Tommosilla vertailuilla, sika vastaan nauta, ei ole mitään järjellistä pohjaa.
Riippuu vähän kenen kannalta asiaa katsoo? Jos katsotaan asiaa kuluttajan eli maksajan kannalta niin maksajaa ainakin pitäisi kiinnostaa pano-tuotos eli mitä tukieurollaan saa. Toistaiseksi asiasta ei ole todellisuudessa keskusteltu koska maksajat eivät tiedä asioiden todellista laitaa vaan (keskusta)poliititikot ovat maksajien puolesta päättäneet mistä he maksavat.
Mutta sikapuolella tukieurot ab-alueella nyt noin 10-12% tuotteen hinnasta eli tukieurolla kuluttaja saa noin 7 kiloa sianlihaa, c-alueella pikkaisen vähemmän. Nautapuolella jos ajatellaan jotain täysin tukien varassa pyöritettävää pohjoisen tuki-haikkulaa niin tukea tulee 450 (630) euroa per emolehmä ja jos emolehmää kohti saadaan noin 300 kiloa lihaa vuodessa myyntiin niin tukieurolla saadaan siis 0,7 kiloa naudanlihaa. Sianlihaa kuluttaja saa siis tukieurollaan 10x määrän. Etelässä panos-tuotos tukien pienuudesta johtuen parempi kun tukea 80 euroa eli siitä tulee lähes 4 kiloa lihaa per tukieuro mutta sekin vielä jää kauaksi sikapuolen hyötysuhteesta.
Maitopuolella aina perustellaan että "ei pohjoisen maitoja ajeta etelään purkitettavaksi vaan niistä tehdään juustoa". No, mitäs tukieuroilla saa? Jos vaikka Utsjoelta niin maitotuet 30c/l ja päälle maitokeräilyn kuljetustuet mutta sanotaan nyt tuo 30 c/l tukea. Tehdään kilo juustoa johon kai menee noin 10l maitoa eli tuossa juustokilossa on kuluttajan tukieuroja noin 3 euroa. Tai itse asiassa kuljetustuen kanssa vielä enemmän. Myydään arkijuustona kaupan hyllyssä noin 4 euron kilohinnalla niin jos juusto on tehty Utsjoella tuotetusta maidosta niin kuluttaja maksaa siitä saman verran veroina/tukina kuin maksaa kaupan hyllyssä. Ja tilanne säilyy vaikka se juusto vietäisiin ja myytäisiin vaikka Ruotsissa, kuluttaja on maksanut siitä Utsjoen maidosta tehtystä juustosta 3 euroa kilo kun se on Ruotsissa kaupan hyllyllä.
Tilanne hieman vaihtelee tuotteesta riippuen mutta olennainen asia on ehkä se paljonko tuotteessa on tukea prosentteina. Sikapuolella lihakilossa siis noin 10-12%, maidossa jos tullaan lähelle Eurooppalaista keskihintaa kuten sianlihassa ollaan eli joku 30c/l niin etelässä tukea noin 10% mutta jo c1/c2 niin yli 25% ja Utsjoella jo 100%. Naudanlihaa voidaan tuottaa monella tavalla ja niistä tukikuvioista en edes tiedä mutta vaikka tuo emolehmät niin pohjoisessa jos tukea 1,5 euroa per lihakilo niin se on sitten 3 euron kilohinnasta 50%? Etelässä itse asiassa tuen osuus kilohinnasta taitaa olla alle 10% eli lihanautapuoli etelässä on heikoilla? Mutta laskekoon joku joka osaa nuo rosentit.
Mutta olennainen asia on mielestäni juuri tämä että mitä maksaja tukieurollaan saa. Jos maksaja tietäisi kaikki miten tämä homma menee niin moni maksaja saattaisi alkaa kyselemään sen perään että mikä on maksajan tukieuron panos/tuotos -hyötysuhde? Ja tässä vertailussa kyllä sika on aika vahvoilla varsinkin kun nyt loputkin tuet olisivat lähdössä eli markkinaehtoisesti mennään.
Ensinnäkin... Pohjoisen maidot, c2p,c3-4 tjsp?, ei liene kovin suurin määrä koko Suomen maitomäärästä, en ehtiny kaivella lukuja, mut kai ne jostain löytyys. Oleellisempaa on se, ettei noita korkeimpia tukia kovin monille litroille jaella.
Toisekseen... pohjoisen maidoista tuskin tehdään arkijuustoa, ellei niitä ajella Kaitsoriin tai Lapinlahdelle, joissa Edam-juustot (arkijuustokin on pohjimmiltaan edam...) valmistetaan. Haapavedellä väännetään Oltermannia, Toholammilla Emmentalia. Nämä siis käsittääkseni Valion pohjoisimmat juustoa tuottavat laitokset?
Kolmanneksi... c1 maidossa tukea yli 25% niinvarmaanjoo. Just laskin, tosin omilla tilakohtaisilla pitoisuuksilla, 17,9% eli jonkin verran alle tuon 25%.
Ihannehan tietenkin olisi, ettei kukaan tarvitsisi mitään tukia vaan saisi tuotteestaan oikean hinnan, joka kattaisi tuotantokustannukset ja korvauksen menetetystä vapaa-ajasta, jota duunaripuolella palkaksikin kutsutaan, meikäläisittäin kaiketi tuottoa sijoitetulle pääomalle...
Tosiasia nyt vain on se, ettei tämä nykymaailma toimi näin... Edelleenkään mä en ymmärrä, mitä tämä eri tuotantosuuntien välinen vastakkainasettelu hyödyttää? Saako joku todellakin siitä lisää rahaa kukkaroonsa?
Tämä nykyinen maataloustuotannon tehottomuus on sentään pitkällisen kehityksen tulos eikä sitä hetkessä pureta. Tehottomuus lienee osaltaan sodanjälkeisen ajan peruja, kun siirtoväkeä ja veteraaneja oli asutettava, työllistettävä ja ruokittava? Ei niitä pirstottuja tiloja hetkessä yhdistellä takaisin tehokkaammiksi kokonaisuuksiksi ja silloinkin raha tuppaa virtaamaan kaupunkeihin muuttaneille perikuntien jäsenille... Tanskalaisilla ei tainnut olla sodan jälkeen ihan samanlaista kuin suomalaisilla? Aika hoitaa kyllä asioita, mutta ikävä kyllä perin hitaasti, mikä ei tunnu joillekin riittävän. No se on tätä nykypolvien "hetimullekaikki"-asennetta...