Sitä olen monesti miettinyt, kun ulkomailta  tuodaan KÄYTETTYJÄ tornisiiloja tänne, miksi ne on poistettu käytöstä, miten siellä säilötään rehu nyt ja mahtaako niitä kuinka pirusti naurattaa kun joku niitten vanhat paskat ostaa?

Tornisiilon AINOA hyvä puoli on se että sinne voidaan laittaa tilan nimi näkyvälle paikalle  . Hidas täyttö poissulkee urakoitsijan käytön, jolloin rehun hinta kallistuu entisestään.

Pyöröpaalaimen kyljestä nimi ei näy minnekään, joten sillä ei ole sitäkään pluspuolta.

Meillä on rehut aumassa. 100m pitkän kasan kylkeen maalattu tilan nimi näkyisi pirun kauas, jos olisi tarvetta....  Menetelmä on kustannustehokas ja työtä säästävä ja ainoa mihin voisin vaihtaa on laakasiilot.

Eli ääni LAAKASIILOILLE täältä   

Sitä olen monesti miettinyt, kun ulkomailta  tuodaan KÄYTETTYJÄ tornisiiloja tänne, miksi ne on poistettu käytöstä, miten siellä säilötään rehu nyt ja mahtaako niitä kuinka pirusti naurattaa kun joku niitten vanhat paskat ostaa?

Tornisiilon AINOA hyvä puoli on se että sinne voidaan laittaa tilan nimi näkyvälle paikalle  . Hidas täyttö poissulkee urakoitsijan käytön, jolloin rehun hinta kallistuu entisestään.

Pyöröpaalaimen kyljestä nimi ei näy minnekään, joten sillä ei ole sitäkään pluspuolta.

Meillä on rehut aumassa. 100m pitkän kasan kylkeen maalattu tilan nimi näkyisi pirun kauas, jos olisi tarvetta....  Menetelmä on kustannustehokas ja työtä säästävä ja ainoa mihin voisin vaihtaa on laakasiilot.

Eli ääni LAAKASIILOILLE täältä   

Kyllä meillä on ympäristökeskuksen täti kimpussa heti, jos auman tekee..

osaako kukaan sanoa mitä suunnilleen kustantaa esim. kaksi 40m pitkää laakasiiloa? Vaikka edes aluksi elementtien hinta olisi kiva tietää.

Tuossa kaveri suunnitteli katettuja 1600 kuution siiloja niin sano jottaen 90 tonnia menevän... se oli vaan suuntaa antava. eivät sen kummemmin laskeneet kust arviota. elementteihin se kysel tajoukset mut en muista peljoko ne oel. ite jos ajaa hiekat ja kaivaa pohjat niin siilot kyllä saa suht halvalla.

http://www.youtube.com/watch#!v=B4tdWjVMOL0

Mihinkäpä nuita siiloja ja tornia 

Lainaus käyttäjältä: realisti - 13.03.10 - klo:20:58

osaako kukaan sanoa mitä suunnilleen kustantaa esim. kaksi 40m pitkää laakasiiloa? Vaikka edes aluksi elementtien hinta olisi kiva tietää.

Tuossa kaveri suunnitteli katettuja 1600 kuution siiloja niin sano jottaen 90 tonnia menevän... se oli vaan suuntaa antava. eivät sen kummemmin laskeneet kust arviota. elementteihin se kysel tajoukset mut en muista peljoko ne oel. ite jos ajaa hiekat ja kaivaa pohjat niin siilot kyllä saa suht halvalla.

Kyllähän jokaisella isännällä nyt oma maanottoalue, murska, soveltuvasiirtokalusto ja kaivuri on.

No jos tosissaan taas, tässä tullaan siihen miksi paalaus ja TÄRKEIMPÄNÄ KOHTANA sen urakointina teettäminen on fiksua, oma sidottu pääoma jää todella pieneksi....

Sitä olen monesti miettinyt, kun ulkomailta  tuodaan KÄYTETTYJÄ tornisiiloja tänne, miksi ne on poistettu käytöstä, miten siellä säilötään rehu nyt ja mahtaako niitä kuinka pirusti naurattaa kun joku niitten vanhat paskat ostaa?

Jenkeistä tulevista siiloista 85% on siiloja, joissa leasingsopimus on päättynyt. Osa siellä ottaa uuden tornin osa ei. Säilörehua niissä nykyään on harvakseen, kun alapurkulaitteet ei oikein hyvin säilörehulla toimi. Vitkovicen siilot on jääneet jonkun kolhoosin pihaan ja niiden alapurkulaitteisiin ei saa osia enään mistään, joten niitä ei ole voinut käyttää.

Tiedän semmosen reilun toistakymmentä tornisiiloa Suomessa mitkä on tyhjillään. Reilun viisi niistä on laitettu kertaaleen täyteen ja tyhjätty. Noi viisi on kaikki Keskon toimittamia Vestmekkejä mullitiloilla. Loput tyhjillään olevista on osin Neueroja, mutta pääosin nekin Vestmekkejä. TeeJiin terässiiloja on joku jäänyt tyhjilleen kun karjanpito on loppuna, mutta ne on ostettu takaisin ja myyty etiäpäin.

Jos joku muuten tietää Vitkovicen tornin 600-800m3 tyhjillään, niin mulla on sille ostaja tiedossa ulkomailta. Joten YV:tä voipi laittaa.

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 13.03.10 - klo:10:53

Uskokaa vaan että paali voi olla yllättävän edullinen kokonaistaloudellisesti mutta ei enempää siitä kun viestiketju ei siihen liity.

Onko muuten fiksua tehdä siilot kiinni navettaan kun jos navetta palaa ja saa elukat pihalle niin rehut säilyy jos ne on vähän kauempana. Jos itte lähtisin siiloja tekeen (mitä en kovin äkkiä rupee) niin tekisin rehulatoon kiinni ja niin korkeat, että kone mahtuu elementtien päälle. Siilon toinen pää niin ylös, että rehut työnnettäis laatalta siiloon alamäkeen jolloin edelliset tamppautuis samalla. Sitten koko keksinnön päälle lato johon sais ajettua heinät ja oljet rehun päälle. Yhteen siiloon tulis etukuormaajalla nostettavat elementit jolloin rehukoneet sais ajettua toiseen kerrokseen talvisäilöön.

Torni on mielestäni vaikee suhteuttaa rehumäärään jolloin torni on aina puolillaan tai sitten joutuu tekee rehua aumaan tai paaleihin.

Kuulostaa todella edulliselta, helppokäyttöiseltä ja turvalliselta ratkaisulta.

Ennen vanhaan nuo katetut laakasiilot oli monessa paikaa semmosia mistä sai sieltä korkeasta päästä ajaa sisään elementin yli kun siilo täyttyi, en tiiä onko tuommosia kukaan tehnyt enää sitten kahdeksankymmentäluvun, itse en oo nähny.

Juurikin tuollainen ratkaisu on tekeillä meillä, siilot 2kpl 3x10x42m on ollut jo 8vuotta. Luultavasti jonkun sortin noukinvaunu joskus tulee laitettavaksi. Aika paljon tehdään silti paaleihin edelleen.

Lainaus käyttäjältä: realisti - 13.03.10 - klo:20:58

osaako kukaan sanoa mitä suunnilleen kustantaa esim. kaksi 40m pitkää laakasiiloa? Vaikka edes aluksi elementtien hinta olisi kiva tietää.

Tuossa kaveri suunnitteli katettuja 1600 kuution siiloja niin sano jottaen 90 tonnia menevän... se oli vaan suuntaa antava. eivät sen kummemmin laskeneet kust arviota. elementteihin se kysel tajoukset mut en muista peljoko ne oel. ite jos ajaa hiekat ja kaivaa pohjat niin siilot kyllä saa suht halvalla.

Meillä pinottiin laakasiilon seinät muottiharkoista. 90m 3m korkeaa seinää vaati reilun 2500 harkkoa. Harkot pinottiin pohjalaatan päälle, pohjalaatta on seinien kohdalta metrin leveydeltä 25 senttiä paksu. Noissa anturoissa on hitsaten kootut raudoitteet, 12mm harjateräs pystyssä kpl joka tiilessä. Jos nyt tekisin laakasiiloa niin en mitään muuta voisi kuvitellakaan kun muottiharkkoja mutta slammaus on paikallaan tehdä heti valun jälkeen.

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 13.03.10 - klo:10:53

Uskokaa vaan että paali voi olla yllättävän edullinen kokonaistaloudellisesti mutta ei enempää siitä kun viestiketju ei siihen liity.

Onko muuten fiksua tehdä siilot kiinni navettaan kun jos navetta palaa ja saa elukat pihalle niin rehut säilyy jos ne on vähän kauempana. Jos itte lähtisin siiloja tekeen (mitä en kovin äkkiä rupee) niin tekisin rehulatoon kiinni ja niin korkeat, että kone mahtuu elementtien päälle. Siilon toinen pää niin ylös, että rehut työnnettäis laatalta siiloon alamäkeen jolloin edelliset tamppautuis samalla. Sitten koko keksinnön päälle lato johon sais ajettua heinät ja oljet rehun päälle. Yhteen siiloon tulis etukuormaajalla nostettavat elementit jolloin rehukoneet sais ajettua toiseen kerrokseen talvisäilöön.

Torni on mielestäni vaikee suhteuttaa rehumäärään jolloin torni on aina puolillaan tai sitten joutuu tekee rehua aumaan tai paaleihin.

Kuulostaa todella edulliselta, helppokäyttöiseltä ja turvalliselta ratkaisulta.

Ennen vanhaan nuo katetut laakasiilot oli monessa paikaa semmosia mistä sai sieltä korkeasta päästä ajaa sisään elementin yli kun siilo täyttyi, en tiiä onko tuommosia kukaan tehnyt enää sitten kahdeksankymmentäluvun, itse en oo nähny.

Tarkoitus oli että elementit niin korkeita että kone mahtuu niiden sisälle. Enkä nyt tiedä että onko se niin vaarallista kantaa elementtejä etukuormaajan kanssa sinne päälle kun rehu on ihan alla. Elementtien lujuuslaskelmissa kannattaa käyttää ehkä hieman ammattitaitoa jotta koneet ei putoa niskaan. Edullisempaa on varmasti kun erillinen konehalli rehukoneille. Kannattaa miettiä millä estää muovin ja etenkin painojen tippuminen niskaan kun rehu lähtee alta.

Asiasta mitään tietämättömänä kiinnostaisi nuitten tornien purkulaitteitteiden tehontarve. Paljonko on moottoreissa kilowatteja? Minkälaiset pääsulakkeet nämä vaatii (vaikuttaa aika paljon sähkönhintaan)? Ei nimittäin ole sähkökään nykyään ilmaista ja jokainenhan on huomannut nämä hinnankorotuspaineet laskuissaan (oli norjassa vettä paljon tai vähän, niin hinta nousee jokatapauksessa...)

Asiasta mitään tietämättömänä kiinnostaisi nuitten tornien purkulaitteitteiden tehontarve. Paljonko on moottoreissa kilowatteja? Minkälaiset pääsulakkeet nämä vaatii (vaikuttaa aika paljon sähkönhintaan)? Ei nimittäin ole sähkökään nykyään ilmaista ja jokainenhan on huomannut nämä hinnankorotuspaineet laskuissaan (oli norjassa vettä paljon tai vähän, niin hinta nousee jokatapauksessa...)

Purkain 3 - 7,5 kW, imuri 15 -18 - 22 (?)

www.teejii.com

Tarkotus olis saada navetasta mahd helppo/automaattinen niin sillä mietin tornia. tarkotus olis käytetty tarkuussilppuri tai silppurivaunu hankkia. nykyisin on paalain kääriä yhistelmä. suurin osa lohkoista on niin lähellä että mielellään kelkkois suoraan siiloon. onko miten suuria täyttö aika eroja jos on noukinvaunu rehu (pitempi silppu) tai tarkuussilputtu (lyhyt). kahtoo ny miten asiat etenee ja suunnitelmat muuttuu. tietäs suht tarkaan mitä ja miten tekke ku kuitenni sitä sitte on tehtävä niillä eväillä... loppuelämän työympäristö. sillä sanoin tuosta repimisestä ja lapiomisesta kun vielä lomittajana oon nii sitä saa välillä tehhä peräsuol pitkänä

ajatteleppa täyttöpurkaimen sähkönkulutusta/vuosi. laakasiilo 0 kwh. naapurissa aikoinaan sulasivat sähköjohdot pylväisiin ku ekakerran laittoivat täyttöpurkaimen päälle => eli joutuivat isontaan pääsulakekokoa.

siilosta kannattaa tehdä yli suuri koska nytki mulla on pihalla siiloja jotka tehdessä ovat tuntuneet suurilta mutta nyt ovat jo turhan pieniä vaikka viimisin niistä on tehty -97 tai -98. ensimmäinen on tehty -84 tai -85 ja on kuitenkin vieläki käytössä vaikkakin on hieman pienenlainen..

Meillä pinottiin laakasiilon seinät muottiharkoista. 90m 3m korkeaa seinää vaati reilun 2500 harkkoa. Harkot pinottiin pohjalaatan päälle, pohjalaatta on seinien kohdalta metrin leveydeltä 25 senttiä paksu. Noissa anturoissa on hitsaten kootut raudoitteet, 12mm harjateräs pystyssä kpl joka tiilessä. Jos nyt tekisin laakasiiloa niin en mitään muuta voisi kuvitellakaan kun muottiharkkoja mutta slammaus on paikallaan tehdä heti valun jälkeen.

Voiko harkkoseinät mitenkään kestää kaatumatta? Paljon olen nähnyt kaatuneita seiniä, kun ei se liitos laatan päällä niin kovin luja ole. Meillä on kaikkien siilojen pohjalaatat valettu elementtien jalan päälle, ei jalan edestä. Silti vanhimmat ja ohuimmat elementit on katkennu juuresta.

Lainaus käyttäjältä: meikäläinen - 14.03.10 - klo:09:38

Asiasta mitään tietämättömänä kiinnostaisi nuitten tornien purkulaitteitteiden tehontarve. Paljonko on moottoreissa kilowatteja? Minkälaiset pääsulakkeet nämä vaatii (vaikuttaa aika paljon sähkönhintaan)? Ei nimittäin ole sähkökään nykyään ilmaista ja jokainenhan on huomannut nämä hinnankorotuspaineet laskuissaan (oli norjassa vettä paljon tai vähän, niin hinta nousee jokatapauksessa...)

Purkain 3 - 7,5 kW, imuri 15 -18 - 22 (?)

www.teejii.com

Laskin käteen ja laskemaan  Paljonko menee päivässä sähköä jos 30 min on torni päällä?? Ei taida imurikaan täysiä tehoja ottaa  Purkainhan pyörii täysin "tyhjä"käynnillä purkuvaiheessa.

Käykää katsomassa ensin

Ja tuntuuhan se hitaalta se täyttö koko kesän ajavat samaan siiloon

Halpa torni ei ole mutta helppo ainakin talvella.

Olisko 2000 kuutiota laakasiilossa vertailukelpoinen 1200 kuution torniin rehumäärän suhteen 

Eikös imurissa ole juuri sellainen piirre, että se ottaa aina täydet energiat, ainakin huono on käyntiin saada jos vähän enempi on muuta käyttöä samaan aikaan.
No empä osaa tornista muuta sanoa, kuin että koettu on ja nyt olen tyytyväinen laakasiiloihin.
Juuri tuossa appi oli maininnut, että kun on niin paljon jäätynyt seinille rehu, että piti hakea paalit, mutta kun ne oli umpijäässä....