Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Vastaranta - 13.03.10 - klo:16:55
-
Teetän urakoitsijalla säilörehua pyöröpaaliin. Tämä urakoitsija ei niitä. Urakoitsija laskuttaa kappalemäärän perusteella. Minun etu siis on, että paalissa on mahdollisimman paljon syötävää. Urakoitsijan etu taas on, että homma joutuu. Olen kuullut, että näihin seikkoihin on karholla suuri merkitys. Minkälaisella kalustolla niitetään ja karhotetaanko (kuinka leveältä ja millä), että hyvä tulee?
-
Vieraalle ei kannata kireelle paalata jää se tili niin pieneksi näin se on vaikka joku muuta väittäs. ;D
-
Teetän urakoitsijalla säilörehua pyöröpaaliin. Tämä urakoitsija ei niitä. Urakoitsija laskuttaa kappalemäärän perusteella. Minun etu siis on, että paalissa on mahdollisimman paljon syötävää. Urakoitsijan etu taas on, että homma joutuu. Olen kuullut, että näihin seikkoihin on karholla suuri merkitys. Minkälaisella kalustolla niitetään ja karhotetaanko (kuinka leveältä ja millä), että hyvä tulee?
Tässä tapauksessa sun etu on, että karhoja on paljon ja ne on pieniä jolloin paaleista tulee tiukkoja. Urakoitsijan etu (taloudellisesti ja hermoille) on että on isot karhot, että ajonopeus pysyy kohtuullisena ja paaleja syntyy. Paras kompromissi on, että tilaat sen urakoitsijan tuntihintaan ja käsket sen tehdä tiukkoja paaleja ja karhoittelet sille kunnon karhot. Jos urakoitsija rupee kikkailee pehmeillä palloilla niin voit huomauttaa asiasta ja jos ei usko niin kiittää viimeisestä paalauksesta.
Suurista karhoista on sullekin hyötyä koska voit kuivattaa rehun leväällään nopeasti ja sitten kerätä isoksi karhoksi jolloin peltokin säästyy kun korjuukoneella ajetaan vähempi varsinkin yhdistelmällä.
-
Olen itse miettinyt niiton, paalauksen ja käärinnän yhdistämistä, eli etunostolaitteisiin elhon 3,7m niittokone, taitaa olla Suomen markkinoiden suurin, ja perään paalainkäärin, mitenkä onnistuisi?? taitaa vaatia noin 250 heppasen koneen.
-
Olen itse miettinyt niiton, paalauksen ja käärinnän yhdistämistä, eli etunostolaitteisiin elhon 3,7m niittokone, taitaa olla Suomen markkinoiden suurin, ja perään paalainkäärin, mitenkä onnistuisi?? taitaa vaatia noin 250 heppasen koneen.
Eli aiot tehdä esikuivaamatonta pyöröpaaleihin. Kiehtovaa. Varmistaudu että paalimuovissa on riittävästi liimaa..
-
On sit oikeasti kovia jos ilmasto lämpenee tähän tahtiin..
-
Meillä urakoitsia paalaa tunti taksalla, homma on tehokasta kun pellot on kunnossa. Taisi mennä hyvällä lohkolla 2.5ha tuntiin ja kun pelto on niitetty 4 metrin koneella! Lähes puolet halvempi mitä jos tekis paali taksalla.. Noukinvaunu on se oikea rehun teko kone...
-
Teetän urakoitsijalla säilörehua pyöröpaaliin. Tämä urakoitsija ei niitä. Urakoitsija laskuttaa kappalemäärän perusteella. Minun etu siis on, että paalissa on mahdollisimman paljon syötävää. Urakoitsijan etu taas on, että homma joutuu. Olen kuullut, että näihin seikkoihin on karholla suuri merkitys. Minkälaisella kalustolla niitetään ja karhotetaanko (kuinka leveältä ja millä), että hyvä tulee?
Tässä tapauksessa sun etu on, että karhoja on paljon ja ne on pieniä jolloin paaleista tulee tiukkoja. Urakoitsijan etu (taloudellisesti ja hermoille) on että on isot karhot, että ajonopeus pysyy kohtuullisena ja paaleja syntyy. Paras kompromissi on, että tilaat sen urakoitsijan tuntihintaan ja käsket sen tehdä tiukkoja paaleja ja karhoittelet sille kunnon karhot. Jos urakoitsija rupee kikkailee pehmeillä palloilla niin voit huomauttaa asiasta ja jos ei usko niin kiittää viimeisestä paalauksesta.
Suurista karhoista on sullekin hyötyä koska voit kuivattaa rehun leväällään nopeasti ja sitten kerätä isoksi karhoksi jolloin peltokin säästyy kun korjuukoneella ajetaan vähempi varsinkin yhdistelmällä.
Ensimmäinen asia, ei kait tässä mitään ongelmaa tainnut edess olla että minkä takia mitään kompromissia tarvii edes hakea?
Varmasti saat ostaa karhottimen ja ajaa lisää tunteja koneeseen jos menet tätä paalaajalle ehdottamaan.
Saavutatko rahallista säästöä, suuresti epäilen.
Toinen juttu on se että vaikka tahti saattaisi olla jonkin verran parempi karhottaen niin se nostaa AINA enemmän maata, pikkukiviä ja muuta eloperäistä kuin heinää sinne karhoon joten rehun laatu kärsii, enemmän tai vähemmän, siitä voi kiistellä......
Älä osta karhotinta, älä tee lisää työtä itsellesi, älä murehdi liikaa urakoitsikjan puolesta. Hanki sitten kun seuraavan kerran päivität niittomurskainta leveä "laatukone" niin oot onnellisempi isäntä.
Niin ja vielä vettä myllyyn. Jos sillä urakoitsijalla on niin paljon alaa paalattavana että ei ehdi yksittäisistä karhoista paalata niin mun mielestä on urakoitsijan homma hankkia se karhotin...... Vai pitääkö kaikilla niillä joille se paalaa olla oma karhoitin vai rupeaako joku ko. asiakkaista karhottamaan tämän paalaajan muita asiakkaita?
Eli jos se ei itse karhota niin anna olla äläkä mene kysymään tulee äkkiä lisäkulua. Joskus pitää vetää kotiinpäin ja nämä on niitä juttuja mun mielestä....
-
minulle on luxusta paalata 3.2 metrin koneen karhoa. normi karho on 2.4 koneella. ja huonoin joku 180cm niittokoneella.
-
minulle on luxusta paalata 3.2 metrin koneen karhoa. normi karho on 2.4 koneella. ja huonoin joku 180cm niittokoneella.
Joo itse olen samaa mieltä että niittomurskaimen leveys tulisi olla se 3.2 -4 metriä.
Edullisin vaihtoehto hankkia suhteessa niittoleveyteen taitaa olla juuri tuo kokoluokka 3.2 metriä ja muuta kuin meno-paluu konetta ei uutta hommatessa kannata ajatella.
Karhottaminen on monelle aivan tarpeeton työvaihe mutta onhan se miehekästä kun ajetaan isoa karhoa kitaan ja kone puskee hieman mustaa savua prrrrrrrruuuuuummmmmmmmmmmm........ :D
Noo se on lauvantai ny. ;)
-
minulle on luxusta paalata 3.2 metrin koneen karhoa. normi karho on 2.4 koneella. ja huonoin joku 180cm niittokoneella.
Joo itse olen samaa mieltä että niittomurskaimen leveys tulisi olla se 3.2 -4 metriä.
Edullisin vaihtoehto hankkia suhteessa niittoleveyteen taitaa olla juuri tuo kokoluokka 3.2 metriä ja muuta kuin meno-paluu konetta ei uutta hommatessa kannata ajatella.
Karhottaminen on monelle aivan tarpeeton työvaihe mutta onhan se miehekästä kun ajetaan isoa karhoa kitaan ja kone puskee hieman mustaa savua prrrrrrrruuuuuummmmmmmmmmmm........ :D
Noo se on lauvantai ny. ;)
juu sittekun rikastuu nii hommaa tämmösen ja nostaa vahä paalin hintaa ;) http://www.elho.fi/WebRoot/1000211/ProductPage.aspx?id=1000253&MainCategory=7&SubCategory=22&ItemIndex=200
-
Älä osta karhotinta, älä tee lisää työtä itsellesi, älä murehdi liikaa urakoitsikjan puolesta. Hanki sitten kun seuraavan kerran päivität niittomurskainta leveä "laatukone" niin oot onnellisempi isäntä.
Ei ole itsellä koneita. Vaihtoehtona ostaa niittoa (+karhotusta) tai hankkia tuollainen "leveä laatukone". Tai hankkia niittokone ilman murskainta ja ostaa karhotusta tai miten nyt hyvä tulee..
-
Älä osta karhotinta, älä tee lisää työtä itsellesi, älä murehdi liikaa urakoitsikjan puolesta. Hanki sitten kun seuraavan kerran päivität niittomurskainta leveä "laatukone" niin oot onnellisempi isäntä.
Ei ole itsellä koneita. Vaihtoehtona ostaa niittoa (+karhotusta) tai hankkia tuollainen "leveä laatukone". Tai hankkia niittokone ilman murskainta ja ostaa karhotusta tai miten nyt hyvä tulee..
No niin tämän vuoden poisto-ostona sitten isoo niittomurskain. ;D
Tai urakoitsija joka pystyy hoitamaan kaiken.
-
minulle on luxusta paalata 3.2 metrin koneen karhoa. normi karho on 2.4 koneella. ja huonoin joku 180cm niittokoneella.
Joo itse olen samaa mieltä että niittomurskaimen leveys tulisi olla se 3.2 -4 metriä.
Edullisin vaihtoehto hankkia suhteessa niittoleveyteen taitaa olla juuri tuo kokoluokka 3.2 metriä ja muuta kuin meno-paluu konetta ei uutta hommatessa kannata ajatella.
Karhottaminen on monelle aivan tarpeeton työvaihe mutta onhan se miehekästä kun ajetaan isoa karhoa kitaan ja kone puskee hieman mustaa savua prrrrrrrruuuuuummmmmmmmmmmm........ :D
Noo se on lauvantai ny. ;)
juu sittekun rikastuu nii hommaa tämmösen ja nostaa vahä paalin hintaa ;) http://www.elho.fi/WebRoot/1000211/ProductPage.aspx?id=1000253&MainCategory=7&SubCategory=22&ItemIndex=200
Tuon kanssa mahtaa nähdä hyvin eteenpäin tiellä. Vaatii muutenkin tarkan kuskin, jolla on pää kuin pöllöllä, tapahtumia kun on edessä ja takana. Lähtee muuten helposti aidan tolpat, sähköpylväät ja muut uteliaat matkaan... ;)
-
Mä en luonnollisista syistä paalaa ikinä suoraan niittokoneen karholta.Oljetkin ajan(tai renki ajaa) karhottimella 2 tai 3 karhoa yhteen.On halvempi kiertää karhottimella lohkoja kuin paalaajalla,jos karhotin on ja isoa karhoa on paljon kivempi paalata.Ei tarvi/voi ajaa niin kovaa ja paaleja tulee useammin.Ja etenkin kapeaa karhoa on vaikea ajaa kun täytyis mutkitella.Sen takia että paalaaja haluaa karhotuksen ei kannata itselle kyllä karhotinta ehkäpä ostaa..
-
Ensimmäinen asia, ei kait tässä mitään ongelmaa tainnut edess olla että minkä takia mitään kompromissia tarvii edes hakea?
Varmasti saat ostaa karhottimen ja ajaa lisää tunteja koneeseen jos menet tätä paalaajalle ehdottamaan.
Saavutatko rahallista säästöä, suuresti epäilen.
Toinen juttu on se että vaikka tahti saattaisi olla jonkin verran parempi karhottaen niin se nostaa AINA enemmän maata, pikkukiviä ja muuta eloperäistä kuin heinää sinne karhoon joten rehun laatu kärsii, enemmän tai vähemmän, siitä voi kiistellä......
Älä osta karhotinta, älä tee lisää työtä itsellesi, älä murehdi liikaa urakoitsikjan puolesta. Hanki sitten kun seuraavan kerran päivität niittomurskainta leveä "laatukone" niin oot onnellisempi isäntä.
Niin ja vielä vettä myllyyn. Jos sillä urakoitsijalla on niin paljon alaa paalattavana että ei ehdi yksittäisistä karhoista paalata niin mun mielestä on urakoitsijan homma hankkia se karhotin...... Vai pitääkö kaikilla niillä joille se paalaa olla oma karhoitin vai rupeaako joku ko. asiakkaista karhottamaan tämän paalaajan muita asiakkaita?
Eli jos se ei itse karhota niin anna olla äläkä mene kysymään tulee äkkiä lisäkulua. Joskus pitää vetää kotiinpäin ja nämä on niitä juttuja mun mielestä....
Juuri tällaisten asioiden takia urakoitsijoiden on hyvä pitää tuntihintaa. Jos asiakas haluaa että ajetaan sen 2,5 metrisen niittokoneen perässä niin se käy mutta tulee paalit melko arvokkaiksi. Eihän urakoitsijalla pinta-ala olekaan pääasia vaan sopiva tulo jonka saavuttaa ilman muuttujia tuntihinnalla. Se on ihan totta, että ei kaikkien kannata ostaa karhotinta ja paras olisikin että tilayhteistyöllä saataisi kolmen koneen ketju jossa ýhdellä olisi niittokone toisella karhotin ja kolmannella paalaaja. Etukarhotin olis kyllä hyvä isoilla lohkoilla mutta varsinkin pienet puskaiset pelto/mettätiet vois tuottaa ongelmia. juu sittekun rikastuu nii hommaa tämmösen ja nostaa vahä paalin hintaa Toi etukarhoitinhan ei sais vaikuttaa paalihintaan mutta tuntihintaan se kyllä vaikuttais.
-
Olen itse miettinyt niiton, paalauksen ja käärinnän yhdistämistä, eli etunostolaitteisiin elhon 3,7m niittokone, taitaa olla Suomen markkinoiden suurin, ja perään paalainkäärin, mitenkä onnistuisi?? taitaa vaatia noin 250 heppasen koneen.
Eli aiot tehdä esikuivaamatonta pyöröpaaleihin. Kiehtovaa. Varmistaudu että paalimuovissa on riittävästi liimaa..
Tällä aukeella on moinen yhdistelmä nähty. En kyllä suosittele.
-
Mä en luonnollisista syistä paalaa ikinä suoraan niittokoneen karholta.Oljetkin ajan(tai renki ajaa) karhottimella 2 tai 3 karhoa yhteen.On halvempi kiertää karhottimella lohkoja kuin paalaajalla,jos karhotin on ja isoa karhoa on paljon kivempi paalata.Ei tarvi/voi ajaa niin kovaa ja paaleja tulee useammin.Ja etenkin kapeaa karhoa on vaikea ajaa kun täytyis mutkitella.Sen takia että paalaaja haluaa karhotuksen ei kannata itselle kyllä karhotinta ehkäpä ostaa..
Mikä on iso karho paalaajalle? Oletan, että 18m leveydeltä kerätty, ajosilppurille tarkoitettu karho ei toimi?
Tämä kapea karho ja mutkittelu koettiin ongelmaksi viime kesänä. Kaikki paalit eivät olleet ihan "muodossaan", joka taas aiheutti lievää harmia tuubikäärinnässä. Lisäksi paaleja tipahteli melko verkkaiseen tahtiin, jolloin urakoitsijan tuntitaksa ei ollut kyllä kovin korkea.
Näistä lähtökohdista haluaisin kuulla kokemuksia, että minkälaisella niitto(+karhotus) menetelmällä saadaan sopiva karho, sellainen josta tulee hyvät paalit ja homma joutuu.
-
Näistä lähtökohdista haluaisin kuulla kokemuksia, että minkälaisella niitto(+karhotus) menetelmällä saadaan sopiva karho, sellainen josta tulee hyvät paalit ja homma joutuu.
>>Kuhn 4 metriä, W320 ja Fransgård hydr.karhotin eteen ja joutuu..
Tapista kun yli 150 varsaa vääntää, niin saa jo tiukkoja palleroitakin ja on muodossaan, toisin kuin rättivehkeillä :P
-
Itse olen tykännyt, kun ajetaan kolme 3 metrin karhetta yhteen, eli siis yhdeksältä metriltä yhteen. Paalaaminen on miellyttävää ja silppu lyhyttä. Paalaimen teräthän toimii parhaiten, kun niille menee tarpeeksi tavaraa. Kun karhotin on oikeissa säädöissä(karho on tarpeeksi leveä ja tasapaksu) tulee paaleista tiukkoja ja hyvän mallisia.
Ja tuosta tehon tarpeesta: Ainakaan digituunattu (190hv/+800 nm) MF 6480 Dyna6 ei savua yhdistelmäpaalaimen edessä missään tilanteessa. Voima riittää ja kulutus on pyörinyt ajotietokoneen mukaan paalaushommissa 14-17 litran välillä tunnissa.
-
Olen itse miettinyt niiton, paalauksen ja käärinnän yhdistämistä, eli etunostolaitteisiin elhon 3,7m niittokone, taitaa olla Suomen markkinoiden suurin, ja perään paalainkäärin, mitenkä onnistuisi?? taitaa vaatia noin 250 heppasen koneen.
Eli aiot tehdä esikuivaamatonta pyöröpaaleihin. Kiehtovaa. Varmistaudu että paalimuovissa on riittävästi liimaa..
Tällä aukeella on moinen yhdistelmä nähty. En kyllä suosittele.
Miten toimi säilyvyyden suhteen, entä laatu ja vetokone??
-
kronen perhosella ja matoilla karhot yhteen ja noukarilla kasaan. EI maksa rehunteko juuri mitään..
-
kronen perhosella ja matoilla karhot yhteen ja noukarilla kasaan. EI maksa rehunteko juuri mitään..
Sopii varmaan sulle, mutta näissä maisemissa tulee joulu vastaan, jos noukkarilla yrittää..Meillä vaihtoehtoja on tasan kaksi, joilla homma saadaan tehtyä: ajosilppuriketju ja paalit. Toistaiseksi käytetään molempia menetelmiä. Vähän on ollut mielessä, josko korjuuketjun alkupään hankkisi itselle. Pitäisi vaan löytää sellainen systeemi, joka toimii molemmille korjuutavoille.
-
Tuli tässä hankittua 3.5 metrinen pöttingerin mattoperällinen niittomurskain ja ens kesänä pitäs nähä, mitä tuolla teköö. Jääpähän ainakii karhotus pois välistä, mitenkähän mahtaa olla tuon kosteuden kanssa? Vaatiiko suhteessa kovin paljon pidemmän kuivumisajan karholle, kun karhotettaessa pienempiä karhoja yhteen?
-
Tuli tässä hankittua 3.5 metrinen pöttingerin mattoperällinen niittomurskain ja ens kesänä pitäs nähä, mitä tuolla teköö. Jääpähän ainakii karhotus pois välistä, mitenkähän mahtaa olla tuon kosteuden kanssa? Vaatiiko suhteessa kovin paljon pidemmän kuivumisajan karholle, kun karhotettaessa pienempiä karhoja yhteen?
No toki, ei se iso karho oikeasti kuivu, eikä kannata kovin pitkällä kuivatusajalla yrittää korjata asiaa - ainakin kesäsadossa riski ison karhon pilaantumisesta sisältä, voi alkaa lämmitä. Tuttu ilmiö ainakin niille jotka joskus niittorehua ajaneet pöydälle...
Ajosilppurin 3m pöydälle voi yrittää jättää mahd. leveäksi, voi hieman auttaa kuivumista. Tosin sitten saa olla tarkkana noukkimen päätyjen kanssa ettei pääse tukkimaan.
-
Ja tämäkin riippuu noukkimen leveydestä 2.6m versus 4,5m.
-
Olen itse miettinyt niiton, paalauksen ja käärinnän yhdistämistä, eli etunostolaitteisiin elhon 3,7m niittokone, taitaa olla Suomen markkinoiden suurin, ja perään paalainkäärin, mitenkä onnistuisi?? taitaa vaatia noin 250 heppasen koneen.
Eli aiot tehdä esikuivaamatonta pyöröpaaleihin. Kiehtovaa. Varmistaudu että paalimuovissa on riittävästi liimaa..
Tällä aukeella on moinen yhdistelmä nähty. En kyllä suosittele.
Miten toimi säilyvyyden suhteen, entä laatu ja vetokone??
Aikas pehmosia möykkyjä. En oo kyselly rehunäytteistä naapurilta. Jos meinaa tehdä laadukasta paalirehua ja käyttää sitä vähillä ongelmilla talvella, niin ka-% pitää olla lähellä 50%. Kunnollinen esikuivatus vähintään...
Tais olla Fentin Xyloni, mitä niissä ny heposia on... ??? Semmosia puutarha traktoreja ne kait paremmin on.
-
Olen itse miettinyt niiton, paalauksen ja käärinnän yhdistämistä, eli etunostolaitteisiin elhon 3,7m niittokone, taitaa olla Suomen markkinoiden suurin, ja perään paalainkäärin, mitenkä onnistuisi?? taitaa vaatia noin 250 heppasen koneen.
Unohda nyt tollanen spedeily ::)
-
Ensimmäinen asia, ei kait tässä mitään ongelmaa tainnut edess olla että minkä takia mitään kompromissia tarvii edes hakea?
Varmasti saat ostaa karhottimen ja ajaa lisää tunteja koneeseen jos menet tätä paalaajalle ehdottamaan.
Saavutatko rahallista säästöä, suuresti epäilen.
Toinen juttu on se että vaikka tahti saattaisi olla jonkin verran parempi karhottaen niin se nostaa AINA enemmän maata, pikkukiviä ja muuta eloperäistä kuin heinää sinne karhoon joten rehun laatu kärsii, enemmän tai vähemmän, siitä voi kiistellä......
Älä osta karhotinta, älä tee lisää työtä itsellesi, älä murehdi liikaa urakoitsikjan puolesta. Hanki sitten kun seuraavan kerran päivität niittomurskainta leveä "laatukone" niin oot onnellisempi isäntä.
Niin ja vielä vettä myllyyn. Jos sillä urakoitsijalla on niin paljon alaa paalattavana että ei ehdi yksittäisistä karhoista paalata niin mun mielestä on urakoitsijan homma hankkia se karhotin...... Vai pitääkö kaikilla niillä joille se paalaa olla oma karhoitin vai rupeaako joku ko. asiakkaista karhottamaan tämän paalaajan muita asiakkaita?
Eli jos se ei itse karhota niin anna olla äläkä mene kysymään tulee äkkiä lisäkulua. Joskus pitää vetää kotiinpäin ja nämä on niitä juttuja mun mielestä....
Juuri tällaisten asioiden takia urakoitsijoiden on hyvä pitää tuntihintaa. Jos asiakas haluaa että ajetaan sen 2,5 metrisen niittokoneen perässä niin se käy mutta tulee paalit melko arvokkaiksi. Eihän urakoitsijalla pinta-ala olekaan pääasia vaan sopiva tulo jonka saavuttaa ilman muuttujia tuntihinnalla. Se on ihan totta, että ei kaikkien kannata ostaa karhotinta ja paras olisikin että tilayhteistyöllä saataisi kolmen koneen ketju jossa ýhdellä olisi niittokone toisella karhotin ja kolmannella paalaaja. Etukarhotin olis kyllä hyvä isoilla lohkoilla mutta varsinkin pienet puskaiset pelto/mettätiet vois tuottaa ongelmia. juu sittekun rikastuu nii hommaa tämmösen ja nostaa vahä paalin hintaa Toi etukarhoitinhan ei sais vaikuttaa paalihintaan mutta tuntihintaan se kyllä vaikuttais.
Mutta kun se paalaa sille yhdestä karhosta kappale hintaan niin en minä tajua miksi pitää ruveta sitä urakoitsijaa paapomaan ja oikeen yrittämään tuntihintaa. ??? Eikö nyt pitäis ajattella ketjun aloittajan etua.... ???
No kai se tärkein kysymys on että onko yksittäinen paali sen hintainen minkä maksaa mielellään, hinnasta ei ainakaan valittanut aloituksessa. :-\
Kyllä maito/liha hommassa on tarpeeks niukka tulo muutenkin kuin että vielä urakoitsijan tilipussista rupeaa huolehtimaan....... :(
-
Ensimmäinen asia, ei kait tässä mitään ongelmaa tainnut edess olla että minkä takia mitään kompromissia tarvii edes hakea?
Varmasti saat ostaa karhottimen ja ajaa lisää tunteja koneeseen jos menet tätä paalaajalle ehdottamaan.
Saavutatko rahallista säästöä, suuresti epäilen.
Toinen juttu on se että vaikka tahti saattaisi olla jonkin verran parempi karhottaen niin se nostaa AINA enemmän maata, pikkukiviä ja muuta eloperäistä kuin heinää sinne karhoon joten rehun laatu kärsii, enemmän tai vähemmän, siitä voi kiistellä......
Älä osta karhotinta, älä tee lisää työtä itsellesi, älä murehdi liikaa urakoitsikjan puolesta. Hanki sitten kun seuraavan kerran päivität niittomurskainta leveä "laatukone" niin oot onnellisempi isäntä.
Niin ja vielä vettä myllyyn. Jos sillä urakoitsijalla on niin paljon alaa paalattavana että ei ehdi yksittäisistä karhoista paalata niin mun mielestä on urakoitsijan homma hankkia se karhotin...... Vai pitääkö kaikilla niillä joille se paalaa olla oma karhoitin vai rupeaako joku ko. asiakkaista karhottamaan tämän paalaajan muita asiakkaita?
Eli jos se ei itse karhota niin anna olla äläkä mene kysymään tulee äkkiä lisäkulua. Joskus pitää vetää kotiinpäin ja nämä on niitä juttuja mun mielestä....
Juuri tällaisten asioiden takia urakoitsijoiden on hyvä pitää tuntihintaa. Jos asiakas haluaa että ajetaan sen 2,5 metrisen niittokoneen perässä niin se käy mutta tulee paalit melko arvokkaiksi. Eihän urakoitsijalla pinta-ala olekaan pääasia vaan sopiva tulo jonka saavuttaa ilman muuttujia tuntihinnalla. Se on ihan totta, että ei kaikkien kannata ostaa karhotinta ja paras olisikin että tilayhteistyöllä saataisi kolmen koneen ketju jossa ýhdellä olisi niittokone toisella karhotin ja kolmannella paalaaja. Etukarhotin olis kyllä hyvä isoilla lohkoilla mutta varsinkin pienet puskaiset pelto/mettätiet vois tuottaa ongelmia. juu sittekun rikastuu nii hommaa tämmösen ja nostaa vahä paalin hintaa Toi etukarhoitinhan ei sais vaikuttaa paalihintaan mutta tuntihintaan se kyllä vaikuttais.
Mutta kun se paalaa sille yhdestä karhosta kappale hintaan niin en minä tajua miksi pitää ruveta sitä urakoitsijaa paapomaan ja oikeen yrittämään tuntihintaa. ??? Eikö nyt pitäis ajattella ketjun aloittajan etua.... ???
No kai se tärkein kysymys on että onko yksittäinen paali sen hintainen minkä maksaa mielellään, hinnasta ei ainakaan valittanut aloituksessa. :-\
Kyllä maito/liha hommassa on tarpeeks niukka tulo muutenkin kuin että vielä urakoitsijan tilipussista rupeaa huolehtimaan....... :(
Tässä vain urakoitsijan näkökulmasta ne viljelijät joilla on isot lohkot ja kunnon karhot ja sadot joutuu maksaa niiden viljelijöiden rehut joiden sato on pienillä kulmikkailla pelloilla ja lisäksi sato on huononlainen ja karhot pieniä koska jos laittaa eri hintaiset paalit niin kylillä puhellaan että käyttää pärstäkerrointa. Tästä johtuen tuntihinta on mielestäni oikeudenmukaisin ja mielestäni urakoitsijoiden pitäis ottaa se käyttöön jolloin sen ei pitäisi aiheuttaa minkäännäköistä huijauksen makua.
Koska se keruukone on kuitenkin arvokkain ja viellä kallein käyttää niin pikkuhiljaa kannattaa kehittää siihen suuntaan että paalaajan eteen saadaan suurinpiirtein sellainen tasakorkuinen karho mikä mahtuu pyörien välistä. Tällöin karhotin tulee väistämättä mieleen koska niin suuren karhon esikuivaus suomen sateisessa suvessa on liian hidas. Näitä koneita ei tietenkään kannata joka tilan ostaa, mutta varsinkin tilalliselle urakoitsijalle voi olla kova kynnys ostaa koko ketju jolloin tilayhteistyötä kannattais kehittää. Tällöin vaihtotyöllä saataisi pienennettyä sitä liikkuvaa rahaa mitä nykyinen maatalous ei kestä. Kuten sanoin niin etukarhotin olisi kova sana mutta pienillä lohkoilla ja puskaisilla teillä se voi olla ongelmallinen.
Ja jos aloittaja miettii ainoastaan omaa etuaan niin tullevaisuudessa joko urakoitsija lopettaa tai paalihintanousee jolloin joku muu viljeliä kiroo agroon kun urakoitsija tekee hirveen tilin lyhyessä aikaa hänen pellollaan kun olosuhteet ovat optimaaliset. Tällöin vieläkin tuntihinta on mielestäni tie kaikkien onneen eikä pärstäkerroin laskutuksista voi puhua. Eikä se mielestäni ole urakoitsijan maksettava jos viljelijällä on epäedulliset lohkot vaan se on nimenomaan viljelijän huoli.
Noissa tuntihinnoissa tahtoo vaan tullas se ongelma että ne kohoaa niin tolkuttomiksi kun koneiden tehot kasvaa että kukaan ei oikein uskalla niitä ottaa vaikka rehutonnin hinta voi olla melko edullinen. esim ajosilppuriketjun hinta pystystä siiloon painotettuna 250€/ha tai 1500€/h. (hinnat ovat keksityt)
-
Tässä vain urakoitsijan näkökulmasta ne viljelijät joilla on isot lohkot ja kunnon karhot ja sadot joutuu maksaa niiden viljelijöiden rehut joiden sato on pienillä kulmikkailla pelloilla ja lisäksi sato on huononlainen ja karhot pieniä koska jos laittaa eri hintaiset paalit niin kylillä puhellaan että käyttää pärstäkerrointa. Tästä johtuen tuntihinta on mielestäni oikeudenmukaisin ja mielestäni urakoitsijoiden pitäis ottaa se käyttöön jolloin sen ei pitäisi aiheuttaa minkäännäköistä huijauksen makua.
Koska se keruukone on kuitenkin arvokkain ja viellä kallein käyttää niin pikkuhiljaa kannattaa kehittää siihen suuntaan että paalaajan eteen saadaan suurinpiirtein sellainen tasakorkuinen karho mikä mahtuu pyörien välistä. Tällöin karhotin tulee väistämättä mieleen koska niin suuren karhon esikuivaus suomen sateisessa suvessa on liian hidas. Näitä koneita ei tietenkään kannata joka tilan ostaa, mutta varsinkin tilalliselle urakoitsijalle voi olla kova kynnys ostaa koko ketju jolloin tilayhteistyötä kannattais kehittää. Tällöin vaihtotyöllä saataisi pienennettyä sitä liikkuvaa rahaa mitä nykyinen maatalous ei kestä. Kuten sanoin niin etukarhotin olisi kova sana mutta pienillä lohkoilla ja puskaisilla teillä se voi olla ongelmallinen.
Ja jos aloittaja miettii ainoastaan omaa etuaan niin tulllevaisuudessa joko urakoitsija lopettaa tai paalihintanousee jolloin joku muu viljeliä kiroo agroon kun urakoitsija tekee hirveen tilin lyhyessä aikaa hänen pellollaan kun olosuhteet ovat optimaaliset. Tällöin vieläkin tuntihinta on mielestäni tie kaikkien onneen eikä pärstäkerroin laskutuksista voi puhua. Eikä se mielestäni ole urakoitsijan maksettava jos viljelijällä on epäedulliset lohkot vaan se on nimenomaan viljelijän huoli.
Peesaan vms:n näkemystä sillä varsinkin rehunkorjuussa puhutaan olevan eka sadon korjuuseen aikaa xx päivää. Onhan kohtuullisen selkeää että urakoitsija hinnoittaa työnsä €/tunti kun asiakkaiden puolelta käytettävät tunnit osaksi rajataan. Ja hinnan irroittaminen varsinaisesta rehumäärästä voisi toisella tavalla saada laskimet toimimaan, siis suuremman sadon ja työn käymisen suuntaan.
-
Asiakkaan ei juuri kannata miettiä miten urakoitsija tienaisi lisää. Yleensä karhotuksista hyötyy eniten urakoitsija. Pientä karhoa ja laitat oman seurannan koneeseen, niiltä karhonpätkiltä kun nopeus ylittää 12 km/h et maksa mitään :)
Itse lopetin kaikenlaisen urakoinnin käytön kun peräkkäisinä vuosina taannoin kävi kahdesti sama juttu. Urakoitsija ei ehtinny, ensimmäisellä kertaa oli luvannut ja myrkyt oli siis toimitettu hänelle. Vaan purkkiin jäivät... Toisella kertaa oli kyse niitosta, pitkäksi meni. Ja kaikki urakoitsijat, ennen noitakin, ovat siis rahansa saaneet.
Urakoitsija on monelle tilalle käsittämättömän suuri riski, koskaan ei voi liikaa korostaa kirjallisia sopimuksia. Tuttujen kesken ne pitäisi olla vielä helpompi tehdä. TEHKÄÄ!
-
Paalaus urakoinnissa olen käyttänyt paalitaksaa pääsääntöisesti. Kun taas on heikko heinä ja huonot lohkot niin voi olla että tunti saavutus on 2 kpl paaleja ( viime kesänä tämäkin koettu). Jokainen voi laske kannattaako paali taksa silloin? Näissä tapauksessa olen siirtynyt tunti veloitukseen jonka isännät tietävät. Ei vaan ole urakoitsijan vika jos on huono heinä tai lohko. Isäntä tekee kustannus tehokkainta rehua kun kasvut hyvät ja lohkot. Kummankin etu! Itse olen ajatellut eteen karhotin joka todennäköisesti tehostaisi päivä saavutusta. Karhotuksen ansiosta pellolla niin sanottu turha ajaminen jäisi pois. rehun puhtaus toki mietityttää.
-
Sekaanpa soppaa minäkin... Ittelle paalattiin viime kesänä 3,7m koneen jäljiltä ja sitte yhdelle "asiakkaalle" 2,4m koneen karhoa... Nopeudella tietenkin kompensoidaan tuota kapeempaa karhetta niin, ettei penkillä meinaa pysyä, jos vähänkin epätasaisempi pelto. Omia paalattaes pitikin sitten käyttää totuttua pienempiä pykäliä, jottei jää pallerot löysäksi. Luultavasti tuosta viimeisestäkin asiakkaasta päästään eroon, ettei tartte enää täpinöidä. Luultavasti siksi, että viime kesänä otti (onneksi) toisen täppärin ajamaan meidän vanhan claassin kestävyysmurheiden ansiosta eli niinsanotusti kone teki itsensä tarpeettomaksi täpinöintikäyttöön... Edes olkia ei tarvinnut sitten syksymmälläkään paalata ja hyvä niin. :D Ajakoot ne, joilla siihen on aikaa ja todellista hinkua.
-
Tuo on tuttua penkillä pomppiminen. Itse olen ajatellut näin että jos paaleja valmistuu tunnissa max 15kpl niin ne ovat vielä hyviä tiukkoja.. on tavaraa. Teen 150cm kokoisia että ei 125 joita saa paljon :)
-
Oliskohan Suomessakin käyttöä tämmöisille heinämankeleille, tuontyylisiähän oli täälläkin 70-luvulla..:
http://www.youtube.com/watch?v=B5Nr5Lj8dGk
Niitto tosileveällä niittokoneella (ei murskainta). Muutaman tunnin kuivatus..
Karhotus: etukarhotin ja traktorin takana tuollainen mankeli joka tekee tasaisen ja hyvänmuotoisen karhon.. Ja korjuuseen/paalaamaan pääsee aikaisemmin mankeloinnin ansiosta... ::)
-
Oliskohan Suomessakin käyttöä tämmöisille heinämankeleille, tuontyylisiähän oli täälläkin 70-luvulla..:
http://www.youtube.com/watch?v=B5Nr5Lj8dGk
Niitto tosileveällä niittokoneella (ei murskainta). Muutaman tunnin kuivatus..
Karhotus: etukarhotin ja traktorin takana tuollainen mankeli joka tekee tasaisen ja hyvänmuotoisen karhon.. Ja korjuuseen/paalaamaan pääsee aikaisemmin mankeloinnin ansiosta... ::)
Mikäs järki tuossa on, murskaushan pitää tapahtua juurikin niiton yhteydessä jotta siitä olisi hyötyä kuivaamisen suhteen, ja jos se tehdään vasta tuossa jo osin kuivaneen karhon teon yhteydessä niin karisemistappio on melkoinen.
-
No eikös näissä uusissa niitto"murskaimissa"kii oo tuommosia kumiteloja murskainsormien tilalla? Kuulemma apilalle hellävarasempi, mutta tuohon kuivumiseen tuskin vaikuttaa millään tavalla?
-
Yleensä karhotuksista hyötyy eniten urakoitsija.
Jos noukinvaunulla kerätään, niin asiakas hyötyy, kun silppuuntuminen on parempaa, mitä paksumpi karhe. Toinen missä asiakas hyötyy on, että paalain/nuokinvaunu/silppuri ei aja kolmen metrin välein jolloin maan tiivistyminen pienenee ja seuraavan sadon tappiot vähenee.
-
No eikös näissä uusissa niitto"murskaimissa"kii oo tuommosia kumiteloja murskainsormien tilalla? Kuulemma apilalle hellävarasempi, mutta tuohon kuivumiseen tuskin vaikuttaa millään tavalla?
Ei telamurskain mikään uusi keksintö ole..
Meilläkin ensimmäinen niittomurskain 70-luvun lopulla oli telamurskain, olikohan se joku suomikopio ESA nimeltään.. ei jaksa muistaa..
Seuraava kone 80-luvulla oli JF:n GCS 210..näissähän oli kaatokela siirtämässä heinän terältä murskaimelle..
http://www.pottupellossa.fi/gallery/albums/userpics/80luku.jpg
Juvalla on ollut jokusen vuoden myytävänä:
http://www.mascus.fi/Maatalous/Kaytetyt-Niittomurskaimet/Jf-3200-telamurskain/E0922A3D-F6AB-4DBD-978F-29E3030680AD.html
Telamurskaimen ostaisin ennemmin kuin sormivehkeen...mutten taija enää tarvita ::)
-
Yleensä karhotuksista hyötyy eniten urakoitsija.
Jos noukinvaunulla kerätään, niin asiakas hyötyy, kun silppuuntuminen on parempaa, mitä paksumpi karhe. Toinen missä asiakas hyötyy on, että paalain/nuokinvaunu/silppuri ei aja kolmen metrin välein jolloin maan tiivistyminen pienenee ja seuraavan sadon tappiot vähenee.
Totta, mutta jos karhonyhdistämistä tehdään niiton yhteydessä lisäkulutta, se riittää suurinpaan osaa korjuulaitteita. 9 m mattoperällä on ajosilppurillekin riittää ihan kohtuudella, mahdollistaa 50 ha/vrk vauhdin.
Asian laidasta, jos silppuri (ajo tai muu) joutuu odottamaan pellolla, ei karhotus ole seuraava tehostamistoimi. Karhotukseen liittyy aina, kaikissa tapauksissa kasvanut laaturiski.
-
Karhotuksen ansiosta pellolla niin sanottu turha ajaminen jäisi pois. rehun puhtaus toki mietityttää.
Karhotukseen liittyy aina, kaikissa tapauksissa kasvanut laaturiski.
Muistakaa tämä juttu kun suunnittelette karhotusta, Mixa ja Imme on tässä ihan oikeilla raiteilla...... Ei se muutaman tunnin tai päivän säästö työajassa paljon lämmitä jos etenkin maitotilalla rehun laatu heikkenee....... :(
-
Yleensä karhotuksista hyötyy eniten urakoitsija.
Jos noukinvaunulla kerätään, niin asiakas hyötyy, kun silppuuntuminen on parempaa, mitä paksumpi karhe. Toinen missä asiakas hyötyy on, että paalain/nuokinvaunu/silppuri ei aja kolmen metrin välein jolloin maan tiivistyminen pienenee ja seuraavan sadon tappiot vähenee.
Totta, mutta jos karhonyhdistämistä tehdään niiton yhteydessä lisäkulutta, se riittää suurinpaan osaa korjuulaitteita. 9 m mattoperällä on ajosilppurillekin riittää ihan kohtuudella, mahdollistaa 50 ha/vrk vauhdin.
Joo jos on karhon yhdistäjä niittokonees niin ei sit mitään hätää. Pääasia on, että korjataan vähintään 7m leveyttä kerrallaan.
-
Karhotuksen ansiosta pellolla niin sanottu turha ajaminen jäisi pois. rehun puhtaus toki mietityttää.
Karhotukseen liittyy aina, kaikissa tapauksissa kasvanut laaturiski.
Muistakaa tämä juttu kun suunnittelette karhotusta, Mixa ja Imme on tässä ihan oikeilla raiteilla...... Ei se muutaman tunnin tai päivän säästö työajassa paljon lämmitä jos etenkin maitotilalla rehun laatu heikkenee....... :(
Niin, kyllä meidän lehmät on syöneet karhotettua rehua kohta kymmenen vuotta..Joskus tulee säilönnällisesti epäonnistuneita eriä, mutta en osaa niistä karhotusta osoittaa. Ennemminkin allekirjoittaisin Weijon epäilyn kesäkelistä ja suuresta "perhosen karhosta".
-
Karhotuksen ansiosta pellolla niin sanottu turha ajaminen jäisi pois. rehun puhtaus toki mietityttää.
Karhotukseen liittyy aina, kaikissa tapauksissa kasvanut laaturiski.
Muistakaa tämä juttu kun suunnittelette karhotusta, Mixa ja Imme on tässä ihan oikeilla raiteilla...... Ei se muutaman tunnin tai päivän säästö työajassa paljon lämmitä jos etenkin maitotilalla rehun laatu heikkenee....... :(
Niin, kyllä meidän lehmät on syöneet karhotettua rehua kohta kymmenen vuotta..Joskus tulee säilönnällisesti epäonnistuneita eriä, mutta en osaa niistä karhotusta osoittaa. Ennemminkin allekirjoittaisin Weijon epäilyn kesäkelistä ja suuresta "perhosen karhosta".
Aika monenmoista korjuutapaa ehtinyt nähdä vuosien varrella, ja karhotus ei ole mikään ongelmanlähde, jos pellot on tasaiset ja karhotinkuski tietää mitä tekee.
Kääntäen lukien raiteiset/epätasaiset pellot ja harjoittelijat karhottimen ajoon, niin ongelmia tiedossa.
Mutta vastapainona, jos tarkoitus on oikeasti Suomen suvessa keskimäärin onnistua esikuivauksessa niin vaikea keksiä tehokkaampaa tapaa nopeuttaa kuivausta - karhon kuivuminen on vaan monikerroin nopeampaa kun se on levällään, ja karhotus vielä kääntää kasvustoa niin kuivuu vielä sen jälkeenkin tehokkaasti lisää. Bonuksena tulee vaivattomuus kaadossa, ei tarvitse pohtia kaatovaiheessa korjuukoneiden ajolinjoja - merkittävä etu täällä jossa ei juuri suoraa linjaa lohkoilta löydy.
Tietty jos esikuivausta ei pidä tärkeänä, niin samahan se sitten on
-
Totta, mutta jos karhonyhdistämistä tehdään niiton yhteydessä lisäkulutta....
Karhonyhdistäjäthän on ihan ilmaiset :o
-
Olen itse miettinyt niiton, paalauksen ja käärinnän yhdistämistä, eli etunostolaitteisiin elhon 3,7m niittokone, taitaa olla Suomen markkinoiden suurin, ja perään paalainkäärin, mitenkä onnistuisi?? taitaa vaatia noin 250 heppasen koneen.
Eli aiot tehdä esikuivaamatonta pyöröpaaleihin. Kiehtovaa. Varmistaudu että paalimuovissa on riittävästi liimaa..
Tällä aukeella on moinen yhdistelmä nähty. En kyllä suosittele.
Juu.. Ei voi toimia-> Paalit jäävät löysiksi. Ja... hmmm. joutuuko koneen pysäyttämään aina munimisen ajaksi ::)
-
Olen itse miettinyt niiton, paalauksen ja käärinnän yhdistämistä, eli etunostolaitteisiin elhon 3,7m niittokone, taitaa olla Suomen markkinoiden suurin, ja perään paalainkäärin, mitenkä onnistuisi?? taitaa vaatia noin 250 heppasen koneen.
Eli aiot tehdä esikuivaamatonta pyöröpaaleihin. Kiehtovaa. Varmistaudu että paalimuovissa on riittävästi liimaa..
Tällä aukeella on moinen yhdistelmä nähty. En kyllä suosittele.
Juu.. Ei voi toimia-> Paalit jäävät löysiksi. Ja... hmmm. joutuuko koneen pysäyttämään aina munimisen ajaksi ::)
En ehtiny katteleen...
-
omasta mielestäni paalaukseen ei tuo karhotus niin hyvin sovi... tavaraa menee sisään niin hirveesti että paali jää hieman löysänlaiseksi. riippuu titenkin vauhdista ja kosteudesta. kotipaikal paalataan 3.2m murskan jäliltä. alaakaan ei niin älyttömiä vielä ole. naurattaa viimekesältä ku ajoin noukkarilla (krone 6/40) ajosilppurille tehtyjä karhoja. heinä oli hirvee ja reilun 12 metrin leveydeltä oli karhotettu. ;D ;D
-
. heinä oli hirvee ;D ;D
Tarkoitatko että heinää oli hirveesti vai että heinä oli hirveä?
-
siis kavusto kasvusto oli kova/hirvee ;D
-
Jos karhotettu paalaus nopeudessa pidettävä järki juuri paalin tiukkuuden takia. Mieluummin ajasin vaikka 5-8km/h kuin huonolla heinällä 15km/h. Kiinnostaisi paljon elhon etukarhotin jos pitänee paikkansa että "ilmateitse" heinän siirtää?
-
Sekaanpa soppaa minäkin... Ittelle paalattiin viime kesänä 3,7m koneen jäljiltä ja sitte yhdelle "asiakkaalle" 2,4m koneen karhoa... Nopeudella tietenkin kompensoidaan tuota kapeempaa karhetta niin, ettei penkillä meinaa pysyä, jos vähänkin epätasaisempi pelto. Omia paalattaes pitikin sitten käyttää totuttua pienempiä pykäliä, jottei jää pallerot löysäksi. Luultavasti tuosta viimeisestäkin asiakkaasta päästään eroon, ettei tartte enää täpinöidä. Luultavasti siksi, että viime kesänä otti (onneksi) toisen täppärin ajamaan meidän vanhan claassin kestävyysmurheiden ansiosta eli niinsanotusti kone teki itsensä tarpeettomaksi täpinöintikäyttöön... Edes olkia ei tarvinnut sitten syksymmälläkään paalata ja hyvä niin. :D Ajakoot ne, joilla siihen on aikaa ja todellista hinkua.
Eikö ihan oikeasti voi sanoa että ei kiinnosta/kerkeä vaan huonolla työllä hukata asiakkaat ja samalla pilata yleisesti urakoitsijoiden mainetta ennen kun se edes suomeen ehtii syntyä.
-
Jos karhotettu paalaus nopeudessa pidettävä järki juuri paalin tiukkuuden takia. Mieluummin ajasin vaikka 5-8km/h kuin huonolla heinällä 15km/h. Kiinnostaisi paljon elhon etukarhotin jos pitänee paikkansa että "ilmateitse" heinän siirtää?
Mä olen koittanut pitää rajana 10. sen jälkeen tyntuu että kalustoa saa vaan rikottua ja pellolla oleviin esteisiin ei kuitenkaan ehdi reagoida. Leppoisin vauhti lienee tossa 5-8 km/h jolloin mukisematta menee se kunnon karho.
-
Jos karhotettu paalaus nopeudessa pidettävä järki juuri paalin tiukkuuden takia. Mieluummin ajasin vaikka 5-8km/h kuin huonolla heinällä 15km/h. Kiinnostaisi paljon elhon etukarhotin jos pitänee paikkansa että "ilmateitse" heinän siirtää?
Mä olen koittanut pitää rajana 10. sen jälkeen tyntuu että kalustoa saa vaan rikottua ja pellolla oleviin esteisiin ei kuitenkaan ehdi reagoida. Leppoisin vauhti lienee tossa 5-8 km/h jolloin mukisematta menee se kunnon karho.
Melkein kaikki on siis sitä mieltä, että karhotus ei sinällään tee paaleista löysiä, kunhan ajonopeus pidetään maltillisena??
Kuinka paljon paalin pitäisi sisältää kuiva-ainekiloja, että se luokitellaan "tiukaksi"?
-
Meille paalattiin viime kesänä hehtaaritaksalla, joka oli mielestäni varsin kohtuullinen. Itse hommasin verkon. Niitto omalla 2.4 metrisellä nostolaitekoneella. Syyssato karhotettiin tonutilla kolme karhoa yhteen, eli 7.2 metrin leveydeltä. Ja syyssato oli todella runsas joten karhossa oli rehua paljon. Nopeutti paalausta puolella vaikka alussa olikin vaikeuksia liian kostean rehun kanssa jolloin noukin veti välillä liian isoja "klimppejä". Etenkin noilla hankalan mallisilla lohkoilla karhotus todella hyvä juttu. Paalit karhotuksen jäljiltä ainakin yhtä tiukkoja ja silppu parempaa. Ongelmaksi liian pienessä karhossa tulee ajonopeus. Noukin ei ehdi vetää sisuksiin huonoa (pientä) karhoa jos ajonopeutta pitää nostaa.
Analyysien mukaan säilönnällinen laatu kunnossa, joten maata tuskin on rehun seassa. Ensi kesänä tarkoitus karhottaa kaikki rehut ::)
-
Sekaanpa soppaa minäkin... Ittelle paalattiin viime kesänä 3,7m koneen jäljiltä ja sitte yhdelle "asiakkaalle" 2,4m koneen karhoa... Nopeudella tietenkin kompensoidaan tuota kapeempaa karhetta niin, ettei penkillä meinaa pysyä, jos vähänkin epätasaisempi pelto. Omia paalattaes pitikin sitten käyttää totuttua pienempiä pykäliä, jottei jää pallerot löysäksi. Luultavasti tuosta viimeisestäkin asiakkaasta päästään eroon, ettei tartte enää täpinöidä. Luultavasti siksi, että viime kesänä otti (onneksi) toisen täppärin ajamaan meidän vanhan claassin kestävyysmurheiden ansiosta eli niinsanotusti kone teki itsensä tarpeettomaksi täpinöintikäyttöön... Edes olkia ei tarvinnut sitten syksymmälläkään paalata ja hyvä niin. :D Ajakoot ne, joilla siihen on aikaa ja todellista hinkua.
Eikö ihan oikeasti voi sanoa että ei kiinnosta/kerkeä vaan huonolla työllä hukata asiakkaat ja samalla pilata yleisesti urakoitsijoiden mainetta ennen kun se edes suomeen ehtii syntyä.
Ymmärsit nyt vähän väärin. Työn laatua ei oo koskaan kukaan moittinu (ainakaan mun korviini ei oo kuulunu, kertokoon joku terveiset perille, jos on kuullu) ja vuosi toisensa jälkeen on muutamalle tilalle paalattu. Mulla ei oo paalaukses ajotapavalintaa, ajan sitten omia tai vieraita. Aina niin tiukkoja, kun saa. Sattui just olkien paalausaikaan olla kulmavaihde rikki ja silleen. Vähän paha sanoa, että odota ny, mä tuun ku saan koneen kuntoon. Mieluummin sanon, jotta soita sille tai tolle, mun kone on paskana. Siis huonolla työllä ei oo hukattu asiakkaita. Elämä on jne, mutta nykyään alkaa tilanne olla just sellanen, että pitää sanoa ettei ihan oikeesti enää kerkiä.
-
Jos karhotettu paalaus nopeudessa pidettävä järki juuri paalin tiukkuuden takia. Mieluummin ajasin vaikka 5-8km/h kuin huonolla heinällä 15km/h. Kiinnostaisi paljon elhon etukarhotin jos pitänee paikkansa että "ilmateitse" heinän siirtää?
Mä olen koittanut pitää rajana 10. sen jälkeen tyntuu että kalustoa saa vaan rikottua ja pellolla oleviin esteisiin ei kuitenkaan ehdi reagoida. Leppoisin vauhti lienee tossa 5-8 km/h jolloin mukisematta menee se kunnon karho.
Ainut kone mitä on pellolla pitänyt ajaa lujaa, jotta jälki olisi paras mahdollinen, oli Kronen niittomurskain. Reilu parikymmentä kilsaa tunnissa alko olemaan melko vauhtia rautajousisella penkillä. ;D
-
Sekaanpa soppaa minäkin... Ittelle paalattiin viime kesänä 3,7m koneen jäljiltä ja sitte yhdelle "asiakkaalle" 2,4m koneen karhoa... Nopeudella tietenkin kompensoidaan tuota kapeempaa karhetta niin, ettei penkillä meinaa pysyä, jos vähänkin epätasaisempi pelto. Omia paalattaes pitikin sitten käyttää totuttua pienempiä pykäliä, jottei jää pallerot löysäksi. Luultavasti tuosta viimeisestäkin asiakkaasta päästään eroon, ettei tartte enää täpinöidä. Luultavasti siksi, että viime kesänä otti (onneksi) toisen täppärin ajamaan meidän vanhan claassin kestävyysmurheiden ansiosta eli niinsanotusti kone teki itsensä tarpeettomaksi täpinöintikäyttöön... Edes olkia ei tarvinnut sitten syksymmälläkään paalata ja hyvä niin. :D Ajakoot ne, joilla siihen on aikaa ja todellista hinkua.
Eikö ihan oikeasti voi sanoa että ei kiinnosta/kerkeä vaan huonolla työllä hukata asiakkaat ja samalla pilata yleisesti urakoitsijoiden mainetta ennen kun se edes suomeen ehtii syntyä.
Ymmärsit nyt vähän väärin. Työn laatua ei oo koskaan kukaan moittinu (ainakaan mun korviini ei oo kuulunu, kertokoon joku terveiset perille, jos on kuullu) ja vuosi toisensa jälkeen on muutamalle tilalle paalattu. Mulla ei oo paalaukses ajotapavalintaa, ajan sitten omia tai vieraita. Aina niin tiukkoja, kun saa. Sattui just olkien paalausaikaan olla kulmavaihde rikki ja silleen. Vähän paha sanoa, että odota ny, mä tuun ku saan koneen kuntoon. Mieluummin sanon, jotta soita sille tai tolle, mun kone on paskana. Siis huonolla työllä ei oo hukattu asiakkaita. Elämä on jne, mutta nykyään alkaa tilanne olla just sellanen, että pitää sanoa ettei ihan oikeesti enää kerkiä.
Äkkiä lukien tuosta saa vähän eri käsityksen, mutta ajatuksella kun lukee niin taitaa siinä lukeakkin niin kuin korjasit ja hyvä niin.
-
Miten olette toimineet tai miten olisi mielestänne paras toimia niitossa. Itte olen koittanut ensin niittää ulkorinkejä ja kerätä ne pois jonka jälkeen olen niitellyt pitkän sivun mukaisesti. Tällöin rehua ei tule tallatuksi mutta harmittaa kun jokaisella lohkolla on käytävä kahdesti joka koneella. Onko jollain joku systeemi millä sais tönättyä karhoja kokoon päisteessä jotta mahtuu kääntyy niitetyllä ja sitten taas levittää kuivumaan ja karhotusta odottelee. Haaveena olis niittoraktorissa edessä ja takana koneet jolloin pellon vois hyvin halkasta vaikka opastimen avustuksella jolloin ei tarttis tehdä kovin jyrkkiä mutkia eikä pertutella päisteissä. Vai onko jollain joku fiksumpi niittotapa missä ei ajeta karhon päällä eikä perutella.
-
Atomipommi keskelle peltoa -> Heinä lentää lähilepikkoon kuivumaan. Tuurilla hohtaa vähän sinistä valoa -> löytyy helpommin.
-
Miten olette toimineet tai miten olisi mielestänne paras toimia niitossa. Itte olen koittanut ensin niittää ulkorinkejä ja kerätä ne pois jonka jälkeen olen niitellyt pitkän sivun mukaisesti. Tällöin rehua ei tule tallatuksi mutta harmittaa kun jokaisella lohkolla on käytävä kahdesti joka koneella.
Samalla viisiin teen, 7-10 kiekkaa ensin kaikilta lohkoilta.. Silppuri(/noukin)vaunulla korjuussa ei tuosta tule ylimääräistä ajoa.. no, niittokoneella käytävä uudelleen.. mutta on se kyllä hyvä niittää kun ei karhoja tallaannu.. 8)
-
Miten olette toimineet tai miten olisi mielestänne paras toimia niitossa. Itte olen koittanut ensin niittää ulkorinkejä ja kerätä ne pois jonka jälkeen olen niitellyt pitkän sivun mukaisesti. Tällöin rehua ei tule tallatuksi mutta harmittaa kun jokaisella lohkolla on käytävä kahdesti joka koneella.
Samalla viisiin teen, 7-10 kiekkaa ensin kaikilta lohkoilta.. Silppuri(/noukin)vaunulla korjuussa ei tuosta tule ylimääräistä ajoa.. no, niittokoneella käytävä uudelleen.. mutta on se kyllä hyvä niittää kun ei karhoja tallaannu.. 8)
Sama systeemi, pysyy puhtaana tällä tapaa.
Uloimman kehän tapaan kaataa viimeisenä niiden pitkien sivujen jälkeen, jotenkin ne kivet yms pakkaa siellä herkimmin ajautumaan niittomurskaimeen vaikka miten hyvin keräis pois. Periaatteena tuossa se että ompa sitten jotakin ajettavaa jos sattuu remontin murskaimeen pukkaamaan.