Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Lammastaloudesta  (Luettu 130299 kertaa)

ravenlord

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1648
Lammastaloudesta
Missäkohtaa, ja millätavoin lammastalouden saa tuottamaan liikevoittoa? Ja karkea arvio, jos on vaikkapa 300 lammasta, miten paljon tavitaan vuodessa rahaa jotta pystyy niitä pitämään?
Asiaan kuin asiaan, asiaton vastaus :)

Petri

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5270
Vs: Lammastaloudesta
Lienee noita tilakohtaisia juttuja... Kaverilla on rapeat 200 uuhta, ei juurikaan metsää, ei sivubisneksiä näyttää pysyvän leivässä tuolla. Tietysti tukipuoli on optimoitu ja 40 ha perinnebiotooppia hoidettavana. Mutta sehän on niitä yrittäjätaitoja. Oma business on niin alussa, että tähän asti on vain investoitu. Parin vuoden päästä osaisin vastata, miltä 150 uuhen pyörittäminen näyttää.

Petri

JoHaRa

  • Vieras
Vs: Lammastaloudesta
Kasvihuone lampolaksi asfalttialustalle ja aperuokinta.

tn

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 15
Vs: Lammastaloudesta
Tätä on usein kysytty, mutta vastausta on paha antaa. Riippuu tilasta ja tukialueesta ym. Jotain arviota nyt kuitenkin. Olen itse A-alueella vajaan 400 uuhen lampurina. Lampaita on ollut vuodesta 1990, mutta viime vuoden aikana tila muuttui kokonaan lammastilaksi. Rotuna on texel ja eläimetkin ovat tästä vuodesta lähtien luomussa. Lammas kuuluu ehdottomasti luomuun jolloin saadaan maksimoitua tuet. Uuhet poiitetaan vasta huhtikuussa, jotta karitsat voidaan lihottaa valkoapilanurmella. Emot pärjäävät näin talven korsiintuneemmallakin rehulla.
Kolmesataa uuhta vaatii noin 75ha peltonurmea. Jos jokinotkoja tai luonnonniittyjä niin paljon enemmän. Tuki tästä kaikilla luomukotieläintilan tuilla noin 75*850=64000€. Tuki uuhista noin 300*70=21000€. Lihaa 8200kg*3,6=30000€. (Perusteet:teuraspaino 21kg; sikiävyys vanhoilla 1,7 ja vuosikkailla 1,1; uudistus 25%; karitsointi kerran vuodessa.) Tulot yhteensä 115000€.
Lampola: Rakennutin viime kesänä kylmälampolan 130 uuhelle. Se maksoi noin 75000€, josta vähennetään investointituet. 20 vuoden poistoajalla ja 2% korolla noin 21€/uuhi/vuosi. 300 uuhella 6300€/v.
Rehua menee vuodessa noin 1,5 piukkaa Viconin 3D-käärittyä paalia (landehande kyllä tietää) per uuhi ja vilja,herne tms seosta noin 50kg. Lisäksi kivennäisiä, suolaa, tarkailumaksua sun muuta tilpehööriä. Paalauksen kun jättää pois niin kymppitonnilla pääsee jo pitkälle tuolla katraskoolla.
Pellon vuokraa/korkoa 400*75=30000€. Varsinkin laitumena käy heikompikin (ja halvempi) pelto. Viljelytyötä ja kuluja on varsin vähän. Lisäsiementä keväällä ja joskus kalkkia. Lannankin voinee levittää pintaan. Kerran kokeiltu.
Tuosta kun ynnäät niin huomaat, että lampaalla ei rikastu, mutta tulee toimeen. Ja kaikki lisäalueet joiden laiduntamista tuetaan tai LHP-pellot ovat plussaa.


landehande

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5390
  • verkuilla tulevaisuuteen
Vs: Lammastaloudesta
Kasvihuone lampolaksi asfalttialustalle ja aperuokinta.

Mitä tolla appeella tekee? Liian kallista puuhaa lampaille jos vähemmän kuin 500 uuhta. Joku muu paalisilppuri käypi tai halvin: kokopaaliruokinta.

landehande

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5390
  • verkuilla tulevaisuuteen
Vs: Lammastaloudesta
Tätä on usein kysytty, mutta vastausta on paha antaa. Riippuu tilasta ja tukialueesta ym. Jotain arviota nyt kuitenkin. Olen itse A-alueella vajaan 400 uuhen lampurina. Lampaita on ollut vuodesta 1990, mutta viime vuoden aikana tila muuttui kokonaan lammastilaksi. Rotuna on texel ja eläimetkin ovat tästä vuodesta lähtien luomussa. Lammas kuuluu ehdottomasti luomuun jolloin saadaan maksimoitua tuet. Uuhet poiitetaan vasta huhtikuussa, jotta karitsat voidaan lihottaa valkoapilanurmella. Emot pärjäävät näin talven korsiintuneemmallakin rehulla.
Kolmesataa uuhta vaatii noin 75ha peltonurmea. Jos jokinotkoja tai luonnonniittyjä niin paljon enemmän. Tuki tästä kaikilla luomukotieläintilan tuilla noin 75*850=64000€. Tuki uuhista noin 300*70=21000€. Lihaa 8200kg*3,6=30000€. (Perusteet:teuraspaino 21kg; sikiävyys vanhoilla 1,7 ja vuosikkailla 1,1; uudistus 25%; karitsointi kerran vuodessa.) Tulot yhteensä 115000€.
Lampola: Rakennutin viime kesänä kylmälampolan 130 uuhelle. Se maksoi noin 75000€, josta vähennetään investointituet. 20 vuoden poistoajalla ja 2% korolla noin 21€/uuhi/vuosi. 300 uuhella 6300€/v.
Rehua menee vuodessa noin 1,5 piukkaa Viconin 3D-käärittyä paalia (landehande kyllä tietää) per uuhi ja vilja,herne tms seosta noin 50kg. Lisäksi kivennäisiä, suolaa, tarkailumaksua sun muuta tilpehööriä. Paalauksen kun jättää pois niin kymppitonnilla pääsee jo pitkälle tuolla katraskoolla.
Pellon vuokraa/korkoa 400*75=30000€. Varsinkin laitumena käy heikompikin (ja halvempi) pelto. Viljelytyötä ja kuluja on varsin vähän. Lisäsiementä keväällä ja joskus kalkkia. Lannankin voinee levittää pintaan. Kerran kokeiltu.
Tuosta kun ynnäät niin huomaat, että lampaalla ei rikastu, mutta tulee toimeen. Ja kaikki lisäalueet joiden laiduntamista tuetaan tai LHP-pellot ovat plussaa.




TNnnä kirjoittelee harvoin, mutta aika perusteellinen vastaus :D 

SKN

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 51999
  • Keulamerkki-Erkki ja tähdet
Vs: Lammastaloudesta
Tätä on usein kysytty, mutta vastausta on paha antaa. Riippuu tilasta ja tukialueesta ym. Jotain arviota nyt kuitenkin. Olen itse A-alueella vajaan 400 uuhen lampurina. Lampaita on ollut vuodesta 1990, mutta viime vuoden aikana tila muuttui kokonaan lammastilaksi. Rotuna on texel ja eläimetkin ovat tästä vuodesta lähtien luomussa. Lammas kuuluu ehdottomasti luomuun jolloin saadaan maksimoitua tuet. Uuhet poiitetaan vasta huhtikuussa, jotta karitsat voidaan lihottaa valkoapilanurmella. Emot pärjäävät näin talven korsiintuneemmallakin rehulla.
Kolmesataa uuhta vaatii noin 75ha peltonurmea. Jos jokinotkoja tai luonnonniittyjä niin paljon enemmän. Tuki tästä kaikilla luomukotieläintilan tuilla noin 75*850=64000€. Tuki uuhista noin 300*70=21000€. Lihaa 8200kg*3,6=30000€. (Perusteet:teuraspaino 21kg; sikiävyys vanhoilla 1,7 ja vuosikkailla 1,1; uudistus 25%; karitsointi kerran vuodessa.) Tulot yhteensä 115000€.
Lampola: Rakennutin viime kesänä kylmälampolan 130 uuhelle. Se maksoi noin 75000€, josta vähennetään investointituet. 20 vuoden poistoajalla ja 2% korolla noin 21€/uuhi/vuosi. 300 uuhella 6300€/v.
Rehua menee vuodessa noin 1,5 piukkaa Viconin 3D-käärittyä paalia (landehande kyllä tietää) per uuhi ja vilja,herne tms seosta noin 50kg. Lisäksi kivennäisiä, suolaa, tarkailumaksua sun muuta tilpehööriä. Paalauksen kun jättää pois niin kymppitonnilla pääsee jo pitkälle tuolla katraskoolla.
Pellon vuokraa/korkoa 400*75=30000€. Varsinkin laitumena käy heikompikin (ja halvempi) pelto. Viljelytyötä ja kuluja on varsin vähän. Lisäsiementä keväällä ja joskus kalkkia. Lannankin voinee levittää pintaan. Kerran kokeiltu.
Tuosta kun ynnäät niin huomaat, että lampaalla ei rikastu, mutta tulee toimeen. Ja kaikki lisäalueet joiden laiduntamista tuetaan tai LHP-pellot ovat plussaa.




TNnnä kirjoittelee harvoin, mutta aika perusteellinen vastaus :D 
Toisin kun eräät....
Kotimaisia metsän antimia jo vuodesta nolla.. http://psyvault.net/viewtopic.php?f=8&t=430

https://vimeo.com/31482159

landehande

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5390
  • verkuilla tulevaisuuteen
Vs: Lammastaloudesta
Tätä on usein kysytty, mutta vastausta on paha antaa. Riippuu tilasta ja tukialueesta ym. Jotain arviota nyt kuitenkin. Olen itse A-alueella vajaan 400 uuhen lampurina. Lampaita on ollut vuodesta 1990, mutta viime vuoden aikana tila muuttui kokonaan lammastilaksi. Rotuna on texel ja eläimetkin ovat tästä vuodesta lähtien luomussa. Lammas kuuluu ehdottomasti luomuun jolloin saadaan maksimoitua tuet. Uuhet poiitetaan vasta huhtikuussa, jotta karitsat voidaan lihottaa valkoapilanurmella. Emot pärjäävät näin talven korsiintuneemmallakin rehulla.
Kolmesataa uuhta vaatii noin 75ha peltonurmea. Jos jokinotkoja tai luonnonniittyjä niin paljon enemmän. Tuki tästä kaikilla luomukotieläintilan tuilla noin 75*850=64000€. Tuki uuhista noin 300*70=21000€. Lihaa 8200kg*3,6=30000€. (Perusteet:teuraspaino 21kg; sikiävyys vanhoilla 1,7 ja vuosikkailla 1,1; uudistus 25%; karitsointi kerran vuodessa.) Tulot yhteensä 115000€.
Lampola: Rakennutin viime kesänä kylmälampolan 130 uuhelle. Se maksoi noin 75000€, josta vähennetään investointituet. 20 vuoden poistoajalla ja 2% korolla noin 21€/uuhi/vuosi. 300 uuhella 6300€/v.
Rehua menee vuodessa noin 1,5 piukkaa Viconin 3D-käärittyä paalia (landehande kyllä tietää) per uuhi ja vilja,herne tms seosta noin 50kg. Lisäksi kivennäisiä, suolaa, tarkailumaksua sun muuta tilpehööriä. Paalauksen kun jättää pois niin kymppitonnilla pääsee jo pitkälle tuolla katraskoolla.
Pellon vuokraa/korkoa 400*75=30000€. Varsinkin laitumena käy heikompikin (ja halvempi) pelto. Viljelytyötä ja kuluja on varsin vähän. Lisäsiementä keväällä ja joskus kalkkia. Lannankin voinee levittää pintaan. Kerran kokeiltu.
Tuosta kun ynnäät niin huomaat, että lampaalla ei rikastu, mutta tulee toimeen. Ja kaikki lisäalueet joiden laiduntamista tuetaan tai LHP-pellot ovat plussaa.




TNnnä kirjoittelee harvoin, mutta aika perusteellinen vastaus :D 
Toisin kun eräät....


Kuin myös... ;D

Kollega on ollut sen verran vähemmän aikaa alalla, että sillä on vielä intoa laskea mihin on näppinsä työntänyt. Meikä menee jo mutulla.  ;D

Luomuviljojen laadutkin on nyt tililapuilla. En vaan muista missä ketjussa niitä käsiteltiin?

Viimeksi muokattu: 12.03.10 - klo:08:08 kirjoittanut landehande

JoHaRa

  • Vieras
Vs: Lammastaloudesta
Kasvihuone lampolaksi asfalttialustalle ja aperuokinta.

Mitä tolla appeella tekee? Liian kallista puuhaa lampaille jos vähemmän kuin 500 uuhta. Joku muu paalisilppuri käypi tai halvin: kokopaaliruokinta.

Vanha ja pieni vaunu ei paljoa maksa. Lihalammas hyötyy appeesta enemmän kuin lihanauta. Appeen täytyy kyllä olla hyvin sekoitettua.

landehande

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5390
  • verkuilla tulevaisuuteen
Vs: Lammastaloudesta
Kasvihuone lampolaksi asfalttialustalle ja aperuokinta.

Mitä tolla appeella tekee? Liian kallista puuhaa lampaille jos vähemmän kuin 500 uuhta. Joku muu paalisilppuri käypi tai halvin: kokopaaliruokinta.

Vanha ja pieni vaunu ei paljoa maksa. Lihalammas hyötyy appeesta enemmän kuin lihanauta. Appeen täytyy kyllä olla hyvin sekoitettua.

Joo, nääkin on tuotantomuoto- ja jopa rotukysymyksiä. Suomenlammas tarvitsee paremmat sapuskat useammastakin syystä, texel on tehokkaampi ravinnon käyttäjä pelkästä säilörehustakin.

hiluhi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1739
  • Murheellinen vilkuttaja
Vs: Lammastaloudesta
kaksi on pari
kolme on lauma

JoHaRa

  • Vieras
Vs: Lammastaloudesta
Kasvihuone lampolaksi asfalttialustalle ja aperuokinta.

Mitä tolla appeella tekee? Liian kallista puuhaa lampaille jos vähemmän kuin 500 uuhta. Joku muu paalisilppuri käypi tai halvin: kokopaaliruokinta.

Vanha ja pieni vaunu ei paljoa maksa. Lihalammas hyötyy appeesta enemmän kuin lihanauta. Appeen täytyy kyllä olla hyvin sekoitettua.

Joo, nääkin on tuotantomuoto- ja jopa rotukysymyksiä. Suomenlammas tarvitsee paremmat sapuskat useammastakin syystä, texel on tehokkaampi ravinnon käyttäjä pelkästä säilörehustakin.
Tsekkaa ulkolaiset lihotuskaritsojen suositukset. Karitsoille ei anneta kuin soijaa ja suolaa, väkirehu% on 80-90. Kasvut ovat parempia kuin hc-naudoilla. Huh mitä meininkiä.. Tällainen ruokinta ei enää onnistu kuin appeena.

landehande

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5390
  • verkuilla tulevaisuuteen
Vs: Lammastaloudesta
Kasvihuone lampolaksi asfalttialustalle ja aperuokinta.

Mitä tolla appeella tekee? Liian kallista puuhaa lampaille jos vähemmän kuin 500 uuhta. Joku muu paalisilppuri käypi tai halvin: kokopaaliruokinta.

Vanha ja pieni vaunu ei paljoa maksa. Lihalammas hyötyy appeesta enemmän kuin lihanauta. Appeen täytyy kyllä olla hyvin sekoitettua.

Joo, nääkin on tuotantomuoto- ja jopa rotukysymyksiä. Suomenlammas tarvitsee paremmat sapuskat useammastakin syystä, texel on tehokkaampi ravinnon käyttäjä pelkästä säilörehustakin.
Tsekkaa ulkolaiset lihotuskaritsojen suositukset. Karitsoille ei anneta kuin soijaa ja suolaa, väkirehu% on 80-90. Kasvut ovat parempia kuin hc-naudoilla. Huh mitä meininkiä.. Tällainen ruokinta ei enää onnistu kuin appeena.

Niin mutta tuo johtaa pohdintaan, että tehdäänkö lampaasta possu vaiko ei? 

Lammas on märehtijä ja sen pääravinto on nurmirehut. Vilja ym väkirehut voidaan käyttää suoremmin ja tehokkaammin ihmisten ravinnoksi. Lammas on myös mielestäni jollain muotoa Suomessa kausiravintoa (se tarkoittaa, että pääsiäinen on väärässä paikassa almanakassa). Niiden luontainen sikiäminen sattuu kevääksi ja kesällä on tarjolla laidunrehua edullisesti ja pienellä ihmistyömäärällä.  Karitsat myös kasvavat riittävästi apilanurmilla. Räjähtävä, epäluonnollinen kasvuvauhti (vrt broiskut) aiheuttavat elimistölle rasitteita (mm sydän, luusto) ja kasvukipuja yms. 
Maataloudessa pelloilla on hyvä kasvattaa muitakin kasveja kuin viljaa ja öljykasveja maan kasvukunnon ylläpitämiseksi, luomussa typensidonnan takia. Tästä seuraa, että ihmisille suoraan kelpaamattomia nurmikasveja voidaan hyödyntää ravinnoksi märehtijöiden avulla.

Myöskin liha on sitä mitä eläimelle syötetään. Siis lihan maku ei tuolla ameriikkalaisella tehoruokinnalla ole  enää entisellään.  Puhuisin elintarvikkeesta, en ruuasta.

Viimeksi muokattu: 23.03.10 - klo:08:17 kirjoittanut landehande

de Citonni

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8660
  • Don't dream your life, live your dreams.
Vs: Lammastaloudesta
Kasvihuone lampolaksi asfalttialustalle ja aperuokinta.

Mitä tolla appeella tekee? Liian kallista puuhaa lampaille jos vähemmän kuin 500 uuhta. Joku muu paalisilppuri käypi tai halvin: kokopaaliruokinta.

Vanha ja pieni vaunu ei paljoa maksa. Lihalammas hyötyy appeesta enemmän kuin lihanauta. Appeen täytyy kyllä olla hyvin sekoitettua.

Joo, nääkin on tuotantomuoto- ja jopa rotukysymyksiä. Suomenlammas tarvitsee paremmat sapuskat useammastakin syystä, texel on tehokkaampi ravinnon käyttäjä pelkästä säilörehustakin.

Eiks nää dorperit olis vielä parempia? Nopeakasvuisia ja muskeleissa löytyy, kehuvat kasvattajat :D

http://www.youtube.com/watch?v=LSMLMCwQJfw

On niin ihanaa olla tekemättä mitään ja levätä sen jälkeen.

landehande

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5390
  • verkuilla tulevaisuuteen
Vs: Lammastaloudesta
Kasvihuone lampolaksi asfalttialustalle ja aperuokinta.

Mitä tolla appeella tekee? Liian kallista puuhaa lampaille jos vähemmän kuin 500 uuhta. Joku muu paalisilppuri käypi tai halvin: kokopaaliruokinta.

Vanha ja pieni vaunu ei paljoa maksa. Lihalammas hyötyy appeesta enemmän kuin lihanauta. Appeen täytyy kyllä olla hyvin sekoitettua.

Joo, nääkin on tuotantomuoto- ja jopa rotukysymyksiä. Suomenlammas tarvitsee paremmat sapuskat useammastakin syystä, texel on tehokkaampi ravinnon käyttäjä pelkästä säilörehustakin.

Eiks nää dorperit olis vielä parempia? Nopeakasvuisia ja muskeleissa löytyy, kehuvat kasvattajat :D

http://www.youtube.com/watch?v=LSMLMCwQJfw



Jos tuo dorpperi tarkoittaa Dorset-rotua, niin on sekin kokeiltu. Texel antaa lihakkaita ruhoja mukavalla kasvuvauhdilla ja teurastamo haluaa niitä koska heidän asiakkaansa haluaa niitä koska kuluttaja haluaa sellaista lammaslihaa.