Miten olisi muuten sokerijuurikas?

Naatit erikseen, juurikkaat erikseen. Koneita ja kalustoa saisi "pilkkahinnalla" Salon suunnalta. Muusaisi jurtit mössöksi siiloon ja hapolla hiljaiseksi. Voisi olla kovaa evästä lehmille tai sitten 100 000 litraa pahaa kiljua esim. anopin 80- vuotisjuhliin.

Kaksoissilppurilla naatit aumaan ja juurikkaat sellaisenaan pakkassuojaan jos sattuu olla. Murrskaus sitten ennen ruokintaa. Onkohan naattien kuiva-aine oikein jotain päälle 10% jos oikein muistan, maidon kun on 13 niin voi kuvitella jotain nestettä kertyvän aluksi...   
  Porkkanaa olen joskus miettinyt ja lanttua mutta tuo sokerijuurikas voisi olla myös mahdollinen. Edellytys on tietysti että saa pienillä kuluilla paljon tukia muuten ei ole kannatusta

Lainaus käyttäjältä: SomeBody77 - 01.03.10 - klo:21:19

Lainaus käyttäjältä: Olli tapani - 01.03.10 - klo:20:45

Kerran kävi niin eräässä talossa,että kevät -ja syysvehnän siemenet menivät sekaisin.Keväällä kylvöön meni syysvehnää.
Oras kasvoi ja kasvoi,ei pysynyt ollenkaan pystyssä.Kasvustoon tuli pelkkää lehteä.Tuloksena oli erittäin hyvät kaksi säilörehusatoa,mutta
seuraavana keväänä kasvustoa ei ollut enään riittävästi normaaliin vehnä satoon.Tämä ei ollut vastaus kysymykseen, mutta syysvehnä
olisi hyvä lisä "pikäheinää" perustaessa.

Tuotahan vois kokeilla ens keväänä, ku on yks jämä satsi lajiteltua syysvehnää. Mahtaisko kestää laidunnusta? 

Niin no, mullahan on ollut jo vuosia raiheinä-ruis säilörehuna ja laitumena myös.. Erittäin hyvin maistuu laitumena.. Toukokuun alussa jos kylvää niin juhannuksen jälkeen pääsee ekakerran laiduntaan..

Säilörehuna otan kaksi satoa ja laitumena/niittoruokintana 3. sato jos tarvis... Säilörehussa valkuainen 16-20% ja D 68-70.. Rehu on painavaa ja painuu tosi tiukkaan vaikka aika kevyt kone siilolla..
Esikuivatusta tarvii  2 vrk ettei lähde puristemehua, mutta täähän ei vanhene vaikka odottaa sopivaa korjuukeliä pitempäänkin..

Nää raiheinä-rukiit jätän aina talveksi "kasvamaan" eli vasta seuraavana keväänä kyntö..Kertaakaan vielä ei ole alkanut keväällä vihertää,senverta tehokasta on talvituho..ei tarvii ronruppia..

Ruista on ollut myös timotei-nurmen suojaviljana.. seuraavana vuonna kesäkuun puolesvälin oli ruis jo reilun metrin mittaista, eli liian kortista säilörehuksi..puintiinkin jätin pienen koealan ja oisko n. 3ton/ha lähtenyt kun lannoitus ei ollut kovin kummoinen..

Mitäs jos sen olisi tehnyt hiehoille mahantäytteeksi, köyhänmiehen apetta.. 

Mitäs jos kylväisi kevätrukiin suojaviljaksi, tekis sen sit säilörehuksi heinä-elokuu vaihteessa?

Ite yleensä teen vihantakauraan, tuleepi hyvää märehdittävää hiehoille D-62 10-12%valkuaasella.. Ja kaisse lehmilenki pötsille hyvää tekee kun sitä joskus niillekki tarjoilee. Jotku tekee vihantaohraa, onnistumisesta ei sen parempaa tietoo..

Lainaus käyttäjältä: Agronautti - 01.03.10 - klo:22:00

Lainaus käyttäjältä: SomeBody77 - 01.03.10 - klo:21:19

Lainaus käyttäjältä: Olli tapani - 01.03.10 - klo:20:45

Kerran kävi niin eräässä talossa,että kevät -ja syysvehnän siemenet menivät sekaisin.Keväällä kylvöön meni syysvehnää.
Oras kasvoi ja kasvoi,ei pysynyt ollenkaan pystyssä.Kasvustoon tuli pelkkää lehteä.Tuloksena oli erittäin hyvät kaksi säilörehusatoa,mutta
seuraavana keväänä kasvustoa ei ollut enään riittävästi normaaliin vehnä satoon.Tämä ei ollut vastaus kysymykseen, mutta syysvehnä
olisi hyvä lisä "pikäheinää" perustaessa.

Tuotahan vois kokeilla ens keväänä, ku on yks jämä satsi lajiteltua syysvehnää. Mahtaisko kestää laidunnusta? 

Niin no, mullahan on ollut jo vuosia raiheinä-ruis säilörehuna ja laitumena myös.. Erittäin hyvin maistuu laitumena.. Toukokuun alussa jos kylvää niin juhannuksen jälkeen pääsee ekakerran laiduntaan..

Säilörehuna otan kaksi satoa ja laitumena/niittoruokintana 3. sato jos tarvis... Säilörehussa valkuainen 16-20% ja D 68-70.. Rehu on painavaa ja painuu tosi tiukkaan vaikka aika kevyt kone siilolla..
Esikuivatusta tarvii  2 vrk ettei lähde puristemehua, mutta täähän ei vanhene vaikka odottaa sopivaa korjuukeliä pitempäänkin..

Nää raiheinä-rukiit jätän aina talveksi "kasvamaan" eli vasta seuraavana keväänä kyntö..Kertaakaan vielä ei ole alkanut keväällä vihertää,senverta tehokasta on talvituho..ei tarvii ronruppia..

Ruista on ollut myös timotei-nurmen suojaviljana.. seuraavana vuonna kesäkuun puolesvälin oli ruis jo reilun metrin mittaista, eli liian kortista säilörehuksi..puintiinkin jätin pienen koealan ja oisko n. 3ton/ha lähtenyt kun lannoitus ei ollut kovin kummoinen..

Mitäs jos sen olisi tehnyt hiehoille mahantäytteeksi, köyhänmiehen apetta.. 

Mitäs jos kylväisi kevätrukiin suojaviljaksi, tekis sen sit säilörehuksi heinä-elokuu vaihteessa?

Ite yleensä teen vihantakauraan, tuleepi hyvää märehdittävää hiehoille D-62 10-12%valkuaasella.. Ja kaisse lehmilenki pötsille hyvää tekee kun sitä joskus niillekki tarjoilee. Jotku tekee vihantaohraa, onnistumisesta ei sen parempaa tietoo..

Vihantaohra kovaa evästä ja säilyy hyvin. Jos tarvetta sellaiselle niin kannattaa kokeilla myös kevätvehnää.  Sen siemenenkään kanssa ei ole nuukaa jos joka tapauksessa tehdään rehuksi, summittaisen itävyyden perusteella suoraan laarista niin paljon että riittää.

Kaksoissilppurilla naatit aumaan ja juurikkaat sellaisenaan pakkassuojaan jos sattuu olla. Murrskaus sitten ennen ruokintaa. Onkohan naattien kuiva-aine oikein jotain päälle 10% jos oikein muistan, maidon kun on 13 niin voi kuvitella jotain nestettä kertyvän aluksi...   
  Porkkanaa olen joskus miettinyt ja lanttua mutta tuo sokerijuurikas voisi olla myös mahdollinen. Edellytys on tietysti että saa pienillä kuluilla paljon tukia muuten ei ole kannatusta

SJ-tuet edellyttää sopimusta sucrokselle paitsi lisäosa joka tulee v. 2006 sokerikiintiön perusteella... Eikä ihan pienillä kuluilla saa edes satoa aikaiseksi...

Vihantaohra kovaa evästä ja säilyy hyvin. Jos tarvetta sellaiselle niin kannattaa kokeilla myös kevätvehnää.  Sen siemenenkään kanssa ei ole nuukaa jos joka tapauksessa tehdään rehuksi, summittaisen itävyyden perusteella suoraan laarista niin paljon että riittää.

Maittavuudessa vihantakaura hakkasi ohran 6-0.

Lainaus käyttäjältä: rene - 02.03.10 - klo:19:02

Kaksoissilppurilla naatit aumaan ja juurikkaat sellaisenaan pakkassuojaan jos sattuu olla. Murrskaus sitten ennen ruokintaa. Onkohan naattien kuiva-aine oikein jotain päälle 10% jos oikein muistan, maidon kun on 13 niin voi kuvitella jotain nestettä kertyvän aluksi...   
  Porkkanaa olen joskus miettinyt ja lanttua mutta tuo sokerijuurikas voisi olla myös mahdollinen. Edellytys on tietysti että saa pienillä kuluilla paljon tukia muuten ei ole kannatusta

SJ-tuet edellyttää sopimusta sucrokselle paitsi lisäosa joka tulee v. 2006 sokerikiintiön perusteella... Eikä ihan pienillä kuluilla saa edes satoa aikaiseksi...

Isot kulut ovat vain rehvastelun aihe, eivät hidaste 

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 02.03.10 - klo:18:48

Miten olisi muuten sokerijuurikas?

Naatit erikseen, juurikkaat erikseen. Koneita ja kalustoa saisi "pilkkahinnalla" Salon suunnalta. Muusaisi jurtit mössöksi siiloon ja hapolla hiljaiseksi. Voisi olla kovaa evästä lehmille tai sitten 100 000 litraa pahaa kiljua esim. anopin 80- vuotisjuhliin.

Kaksoissilppurilla naatit aumaan ja juurikkaat sellaisenaan pakkassuojaan jos sattuu olla. Murrskaus sitten ennen ruokintaa. Onkohan naattien kuiva-aine oikein jotain päälle 10% jos oikein muistan, maidon kun on 13 niin voi kuvitella jotain nestettä kertyvän aluksi...   
  Porkkanaa olen joskus miettinyt ja lanttua mutta tuo sokerijuurikas voisi olla myös mahdollinen. Edellytys on tietysti että saa pienillä kuluilla paljon tukia muuten ei ole kannatusta

Ei kun vanhoja miehiä haastattelemaan, ei siitä vielä niin kauhean kauaa ole kun rehujuurikasta, naurista eli turnipsia, porkkanaa, lanttua ja perunaa on viljelty yleisesti ihan rehutarkoituksessa. Sadon tuottokyky on aikanaan ollut viljoihin ja kylvöheiniin verrattuna ihan omaa luokkaansa, tosin vaateliasiin kasveihin on varmaan panostettukin enemmän.
Näistä löytyy vanhoista maanviljelysoppikirjoista aika paljon juttua.

Jäi kyllä mietityttämään juurikasvien mukana nouseva multa, onko siitä suuresti haittaa?
Nykyisin tarvittavien tilakohtaisten määrien peseminen aikalailla hankala homma..
Rikkakasvien torjuntakin lienee kohtuullisen kallista..

Lainaus käyttäjältä: rene - 02.03.10 - klo:19:02

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 02.03.10 - klo:18:48

Miten olisi muuten sokerijuurikas?

Naatit erikseen, juurikkaat erikseen. Koneita ja kalustoa saisi "pilkkahinnalla" Salon suunnalta. Muusaisi jurtit mössöksi siiloon ja hapolla hiljaiseksi. Voisi olla kovaa evästä lehmille tai sitten 100 000 litraa pahaa kiljua esim. anopin 80- vuotisjuhliin.

Kaksoissilppurilla naatit aumaan ja juurikkaat sellaisenaan pakkassuojaan jos sattuu olla. Murrskaus sitten ennen ruokintaa. Onkohan naattien kuiva-aine oikein jotain päälle 10% jos oikein muistan, maidon kun on 13 niin voi kuvitella jotain nestettä kertyvän aluksi...   
  Porkkanaa olen joskus miettinyt ja lanttua mutta tuo sokerijuurikas voisi olla myös mahdollinen. Edellytys on tietysti että saa pienillä kuluilla paljon tukia muuten ei ole kannatusta

Ei kun vanhoja miehiä haastattelemaan, ei siitä vielä niin kauhean kauaa ole kun rehujuurikasta, naurista eli turnipsia, porkkanaa, lanttua ja perunaa on viljelty yleisesti ihan rehutarkoituksessa. Sadon tuottokyky on aikanaan ollut viljoihin ja kylvöheiniin verrattuna ihan omaa luokkaansa, tosin vaateliasiin kasveihin on varmaan panostettukin enemmän.
Näistä löytyy vanhoista maanviljelysoppikirjoista aika paljon juttua.

Jäi kyllä mietityttämään juurikasvien mukana nouseva multa, onko siitä suuresti haittaa?
Nykyisin tarvittavien tilakohtaisten määrien peseminen aikalailla hankala homma..
Rikkakasvien torjuntakin lienee kohtuullisen kallista..

Tanskalaisten näkemys juurikkaista oli noin kymmenen vuotta sitten seuraava (+ ja - tilasto):
+ voi lannoitaa reilusti karjanlannalla, noin 60 tn kuivalantaa/ha
+ suuri rehuyksikkösato/ha
+ naatit aumaan, ovat syötettäviä vielä seuraavana kesänä
+ juurikkaat aumaan, olkia ja muovia pakkassuojaksi
- maissin viljelyä pidettiin seksikkäämpänä

Suomalaisen harjoittelijan näkemykset juurikkaisiin noin kymmenen vuotta sitten (+ ja - tilasto):
- juurikasaumasta piti erotella talikolla olkea pois juurikkaiden seasta
- auman pohjasta nousi kuormatessa kauhaan kiviä ja maata juurikkaiden mukana JF:n ypv:hen, tai jos ei noussut maata mukaan, olivat alimmat juurikkaat pirun tiukassa kaivaa talikolla irti
- kiviä oli paljon juurikkaiden mukana, tukkivat juurikassilppuria navetalla
- juurikkaan palat tukkivat kiskoruokkijan jauhopuolen kerran viikossa
- naattiauman kuorimen ei ollut mukavaan kun kasaan painui nilkkoja myöten
+ juurikkaiden syöttäminen loppui juhannuksen paikkeilla, kun juurikkaat loppuivat

Lainaus käyttäjältä: rene - 02.03.10 - klo:19:02

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 02.03.10 - klo:18:48

Miten olisi muuten sokerijuurikas?

Naatit erikseen, juurikkaat erikseen. Koneita ja kalustoa saisi "pilkkahinnalla" Salon suunnalta. Muusaisi jurtit mössöksi siiloon ja hapolla hiljaiseksi. Voisi olla kovaa evästä lehmille tai sitten 100 000 litraa pahaa kiljua esim. anopin 80- vuotisjuhliin.

Kaksoissilppurilla naatit aumaan ja juurikkaat sellaisenaan pakkassuojaan jos sattuu olla. Murrskaus sitten ennen ruokintaa. Onkohan naattien kuiva-aine oikein jotain päälle 10% jos oikein muistan, maidon kun on 13 niin voi kuvitella jotain nestettä kertyvän aluksi...   
  Porkkanaa olen joskus miettinyt ja lanttua mutta tuo sokerijuurikas voisi olla myös mahdollinen. Edellytys on tietysti että saa pienillä kuluilla paljon tukia muuten ei ole kannatusta

Ei kun vanhoja miehiä haastattelemaan, ei siitä vielä niin kauhean kauaa ole kun rehujuurikasta, naurista eli turnipsia, porkkanaa, lanttua ja perunaa on viljelty yleisesti ihan rehutarkoituksessa. Sadon tuottokyky on aikanaan ollut viljoihin ja kylvöheiniin verrattuna ihan omaa luokkaansa, tosin vaateliasiin kasveihin on varmaan panostettukin enemmän.
Näistä löytyy vanhoista maanviljelysoppikirjoista aika paljon juttua.

Jäi kyllä mietityttämään juurikasvien mukana nouseva multa, onko siitä suuresti haittaa?
Nykyisin tarvittavien tilakohtaisten määrien peseminen aikalailla hankala homma..
Rikkakasvien torjuntakin lienee kohtuullisen kallista..

Mullasta jos se on vähänkään kuivaa ja sitä on vaan vähän on vaan hyötyä. Rikkakasveja kurittaa jos on aluskasvina raiheinää, voi kyllä kurittaa viljelykasviakin.

Juurikkaiden pesu ei ole ehkä ongelma. Se on mahdollista tehdä vaikka Keenanin vaunulla. Esimerkiksi. Voisi kuvitella, että juurikkaiden muusaaminen ja hapottaminen laakasiiloon voisi ehkä toimia. Kallista puuhaa.

Jurttia taitaa tulla sellaiset 40 000/ha (hyvä viljelijä Vampulassa, jossa on by the way, tämänkin homman Suomen ennätys) ja naatit päälle. Ei tuo kuiva-ainesato ehkä mikään mahdoton ole muillakaan kasveilla.

Taitaisi peruna olla halvempi ja varmempi 

Juurikkaan käsittelyyn:

http://www.youtube.com/watch?v=iqrGXoHcWGo


Tää tekee myös sitä pyöröpaalileikkuria (mikä on Suomeenkin kopioitu) ja käärijää... Jokos on maahantuojaa 

Peruna olis varmasti parahin ja helpoin toteuttaa..  Meinaan notta heleppo viljellä, vaatimaton kasvi ja istutus ja korjuukalustoa saatavilla. jos pitää viljelykierron järjellisenä niin ei tartte juurikaa ruiskutella, muutaku mcpa.lla savikkaat pois. Mutta mitenkäs se säilöntä? Vai moittiiko ayshire jos perunat appeessa maistuvat makealle?

Kas kun eivät perunasta sitä polttoaine etanolia tee, vaan tarttee olla ohraa..  Nottatuota yhtäkkiä luulis että samalta alata, ja pienemmillä kuluilla sais enemmän litroja ku ohrasta. Tässä käytössähän perunan laadulla, koolla ja muodolla ei ole merkitystä...   Kun perunaa pussitetaan kauppoja varten, niin kuinka mihin ne lajittelu jäteet menee? Kompostiinko? Vai onko niinpaljon apetiloja järkevän matkan päässä lajitelupaikasta että saavat sinne hukattua ne isot/pienet/väärän muotoiset perunat..    

Prorahastuksen neuvoja oli sitämieltä että peruna ei olisi mitää hyvää ruokaa..  Samaan kastiin oli laittamassa muutkin juurekset..  Kuinkahan hyvin ne Suomen Rehun konsultit on sanu niille menneen asian perille? notta älä itse te mitään, osta vain teollisia rehuja..  

Juurikkaiden pesu ei ole ehkä ongelma. Se on mahdollista tehdä vaikka Keenanin vaunulla. Esimerkiksi. Voisi kuvitella, että juurikkaiden muusaaminen ja hapottaminen laakasiiloon voisi ehkä toimia. Kallista puuhaa.

Jurttia taitaa tulla sellaiset 40 000/ha (hyvä viljelijä Vampulassa, jossa on by the way, tämänkin homman Suomen ennätys) ja naatit päälle. Ei tuo kuiva-ainesato ehkä mikään mahdoton ole muillakaan kasveilla.

Taitaisi peruna olla halvempi ja varmempi  

Jossain Irlantilaisessa vaunussa on juurikasrumpu perässä, jossa jurtit jauhetaan muun appeen joukkoon. Oli aikanaan vaihtoehtona Redrockille, mutta niillä oli laajempi valikoima, joten päädyttiin niihin.

Tuossahan tuo onkin... http://www.hispec.net/html/wca.html

Muut juurekset koostumukseltaan luultavasti parempia kun peruna.

Peruna olis varmasti parahin ja helpoin toteuttaa..  Meinaan notta heleppo viljellä, vaatimaton kasvi ja istutus ja korjuukalustoa saatavilla. jos pitää viljelykierron järjellisenä niin ei tartte juurikaa ruiskutella, muutaku mcpa.lla savikkaat pois.

 Kun perunaa pussitetaan kauppoja varten, niin kuinka mihin ne lajittelu jäteet menee? Kompostiinko? Vai onko niinpaljon apetiloja järkevän matkan päässä lajitelupaikasta että saavat sinne hukattua ne isot/pienet/väärän muotoiset perunat..    

Helppo,vaatimaton ja tuottaa = Mahdoton yhtälö,ainakin kun katsoo täkäläisiä pottufarmareita. Tonnit ei tuu ilmaiseksi. Toki jonkun 15-25tonnia saisi hehtaarilta helpollakin mutta panostamalla samalta alalta tuplasato

Lajittelujätteet menee venäjälle,ne jotka ei kelpaa enää sinnekään,menee appeeseen mullitiloille. Pesujätteet ym. onkin sitten ongelmajätettä, uutismaalle tms. hyvää lannoitetta. Peruna ei oo hääviä evästä mulleillekaan