Wejjo - 27.01.08 - klo:08:53

Nyt kolme vuotta maassa; myönnän, ei ole edes avuttu kertaakaan. Mutta kun on mitoitettu vesivessalle ja meillä erotteleva kuivakäymälä talossa (virtsa menee omaan 3 kuution umpikaivoon, josta keväällä pellolle, kiinteä kannetaan kompostoriin pihalle), niin en noiden harmaavesien vuoksi ole ottanut kovin suuria paineita. Ja pesuaineetkin vielä fosfaatittomia.

Minkä valmistajan kuivakäymälä?

Itse olen suunnitellut Ekoletin (http://www.ekolet.com/ekolet-fin/YV.html) kompostoivaa kuivakäymälää
nesteen biosuodatuksella, ajatus olisi ,kuten valmistajankin suosittelee, johtaa nesteet harmaiden vesien kanssa maahanimeytykseen.

Mutta onko luvallista tehdä umpisäiliö ilman mitään imeytyshommeleita? Kesäisin sitten vaan tyhjentää sen pellolle. 

Talossa oli laajennuksen ja remontin vuoksi pakko laittaa viemäri kuntoon nyt. Putkisuunnittelija laati piirustukset ja laitevalmistaja vastaa siitä, että vaatimukset on täytetty. Laitteisto on kovin yksinkertainen. Näyttää siltä, että vaatimuksien täyttymisen todistava paperi on se arvokkain osa puhdistamoa. Nykyisin rakennuslupa edellyttää talonhuoltokirjaa. Ei mitään ehdotonta oikeaa mallia annettu tämän kirjan sisällöstä, sanottiin vaan että sinä kyllä osaat itse tehdä. Tietokoneessa on oma versio kirjasta ja ehkä sinne vois lisätä myös havaintoja viemärin toimivuudesta, kaikki käyttöohjeet ja materiaalien tavaraselostukset on kerättynä kansioon.

Oman talouden umpisäiliön saa kyllä omalle omistuksessa olevalle pellolle levittää. Eniten epäilyttää miten EU-byrokratiaan sulautetaan ravinteet. Varmaan lantanäyte+lohkokorttiin ravinteet tarvitaan ettei tule myöhemmin sanktioita.

Minkä valmistajan kuivakäymälä?

Itse olen suunnitellut Ekoletin (http://www.ekolet.com/ekolet-fin/YV.html) kompostoivaa kuivakäymälää
nesteen biosuodatuksella, ajatus olisi ,kuten valmistajankin suosittelee, johtaa nesteet harmaiden vesien kanssa maahanimeytykseen.

Meillä on enemmän mallia omatekemä. Eli istuimena erotteleva Dass-Isak
www.dinvvsbutik.se/dassisak-urinseparer-insats-p-7953200.html, toiselta nimeltään myös Separett PuuCee500
http://www.separett.fi/default.asp?id=1362&ptid=
Ainakin meillä oli paikallisessa lvi-liikkeessä pari vuotta sitten noita Separett-osia hyllyssä. Styroxiset istuinosa ja kansi tulee mukana, mutta lahjoitin yhdelle mökkiläiselle. Tuolle muoviselle olen tehnyt vanerista istuimen rinkuloineen ja kansineen, jonka voi helposti kipata tyhjennyksen ajaksi.

Virtsa menee siis umpisäiliöön. Kiinteä putoaa alaspäin melassisangosta kuumailmapuhaltimella muotoiltuun keruuastiaan, josta viedään ämpärillä kompostoriin pihalle noin kerran viikossa. Meillä onnistui 20 cm "kuoppa" lattiaan, joten isompi astia ei ole mahdollinen. Eli meillä kiinteä tavara ei millään lailla kompostoidu sisätiloissa, pieni puhallin (noin 2w) vie hajut katolle. Eikä muuten haise, vaikka kuinka piereskelisi - jos vain sattuu istumaan alas päästön ajaksi.

Käytännössä ainoa ongelma ovat satunnaiset miespuoliset vieraat, jotka (kun en muista muistuttaa oikeasta tekniikasta hotelli helpotuksessamme) saattavat sorotella siihen kiinteän jätteen keruuastiaan, joka muuttuu raskaaksi kantaa ja haiseekin sitten kompostorissa päivän-kaksi.

Itse olen vähän perusskeptinen näihin laitoksiin, joissa neste ja kiinteä uloste laitetaan ensin yhteen ja sitten jotenkin erotellaan. Noin nettisivujen puolesta Ekolet vaikuttaa kyllä ihan mahdolliselta vehkeeltä, voisin hyvin kuvitella sen oikeasti toimivaksi. Ja korkea säiliö, jossa tavara kompostoituu, helpottaa arkea, kun periaatteessa toimenpiteitä tarvitsee vain pari kertaa vuodessa. Ja ainakin itse pidän hyvänä, että kalanperkeet ja muu nopeasti pilaantuva ja haiseva jäte voidaan helposti sijoittaa huussin kautta kiertoon.

Ainoana mahdollisena arkiongelmana näissä pidän kärpäsiä, ja pahempana vielä banaanikärpäsiä, niitä pieniä, märässä viihtyviä. Tavalliset saa sillä kärpäsbakteerilla kyllä hoidettua (DeLavalin Larvicide bio), mutta paikkojen puhdistettavuus juuri niitä pieniä varten on tärkeä juttu. Siksi en pitänyt ex-konttorilla olevasta Naturum-rumpukompostikäymälästä ollenkaan, koska sitä ei käytännössä saanut koskaan niin puhtaaksi (sisältä), etteivätkö nuo pikkulentävät olisi onnistuneet lisääntymään. Ekoletissa näyttäisi siltä, että mahdollisten ongelmien sattuessa kostea biojäte saadaan niin hyvin kuivikkeilla peittoon, että tämä ongelma lienee harvinainen, jos ollenkaan esiintyvä.

Petri

2003 vuodesta on ollut atomarin panospuhdistamo. Ainut vika tähän asti on ollut ajastinkellon rikkoontuminen. Pari kertaa vuodessa tyhjään liiat lietteet pois ja noin parin kuukauden välein täytyy lisätä ferrosulfaattia sekä silloin tällöin pitää puhdistaa anturi joka ohjaa ferropumpun toimintaa.

Tässä jotain tietoa http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=221034&lan=fi

Meillä jäi vanhat sakokaivot käyttöön ja puhdistamo tuli entisen poistoputken välille, joten pihaa ei tarvinnut paljoa rääpiä auki. Puhdistamoon johdetaan myös maitohuoneen pesuvedet. Kannattaa huomioida jotta läheskään kaikki putsarit ei sovellu maitohuonevesille. Täälläpäin joku ympäristösihteeri oli suositellut atomaria eräälle maitotilalle, koska atomar on ennen tehnyt puhdistamoja meijeriteollisuuteen, ja nyt sitten soveltanut niitä pienempään mittakaavaan, joten maitovesien käsittelystä on kokemusta. Muut firmat taas ovat puhdistaneet pas..vesiä ja nyt yrittävät putsata maitovesiä niin ei tahdo homma pelata. Atomarin putsari myöskin toipuu itsestään jos vaikka tankin hana on unohtunut auki.

kysymys että miten paljon oikein pitää maitohuoneesta ja navetalta muutenkin tulla jätevesiä että niille kannattaa tehdä oikein oma puhdistamo? täytyy olla aikamoinen määrä. jos puhdistamo maksaa vaikka 10 tuhatta tekee se esimerkiksi 4 euron kuutiohinnalla ajettuna 2500 kuution edestä ajoa pellolle. jos navetalta vuodessa tulee vaikka 200 kuutiota jätevettä vuodessa (mikä on jo paljon) tekee se 12,5 vuotta. lisäksi minkä verran on puhdistamon ylläpitokulut.

monessa paikassa on laskeminen unohdettu kun on tehty puhdistamo.

kysymys että miten paljon oikein pitää maitohuoneesta ja navetalta muutenkin tulla jätevesiä että niille kannattaa tehdä oikein oma puhdistamo?

No meillä menee sinne putsariin kahden talouden ja navetan vetet, ei sitä kannata pelkkää navettaa varten tehdä!

Mulla oli naveta laajennuksessa vaihtoehtoina rakentaa 200 motin säiliö maitohuonevesille tai sitten puhdistamo. Puhdistamolla sai samalla hoidettua asuinrakennuksenkin velvoitteet kuntoon.

Lainaus käyttäjältä: Laki Luuk - 27.01.08 - klo:20:19

kysymys että miten paljon oikein pitää maitohuoneesta ja navetalta muutenkin tulla jätevesiä että niille kannattaa tehdä oikein oma puhdistamo?

No meillä menee sinne putsariin kahden talouden ja navetan vetet, ei sitä kannata pelkkää navettaa varten tehdä!

no hyvä sitten ymmärtää ettei tarvitse laskea kustannuksia.