Lainaus käyttäjältä: JD6630 - 27.02.14 - klo:19:39

Lainaus käyttäjältä: taisker - 27.02.14 - klo:19:03

täälä aukeella savikolla tommonen 7-8sataa metriä pitkä ja putki on joku600 niin paremmin se vetää ku avo-oja ja ei oo ikänä jäätyny eikä jäädy

saa siinä ojan paikalla monta vuotta kymppitonnarivehnät kasvaakkin että saadaan putket maksuun

huomaa kieli oppi

Onko tuossa valtaojien putkituksessa nyt sama idea mitä vms1 on mainostanut jo vuosia nimellä päistetie?

Valtaojien putkitus ja muut pellon perusparannukset ovat niitä perusasioita, joilla saadaan tilan kilpailukykyä parannettua pitkälle tulevaisuuteen.
Tukiviljelijät ja ne jotka eivät peltojaan paranna kusevat hiljalleen housuihinsa.

Make puhuu asiaa. Tosin tuohon viimeiseen voi sanoa, että ne kusee aktiiviviljelijän housuihin, joka myöhemmin ostaa/vuokraa nuo maat ja joutuu putkittamaan nuo ojat

Ojan putkittaminen parasta mitä pellolla voi tehdä Valtaojien putkitus toinen juttu, toki riippu mikä mielletään valtaojaksi.

 Taannoin kun putkitettiin niin 500m matkalla oli 50senttiä kaatoa ja valuma-alue vajaa 4o ha. Ei siinä vesi hääviä voimia saa vaikka tulis enemmänkin kerralla.

että ne kusee aktiiviviljelijän housuihin, joka myöhemmin ostaa/vuokraa

Nimenomaan näin. Hintaeroa ei ole juurikaan niillä paikoin, joilla kiima on kova joka tapauksessa. Tokkopa edes Perniössä saisi tällaista peltolohkoa suulin viereen, vaikka kuinka putkittaisi:

http://www.youtube.com/watch?v=pmnU8zUk_Lo

-SS-

Millä tavalla kilpailukykyä parantaa keväisin laajan aukean halki kulkevassa notkelmassa kiemurteleva tulvaveden kovertama rotko, johon vuodesta toiseen sitten vedellään maata muualta pellolta. Putki kyllä kulkee siellä alla.

Yksi putkittaja kerran 70-luvulla yritti laittaa kuriin tuon valtaojan tuossa, metrin tai parin metrin mitä ne nyt olivatkaan, jättimäisiä betonirumpuja, kunnon tulvan jälkeen olivat rummut sikin sokin paljaana, ja multa matkalla Perniöön päin. Nyt on taas paikalla kunnon oja.

Vedellä on kova voima; rinteestä 500 m päähän tasaiselle ojan pohjalle kertyy santanummelta tulleita kananmunan kokoisia kiviä.

-SS-

Putken täytyy olla oikein mitoitettu ja isommilla kumpuilevilla lohkoilla tarvitaan myös pintavesikaivoja.

Nuo kerettiläiset MTT:n viisastelijat pitäisi viedä Perniöön kirkon taa ja hakata. Tai jotain.

http://www.mtt.fi/mtts/pdf/mtts130.pdf

-SS-

Nuo kerettiläiset MTT:n viisastelijat pitäisi viedä Perniöön kirkon taa ja hakata. Tai jotain.

http://www.mtt.fi/mtts/pdf/mtts130.pdf

-SS-

 Lukaisin tuon läpi. Oli varmaan tehty kaikki teoreettiset kriteerit läpäiseväksii niinkuin pitääkin. Tutkijan teoreettisessa mielessä kahden lohkon putkituksessa muodostuisi tukihallinnollisesti kolme peruslohkoa ei kyllä pidä paikkaansa. Omissa projekteissa on pyritty ja päästy mm siihen että aikaisemman kahden peruslohkon sijaan olisi yksi peruslohko ja tähän on päästy ilman onkelmia.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 27.02.14 - klo:23:11

Nuo kerettiläiset MTT:n viisastelijat pitäisi viedä Perniöön kirkon taa ja hakata. Tai jotain.

http://www.mtt.fi/mtts/pdf/mtts130.pdf

-SS-

 Lukaisin tuon läpi. Oli varmaan tehty kaikki teoreettiset kriteerit läpäiseväksii niinkuin pitääkin. Tutkijan teoreettisessa mielessä kahden lohkon putkituksessa muodostuisi tukihallinnollisesti kolme peruslohkoa ei kyllä pidä paikkaansa. Omissa projekteissa on pyritty ja päästy mm siihen että aikaisemman kahden peruslohkon sijaan olisi yksi peruslohko ja tähän on päästy ilman onkelmia.

Ehkä sivulla 20 alhaalla on vastaus tähän.
Kahden "lohkon" väliin tulisi "raivio"

Lainaus käyttäjältä: bdr-529 - 28.02.14 - klo:07:38

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 27.02.14 - klo:23:11

Nuo kerettiläiset MTT:n viisastelijat pitäisi viedä Perniöön kirkon taa ja hakata. Tai jotain.

http://www.mtt.fi/mtts/pdf/mtts130.pdf

-SS-

 Lukaisin tuon läpi. Oli varmaan tehty kaikki teoreettiset kriteerit läpäiseväksii niinkuin pitääkin. Tutkijan teoreettisessa mielessä kahden lohkon putkituksessa muodostuisi tukihallinnollisesti kolme peruslohkoa ei kyllä pidä paikkaansa. Omissa projekteissa on pyritty ja päästy mm siihen että aikaisemman kahden peruslohkon sijaan olisi yksi peruslohko ja tähän on päästy ilman onkelmia.

Ehkä sivulla 20 alhaalla on vastaus tähän.
Kahden "lohkon" väliin tulisi "raivio"

  5 aarin sääntöä soveltamalla on menty.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 27.02.14 - klo:23:11

Nuo kerettiläiset MTT:n viisastelijat pitäisi viedä Perniöön kirkon taa ja hakata. Tai jotain.

http://www.mtt.fi/mtts/pdf/mtts130.pdf

-SS-

 Lukaisin tuon läpi. Oli varmaan tehty kaikki teoreettiset kriteerit läpäiseväksii niinkuin pitääkin. Tutkijan teoreettisessa mielessä kahden lohkon putkituksessa muodostuisi tukihallinnollisesti kolme peruslohkoa ei kyllä pidä paikkaansa. Omissa projekteissa on pyritty ja päästy mm siihen että aikaisemman kahden peruslohkon sijaan olisi yksi peruslohko ja tähän on päästy ilman onkelmia.

Kerran Myyrän luennolla olleena jäi itselle sellainen tuntuma, että hallitsee varmasti teorian, mutta on yhtä pihalla käytännöstä kuin Make & ijasja2 näennäisviljelystä!

Lainaus käyttäjältä: bdr-529 - 28.02.14 - klo:07:38

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 27.02.14 - klo:23:11

Nuo kerettiläiset MTT:n viisastelijat pitäisi viedä Perniöön kirkon taa ja hakata. Tai jotain.

http://www.mtt.fi/mtts/pdf/mtts130.pdf

-SS-

 Lukaisin tuon läpi. Oli varmaan tehty kaikki teoreettiset kriteerit läpäiseväksii niinkuin pitääkin. Tutkijan teoreettisessa mielessä kahden lohkon putkituksessa muodostuisi tukihallinnollisesti kolme peruslohkoa ei kyllä pidä paikkaansa. Omissa projekteissa on pyritty ja päästy mm siihen että aikaisemman kahden peruslohkon sijaan olisi yksi peruslohko ja tähän on päästy ilman onkelmia.

Kerran Myyrän luennolla olleena jäi itselle sellainen tuntuma, että hallitsee varmasti teorian, mutta on yhtä pihalla käytännöstä kuin Make & ijasja2 näennäisviljelystä!

Siis teuriassahan siihen pitäisi tehdä kolme peruslohkoa! Yhdistettävät lohkot A ja B sitten se kolmas lohko C muodostuu niitten väliin PUTKITETTAVAN OJAN KOHDALLE! Mutta tuki ehdoissakin on mahdolistettu tässä kohden byrogratian vähentäminen.

Taannoin kun putkitettiin niin 500m matkalla oli 50senttiä kaatoa ja valuma-alue vajaa 4o ha. Ei siinä vesi hääviä voimia saa vaikka tulis enemmänkin kerralla.

Jaa meillä on 300 metrin matkalla rapsakka 3 metriä laskua.... sentti metrille siis... minkälaisella röörillä tuo 500 m on haudattu ja miten on toiminut?

Lainaus käyttäjältä: bdr-529 - 27.02.14 - klo:22:48

Taannoin kun putkitettiin niin 500m matkalla oli 50senttiä kaatoa ja valuma-alue vajaa 4o ha. Ei siinä vesi hääviä voimia saa vaikka tulis enemmänkin kerralla.

Jaa meillä on 300 metrin matkalla rapsakka 3 metriä laskua.... sentti metrille siis... minkälaisella röörillä tuo 500 m on haudattu ja miten on toiminut?

 
 Ensimmäiset satametriä on 600 millistä ja loppu 400 millistä. Syksyllä ainakin oli putki puhdas kun viimeksi silmäilin. Kohta sais taas perata jos ei olisi silloin putkitettu. Vähäinen kaato ja vesimäärä saa turveperäisellä maalla aikaan ojan nopean umpeutumisen.

Lainaus käyttäjältä: mikko9b - 01.03.14 - klo:17:08

Lainaus käyttäjältä: bdr-529 - 27.02.14 - klo:22:48

Taannoin kun putkitettiin niin 500m matkalla oli 50senttiä kaatoa ja valuma-alue vajaa 4o ha. Ei siinä vesi hääviä voimia saa vaikka tulis enemmänkin kerralla.

Jaa meillä on 300 metrin matkalla rapsakka 3 metriä laskua.... sentti metrille siis... minkälaisella röörillä tuo 500 m on haudattu ja miten on toiminut?

 
 Ensimmäiset satametriä on 600 millistä ja loppu 400 millistä. Syksyllä ainakin oli putki puhdas kun viimeksi silmäilin. Kohta sais taas perata jos ei olisi silloin putkitettu. Vähäinen kaato ja vesimäärä saa turveperäisellä maalla aikaan ojan nopean umpeutumisen.

Tuohan on 0.1%:n kaato, tuo em. 500metrin putki. Riittää ihan ok, vaatii tasaisen pohjan ettei ala täyttymään jostakin kohtaa.

Tuo toinen vaihtoehto sellainen ettei näillä nurkilla ole mahdollista oikeen missään, tai ei ainakaan pellolla. Luulisi olevan liikaa virtausta ts. lopussa pitää olla jokin jarru ettei syö purkupäästä maata mennessään, tai kivetty hyvin?

Siinä on mun yks työmaa. Vastapuolella lisää ja myös parinsadanmetrin päässä tietä pitkin.  https://maps.google.fi/?ll=60.175806,23.037114&spn=0.001199,0.004128&t=m&z=19&layer=c&cbll=60.175806,23.037114&panoid=T0Kiv_YZwuQrJoVLYpZAfg&cbp=12,148.84,,0,0

Lainaus käyttäjältä: bdr-529 - 01.03.14 - klo:18:53

Lainaus käyttäjältä: mikko9b - 01.03.14 - klo:17:08

Lainaus käyttäjältä: bdr-529 - 27.02.14 - klo:22:48

Taannoin kun putkitettiin niin 500m matkalla oli 50senttiä kaatoa ja valuma-alue vajaa 4o ha. Ei siinä vesi hääviä voimia saa vaikka tulis enemmänkin kerralla.

Jaa meillä on 300 metrin matkalla rapsakka 3 metriä laskua.... sentti metrille siis... minkälaisella röörillä tuo 500 m on haudattu ja miten on toiminut?

 
 Ensimmäiset satametriä on 600 millistä ja loppu 400 millistä. Syksyllä ainakin oli putki puhdas kun viimeksi silmäilin. Kohta sais taas perata jos ei olisi silloin putkitettu. Vähäinen kaato ja vesimäärä saa turveperäisellä maalla aikaan ojan nopean umpeutumisen.

Tuohan on 0.1%:n kaato, tuo em. 500metrin putki. Riittää ihan ok, vaatii tasaisen pohjan ettei ala täyttymään jostakin kohtaa.

Tuo toinen vaihtoehto sellainen ettei näillä nurkilla ole mahdollista oikeen missään, tai ei ainakaan pellolla. Luulisi olevan liikaa virtausta ts. lopussa pitää olla jokin jarru ettei syö purkupäästä maata mennessään, tai kivetty hyvin?

Tässäpä näitä eroja taas tulee, tuli tuo läntti aikanaan hommattua kun on tasamaata, eikä juurikaan kiviä... loppupiä on sitten naapurin puolella, metsitetyn pellon keskellä oleva oja jossa pajua kyl sen verran ettei kyl maansiirtymistä pelkoo...