Lainaus käyttäjältä: SKN - 17.03.10 - klo:15:22

Lainaus käyttäjältä: korven ukko - 17.03.10 - klo:11:31

Suomessa tilityshinta 100% korkeampi kuin virossa, siihen lisäksi jälkitilit sekä eri reittejä nännivetoon kulkeutuvat kansalliset miljardituet. Eikä olosuhteet haittaa maidontuotantoa yhtään enempää kuin yksimahaisiakaan. Koko järjestelmä on valjastettu hyysämään täysin surkeata maituräpellystä.

Maitualan ongelma ei ole suuret menot, vaan suuret tulot. Sikasektorilla on havaittu että tukien ja kokonaistulojen alenema 15 vuoden ajan on johtanut yhtäjaksoiseti tuotannon tehostumiseen pääomavaltaisellakin alalla, ilman investointi- ja vientitukiakin. Yksimahaisille sitäpaitsi aiheutuu olosuhteista lisäkustannuksia, naudoille ei.

Suomessa on 10 000 maiduntuottajaa liikaa. Nautapellet ovat miehittäneet jäsenmääräylivoimallaan koko edunvalvonnan ja ammentaneet tuekea ahneuksissaan ja saattaneet nautasektorin toimintakyvyttömäksi ja täysin tukien varaan.

Keskikoko on nyt 20 lehmää... naudan ja maidun tuki on muutettava nopeasti pelkäksi investointitueksi. Tilakoko pitää saada nopeasti ainakin 200 yksikköön. Mitään suoria tukia ei tarvita, sen osoittaa yksimahaissektorin tuotannon kasvu kilpailijamaita alhaisemmalla kokonaistukitasolla, vaikeammissa olosuhteissa ja osuuskuntien tehottoman nautaenemmistön viedessä teurastamoiden maksukyvyn ja ulosmitatessa osuuspääoman tuoton.

Sait ainakin mut provosoitua. Sikaporukat ei olis vieläkään tarvinnu mitään tukea. Eivät olisi tarvinneet koko EU-aikana. Rahaa on ollut aina liikaa. Luojan kiitos tuontisianliha on halpaa. Kotimaista kiusattua possunpersettä ei osta kukaan. En ainakaan minä.

jees, suomalainen ostaa sikaa raaka-aineena ehkä 70 eurolla vuodessa. Kun vaihdat tanskalaiseen säästät köyhä monta euroa, valinta on vapaa jos taloustilanne edellyttää. Tiedä en mutta kullut oon ettei paljon parempaa olisi...

Itte juon suomalaista TÄYSMAITUA.

Niin... itsekin syön AINA suomalaista sianlihaa...

Sitten tuohon aikaisempaan "Tilakoko pitää saada nopeasti ainakin 200 yksikköön." Tarkoititko 200 maitotilaa vai 200 lehmää tilojen keskikoko? Tuo ensin mainittu ei ehkä kovin helpolla täs maas onnistu, mutta tuohon jälkimmäiseen aika moni pyrkii...

Suomessa tilityshinta 100% korkeampi kuin virossa, siihen lisäksi jälkitilit sekä eri reittejä nännivetoon kulkeutuvat kansalliset miljardituet. Eikä olosuhteet haittaa maidontuotantoa yhtään enempää kuin yksimahaisiakaan. Koko järjestelmä on valjastettu hyysämään täysin surkeata maituräpellystä.

Maitualan ongelma ei ole suuret menot, vaan suuret tulot. Sikasektorilla on havaittu että tukien ja kokonaistulojen alenema 15 vuoden ajan on johtanut yhtäjaksoiseti tuotannon tehostumiseen pääomavaltaisellakin alalla, ilman investointi- ja vientitukiakin. Yksimahaisille sitäpaitsi aiheutuu olosuhteista lisäkustannuksia, naudoille ei.

Suomessa on 10 000 maiduntuottajaa liikaa. Nautapellet ovat miehittäneet jäsenmääräylivoimallaan koko edunvalvonnan ja ammentaneet tuekea ahneuksissaan ja saattaneet nautasektorin toimintakyvyttömäksi ja täysin tukien varaan.

Keskikoko on nyt 20 lehmää... naudan ja maidun tuki on muutettava nopeasti pelkäksi investointitueksi. Tilakoko pitää saada nopeasti ainakin 200 yksikköön. Mitään suoria tukia ei tarvita, sen osoittaa yksimahaissektorin tuotannon kasvu kilpailijamaita alhaisemmalla kokonaistukitasolla, vaikeammissa olosuhteissa ja osuuskuntien tehottoman nautaenemmistön viedessä teurastamoiden maksukyvyn ja ulosmitatessa osuuspääoman tuoton.

Kun tästä markkinatilanne tervehtyy, niin eiköhän se siitä sitte ala tilihinta nousemaaan eestimaallakin.

Eihn se tarttisi ku 20 senttiä lisää purkkihintaana, litran hinnaksi joku 1.10 purkille, niin niitä isoja miljoonavelkaisia +200 lehmän navetoita ei enää jännttäisi niinpaljon. Ja joka vuosi 5% indeksikorotus. perushinta pitääs olla 50snt enneku olis hyvä, tänä päivänä.

Ei voi ku ihmetellä korven ukon ahneutta, pienempiä tiloja tulee aina oleen, ei ne kaikki laajenna 200 yksikköön. Entä maanantain maastullin sikatila, eihän tuo suurinta päätä edustanu.

Lainaus käyttäjältä: cappi - 17.03.10 - klo:20:41

    Kun toimittaja kysyi puheenjohtajalta että perustuuko teidän maatalous sitten niihin korkeisiin pohjoisen tukiin kun voitte pitää 3 työntekijää , niin hän meni hämilleen ja tokaisi:
     PERUSTUU MIHIN PERUSTUU!        Naseva vastaus pohjoisen tuen puolustajalta...
     Eihän tuollaisia saisi kukaan kysyä!      
     Se on hyvä jos etelässä tuollainen yksikkö kestäisi edes yhden työntekijän.

Tuosta sivulta 17  . http://raisio.smartpage.fi/?docId=61020208a3e7f9f7f3e6716e2d888ad6
   70 lehmää ja 2 työntekiää   : Eikös täälläkin oo todistettu jotta marttilalla on enemmän lehmiä työntekiää kohden ? . Ja kuinkas paljon sillä kompuran tehneellä fretti urakoitsialla oli parsinavetassa työntekiöitä? 8 ?. Jotta osataan sitä myös a-b alueella
[/quote]
          HUOM. kompuran tehneellä  .     Eli jotain puuttuu millä vois palkat maksaa
    Ja löytyi vielä oikein toinenkin esimerkki...       Yleensä löytyy selitys miksi karjatila voi
    pitää työntekijää etelässä:     Hyvät perämetsät, osakesalkku kunnossa, vauras sukutila,
   muuta kannattavaa urakointia tai sitten ei vaan lasketa paljonko se työntekijä todellisuudessa
   maksaa!           Todellisuudessa näillä hinnoilla työntekijä monasti syö navetan tuoton 
[/quote]

Niin sinä unohdat vaan semmosen asian, että noissa tapauksissa navetta tuottaa ansiot työntekijöiden lisäksi myös omistajaperheelle, näin ei tarvitse olla Marttiloilla, koksa nehän kulkevat itse muualla töissä.

Mitähän kuluttajat eli suomalaiset sanoisi ideasta, että suomen maito ja liha tuotettasiin muutamilla sadoilla megatiloilla ja arviolta puolet maaseudun pikkupelloista jäisi hoitamatta ja enemmän kuin joka toisesta torpasta sammuisi valot. Pienten tilojen merkitystä maaseutu- ja maisemakonstekstissa ei varmasti osata hallinnon suunnalta arvostaa ennekuin kakka on jo housussa. Kymmeniä tuhansia hehtaareja avointa ja mosaiikkimaista maisemaa pusikoituisi jo kymmenessä vuodessa. Näillä asioilla kuitenkin on valtava merkitys, ne on myös sisäänrakennettu koviin brändeihin. Niihin, joilla yritetään kilpailla markkinoilla.

edit. Maataloustukien ja ympäristönhoidon tuet olisi varmaan jossakin määrin erotettava. Näitä ympäristöpuolen tukia voisi sitten vaikka kansallisella tasolla vähän korottaa, siinä olisi mukavaa puuhastelemista oman tilkkunsa äärellä.

Enemmän nykyisin kuluttajat kyllä haluavat tuotantoa siihen tehokkuuteen ettei tukia tarvittaisi. Ainoa ongelma on siinä ettei heitä ole saatu käsittämään mihin mittasuhteisiin homma täytyisi saada että niin olisi. Jos esimerkiksi miettii tilaa jossa työssä on kaksi henkilöä, täytyisi palkaksi saada päivästä käteen jäämään nykyisin 100 euroa/henkilö, että oltaisiin siinä inhimillisessä palkkatasossa jonka työläinen saa. Kahdelle työntekijälle tämä tarkoittaa 400 euroa aina noudettua maitotankillista kohden, eli 35 sentin hintatasolla maitotankillisesta tulisi jäädä palkkaa työlle 1143 litran verran. Siitä voi jo alkaa laskemaan millä tasolla tulisi tuotannon olla että elanto todella riittäisi sen verran kuin työläisellä jää käteen. Puhumattakaan miten kallista työvoiman käyttö tiloille on.

Ei voi ku ihmetellä korven ukon ahneutta, pienempiä tiloja tulee aina oleen, ei ne kaikki laajenna 200 yksikköön. Entä maanantain maastullin sikatila, eihän tuo suurinta päätä edustanu.

Tukijärjestelmä on vieläkin sellainen että aivan kaikki karjatilat jopa  10 lehmän tilat pärjäävät. Keskikoko on 20-30 lehmää ja kun sitä isompia on jo melko paljon, niin se tarkoittaa että muutaman lehmän karjojakin löytyy melkoisesti. Sikapuolella se tarkoitaisi että keskikoko olisi 50-100 lihasikaa ja pienimmät sitten tietenkin sen alle. Ja tiloja olisi lähes kymmenkertainen määrä nykiseen verrattuna ja tukekakin tarvittaisiin ne samat parimiljardia kuin maitoonkin.

Miltähän näyttäisi osuuskuntien tilanne ja mtkn miehitys em tilanteessa..

Lainaus käyttäjältä: korven ukko - 17.03.10 - klo:22:31

Lainaus käyttäjältä: SKN - 17.03.10 - klo:15:22

Lainaus käyttäjältä: korven ukko - 17.03.10 - klo:11:31

Suomessa tilityshinta 100% korkeampi kuin virossa, siihen lisäksi jälkitilit sekä eri reittejä nännivetoon kulkeutuvat kansalliset miljardituet. Eikä olosuhteet haittaa maidontuotantoa yhtään enempää kuin yksimahaisiakaan. Koko järjestelmä on valjastettu hyysämään täysin surkeata maituräpellystä.

Maitualan ongelma ei ole suuret menot, vaan suuret tulot. Sikasektorilla on havaittu että tukien ja kokonaistulojen alenema 15 vuoden ajan on johtanut yhtäjaksoiseti tuotannon tehostumiseen pääomavaltaisellakin alalla, ilman investointi- ja vientitukiakin. Yksimahaisille sitäpaitsi aiheutuu olosuhteista lisäkustannuksia, naudoille ei.

Suomessa on 10 000 maiduntuottajaa liikaa. Nautapellet ovat miehittäneet jäsenmääräylivoimallaan koko edunvalvonnan ja ammentaneet tuekea ahneuksissaan ja saattaneet nautasektorin toimintakyvyttömäksi ja täysin tukien varaan.

Keskikoko on nyt 20 lehmää... naudan ja maidun tuki on muutettava nopeasti pelkäksi investointitueksi. Tilakoko pitää saada nopeasti ainakin 200 yksikköön. Mitään suoria tukia ei tarvita, sen osoittaa yksimahaissektorin tuotannon kasvu kilpailijamaita alhaisemmalla kokonaistukitasolla, vaikeammissa olosuhteissa ja osuuskuntien tehottoman nautaenemmistön viedessä teurastamoiden maksukyvyn ja ulosmitatessa osuuspääoman tuoton.

Sait ainakin mut provosoitua. Sikaporukat ei olis vieläkään tarvinnu mitään tukea. Eivät olisi tarvinneet koko EU-aikana. Rahaa on ollut aina liikaa. Luojan kiitos tuontisianliha on halpaa. Kotimaista kiusattua possunpersettä ei osta kukaan. En ainakaan minä.

jees, suomalainen ostaa sikaa raaka-aineena ehkä 70 eurolla vuodessa. Kun vaihdat tanskalaiseen säästät köyhä monta euroa, valinta on vapaa jos taloustilanne edellyttää. Tiedä en mutta kullut oon ettei paljon parempaa olisi...

Itte juon suomalaista TÄYSMAITUA.

Niin... itsekin syön AINA suomalaista sianlihaa...

Sitten tuohon aikaisempaan "Tilakoko pitää saada nopeasti ainakin 200 yksikköön." Tarkoititko 200 maitotilaa vai 200 lehmää tilojen keskikoko? Tuo ensin mainittu ei ehkä kovin helpolla täs maas onnistu, mutta tuohon jälkimmäiseen aika moni pyrkii...

Eläinyksikköä..

Yksimahaissektorille aiheutuu merkittävää haittaa suomen olosuhteista toisin kuin naudoille.

Todellisesta olosuhdehaitasta huolimatta nautaenemmistöinen edunvalvonta on ajanut tuet alas "seininen sisällä"-hokemallaan ja lisäksi osuuskunnissa pistehinnoittelut yksimahaisiin. Laajentuminen ja keskittyminen on ollut ainoa keino vastata kun olosuhteista aihetuu kustannusta ja tuet ja tulot laskevat.
 
Yksimahaistiloja on kaikkiaan noin 10% nauta- ja maitutilojen lukumäärästä, silti teollisuuteen tuotetun raaka-aineen arvo on maailmanamarkkinahinnoilla mitattuna saman suuruinen kuin koko nauta&maitusektorilla.

Ja ala on todella keskittynyttä, jo vuosia sitten viidennes tiloista tuotti 80% lihasta, nykyään suhde saattaa olla jopa niin että 10% tuottaa 80%-90%.

Joten yksimahaissektorilla käytännössä tilanne on jo nyt niin että muutama sata tilaa tuottaa koko suomen tarpeen (ilman tukea!), joka on siis teollisuudelle saman arvoinen kuin koko 20000 jäsenisen ja miljrdien tuet nostavan nautamaitusektorin suoritus.

Ja tuon saman keskittymisen tulee väistämättä läpikäymään myös pötsisektori.

Jostakin syystä Marttila puhuu kuitenkin edelleen juuri sika ja siipikarjasektorin valtavasta keskittymispaineesta... ilmeisesti tavoittena muutama nautaosuuskuntien omistamaa gigaluokan sikala ja kanala joiden tuotolla kustannetaan maitotilojen jauhelihalehmille käypä hinta.

Lainaus käyttäjältä: nautafarmari - 18.03.10 - klo:09:06

Ei voi ku ihmetellä korven ukon ahneutta, pienempiä tiloja tulee aina oleen, ei ne kaikki laajenna 200 yksikköön. Entä maanantain maastullin sikatila, eihän tuo suurinta päätä edustanu.

Tukijärjestelmä on vieläkin sellainen että aivan kaikki karjatilat jopa  10 lehmän tilat pärjäävät. Keskikoko on 20-30 lehmää ja kun sitä isompia on jo melko paljon, niin se tarkoittaa että muutaman lehmän karjojakin löytyy melkoisesti. Sikapuolella se tarkoitaisi että keskikoko olisi 50-100 lihasikaa ja pienimmät sitten tietenkin sen alle. Ja tiloja olisi lähes kymmenkertainen määrä nykiseen verrattuna ja tukekakin tarvittaisiin ne samat parimiljardia kuin maitoonkin.

Miltähän näyttäisi osuuskuntien tilanne ja mtkn miehitys em tilanteessa..

Eli korven ukon mielestä viittaamaani maastulliin jutun sikalan tuotankin pitäisi ajaa alas, jotta korven ukko sais lisää euroja toisten kustannuksella. 

Mikä se tämä merkittävä olosuhdehaitta oikein on?  Eipä se maissin viljelykään lehmille täällä onnistu. Se ois hyvä ja edukas  komponentti appeeseen se.

Lainaus käyttäjältä: bobbari - 17.03.10 - klo:21:56

Lainaus käyttäjältä: cappi - 17.03.10 - klo:20:41

    Kun toimittaja kysyi puheenjohtajalta että perustuuko teidän maatalous sitten niihin korkeisiin pohjoisen tukiin kun voitte pitää 3 työntekijää , niin hän meni hämilleen ja tokaisi:
     PERUSTUU MIHIN PERUSTUU!        Naseva vastaus pohjoisen tuen puolustajalta...
     Eihän tuollaisia saisi kukaan kysyä!      
     Se on hyvä jos etelässä tuollainen yksikkö kestäisi edes yhden työntekijän.

Tuosta sivulta 17  . http://raisio.smartpage.fi/?docId=61020208a3e7f9f7f3e6716e2d888ad6
   70 lehmää ja 2 työntekiää   : Eikös täälläkin oo todistettu jotta marttilalla on enemmän lehmiä työntekiää kohden ? . Ja kuinkas paljon sillä kompuran tehneellä fretti urakoitsialla oli parsinavetassa työntekiöitä? 8 ?. Jotta osataan sitä myös a-b alueella

          HUOM. kompuran tehneellä  .     Eli jotain puuttuu millä vois palkat maksaa
    Ja löytyi vielä oikein toinenkin esimerkki...       Yleensä löytyy selitys miksi karjatila voi
    pitää työntekijää etelässä:     Hyvät perämetsät, osakesalkku kunnossa, vauras sukutila,
   muuta kannattavaa urakointia tai sitten ei vaan lasketa paljonko se työntekijä todellisuudessa
   maksaa!           Todellisuudessa näillä hinnoilla työntekijä monasti syö navetan tuoton 
[/quote]

Niin sinä unohdat vaan semmosen asian, että noissa tapauksissa navetta tuottaa ansiot työntekijöiden lisäksi myös omistajaperheelle, näin ei tarvitse olla Marttiloilla, koksa nehän kulkevat itse muualla töissä.
[/quote]
      Ei bobbari unohda. AB-alueella navetta ei vaan nyt tuota ansioo työntekijöiden jälkeen omistajaperheelle.      On monta esimerkkiä lähistöllä, jossa esim. sairastumisen jälkeen navettaa
    pyöritetään palkkatyövoimalla sen aikaa kun rahat riittävät!      Tottakai suurin syy on
    tilanjohtamisen ongelmat.     Eron tai kuoleman takia jää puuttumaan tilan hoitamisen
    kannalta tärkeää tietotaitoa.        Monasti kun tilanne alkaa luisumaan käsistä niin olisi
    kannattavaa ajatella realisesti ja laskea ensin kulupuoli palkkatyövoimaa ja urakoitsijoita
    käyttäen...         Näillä maidonhinnoilla käppyrät vaan alkaa olemaan törmäyskursseilla

Lainaus käyttäjältä: korven ukko - 18.03.10 - klo:18:11

Lainaus käyttäjältä: nautafarmari - 18.03.10 - klo:09:06

Ei voi ku ihmetellä korven ukon ahneutta, pienempiä tiloja tulee aina oleen, ei ne kaikki laajenna 200 yksikköön. Entä maanantain maastullin sikatila, eihän tuo suurinta päätä edustanu.

Tukijärjestelmä on vieläkin sellainen että aivan kaikki karjatilat jopa  10 lehmän tilat pärjäävät. Keskikoko on 20-30 lehmää ja kun sitä isompia on jo melko paljon, niin se tarkoittaa että muutaman lehmän karjojakin löytyy melkoisesti. Sikapuolella se tarkoitaisi että keskikoko olisi 50-100 lihasikaa ja pienimmät sitten tietenkin sen alle. Ja tiloja olisi lähes kymmenkertainen määrä nykiseen verrattuna ja tukekakin tarvittaisiin ne samat parimiljardia kuin maitoonkin.

Miltähän näyttäisi osuuskuntien tilanne ja mtkn miehitys em tilanteessa..

Eli korven ukon mielestä viittaamaani maastulliin jutun sikalan tuotankin pitäisi ajaa alas, jotta korven ukko sais lisää euroja toisten kustannuksella. 

No eihän siinä saa kukaan mitään, jos alalle tulevaa tulovirtaa yleisesti supistetaan, lihan hintahan määräytyy maailmalla, myös sianlihan hinta.

Lainaus käyttäjältä: nautafarmari - 18.03.10 - klo:18:31

Lainaus käyttäjältä: korven ukko - 18.03.10 - klo:18:11

Lainaus käyttäjältä: nautafarmari - 18.03.10 - klo:09:06

Ei voi ku ihmetellä korven ukon ahneutta, pienempiä tiloja tulee aina oleen, ei ne kaikki laajenna 200 yksikköön. Entä maanantain maastullin sikatila, eihän tuo suurinta päätä edustanu.

Tukijärjestelmä on vieläkin sellainen että aivan kaikki karjatilat jopa  10 lehmän tilat pärjäävät. Keskikoko on 20-30 lehmää ja kun sitä isompia on jo melko paljon, niin se tarkoittaa että muutaman lehmän karjojakin löytyy melkoisesti. Sikapuolella se tarkoitaisi että keskikoko olisi 50-100 lihasikaa ja pienimmät sitten tietenkin sen alle. Ja tiloja olisi lähes kymmenkertainen määrä nykiseen verrattuna ja tukekakin tarvittaisiin ne samat parimiljardia kuin maitoonkin.

Miltähän näyttäisi osuuskuntien tilanne ja mtkn miehitys em tilanteessa..

Eli korven ukon mielestä viittaamaani maastulliin jutun sikalan tuotankin pitäisi ajaa alas, jotta korven ukko sais lisää euroja toisten kustannuksella. 

No eihän siinä saa kukaan mitään, jos alalle tulevaa tulovirtaa yleisesti supistetaan, lihan hintahan määräytyy maailmalla, myös sianlihan hinta.

Niinpä, yksimahaisektorilta poistuu taas 100 miljoonaa, josta merkittävä osa menee jälleen nautasektorin tukeen pohjoisessa. Jotenkinhan nautatilojen jättituet pitää saada näkymään teurastamoiden maksukyvyssä, kun naudoilla ei edes ole mitään olosuhdehaittaa.

Hinta märäytyy kysynnän ja tarjonnan sekä osittain myös lähialueiden hintojen mukaan mukaan siten että eri maissa samalla talousalueellakin tarjotaan jopa kymmenillä prosenteilla toisistaan poikkeavia hintoja, kuten toisessa ketjussa mainitsitkin.

Niinpä, yksimahaisektorilta poistuu taas 100 miljoonaa, josta merkittävä osa menee jälleen nautasektorin tukeen pohjoisessa. Jotenkinhan nautatilojen jättituet pitää saada näkymään teurastamoiden maksukyvyssä, kun naudoilla ei edes ole mitään olosuhdehaittaa.

Hinta märäytyy kysynnän ja tarjonnan sekä osittain myös lähialueiden hintojen mukaan mukaan siten että eri maissa samalla talousalueellakin tarjotaan jopa kymmenillä prosenteilla toisistaan poikkeavia hintoja, kuten toisessa ketjussa mainitsitkin.

Teurastamoiden maksukykyyn niin sianlihan kuin naudanlihan tapauksessakin vaikuttaa... ehkä... jonkin verran se, millaista hintaa lihoista teurastamo saa kaupalta... Pitääkseen kotimaisen lihan hinnan keinotekoisesti alhaalla lihasektorilla on toimijoita, jotka tuovat lihaa ulkoa ja näin painetaan kotimaisen lihan hintaa alaspäin... ja kauppa vetää meitä kaikkia maajusseja taas kerran perseeseen - korven ukkoakin.

Lainaus käyttäjältä: korven ukko - 19.03.10 - klo:20:20

Niinpä, yksimahaisektorilta poistuu taas 100 miljoonaa, josta merkittävä osa menee jälleen nautasektorin tukeen pohjoisessa. Jotenkinhan nautatilojen jättituet pitää saada näkymään teurastamoiden maksukyvyssä, kun naudoilla ei edes ole mitään olosuhdehaittaa.

Hinta märäytyy kysynnän ja tarjonnan sekä osittain myös lähialueiden hintojen mukaan mukaan siten että eri maissa samalla talousalueellakin tarjotaan jopa kymmenillä prosenteilla toisistaan poikkeavia hintoja, kuten toisessa ketjussa mainitsitkin.

Teurastamoiden maksukykyyn niin sianlihan kuin naudanlihan tapauksessakin vaikuttaa... ehkä... jonkin verran se, millaista hintaa lihoista teurastamo saa kaupalta... Pitääkseen kotimaisen lihan hinnan keinotekoisesti alhaalla lihasektorilla on toimijoita, jotka tuovat lihaa ulkoa ja näin painetaan kotimaisen lihan hintaa alaspäin... ja kauppa vetää meitä kaikkia maajusseja taas kerran perseeseen - korven ukkoakin.

liha, eikä mikään muukaan, tule suomeen saakka merten yli  aivan ilmaiseksi

Lainaus käyttäjältä: KJL - 19.03.10 - klo:21:03

Lainaus käyttäjältä: korven ukko - 19.03.10 - klo:20:20

Niinpä, yksimahaisektorilta poistuu taas 100 miljoonaa, josta merkittävä osa menee jälleen nautasektorin tukeen pohjoisessa. Jotenkinhan nautatilojen jättituet pitää saada näkymään teurastamoiden maksukyvyssä, kun naudoilla ei edes ole mitään olosuhdehaittaa.

Hinta märäytyy kysynnän ja tarjonnan sekä osittain myös lähialueiden hintojen mukaan mukaan siten että eri maissa samalla talousalueellakin tarjotaan jopa kymmenillä prosenteilla toisistaan poikkeavia hintoja, kuten toisessa ketjussa mainitsitkin.

Teurastamoiden maksukykyyn niin sianlihan kuin naudanlihan tapauksessakin vaikuttaa... ehkä... jonkin verran se, millaista hintaa lihoista teurastamo saa kaupalta... Pitääkseen kotimaisen lihan hinnan keinotekoisesti alhaalla lihasektorilla on toimijoita, jotka tuovat lihaa ulkoa ja näin painetaan kotimaisen lihan hintaa alaspäin... ja kauppa vetää meitä kaikkia maajusseja taas kerran perseeseen - korven ukkoakin.

liha, eikä mikään muukaan, tule suomeen saakka merten yli  aivan ilmaiseksi

... mutta melkein. Brasseilla on nyt mania päällä tuoda Eurooppaan sianlihaa, vielä eivät saaneet lupaa, mutta yritys on kova ja saattaa olla, että yritys vielä palkitaan.