- Minnoon tuota asijaa mietinnä. Tahtoo haetata muutahi elämee. Onneksi sinä out semmonen valopilikku, että se keventee joskus niin palijo, ettei jalat muahan ylety.
- Elä sie omijasi ala huastoo. Kyllä siekii piäset vielä minun pahattii puolet tuntemmaan. Suat ehtii piilopaekkoo, ku akka tosissaan karijassee.
- Sepä tuo onniin nähtävä kun sinullahhii roput kärähtee.
- Uatappahan päevvee nousevvaa...
- Etpään tuota muorillekkaa suomentanna, vaekka se niin ouvvosti on käöttäötynnä. Pitäsköön meijän ku iltanavetalle mennään, niin käyä kahtomassa missä jamassa sillon ruokahommelit. Vaekkei palijo syö, vuan ohan se jo ollunna viikon itekseen...
- Kyllä kae meijän pittee huolta kantoo. Ohan se sinun äetee kumminki.
- Niinhän se on. Siksipä tuommonen käöttäötyminen pannee huolestuun. Että onko se muutahi kuin pelekkee sisua.
- Eipään se yksiolo maha aenakkaa parantee tilannetta. Vuan asijaan on tartuttava, ennen ku eon liijan myöhästä. Mulla seon ollunna mielessä, vuan en oo tohtinna älähtee.
---