Tuossa mietin että mitä jos juurikkaat nostettaisiin listimättöminä ja ajettaisiin koko juuri ja naattisato sekaisin murskaimen läpi aumaan, laakasiiloon tms..

Mahtaisiko tulla ongelmia säilymisen kanssa?

Ehkä mukana nouseva kura toisi ne ongelmat.

Klikkaa tuosta Powerpointti Silage of fodder beets...: http://www.thyregod.com/defaulteng.asp

Tuossa mietin että mitä jos juurikkaat nostettaisiin listimättöminä ja ajettaisiin koko juuri ja naattisato sekaisin murskaimen läpi aumaan, laakasiiloon tms..

Mahtaisiko tulla ongelmia säilymisen kanssa?

Ei.

Muutama vuosi takaperin tein tämmöisen tempun joka vieläpä onnistui hyvin:oli aikainen kevät ja säilörehun korjuu oli aikaisin,sitten lietettä ,aurasin pellon ja kylvin ohran suoja viljana juhannus aaton aattona.Ohra ehti hyvin litistykseen ja oljet paalasin hiehoille appeeseen ja seuraavana keväänä oli
hyvä uusi nurmi taas,lähti aika paljon tonneja hehtaarilta.Elikkä samana vuonna yksi säilörehu ja ohra sato.

Toukokuun puolessa välissä kylvetyt syysvehnät on nyt nätisti pensoneet rivivälit umpeen (25cm). Kasvusto on 20-30cm korkeaa. Viljavantailla samalla vedolla kylvetyt italian raiheinät on about saman mittaisia. Ainakaan tämän kevään perusteella en satsaisi syysvehnään jos on tarkoitus saada aikaista satoa. Kevätruis voisi olla ratkaisu...

Ainakaan tämän kevään perusteella en satsaisi syysvehnään jos on tarkoitus saada aikaista satoa. Kevätruis voisi olla ratkaisu...

Eikun syysruis, kylvettynä edellisenä syksynä.

Petri

Lainaus käyttäjältä: SomeBody77 - 03.07.10 - klo:21:03

Ainakaan tämän kevään perusteella en satsaisi syysvehnään jos on tarkoitus saada aikaista satoa. Kevätruis voisi olla ratkaisu...

Eikun syysruis, kylvettynä edellisenä syksynä.

Petri

Tästä on kiistelty jo ketjun alkupäässä. Toki jos on yhtä hyviä talvia kuin viime talvi oli, niin syysruis on hyvä. Kevätrukiilla ei ole talvi tuhoja ja aikaismpien vuosien viljely muistiinpanojen perusteella olen kesäkuun toisella viikolla ruiskuttanut kasvunsääteen lippulehdelle, joten massaa on ihan eri määrä kuin muilla keväällä kylvetyillä.

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 01.03.10 - klo:20:24

syyslannoituksen hoitaa herneen jättämä typpi ja sonta tarvittaessa.

Mutta mitä tarkottaa skf konjamiinilla? Tuleeko virhekäymistä? Vai onko tää sitten lajikekysymys, kun tuolla rabakon takana tykkäävät kovasti, samoin skotlannissa.

Tuota "konjamiinia" minäkin ihmettelen. Vuosia olen jo katsellut keväällä aikaisin pituutta venyviä ruispeltoja ja miettinyt että tuossa sitä olisi vihertävää evästä. Ja emoille tuo olisi varmasti riittävän voimakasta ruokaa.
  Viime kesänä oli noilla riistakesannoilla ruista ja nurmensiementä, tarkoitus oli alunperin niitä tulevana kesänä puida tai korjata säilörehuksi ja laiduntaakin... Mutta... OLIKOS noissa lhpelloissa joku kaksivuotinen määräaika? Viime keväänä ei sellaisesta puhuttu mutta syksyllä sain jotain vinkkiä sellaisesta

Nyt on ruis puolitoistametristä eikä kovin tiheetäkään. Metriä korkea timoteipuna-apilavilliheinä joka paikassa      Pitääköhän kai sen rukiin taikinalla olla ennen kun saa korjata? Rukiina kun on tuo ilmoitettu tukihakemuksen yhteydessä. Ja alaakin on.

Viime vuodelle en onnistunut saamaan siementä ja muutenkin erinnäiset jutut hillitsi kaikenlaista kokeíluintoa. Nyt on kuitenkin pari tonnia ruisvehnän siementä tulossa ( ei hajuakaan lajikkeesta) ja jonkinlainen koe on tarkoitus järjestää.

Peruna olis varmasti parahin ja helpoin toteuttaa..  Meinaan notta heleppo viljellä, vaatimaton kasvi ja istutus ja korjuukalustoa saatavilla.

Pakko tarttua tähän vanhaan kommenttiin!
Helppoahan se on ku kuivaheinän teko sateisena kesänä. Nykyään ei ilman aukotonta ruttotorjuntaa tartte paljon satoa odottaa. Normikesänä 5xruttoruiskutus+2xrikkaruiskutus. Hankalina ruttovuosina ajetaan sitten 7-8 kertaa pellot läpi pelkästään ruttoruiskutuksina... Ruttohan ei pääosin tule saastuneesta siemenestä vaan ilmatartuntana. Nykyään suomessa on jo myös talvehtivia kantoja jotka aiheuttavat ns. maatartuntaa. Vaikkei niillä kulmilla olisi ikinä perunaa viljelty ja vaikka siemen olisi ehdottoman puhdasta niin se ei vaadi kun sopivat idänpuoleiset ilmavirtaukset siinä heinäkuulla ja perunasato kuihtuu viikossa sinne 5000kg/ha tasoon...

Viime vuodelle en onnistunut saamaan siementä ja muutenkin erinnäiset jutut hillitsi kaikenlaista kokeíluintoa. Nyt on kuitenkin pari tonnia ruisvehnän siementä tulossa ( ei hajuakaan lajikkeesta) ja jonkinlainen koe on tarkoitus järjestää.

No miten siinä sitten kävi?

Siinä kävi niin, ettei siemeniä koskaan tullut.