Olis nyt pienen mietinnän alla että tekisikö laakasiiloja vai tornisiilon noin 65-70 lehmän navettaan. Laakasiilojaen pitäsi olla sitten katetut koska olen lomittajana niitä saanu repiä ja lapiojja auki . miten helppoo on ruokintasuunnitelman teko tornisiilossa kun kaikki sadot on päällekkäin? entä jos sitä ei saa tyhjäksi kun uutta ruvetaan tekemään? kannattaako tornisiilo peittää kesän ajaksi? ja ennenkeikkee miten on tänä hyisenä talavena tornisiilot pelanneet? mikalaisia ruokintajärjestelmiä porukalla on ja miten toimitavarmoja(navetassa)? kertokaa kokemuksia risuja/ruusuja kaikesta mahollisesta. Kiitokset vastauksista näin etukäteen 

Ainakin TeeJiin tornisiilot toimii kaikissa olosuhteissa. Muutkin ku laittelee vähä uusia osia... 

Tornisiilon ongelma on korkea hankinta hinta. Tehdessäsi navetan kuluja pakkaa syntymään muutenkin, joten tornin tekemistä voi miettiä jahka tuotanto pyörii täydellä teholla. Jos on ongelmana rajallinen tontti ja nurmialan haluaa laskea tarkasti, niin niillä spekseillä voi hankinnan perustella itselleen. Tornista ei käytänössäkään tule yhtään pilaantunutta, eikä oikein muutakaan hävikkiä. Laakasiilo / aumakenttä vaatii ison pinta-alan ja hyvän kaluston polkemaan sitä, jotta pilaantumisen riskiä vähennetään. Paaleihin verrattuna kumpikin on halpa ratkaisu. Muistaakseeni 30 äpylin karjassa, pelkkien paalimuovien hinnalla kuoletat tornin seitsemässä vuodessa.

Olis nyt pienen mietinnän alla että tekisikö laakasiiloja vai tornisiilon noin 65-70 lehmän navettaan. Laakasiilojaen pitäsi olla sitten katetut koska olen lomittajana niitä saanu repiä ja lapiojja auki . miten helppoo on ruokintasuunnitelman teko tornisiilossa kun kaikki sadot on päällekkäin? entä jos sitä ei saa tyhjäksi kun uutta ruvetaan tekemään? kannattaako tornisiilo peittää kesän ajaksi? ja ennenkeikkee miten on tänä hyisenä talavena tornisiilot pelanneet? mikalaisia ruokintajärjestelmiä porukalla on ja miten toimitavarmoja(navetassa)? kertokaa kokemuksia risuja/ruusuja kaikesta mahollisesta. Kiitokset vastauksista näin etukäteen 

Onko rehunteko systeemi jo selvillä ?. Onnistuu omatoiminoukkarilla , mutta jos käytössä on ajosilppuri niin torni on liian hidas täytää

Muistaakseeni 30 äpylin karjassa, pelkkien paalimuovien hinnalla kuoletat tornin seitsemässä vuodessa.

Tornit on ilmeisesti tosi edullisia....

30 Lehmää syö karkeasti arvioituna max. 600 paalia. Yhdellä muovirullalla käärii perinteisellä menetelmällä noin 20 paalia ja rullan verollinen hinta on noin 66 euroa. 600 paalia / 20 = 30 rullaa muovia. 30 rullaa x 66 euroa = 1980 euroa sis.alv. 600 paaliin menee 3 rullaa verkkoa, joka maksaa 160 euroa per rulla.

Muovi ja verkko kustannukset on siis vuotta kohden 30 lehmän karjassa noin 2500 euroa/vuosi. 7 x 2500 = 17 500 euroa!!!

Olen kyllä aina luullut torneja kalliimmaksi, kuin 17500 euroa... Täytyy ittekin rueta kyseleen torni tarjouksia.

Sivustaseuraavana kyllä ihmetyttää hieman näiden dinosauduksen munien runsaus tienvarsilla. Kyllä pitkällä tähtäimellä(siis yli 10 vuotta) tulee torni- tai laakasiilo halvemmaksi, rehun laatu on parempi ja luontoa säästyy, tuota muovimoskaa tulee vuosittain yllättävän paljon.
Joku alan yrittäjä voisi nyt meille tyhmille valaista, mikä järki on tuossa pyöröpaalien  paketoinnissa? Ei siinä mielestäni hyödy kuin muovikauppias ja muovikäädinkoneiden tekijä.

Sivustaseuraavana kyllä ihmetyttää hieman näiden dinosauduksen munien runsaus tienvarsilla. Kyllä pitkällä tähtäimellä(siis yli 10 vuotta) tulee torni- tai laakasiilo halvemmaksi, rehun laatu on parempi ja luontoa säästyy, tuota muovimoskaa tulee vuosittain yllättävän paljon.
Joku alan yrittäjä voisi nyt meille tyhmille valaista, mikä järki on tuossa pyöröpaalien  paketoinnissa? Ei siinä mielestäni hyödy kuin muovikauppias ja muovikäädinkoneiden tekijä.

Laskutapoja on niin monenlaisia. Meikäläisen kustannuksetkin yläkanttiin, muovia saa 60 pintaan rullan. Ite laitan 4 kerrosta, ja rullalla menee lähes 30 paalia, edullista ja nopeaa rehuntekoa emoille.

No, halusin tehdä laskelmasta ns. inhorealistisen, ettei vain tule kenellekkään väärää käsitystä paalirehun "halpuudesta"...

Joku alan yrittäjä voisi nyt meille tyhmille valaista, mikä järki on tuossa pyöröpaalien  paketoinnissa? Ei siinä mielestäni hyödy kuin muovikauppias ja muovikäädinkoneiden tekijä.

Hyötyä tulee siitä että saa hajallaan olevilta pelloilta tehtyä rehun nopeasti ja välimatka ei vaikuta paljoa. Työvoimaa ei tarvitse, yksinkin saa aika tavalla tehtyä päivässä. Rehua voi kuivattaa pellolla miten paljon vaan eikä vaikuta säilyvyyteen kun vaan saa tiukkoja paaleja. Happoa ei tarvitse käyttää, laakasiilossa aika iso kustannus. Kevyempi ja ehkä edullisempi konekanta riittää. Voidaan tehdä eri laatuja peräkkäin.
  En näkisi laakasiiloa ainakaan automaattisesti parhaana joka tilalle. Tornisiilo on kyllä hyvä silloin jos muutenkin satsataan automaattiseen ruokintaan ja se toimii.
  Minusta kaikkein järkevin ratkaisu on iso tornisiilo, automaattinen apesekoitin ja mattoruokkija. Ei tarvitte sitä traktoria koko ajan olla käynnistelemässä. Kallista traktoria voi kyllä olla vaikea sitten enää emännälle perustella kun tunteja tulee vähän.

Uskokaa vaan että paali voi olla yllättävän edullinen kokonaistaloudellisesti mutta ei enempää siitä kun viestiketju ei siihen liity.

Onko muuten fiksua tehdä siilot kiinni navettaan kun jos navetta palaa ja saa elukat pihalle niin rehut säilyy jos ne on vähän kauempana. Jos itte lähtisin siiloja tekeen (mitä en kovin äkkiä rupee) niin tekisin rehulatoon kiinni ja niin korkeat, että kone mahtuu elementtien päälle. Siilon toinen pää niin ylös, että rehut työnnettäis laatalta siiloon alamäkeen jolloin edelliset tamppautuis samalla. Sitten koko keksinnön päälle lato johon sais ajettua heinät ja oljet rehun päälle. Yhteen siiloon tulis etukuormaajalla nostettavat elementit jolloin rehukoneet sais ajettua toiseen kerrokseen talvisäilöön.

Torni on mielestäni vaikee suhteuttaa rehumäärään jolloin torni on aina puolillaan tai sitten joutuu tekee rehua aumaan tai paaleihin.

Uskokaa vaan että paali voi olla yllättävän edullinen kokonaistaloudellisesti mutta ei enempää siitä kun viestiketju ei siihen liity.

Onko muuten fiksua tehdä siilot kiinni navettaan kun jos navetta palaa ja saa elukat pihalle niin rehut säilyy jos ne on vähän kauempana. Jos itte lähtisin siiloja tekeen (mitä en kovin äkkiä rupee) niin tekisin rehulatoon kiinni ja niin korkeat, että kone mahtuu elementtien päälle. Siilon toinen pää niin ylös, että rehut työnnettäis laatalta siiloon alamäkeen jolloin edelliset tamppautuis samalla. Sitten koko keksinnön päälle lato johon sais ajettua heinät ja oljet rehun päälle. Yhteen siiloon tulis etukuormaajalla nostettavat elementit jolloin rehukoneet sais ajettua toiseen kerrokseen talvisäilöön.

Torni on mielestäni vaikee suhteuttaa rehumäärään jolloin torni on aina puolillaan tai sitten joutuu tekee rehua aumaan tai paaleihin.

Ei se haittaa jos ei torni aina tule täyteen, kun tekee niin on paras tehdä niin suuri kuin mahdollista. Tietysti jos jää pieneksi niin voi säilöä litistettyä viljaa sitten siinä ja tehdä rehulle uuden.

torni on liian hidas täyttää ainakin jos käyttää urakoitsijaa.. eikä niitä laakasiilon muoveja käsin tarvi repiä pukkaa etukuormaajalla vain painot pois ja taas saa puhdasta rehua..

Lainaus

Muistaakseeni 30 äpylin karjassa, pelkkien paalimuovien hinnalla kuoletat tornin seitsemässä vuodessa.

Tornit on ilmeisesti tosi edullisia....

30 Lehmää syö karkeasti arvioituna max. 600 paalia. Yhdellä muovirullalla käärii perinteisellä menetelmällä noin 20 paalia ja rullan verollinen hinta on noin 66 euroa. 600 paalia / 20 = 30 rullaa muovia. 30 rullaa x 66 euroa = 1980 euroa sis.alv. 600 paaliin menee 3 rullaa verkkoa, joka maksaa 160 euroa per rulla.

Muovi ja verkko kustannukset on siis vuotta kohden 30 lehmän karjassa noin 2500 euroa/vuosi. 7 x 2500 = 17 500 euroa!!!

Olen kyllä aina luullut torneja kalliimmaksi, kuin 17500 euroa... Täytyy ittekin rueta kyseleen torni tarjouksia.

          Ei oo tullu mieleen :Paalirehua ei pysty tekemään vielä pelkällä verkolla ja paalikalvolla!
      Paalikalustoon kyllä pystyy upottamaan helposti kolminkertaisen määrän euroja vertaa esim.käytetty noukinvaunu, jolla jo pystyy kelkkomaan kuormia siilolle...

          Ei oo tullu mieleen :Paalirehua ei pysty tekemään vielä pelkällä verkolla ja paalikalvolla!
      Paalikalustoon kyllä pystyy upottamaan helposti kolminkertaisen määrän euroja vertaa esim.käytetty noukinvaunu, jolla jo pystyy kelkkomaan kuormia siilolle...

No nii! Lopputulos om tiarosa nin tarvitaa enää konsti kuinka siihe päästää!
Voi *********! Jos verrataa uutta paalain-Käärin ketjua/ Käytettyyn Noukkariin nin antaa olla ! Järki jätti laskelman ko perusteet vairettiin sopivampii.

Siilokustannus jos jaetaan sen tekniselle käyttöiälle( 50 v), nin suurinpiirtei saran lehemän paikkeilla aletaa olla tasois. Jos lasketaa talourelliselle käyttöiälle(15v),nin sitte ollaa kokoluakasa 200-250 lehemää. Olettaen molemmat teetettäväks urakoottijalla, jolloi kalusto kulumista ei lasketa!

Pääasiallliseks syyks muarostuu sitte "mukavuustekijät" tai joku muu "parempi syy"

Olis nyt pienen mietinnän alla että tekisikö laakasiiloja vai tornisiilon noin 65-70 lehmän navettaan. Laakasiilojaen pitäsi olla sitten katetut koska olen lomittajana niitä saanu repiä ja lapiojja auki . miten helppoo on ruokintasuunnitelman teko tornisiilossa kun kaikki sadot on päällekkäin? entä jos sitä ei saa tyhjäksi kun uutta ruvetaan tekemään? kannattaako tornisiilo peittää kesän ajaksi? ja ennenkeikkee miten on tänä hyisenä talavena tornisiilot pelanneet? mikalaisia ruokintajärjestelmiä porukalla on ja miten toimitavarmoja(navetassa)? kertokaa kokemuksia risuja/ruusuja kaikesta mahollisesta. Kiitokset vastauksista näin etukäteen 

Pyöröpaalit!  Ja paalainkäärijä.

30 metriä on työnnetty lunta,muovia ja autonrenkaita kauhalla eteenpäin rintuuksen edellä. Ei ole tarvinnut käsin koskea ko tavaraan.