Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 23.03.10 - klo:18:51

Lainaus käyttäjältä: Luomujussi - 23.03.10 - klo:18:47

Vai ettei ollut !!! Maailmalla varmuusvarastot tyhjät, viljaa oli varastoissa vain kuukauden tarpeisiin. Elettiin lähes kädestä suuhun. Monet maat kuten Venäjä ja jotkin Etelä-Amerikan maat rajoittivat viljan vientiä maasta sisäpoliittisista syistä. Ruoan hinnan ei haluttu nousevan liian korkeaksi. Tämä puolestaan nosti muualla viljan hintaa entisestäänkin. Meillä hinnat nousi aivan älyttömiksi.

Ja paskat täällä meillä ollut pulaa silloinkaan! Jos sattumoisin muistat niin silloin perustettiin SGN ja täältä alettiin VIEDÄ viljaa. Johtuen siitä että täällä oli varastot täynnä ja paikalliset toimijat eivät halunneet maksaa viljasta tarpeeksi. Sitten otettiin ja vietiin ja saatiin parempaa hintaa. Mutta täällä meillä ei todellakaan ollut pulaa silloinkaan! Ei vain haluttu maksaa viljasta eli rehusta asiallista hintaa.

Näin on.

Veetikin sai silloin sadonkorjuun alkuvaiheessa sähköpostia koskien viljan vientiä: kotimaassa kauppojen tarjous luokkaa 100 e/t, kun Suomenlahden tuollapuolen kaurastakin maksettiin 170 e/t.

Viljelijöitten oma vienti pakotti kauppaliikkeitten hintoihin korotukset...tosin nekin olivat vielä alle Keski-Euroopan hintojen.

Viljasta oli silloinkin ylituotantoa runsaasti ja on vieläkin. Syy tähän on se, että Virolais-Jussin viitoittamana Suomessa alettiin siirtää maataloutta 1970-luvulla  (nautataloutta) pohjoiseen, vaikka siinä ei ollut hituvertaa järkeä: jo kymmenen vuotta Jussin hölmöntölväyksen jälkeen jouduttiin laittamaan tuotannolle tiukat tuotantokiintiöt, silti kymmenen vuotta vielä tästä eteenpäin oltiin tilanteessa, missä markkinointimaksut uhkasivat viedä puolet maataloustulosta. EU-jäsenyys pelasti silloin, mutta kelvoton kepulais-ämteekoolainen liittymissopimus on ajanut taas maataloutemme ahdinkoon, tuotanto on siirtynyt yhä enemmän tundralle.  Pian on tulossa rajut leikkaukset kansallisiin maataloustukiin, valtion kassa on tyhjä.

Kepu on saatettava oppositioon ja ämteekoolta ei pidä kysyä yhtään mitään.

Veeti olis kuulunu toisen maailmansodan aikaiseen saksaan,propaganda ministeriks

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 23.03.10 - klo:18:51

Lainaus käyttäjältä: Luomujussi - 23.03.10 - klo:18:47

Vai ettei ollut !!! Maailmalla varmuusvarastot tyhjät, viljaa oli varastoissa vain kuukauden tarpeisiin. Elettiin lähes kädestä suuhun. Monet maat kuten Venäjä ja jotkin Etelä-Amerikan maat rajoittivat viljan vientiä maasta sisäpoliittisista syistä. Ruoan hinnan ei haluttu nousevan liian korkeaksi. Tämä puolestaan nosti muualla viljan hintaa entisestäänkin. Meillä hinnat nousi aivan älyttömiksi.

Ja paskat täällä meillä ollut pulaa silloinkaan! Jos sattumoisin muistat niin silloin perustettiin SGN ja täältä alettiin VIEDÄ viljaa. Johtuen siitä että täällä oli varastot täynnä ja paikalliset toimijat eivät halunneet maksaa viljasta tarpeeksi. Sitten otettiin ja vietiin ja saatiin parempaa hintaa. Mutta täällä meillä ei todellakaan ollut pulaa silloinkaan! Ei vain haluttu maksaa viljasta eli rehusta asiallista hintaa.

Näin on.

Veetikin sai silloin sadonkorjuun alkuvaiheessa sähköpostia koskien viljan vientiä: kotimaassa kauppojen tarjous luokkaa 100 e/t, kun Suomenlahden tuollapuolen kaurastakin maksettiin 170 e/t.

Viljelijöitten oma vienti pakotti kauppaliikkeitten hintoihin korotukset...tosin nekin olivat vielä alle Keski-Euroopan hintojen.

Viljasta oli silloinkin ylituotantoa runsaasti ja on vieläkin. Syy tähän on se, että Virolais-Jussin viitoittamana Suomessa alettiin siirtää maataloutta 1970-luvulla  (nautataloutta) pohjoiseen, vaikka siinä ei ollut hituvertaa järkeä: jo kymmenen vuotta Jussin hölmöntölväyksen jälkeen jouduttiin laittamaan tuotannolle tiukat tuotantokiintiöt, silti kymmenen vuotta vielä tästä eteenpäin oltiin tilanteessa, missä markkinointimaksut uhkasivat viedä puolet maataloustulosta. EU-jäsenyys pelasti silloin, mutta kelvoton kepulais-ämteekoolainen liittymissopimus on ajanut taas maataloutemme ahdinkoon, tuotanto on siirtynyt yhä enemmän tundralle.  Pian on tulossa rajut leikkaukset kansallisiin maataloustukiin, valtion kassa on tyhjä.

Kepu on saatettava oppositioon ja ämteekoolta ei pidä kysyä yhtään mitään.

voi veetiä kun taas maailma potkii päähän. sinunko pitäis saada yhä asua sitä 60-luvun tilaa tämän päivän tekniikalla ja kyllähän tuo kaupunkien vetovoima vetää nuorison pois maaseudulta paremmin mitä virojussi, mtk ja kepu kuunapäivänä. ei taida edes viljanviljelyn lupaama helppo elämä saada nykynuorta jäämään maaseudulle

Lainaus käyttäjältä: halavatun pakana - 24.03.10 - klo:09:20

Mun mielestä kannattais laskea myös se,millä hinnalla kannattaa ostaa tai vuokrata peltoa lypsykarjatilalle,jo hankitulla pellolla aikoo sit viljellä viljaa,jos nurmea tarvii sillo hinta saa joissain tapauksissa olla kovakin.

Mut jos lisämaasta maksaa vaikka 10ke,on aika vaikea perustella laskelmin viljan viljelyn kannattauutta.Ja jos tilalla vaikka 100 lehmää,todennäköisesti joko pellolle tai navettaan tarvii lisätyöntekijöitä....

joten vois katsoa mallia ehkä muista yrityksistä,jossa ulkoistetaan,enkä tarkoita ulkoistamista viljanviljely töiden osalta,vaan koko viljatuotannon osalta,varsinkin maitotilalla.

No tätähän minäkin tuossa yritin sanoa. Mutta jotkut saa vaan laskettua kannattavaksi sen raivauksen "tundralle"... Ja se on sama mistä maksaa, ostopellosta vai raivauksesta + kunnostuksesta sen rahan eikä tarvii olla edes kun puolet tuosta 10 ke kun kannattavuus on jo kyseenalaista. Laskes vaikka että 3 t satoa per vuosi ja tuotantokustannus on sellainen että sadon arvo peittää suurinpiirtein kulut jos peittää ja tueton raivio niin viljan viljely siinä on heti tappiollista. Jos tuellinen niin saa tuet mutta silti jos lasketaan että 3 t ja säästö 50 euroa per tonni tai reilusti niin säästöä siis 200 euroa per vuosi. Jos pelto maksanut 5 ke niin säästöllä saa sen hinnan pois siis 25 vuodessa eikä siinä ole edes korkoja. Mutta että laskimen patterit kannattaa pitää kunnossa.

No en minä oikein tiedä, raivaus on joskus järkevää siitäkin syystä, kun ei tukikelpoisia aloja ole koko kylässä tarjolla ....
Niin että niitä voisi edes teoriassa ostaa.
Toisaalta, jos tommosta suota on tilan alueella, niin mitä muutakaan järkevää käyttöä sille olisi, kuin pelto tai laidun ?

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 24.03.10 - klo:09:33

Lainaus käyttäjältä: halavatun pakana - 24.03.10 - klo:09:20

Mun mielestä kannattais laskea myös se,millä hinnalla kannattaa ostaa tai vuokrata peltoa lypsykarjatilalle,jo hankitulla pellolla aikoo sit viljellä viljaa,jos nurmea tarvii sillo hinta saa joissain tapauksissa olla kovakin.

Mut jos lisämaasta maksaa vaikka 10ke,on aika vaikea perustella laskelmin viljan viljelyn kannattauutta.Ja jos tilalla vaikka 100 lehmää,todennäköisesti joko pellolle tai navettaan tarvii lisätyöntekijöitä....

joten vois katsoa mallia ehkä muista yrityksistä,jossa ulkoistetaan,enkä tarkoita ulkoistamista viljanviljely töiden osalta,vaan koko viljatuotannon osalta,varsinkin maitotilalla.

No tätähän minäkin tuossa yritin sanoa. Mutta jotkut saa vaan laskettua kannattavaksi sen raivauksen "tundralle"... Ja se on sama mistä maksaa, ostopellosta vai raivauksesta + kunnostuksesta sen rahan eikä tarvii olla edes kun puolet tuosta 10 ke kun kannattavuus on jo kyseenalaista. Laskes vaikka että 3 t satoa per vuosi ja tuotantokustannus on sellainen että sadon arvo peittää suurinpiirtein kulut jos peittää ja tueton raivio niin viljan viljely siinä on heti tappiollista. Jos tuellinen niin saa tuet mutta silti jos lasketaan että 3 t ja säästö 50 euroa per tonni tai reilusti niin säästöä siis 200 euroa per vuosi. Jos pelto maksanut 5 ke niin säästöllä saa sen hinnan pois siis 25 vuodessa eikä siinä ole edes korkoja. Mutta että laskimen patterit kannattaa pitää kunnossa.

No en minä oikein tiedä, raivaus on joskus järkevää siitäkin syystä, kun ei tukikelpoisia aloja ole koko kylässä tarjolla ....
Niin että niitä voisi edes teoriassa ostaa.
Toisaalta, jos tommosta suota on tilan alueella, niin mitä muutakaan järkevää käyttöä sille olisi, kuin pelto tai laidun ?

  Limingasta kun ajelee nelostietä etelään, niin on vielä maahottomasti raivaamatonta tasaista jänkhää.Siinä Tyrnävän tienhaaran kohilla     http://maps.google.fi/maps?client=firefox-a&rls=org.mozilla:fi:official&hl=fi&tab=wl     

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 24.03.10 - klo:10:19

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 24.03.10 - klo:09:33

Lainaus käyttäjältä: halavatun pakana - 24.03.10 - klo:09:20

Mun mielestä kannattais laskea myös se,millä hinnalla kannattaa ostaa tai vuokrata peltoa lypsykarjatilalle,jo hankitulla pellolla aikoo sit viljellä viljaa,jos nurmea tarvii sillo hinta saa joissain tapauksissa olla kovakin.

Mut jos lisämaasta maksaa vaikka 10ke,on aika vaikea perustella laskelmin viljan viljelyn kannattauutta.Ja jos tilalla vaikka 100 lehmää,todennäköisesti joko pellolle tai navettaan tarvii lisätyöntekijöitä....

joten vois katsoa mallia ehkä muista yrityksistä,jossa ulkoistetaan,enkä tarkoita ulkoistamista viljanviljely töiden osalta,vaan koko viljatuotannon osalta,varsinkin maitotilalla.

No tätähän minäkin tuossa yritin sanoa. Mutta jotkut saa vaan laskettua kannattavaksi sen raivauksen "tundralle"... Ja se on sama mistä maksaa, ostopellosta vai raivauksesta + kunnostuksesta sen rahan eikä tarvii olla edes kun puolet tuosta 10 ke kun kannattavuus on jo kyseenalaista. Laskes vaikka että 3 t satoa per vuosi ja tuotantokustannus on sellainen että sadon arvo peittää suurinpiirtein kulut jos peittää ja tueton raivio niin viljan viljely siinä on heti tappiollista. Jos tuellinen niin saa tuet mutta silti jos lasketaan että 3 t ja säästö 50 euroa per tonni tai reilusti niin säästöä siis 200 euroa per vuosi. Jos pelto maksanut 5 ke niin säästöllä saa sen hinnan pois siis 25 vuodessa eikä siinä ole edes korkoja. Mutta että laskimen patterit kannattaa pitää kunnossa.

No en minä oikein tiedä, raivaus on joskus järkevää siitäkin syystä, kun ei tukikelpoisia aloja ole koko kylässä tarjolla ....
Niin että niitä voisi edes teoriassa ostaa.
Toisaalta, jos tommosta suota on tilan alueella, niin mitä muutakaan järkevää käyttöä sille olisi, kuin pelto tai laidun ?

  Limingasta kun ajelee nelostietä etelään, niin on vielä maahottomasti raivaamatonta tasaista jänkhää.Siinä Tyrnävän tienhaaran kohilla     http://maps.google.fi/maps?client=firefox-a&rls=org.mozilla:fi:official&hl=fi&tab=wl     

Joo, ei muuta kuin ensin pelloiksi ja sitten aikanaan perikunta myy rahatontteja maaseudulta peltomaisemasta kaupunkilaisille ....
Saadaan suolle kunnon tuotto, ei siitä tule kumminkaan kunnon metsää ?

Viljasta oli silloinkin ylituotantoa runsaasti ja on vieläkin. Syy tähän on se, että Virolais-Jussin viitoittamana Suomessa alettiin siirtää maataloutta 1970-luvulla  (nautataloutta) pohjoiseen, vaikka siinä ei ollut hituvertaa järkeä: jo kymmenen vuotta Jussin hölmöntölväyksen jälkeen jouduttiin laittamaan tuotannolle tiukat tuotantokiintiöt,

Kepun oppositiovaatimuksiin en ota kantaa, mutta minun tuotantoekologiseen osaamiseeni ei mahdu, että tämä vilja- ja karja-Suomen eriyttäminen (joka minunkin mielestäni on virhe) olisi aiheuttanut SEKÄ viljan ETTÄ nautatuotteiden ylituotannon. Varsinkin, kun peltoala enemminkin laski kuin nousi 70-80 luvuilla. Tässä Veeti kyllä tekee von Münchhausenit, tosin ei ensimmäistä kertaa.

Petri

Lainaus käyttäjältä: Veeti - 24.03.10 - klo:09:15

Viljasta oli silloinkin ylituotantoa runsaasti ja on vieläkin. Syy tähän on se, että Virolais-Jussin viitoittamana Suomessa alettiin siirtää maataloutta 1970-luvulla  (nautataloutta) pohjoiseen, vaikka siinä ei ollut hituvertaa järkeä: jo kymmenen vuotta Jussin hölmöntölväyksen jälkeen jouduttiin laittamaan tuotannolle tiukat tuotantokiintiöt,

Kepun oppositiovaatimuksiin en ota kantaa, mutta minun tuotantoekologiseen osaamiseeni ei mahdu, että tämä vilja- ja karja-Suomen eriyttäminen (joka minunkin mielestäni on virhe) olisi aiheuttanut SEKÄ viljan ETTÄ nautatuotteiden ylituotannon. Varsinkin, kun peltoala enemminkin laski kuin nousi 70-80 luvuilla. Tässä Veeti kyllä tekee von Münchhausenit, tosin ei ensimmäistä kertaa.

Petri

Petrille täytyy vääntää rautalangasta: jos valtavia tukivirtoja pohjoiseen ei olisi tullut, ei siellä olisi nyt muuta "maataloutta" kuin poronhoito.

Sekä kotieläin- että viljantuotanto olisi  tapahtunut kokoaan lähinnä nykyisilla AB ja C1-alueilla. Tämä alue olisi ollut riittävä eikä ihmeempää ylituotantoa olisi päässyt syntymään.

Jo 1970-luvulla olisi koko maahan pitänyt määrätä samat tukitasot. Tällöin tuotanto olisi hakeutunut oikeisiin paikkoihin ja nykyiseltä järjettömältä ja kalliilta  tuotannonsiirrolta olisi säästytty. Vironperän Jussi teki tuotannonsiirtopäätöksellään hirvittävän "rikollisen" teon Isänmaan etua vastaan.

Soininvaara on oikeassa siinä, että C-alueella ei pitäisi maksaa olosuhdehaittaa edes täysimääräisenä. Nykyäänhän se on ylikompensoitu.

Veeti se on näemmä kunnostautunut aamusatujen sepustelijana...

Täällä Tundralla on ollut maataloutta ennen kuin kukaan on edes kuullutkaan mitään maataloustukiaisista. No ehkä Suomi olisi Veetin mielestä parempi paikka asua jos pohjoinen Suomi olisi heti sodan jälkeen tyhjennetty ja väki pakolla asutettu etelään......tai annettu sotakorvauksena Venäjälle.

Veeti se on näemmä kunnostautunut aamusatujen sepustelijana...

Täällä Tundralla on ollut maataloutta ennen kuin kukaan on edes kuullutkaan mitään maataloustukiaisista. No ehkä Suomi olisi Veetin mielestä parempi paikka asua jos pohjoinen Suomi olisi heti sodan jälkeen tyhjennetty ja väki pakolla asutettu etelään......tai annettu sotakorvauksena Venäjälle.

   Tällä viikolla on tullut tietoon se, että pohjoisen tukitaso ei ole riittävän suuri pitämään viljelijän mielenterveyttä hyvänä.
Aika suuri vastuu jää rehelliselle suomalaaselle veronmaksajalle, kun lisää tuotantoa siirtyy pohjoiseen.

Lainaus käyttäjältä: Veeti - 24.03.10 - klo:09:15

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 23.03.10 - klo:18:51

Lainaus käyttäjältä: Luomujussi - 23.03.10 - klo:18:47

Vai ettei ollut !!! Maailmalla varmuusvarastot tyhjät, viljaa oli varastoissa vain kuukauden tarpeisiin. Elettiin lähes kädestä suuhun. Monet maat kuten Venäjä ja jotkin Etelä-Amerikan maat rajoittivat viljan vientiä maasta sisäpoliittisista syistä. Ruoan hinnan ei haluttu nousevan liian korkeaksi. Tämä puolestaan nosti muualla viljan hintaa entisestäänkin. Meillä hinnat nousi aivan älyttömiksi.

Ja paskat täällä meillä ollut pulaa silloinkaan! Jos sattumoisin muistat niin silloin perustettiin SGN ja täältä alettiin VIEDÄ viljaa. Johtuen siitä että täällä oli varastot täynnä ja paikalliset toimijat eivät halunneet maksaa viljasta tarpeeksi. Sitten otettiin ja vietiin ja saatiin parempaa hintaa. Mutta täällä meillä ei todellakaan ollut pulaa silloinkaan! Ei vain haluttu maksaa viljasta eli rehusta asiallista hintaa.

Näin on.

Veetikin sai silloin sadonkorjuun alkuvaiheessa sähköpostia koskien viljan vientiä: kotimaassa kauppojen tarjous luokkaa 100 e/t, kun Suomenlahden tuollapuolen kaurastakin maksettiin 170 e/t.

Viljelijöitten oma vienti pakotti kauppaliikkeitten hintoihin korotukset...tosin nekin olivat vielä alle Keski-Euroopan hintojen.

Viljasta oli silloinkin ylituotantoa runsaasti ja on vieläkin. Syy tähän on se, että Virolais-Jussin viitoittamana Suomessa alettiin siirtää maataloutta 1970-luvulla  (nautataloutta) pohjoiseen, vaikka siinä ei ollut hituvertaa järkeä: jo kymmenen vuotta Jussin hölmöntölväyksen jälkeen jouduttiin laittamaan tuotannolle tiukat tuotantokiintiöt, silti kymmenen vuotta vielä tästä eteenpäin oltiin tilanteessa, missä markkinointimaksut uhkasivat viedä puolet maataloustulosta. EU-jäsenyys pelasti silloin, mutta kelvoton kepulais-ämteekoolainen liittymissopimus on ajanut taas maataloutemme ahdinkoon, tuotanto on siirtynyt yhä enemmän tundralle.  Pian on tulossa rajut leikkaukset kansallisiin maataloustukiin, valtion kassa on tyhjä.

Kepu on saatettava oppositioon ja ämteekoolta ei pidä kysyä yhtään mitään.

Veeti olis kuulunu toisen maailmansodan aikaiseen saksaan,propaganda ministeriks

veetin taidoilla ei olisi menestytty edes keskitysleirin vartijana

Petrille täytyy vääntää rautalangasta: jos valtavia tukivirtoja pohjoiseen ei olisi tullut, ei siellä olisi nyt muuta "maataloutta" kuin poronhoito.

Sekä kotieläin- että viljantuotanto olisi  tapahtunut kokoaan lähinnä nykyisilla AB ja C1-alueilla. Tämä alue olisi ollut riittävä eikä ihmeempää ylituotantoa olisi päässyt syntymään.

Milloinhan Virolaisen Jussin maatalouspolitiikkaa alettiin täysimittaisesti toteuttamaan? Veikataanko vaikka 60-luvun alkupuoli. Ylituotannon peltopaketit laittettiin täysimääräisesti toteen -68 -69. Aika nopeasti täällä tuotanto nousi, ilmeisesti tuotantopotentiaali pohjoisessa on parempi kuin kuvittelenkaan...

Eiköhän pohjoisen ylituotanto J. Virolaisen pikatoiminnan sijasta ole seurausta V.Vennamo työrukkasena toteutettuna siirtolaisten ja rintamamiesten asutustoiminnasta, jolla etupäässä torjuttiin etelän kaupungeissa pelättyä punakapinaa.

Etelän viljaylituotanto saattaisi kyllä oikeasti olla pienempää, jos nautakarjaa olisi pysynyt etelässä paremmin. Veetin kanssa olen sitä mieltä, että kotieläin- ja kasvituotannon voimakas aluellinen erilaistaminen on virhe. Silloin "kultaisilla vuosikymmenillä", kun etelän tilat houkuteltiin luopumaan karjasta keinotekoisen korkealla viljan hinnalla, en kuitenkaan kuullut suurta protestointia vilja-Suomesta. Miksiköhän?

Se tasatuki kautta maan olisi aito markkinaehtoinen ratkaisu: jollain aikavälillä pellon hinta ja ylimääräiset logistiikkakustannukset muokkaisivat tuotantorakenteen sellaiseksi, kun se luontaisestikin tulisi. Hommaan kuuluisi mielestäni itsestäänselvyytenä se, että tällaisen ratkaisun jälkeen peltojen tukioikeudet tulevat sen mukaan kuin ilmoitetaan, ei perittynä etuoikeutena. Tukitasoilla sitten ohjataan tuotanto halutulle tasolle, kallis tuotanto tippuisi pois. Nykyinen ymp-lfa -tukioikeuskäytäntö vain museoi tilannetta, mikä ei pitkällä tähtäimellä ole elinkeinonkaan etu.

Petri

Jos olisi tasatuki koko maassa maidontuotannollakin, se lisäisi etelän maitotilojen kilpailukykyä huomattavasti ja pellon hinta etelässä nousisi entisestään? Ja taas Veetillä parku pääsee? Pohjoiseen painottuvalla tuella on ainakin teoriassa etelän peltohintojen nousua leikkaava vaikutus?

Jos olisi tasatuki koko maassa maidontuotannollakin, se lisäisi etelän maitotilojen kilpailukykyä huomattavasti ja pellon hinta etelässä nousisi entisestään? Ja taas Veetillä parku pääsee? Pohjoiseen painottuvalla tuella on ainakin teoriassa etelän peltohintojen nousua leikkaava vaikutus?

   Aika mielenkiintoinen perustelu maidontuotannon tukiaisista pohosessa

 

Lainaus käyttäjältä: Shrek - 25.03.10 - klo:12:27

Jos olisi tasatuki koko maassa maidontuotannollakin, se lisäisi etelän maitotilojen kilpailukykyä huomattavasti ja pellon hinta etelässä nousisi entisestään? Ja taas Veetillä parku pääsee? Pohjoiseen painottuvalla tuella on ainakin teoriassa etelän peltohintojen nousua leikkaava vaikutus?

   Aika mielenkiintoinen perustelu maidontuotannon tukiaisista pohosessa

 

Ei se ollut perustelu, se oli vain pohdiskelua miten tilanne muuttuisi. Ei minustakaan noin perkeleen suuri tukiero ole oikeudenmukaista. En silti ole omistani valmis luopumaan  vapaaehtoisesti...

Pitkän tähtäimen sääennustus lupaa kylmää kevättä juhannukseen saakka.Sitten se rehupula alkaa vasta näkyä.