Kannattaa laittaa se kalusto halliin niin ei ole pihalla ruostumassa...

ja sitte nukkuu vielä paremmin ku ei oo tarvinnu teherä sitä halliakaa..

Torniin rehunteko hidasta ja tornista rehunotto hidasta, eikä kyllä uskalla jättää itsekseen pyörimään ilman että itse on navetalla, liikaa rehua liian nopeasti väärässä paikassa, jos jokin menee tukkoon.30-40 lehmää niin torni ok ratkaisu.

Lainaus käyttäjältä: JIIWEE - 15.03.10 - klo:14:30

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 15.03.10 - klo:09:05

Lainaus käyttäjältä: volrarri t5 - 15.03.10 - klo:08:23

Lainaus käyttäjältä: Veku - 14.03.10 - klo:23:46

2x 650m3 neueron torneista on kertyny ihan hyvin kokemusta ja pyöröpaalaus vehkeetkin olleet tässä rinnalla ja molemmissa on hyvät ja huonot puolensa. Molemmissa torneissa on täyttöpurkaimet, lietso puhaltaa rehun navetan keskikäytävällä olevaan rehujakovaunuun ja siitä sitte jakamaan vaunulla elukoille systeemi on kaiken toimiessa todella vaivaton. Hukkaa rehu % on todella pieni ja laatu on aivan eri luokkaa mitä pyöräpaaleissa (ainakin meillä) toi on aivan tosi että torneissa täyttäminen on rehunteossa heikoin lenkki. Yhdistelmäpaalaaja ollu tässä viitisen vuotta rinnalla ja siinä on suurena plussana vähäinen työvoiman tarve ja paalien helppo varastoiminen joka on kylläkin nykyään aika kallista. Mutta ehdottomasti nykysistä tavoista oon enemmän tornirehun puolella laadun,hinnan ja ruokintakaudella vaivattomuuden takia.

Tarkotus olis paaluu vehkeet säilyttää ja tehhä osa paaluun. nuorkarjalle olis myös tarkotus tehhä rehu vanhempana niin paaluun menis ja heinät pehkut yms... tällä tavalla olis aina vaihtoehtoja moneen eri tilanteeseen.

Ootko yt ihan tosissas miettiny, että kannattaa pitää kaksinkertaista kalustoa. Yhdistelmäpaalaajalla mikä tekee isoa myttyä saat nuo kaikki tehtyä rehuista heinään ja olkeen. Jos haluaa rehun kelkkoa heti kotiin niin tuubikäärijä sinne. Paalit ei ole työläämpiä käsitellä kun laakasiilokaan jos talo on suunniteltu niitä varten.

millä tavalla saadaan paaliketju yhtä sujuvaksi kun siilorehuketju?

Paha on saada rehu kotia pienemmällä työmäärällä kuin niittäjä/paalainkäärijä etukarhoittimella ja kunnon paalikärryllä sitten kun rehut on tehty esim nkh:n kärry.
Kun rehu on kotona niin tekee navettaan 130 cm leveen ruokintapöydän minkä päälle laittaa kiskon joka jatkuu ulos saakka. Tämän kiskon alle latoo etukuormaajalla paaleja vaikka 50 kpl. Sitten kiskonosturilla missä on paalipihti kantaa paalit sisään yksi kerrallaan ja ennen kun sen tipauttaa pöydälle leikkaa viillon pohjaan ja puoleen paaliin sivuille. Kun paalipihtiin on hitsannut pienet väkäset niin muovi ja verkko jää roikkuu pihtiin kun se irroittaa paalin. sitten vetää käsin muovin irti ja hakee seuraavan paalin. Kun tällai tuo vaikka 10 1500kilon paaleja pöydälle niin joku voi laskea koska pitää seuraavaksi huolehtia rehusta. Jos on tehokkaampi tapa tehdä rehu siiloon ja sieltä pöydälle 2 miehen voimin painotuksineen ja siilon peittämisineen niin ei kun kirjoittelemaan. Muut tuotteet menee kioskeissa.

ainaki meillä on tehokkaampi tapa.. jos mulla on n. 1500 tn navetanvieressä peitettynä n.neljässä päivässä niin pääsetkö paalausvehkeillä samaan?

ainaki meillä on tehokkaampi tapa.. jos mulla on n. 1500 tn navetanvieressä peitettynä n.neljässä päivässä niin pääsetkö paalausvehkeillä samaan?

Ja sit vielä, et mitä se rehu OIKEASTI maksaa kun rehu on tuotuna pihaan. Ei taatusti pääse samaan ry-kustannukseen paaleilla kun siilorehulla.

Kysäseppä Pekka Kukkonen Ky :ltä     Tornija siellä on 2 pystyssä pihalla tyhjänä ja 2 osina kankaalla. Saattaa lähtee sulta tornin kapelo. ( Yhteensä 4 kpl Vitkoviceja) Tekee rehunsa nykysin aumaan.

Kysäseppä Pekka Kukkonen Ky :ltä     Tornija siellä on 2 pystyssä pihalla tyhjänä ja 2 osina kankaalla. Saattaa lähtee sulta tornin kapelo. ( Yhteensä 4 kpl Vitkoviceja) Tekee rehunsa nykysin aumaan.

Kerroppa nyt noin suurin piirtein mikä otti noin kiveen että tuli täydellinen säilöntätavan muutos?

Oliko tornissa vai muussa tekniikassa ongelma vai eikä ollut kenties tarpeeksi joutuisa systeemi täyttää?

Kysäseppä Pekka Kukkonen Ky :ltä     Tornija siellä on 2 pystyssä pihalla tyhjänä ja 2 osina kankaalla. Saattaa lähtee sulta tornin kapelo. ( Yhteensä 4 kpl Vitkoviceja) Tekee rehunsa nykysin aumaan.

 Ne kankaalla olevat lienee myyty mullitilalle viljasiiloiksi.

Lainaus käyttäjältä: mlahti - 16.03.10 - klo:10:27

ainaki meillä on tehokkaampi tapa.. jos mulla on n. 1500 tn navetanvieressä peitettynä n.neljässä päivässä niin pääsetkö paalausvehkeillä samaan?

Ja sit vielä, et mitä se rehu OIKEASTI maksaa kun rehu on tuotuna pihaan. Ei taatusti pääse samaan ry-kustannukseen paaleilla kun siilorehulla.

Teoriassa vois päästä reilussa 90 tunnissa samaan mutta käytännössä ei ole tarvetta tehdä edes noin paljoa ja muistatko ihan oikein, että ei ollu enempää kuin kaksi tekemässä. Esikuivatukset ym vie jo jonkinvertaa aikaa ja ittellä on erillinen karhotus eikä niin tehokasta kärriä joten tuosta jäädään melko reilusti.

Ja sb:lle niin en ole koskaan edes laskenut rehun hintaa. Mulla on paljon tärkeämpää mitä saldo näyttää joulukuussa kun sekä omat että urakoidut heinät, oljet ja sr on tehty ja koneet on huollettuna tallissa. Raktorit tosin on toivottavasti muissa hommissa. Ja asiakkaat on maksanu urakoinnit ja pankki on saanut saatamiset niin koneista kun tiloista missä koneet on. Lisäksi vaikuttaa kuinka paljon on kulunut aikaa koko kesän operaatioon ja kuinka paljon vierasta työvoimaa on tarvinnut käyttää. Tästä olen vetänyt johtopäätöksen että paaliketju on kokonaistaloudellisesti edullisin juuri minulle. Tiedän kyllä että esim. ajosilppuriketju pystyisi tekemään rehuyksiköitä edullisemmin mutta ittellä ei ole mahdollisuuksia tai tarvetta moiaseen ketjuun.

Täysin tilakohtainen juttuhan tuo säilörehu homma on. Yksi tykkää äidistä ja toinen tyttärestä. Itse viimeiset 15 vuotta katettuja laakasiiloja käyttänyt ja siinä sivussa teetetty urakoitsijalla pyöröpaaliin kuivat heinät, oljet ja se sr mikä ei ole enää siiloihin mahtunut. Sen verran noista sr pyöräpaaleista siis kokemusta, erityisesti talvelta, että ei kiitos. Navetan laajennus mielessä nykyisten siilojen puolelle, tavoitteena tilat +50 lypsävälle + nuorkarjalle. Torni kiinnostaisi kyllä, tai sitten vaihtoehtoisesti kaivurille riittävän järeät avolaakasiilot. Kattaminen nostaa kustannuksia olellisesti ja hidastaa täyttöä myös, kun joutuu seiniä, kattotuoleja, oven karmeja ym. varomaan  . Maatilan Pellervossa oli kuvat Vetelin suurnavetan "cänädäläis-mallisista" laakasiiloista. Siis semmoiset, jotka ovat profiililtaan kolmion muotoisia? Mistä semmoisia saisi?

Edittiä: Kyseessä siis ns. a-profiili elementit. Tekeekö noita suomessa kukaan? Lähinnä arveluttaa ns. normaalielementtien kestävyys jos 13 tonnin Hitachin pistää kasan päälle ryskämään..

Kattamattomat laakasiilot ilmanmuuta. Etukuormaajalla ja lumikauhalla saa lumet pois. Jos rehun tekee hyvin = kunnolla silputtu ja poljettu, niin pelkkä muovi ja sopiva määrä reunapainosäkkejä riittää päälle. 30 x 8 m siiloon olen lisäksi laittanut n. 15 olkipyöröpaalia strategisiin paikkoihin painoksi:) Laakasiilon kattaminen tekee rehusta yllättävän kallista.

Tornisiilo ok viljalle. Säilörehulle turhan arvokas. Jos navetassasi on/tulee olemaan esim kiskoruokkija, niin tuo on tietty nätisti automatisoitavissa. Traktorivetoisen apevaunun täytössä torni on toivottoman hidas. Tornin täyttö on myös usein rehunteon "pullonkaula".

Täysin tilakohtainen juttuhan tuo säilörehu homma on. Yksi tykkää äidistä ja toinen tyttärestä. Itse viimeiset 15 vuotta katettuja laakasiiloja käyttänyt ja siinä sivussa teetetty urakoitsijalla pyöröpaaliin kuivat heinät, oljet ja se sr mikä ei ole enää siiloihin mahtunut. Sen verran noista sr pyöräpaaleista siis kokemusta, erityisesti talvelta, että ei kiitos. Navetan laajennus mielessä nykyisten siilojen puolelle, tavoitteena tilat +50 lypsävälle + nuorkarjalle. Torni kiinnostaisi kyllä, tai sitten vaihtoehtoisesti kaivurille riittävän järeät avolaakasiilot. Kattaminen nostaa kustannuksia olellisesti ja hidastaa täyttöä myös, kun joutuu seiniä, kattotuoleja, oven karmeja ym. varomaan  . Maatilan Pellervossa oli kuvat Vetelin suurnavetan "cänädäläis-mallisista" laakasiiloista. Siis semmoiset, jotka ovat profiililtaan kolmion muotoisia? Mistä semmoisia saisi?

Edittiä: Kyseessä siis ns. a-profiili elementit. Tekeekö noita suomessa kukaan? Lähinnä arveluttaa ns. normaalielementtien kestävyys jos 13 tonnin Hitachin pistää kasan päälle ryskämään..

kalajoella (tai siellä suunnalla) on rakennusliike joka tekee liukuvaluna tollaista siilonseinää

Maatilan Pellervossa oli kuvat Vetelin suurnavetan "cänädäläis-mallisista" laakasiiloista. Siis semmoiset, jotka ovat profiililtaan kolmion muotoisia? Mistä semmoisia saisi?

Edittiä: Kyseessä siis ns. a-profiili elementit. Tekeekö noita suomessa kukaan? Lähinnä arveluttaa ns. normaalielementtien kestävyys jos 13 tonnin Hitachin pistää kasan päälle ryskämään..

Adam saattaa tietää...