Tässä vain urakoitsijan näkökulmasta ne viljelijät joilla on isot lohkot ja kunnon karhot ja sadot joutuu maksaa niiden viljelijöiden rehut joiden sato on pienillä kulmikkailla pelloilla ja lisäksi sato on huononlainen ja karhot pieniä koska jos laittaa eri hintaiset paalit niin kylillä puhellaan että käyttää pärstäkerrointa. Tästä johtuen tuntihinta on mielestäni oikeudenmukaisin ja mielestäni urakoitsijoiden pitäis ottaa se käyttöön jolloin sen ei pitäisi aiheuttaa minkäännäköistä huijauksen makua.

Koska se keruukone on kuitenkin arvokkain ja viellä kallein käyttää niin pikkuhiljaa kannattaa kehittää siihen suuntaan että paalaajan eteen saadaan suurinpiirtein sellainen tasakorkuinen karho mikä mahtuu pyörien välistä. Tällöin karhotin tulee väistämättä mieleen koska niin suuren karhon esikuivaus suomen sateisessa suvessa on liian hidas. Näitä koneita ei tietenkään kannata joka tilan ostaa, mutta varsinkin tilalliselle urakoitsijalle voi olla kova kynnys ostaa koko ketju jolloin tilayhteistyötä kannattais kehittää. Tällöin vaihtotyöllä saataisi pienennettyä sitä liikkuvaa rahaa mitä nykyinen maatalous ei kestä. Kuten sanoin niin etukarhotin olisi kova sana mutta pienillä lohkoilla ja puskaisilla teillä se voi olla ongelmallinen.

Ja jos aloittaja miettii ainoastaan omaa etuaan niin tulllevaisuudessa joko urakoitsija lopettaa tai paalihintanousee jolloin joku muu viljeliä kiroo agroon kun urakoitsija tekee hirveen tilin lyhyessä aikaa hänen pellollaan kun olosuhteet ovat optimaaliset. Tällöin vieläkin tuntihinta on mielestäni tie kaikkien onneen eikä pärstäkerroin laskutuksista voi puhua. Eikä se mielestäni ole urakoitsijan maksettava jos viljelijällä on epäedulliset lohkot vaan se on nimenomaan viljelijän huoli.

Peesaan vms:n näkemystä sillä varsinkin rehunkorjuussa puhutaan olevan eka sadon korjuuseen aikaa xx päivää. Onhan kohtuullisen selkeää että urakoitsija hinnoittaa työnsä €/tunti kun asiakkaiden puolelta käytettävät tunnit osaksi rajataan. Ja hinnan irroittaminen varsinaisesta rehumäärästä voisi toisella tavalla saada laskimet toimimaan, siis suuremman sadon ja työn käymisen suuntaan.

Asiakkaan ei juuri kannata miettiä miten urakoitsija tienaisi lisää. Yleensä karhotuksista hyötyy eniten urakoitsija. Pientä karhoa ja laitat oman seurannan koneeseen, niiltä karhonpätkiltä kun nopeus ylittää 12 km/h et maksa mitään

Itse lopetin kaikenlaisen urakoinnin käytön kun peräkkäisinä vuosina taannoin kävi kahdesti sama juttu. Urakoitsija ei ehtinny, ensimmäisellä kertaa oli luvannut ja myrkyt oli siis toimitettu hänelle. Vaan purkkiin jäivät...  Toisella kertaa oli kyse niitosta, pitkäksi meni. Ja kaikki urakoitsijat, ennen noitakin, ovat siis rahansa saaneet.

Urakoitsija on monelle tilalle käsittämättömän suuri riski, koskaan ei voi liikaa korostaa kirjallisia sopimuksia. Tuttujen kesken ne pitäisi olla vielä helpompi tehdä. TEHKÄÄ!

Paalaus urakoinnissa olen käyttänyt paalitaksaa pääsääntöisesti. Kun taas on heikko heinä ja huonot lohkot niin voi olla että tunti saavutus on 2 kpl paaleja ( viime kesänä tämäkin koettu). Jokainen voi laske kannattaako paali taksa silloin? Näissä tapauksessa olen siirtynyt tunti veloitukseen jonka isännät tietävät. Ei vaan ole urakoitsijan vika jos on huono heinä tai lohko. Isäntä tekee kustannus tehokkainta rehua kun kasvut hyvät ja lohkot. Kummankin etu! Itse olen ajatellut eteen karhotin joka todennäköisesti tehostaisi päivä saavutusta. Karhotuksen ansiosta pellolla niin sanottu turha ajaminen jäisi pois. rehun puhtaus toki mietityttää.

Sekaanpa soppaa minäkin... Ittelle paalattiin viime kesänä 3,7m koneen jäljiltä ja sitte yhdelle "asiakkaalle" 2,4m koneen karhoa... Nopeudella tietenkin kompensoidaan tuota kapeempaa karhetta niin, ettei penkillä meinaa pysyä, jos vähänkin epätasaisempi pelto. Omia paalattaes pitikin sitten käyttää totuttua pienempiä pykäliä, jottei jää pallerot löysäksi. Luultavasti tuosta viimeisestäkin asiakkaasta päästään eroon, ettei tartte enää täpinöidä. Luultavasti siksi, että viime kesänä otti (onneksi) toisen täppärin ajamaan meidän vanhan claassin kestävyysmurheiden ansiosta eli niinsanotusti kone teki itsensä tarpeettomaksi täpinöintikäyttöön... Edes olkia ei tarvinnut sitten syksymmälläkään paalata ja hyvä niin. Ajakoot ne, joilla siihen on aikaa ja todellista hinkua.

Tuo on tuttua penkillä pomppiminen. Itse olen ajatellut näin että jos paaleja valmistuu tunnissa max 15kpl niin ne ovat vielä hyviä tiukkoja.. on tavaraa. Teen 150cm kokoisia että ei 125 joita saa paljon

Oliskohan Suomessakin käyttöä tämmöisille heinämankeleille, tuontyylisiähän oli täälläkin 70-luvulla..:

http://www.youtube.com/watch?v=B5Nr5Lj8dGk

Niitto tosileveällä niittokoneella (ei murskainta). Muutaman tunnin kuivatus..
Karhotus: etukarhotin ja traktorin takana tuollainen mankeli joka tekee tasaisen ja hyvänmuotoisen karhon.. Ja korjuuseen/paalaamaan pääsee aikaisemmin mankeloinnin ansiosta...

Oliskohan Suomessakin käyttöä tämmöisille heinämankeleille, tuontyylisiähän oli täälläkin 70-luvulla..:

http://www.youtube.com/watch?v=B5Nr5Lj8dGk

Niitto tosileveällä niittokoneella (ei murskainta). Muutaman tunnin kuivatus..
Karhotus: etukarhotin ja traktorin takana tuollainen mankeli joka tekee tasaisen ja hyvänmuotoisen karhon.. Ja korjuuseen/paalaamaan pääsee aikaisemmin mankeloinnin ansiosta...

Mikäs järki tuossa on, murskaushan pitää tapahtua juurikin niiton yhteydessä jotta siitä olisi hyötyä kuivaamisen suhteen, ja jos se tehdään vasta tuossa jo osin kuivaneen karhon teon yhteydessä niin karisemistappio on melkoinen.

No eikös näissä uusissa niitto"murskaimissa"kii oo tuommosia kumiteloja murskainsormien tilalla? Kuulemma apilalle hellävarasempi, mutta tuohon kuivumiseen tuskin vaikuttaa millään tavalla?

Yleensä karhotuksista hyötyy eniten urakoitsija.

Jos noukinvaunulla kerätään, niin asiakas hyötyy, kun silppuuntuminen on parempaa, mitä paksumpi karhe. Toinen missä asiakas hyötyy on, että paalain/nuokinvaunu/silppuri ei aja kolmen metrin välein jolloin maan tiivistyminen pienenee ja seuraavan sadon tappiot vähenee.

No eikös näissä uusissa niitto"murskaimissa"kii oo tuommosia kumiteloja murskainsormien tilalla? Kuulemma apilalle hellävarasempi, mutta tuohon kuivumiseen tuskin vaikuttaa millään tavalla?

Ei telamurskain mikään uusi keksintö ole..
Meilläkin ensimmäinen niittomurskain 70-luvun lopulla oli telamurskain, olikohan se joku suomikopio ESA nimeltään.. ei jaksa muistaa..
Seuraava kone 80-luvulla oli JF:n GCS 210..näissähän oli kaatokela siirtämässä heinän terältä murskaimelle..
http://www.pottupellossa.fi/gallery/albums/userpics/80luku.jpg

Juvalla on ollut jokusen vuoden myytävänä:
http://www.mascus.fi/Maatalous/Kaytetyt-Niittomurskaimet/Jf-3200-telamurskain/E0922A3D-F6AB-4DBD-978F-29E3030680AD.html

Telamurskaimen ostaisin ennemmin kuin sormivehkeen...mutten taija enää tarvita

Lainaus käyttäjältä: Imme - 14.03.10 - klo:15:08

Yleensä karhotuksista hyötyy eniten urakoitsija.

Jos noukinvaunulla kerätään, niin asiakas hyötyy, kun silppuuntuminen on parempaa, mitä paksumpi karhe. Toinen missä asiakas hyötyy on, että paalain/nuokinvaunu/silppuri ei aja kolmen metrin välein jolloin maan tiivistyminen pienenee ja seuraavan sadon tappiot vähenee.

Totta, mutta jos karhonyhdistämistä tehdään niiton yhteydessä lisäkulutta, se riittää suurinpaan osaa korjuulaitteita. 9 m mattoperällä on ajosilppurillekin riittää ihan kohtuudella, mahdollistaa 50 ha/vrk vauhdin.

Asian laidasta, jos silppuri (ajo tai muu) joutuu odottamaan pellolla, ei karhotus ole seuraava tehostamistoimi. Karhotukseen liittyy aina, kaikissa tapauksissa kasvanut laaturiski.

Karhotuksen ansiosta pellolla niin sanottu turha ajaminen jäisi pois. rehun puhtaus toki mietityttää.

Karhotukseen liittyy aina, kaikissa tapauksissa kasvanut laaturiski.

Muistakaa tämä juttu kun suunnittelette karhotusta, Mixa ja Imme on tässä ihan oikeilla raiteilla...... Ei se muutaman tunnin tai päivän säästö työajassa paljon lämmitä jos etenkin maitotilalla rehun laatu heikkenee.......

Lainaus käyttäjältä: SomeBody77 - 14.03.10 - klo:18:12

Lainaus käyttäjältä: Imme - 14.03.10 - klo:15:08

Yleensä karhotuksista hyötyy eniten urakoitsija.

Jos noukinvaunulla kerätään, niin asiakas hyötyy, kun silppuuntuminen on parempaa, mitä paksumpi karhe. Toinen missä asiakas hyötyy on, että paalain/nuokinvaunu/silppuri ei aja kolmen metrin välein jolloin maan tiivistyminen pienenee ja seuraavan sadon tappiot vähenee.

Totta, mutta jos karhonyhdistämistä tehdään niiton yhteydessä lisäkulutta, se riittää suurinpaan osaa korjuulaitteita. 9 m mattoperällä on ajosilppurillekin riittää ihan kohtuudella, mahdollistaa 50 ha/vrk vauhdin.

Joo jos on karhon yhdistäjä niittokonees niin ei sit mitään hätää. Pääasia on, että korjataan vähintään 7m leveyttä kerrallaan.

Lainaus käyttäjältä: mixa80 - 14.03.10 - klo:15:15

Karhotuksen ansiosta pellolla niin sanottu turha ajaminen jäisi pois. rehun puhtaus toki mietityttää.

Lainaus käyttäjältä: Imme - 14.03.10 - klo:18:20

Karhotukseen liittyy aina, kaikissa tapauksissa kasvanut laaturiski.

Muistakaa tämä juttu kun suunnittelette karhotusta, Mixa ja Imme on tässä ihan oikeilla raiteilla...... Ei se muutaman tunnin tai päivän säästö työajassa paljon lämmitä jos etenkin maitotilalla rehun laatu heikkenee.......

Niin, kyllä meidän lehmät on syöneet karhotettua rehua kohta kymmenen vuotta..Joskus tulee säilönnällisesti epäonnistuneita eriä, mutta en osaa niistä karhotusta osoittaa. Ennemminkin allekirjoittaisin Weijon epäilyn kesäkelistä ja suuresta "perhosen karhosta".

Lainaus käyttäjältä: Verku - 14.03.10 - klo:18:24

Lainaus käyttäjältä: mixa80 - 14.03.10 - klo:15:15

Karhotuksen ansiosta pellolla niin sanottu turha ajaminen jäisi pois. rehun puhtaus toki mietityttää.

Lainaus käyttäjältä: Imme - 14.03.10 - klo:18:20

Karhotukseen liittyy aina, kaikissa tapauksissa kasvanut laaturiski.

Muistakaa tämä juttu kun suunnittelette karhotusta, Mixa ja Imme on tässä ihan oikeilla raiteilla...... Ei se muutaman tunnin tai päivän säästö työajassa paljon lämmitä jos etenkin maitotilalla rehun laatu heikkenee.......

Niin, kyllä meidän lehmät on syöneet karhotettua rehua kohta kymmenen vuotta..Joskus tulee säilönnällisesti epäonnistuneita eriä, mutta en osaa niistä karhotusta osoittaa. Ennemminkin allekirjoittaisin Weijon epäilyn kesäkelistä ja suuresta "perhosen karhosta".

Aika monenmoista korjuutapaa ehtinyt nähdä vuosien varrella, ja karhotus ei ole mikään ongelmanlähde, jos pellot on tasaiset ja karhotinkuski tietää mitä tekee.

Kääntäen lukien raiteiset/epätasaiset pellot ja harjoittelijat karhottimen ajoon, niin ongelmia tiedossa.

Mutta vastapainona, jos tarkoitus on oikeasti Suomen suvessa keskimäärin onnistua esikuivauksessa niin vaikea keksiä tehokkaampaa tapaa nopeuttaa kuivausta - karhon kuivuminen on vaan monikerroin nopeampaa kun se on levällään, ja karhotus vielä kääntää kasvustoa niin kuivuu vielä sen jälkeenkin tehokkaasti lisää. Bonuksena tulee vaivattomuus kaadossa, ei tarvitse pohtia kaatovaiheessa korjuukoneiden ajolinjoja - merkittävä etu täällä jossa ei juuri suoraa linjaa lohkoilta löydy.

Tietty jos esikuivausta ei pidä tärkeänä, niin samahan se sitten on