Nii alkaa näkyä.Ne on pitkiä kuukausia,pitäis jotenkin ostajien ja myyjien järjestäytyä,ettei kulanssit pääsis hyötymään.Siinä äkkiä rehun hinnat humpsahtaa mielettömiin lukemiin,kuten 06 syksyllä,oon kuullu Kiuruvedellä maksetun 80-100 euroa per paali.Oli sillon se kuiva kesä,ja jo syksyllä tuli hätä rehun riittävyydestä.

Viisaat otti silloin leikettä siiloon,paljon järkevämmällä hinnalla.

110 € +alv oli kovin hinta silloin jostain Junkkarin paalista. Silloin laskettiin sellaisia elossapitoruokintoja.

Etelän viljaylituotanto saattaisi kyllä oikeasti olla pienempää, jos nautakarjaa olisi pysynyt etelässä paremmin. Veetin kanssa olen sitä mieltä, että kotieläin- ja kasvituotannon voimakas aluellinen erilaistaminen on virhe. Silloin "kultaisilla vuosikymmenillä", kun etelän tilat houkuteltiin luopumaan karjasta keinotekoisen korkealla viljan hinnalla, en kuitenkaan kuullut suurta protestointia vilja-Suomesta. Miksiköhän?
Petri

Ah, kultaisia aikoja juu...
Kuulemma oli se "onnea" ostaa kotieläintilalle silloin rehuviljaa...
Oli halpaa ku saippua
Ei siinä protestit auttannu, oli vaan kiltisti ostettava. Silloin oli niitä kesannointi-säännöksiäkin semmoisia, että taisi saada jopa kärryllisen viljaa tilan pelloilta sitten syksyllä. Muut lohkot kun piti säiliksenä, niin ei tarvinnut kesannoida.
Noh, nykysin tuo tapa on suht kannattavakin... HYVÄLLÄ rehuohralla alkaen ~90 euroa/tonni. En viitti edes alkaa aatteleen, mitä se oli markkoina silloin "kultaisina vuosikymmeninä" per viljakilo.
Ja silloin maksettiin LVV:stäkin jopa tuloveroa. Ei vähennelty tai ynnäilty kuten ALV:n kanssa nykyisin. (vai ymmärsinkö jotain väärin? siis esim. teurastamot vähensivät sitten lihanhankinnan LVV:n kuten ALV:n nykyisin vastaavasti myynnin LVV/ALV:stä. Tuottajalla ei ollut mitään LVV vähennyksiä, vaan vero oli aina "kiinteä" osa hintaa? Eikös sitä joku joskus laskeskellut, että kyseisellä tavalla maanviljelijöiltä "puhallettiin" vuosittain pari miljardia markkaa kyseisen järjestelmän avulla yhteiskunnalle...)

HYVÄLLÄ rehuohralla alkaen ~90 euroa/tonni. En viitti edes alkaa aatteleen, mitä se oli markkoina silloin "kultaisina vuosikymmeninä" per vilja

101€/tn+alv  Huippuhinta...

Joo,2006 maksoi rehu maltaita. Toinen rehusato tehtiin syyskuun lopulla, nilkan korkeaa ruohoa kun sattui satamaan jo syyskuulla. Viljasta 3tn/ha ja sai olla tyytyväinen kun ei kuivauskustannuksia...

Säilörehua pystyy kuljettamaan hyvinkin rekalla näin talvella, tarvii vain jäädyttää välivarastolla. Se tosin ei liene ollut ongelma tänä talvena,onneks ei oo enää kantturoita

Rehupulaa on eepeelläkin ja turha jeesustella lannoittamisesta. Ekan sadon pani halla ja toisen vei kuivuus.

Täällä etelässä kävi 2008 just noin. 2009 sensijaan rehusato oli ennätysmäinen.

Jos olisi tasatuki koko maassa maidontuotannollakin, se lisäisi etelän maitotilojen kilpailukykyä huomattavasti ja pellon hinta etelässä nousisi entisestään? Ja taas Veetillä parku pääsee? Pohjoiseen painottuvalla tuella on ainakin teoriassa etelän peltohintojen nousua leikkaava vaikutus?

Jos täällä etelässä on 10% tiloista maitotiloja ei maitotuet paljoakaan pellonhintaan vaikuta.

Tuleehan se rehupula väkistenkin kun tehdään 300 kantturan navetoita ja hallinnassa peltoja kolmasosa tarpeesta ja sitten tehdään yhteistyötä kasvinviljelytilojen kanssa joilla ei kokemusta heinän viljelystä...että semmosta. Kesät sitte haalitaan rehua ympäri pitäjää/naapuripitäjiä pikkutilkuista ylisuurilla kalustoilla. Tämä ehkä vähän provona, mutta voi siinä vähän olla totuuden siementäkin  

Lainaus käyttäjältä: Maalaispoika - 20.03.10 - klo:22:06

Rehupulaa on eepeelläkin ja turha jeesustella lannoittamisesta. Ekan sadon pani halla ja toisen vei kuivuus.

Täällä etelässä kävi 2008 just noin. 2009 sensijaan rehusato oli ennätysmäinen.

Etkös sitten tehnyt kolmatta? Kun satteen välissä puoliväkisin saatiin korjuun tuli 60% vuoden paalimäärästä (ja 96% puristenestemäärästä)

2008 tehtiin kolmaskin. Korjuuvaiheessa riitti silloin vettä. 
2009 tehtiin toinen elokuun puolella ja sitten tuli kuivempi kausi eikä syksyllä ollut enää korjattavaa vaikka lannoitettiinkin.

2008 tehtiin kolmaskin. Korjuuvaiheessa riitti silloin vettä. 
2009 tehtiin toinen elokuun puolella ja sitten tuli kuivempi kausi eikä syksyllä ollut enää korjattavaa vaikka lannoitettiinkin.

Etelä-Suomen karjatalouden ongelma on aina ollut kuivuus -> Sato on keskimäärin paljon pienempi kuin vaikka täällä Savossa. Täällä se 8500 ry/ha onnistuu vaikka tällaiselta toimistorotalta ja Bogballe-kylvöllä.

Samoin D-arvot ovat etelässä huonommat. Joo. Ja on kokemusta, en minä näitä ihan arvaile..

Tuleehan se rehupula väkistenkin kun tehdään 300 kantturan navetoita ja hallinnassa peltoja kolmasosa tarpeesta ja sitten tehdään yhteistyötä kasvinviljelytilojen kanssa joilla ei kokemusta heinän viljelystä...että semmosta. Kesät sitte haalitaan rehua ympäri pitäjää/naapuripitäjiä pikkutilkuista ylisuurilla kalustoilla. Tämä ehkä vähän provona, mutta voi siinä vähän olla totuuden siementäkin  

Tämä vaikka provoks tarkoitettu,nii on monessa tapauksessa yllättävän totta

Itellä tosi naftisti peltoa suhteessa karjamäärään,vain 80a per lehmä,mutta kunnollisella nurmen hoidolla,tavaraa tulee.Nurmen täydennyskylvö ja kolme satoa nostaa hehtaarisatoa kovasti.

Menneenä kesänä heinäkuun lopulla toinen sato paaliin,heikko kasvu toisessa,mut kolmas oli sit todella runsas syyskuun puolvälissä.

Kuidusta tosin nyt sit pulaa

joharalle;    olen itse kanssa aina saanut kuulla tosta kuivamisongelmasta etelässä joten ehkä se onkin syynä miksi pitää huoltovarmuuden takia saada tuotanto viljaville hikeville maille kun nurmesta kyse!               tuo veetin valitus on hieman ristiriidassa sukulaisten juttuihin vihdistä!      nooo, eipä silti kyllä kato on kato kellä tahansa!

joharalle;    olen itse kanssa aina saanut kuulla tosta kuivamisongelmasta etelässä joten ehkä se onkin syynä miksi pitää huoltovarmuuden takia saada tuotanto viljaville hikeville maille kun nurmesta kyse!               tuo veetin valitus on hieman ristiriidassa sukulaisten juttuihin vihdistä!      nooo, eipä silti kyllä kato on kato kellä tahansa!

Niin. Ruoho kasvaa Keski-Suomessa etelää paremmin ja parempana. Näin on ollut aina ja tilanne tulee vielä pahenemaan. Ymmärtääkseni Veeti valittaa aina tukieroista. Asiasta voisi ajatella niinkin, että luonnonolot haittaavat etelän maitotaloutta -> Luonnonolojen tuki on kuitenkin käänteinen.

On etelässä tietysti nurmelle sopiviakin alueita. Samoin kuin keskemmällä Suomea nurmelle sopimattomia.

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 26.03.10 - klo:08:04

joharalle;    olen itse kanssa aina saanut kuulla tosta kuivamisongelmasta etelässä joten ehkä se onkin syynä miksi pitää huoltovarmuuden takia saada tuotanto viljaville hikeville maille kun nurmesta kyse!               tuo veetin valitus on hieman ristiriidassa sukulaisten juttuihin vihdistä!      nooo, eipä silti kyllä kato on kato kellä tahansa!

Niin. Ruoho kasvaa Keski-Suomessa etelää paremmin ja parempana. Näin on ollut aina ja tilanne tulee vielä pahenemaan. Ymmärtääkseni Veeti valittaa aina tukieroista. Asiasta voisi ajatella niinkin, että luonnonolot haittaavat etelän maitotaloutta -> Luonnonolojen tuki on kuitenkin käänteinen.

On etelässä tietysti nurmelle sopiviakin alueita. Samoin kuin keskemmällä Suomea nurmelle sopimattomia.

JoHaRallakin on sellaisia hietamaita, ettei paremmista väliä. Sellaisilla viljellään yleisesti erikoiskasveja: juurikasta, perunaa ja vihanneksia. Valitettavasti ne ovat poliittisista ja bisnessyistä vähentyneet 80-luvun "vanhoista hyvistä ajoista" jolloin esim. Köyliön pelloista oli 20% jurtilla, toiset 20% perunalla ja laidasta laitaan vihanneksia vielä lisäksi. Näitä lähinnä Kokemäenjokilaakso Satakunnan osalta ja Virttaankankaan liepeitä Varsinais-Suomen puolelle. 

Hankalampi juttu on savialue Turku-Loimaa-Jokioinen-Perniö. Savet kyllä kasvavat kunhan hommat hoidetaan vesitalouden suhteen jämptisti. Konstit hyvään nurmisatoon ovat aivan toiset kuin vaikkapa:
http://www.suomenrehu.fi/37.html
Itsellä on nurmen satotaso ollut samaa luokkaa, mutta aivan eri konstein. Omakohtaisia kokemuksia on myös kallionkovasta hiesusavesta Sotkamossa, ei voi täysin yleistää. Karjatalouden, eli nurmiviljelyn, häviäminen on ollut tappio savimaille, tosin vaikkapa Loimaa on Suomen suurin luomukunta apilakiertoineen.