Vuoden verran on päässä itänyt ajatus ruisvehnän tai rukiin kylvöstä kokoviljasäilörehun sänkeen ja kasvuston korjuusta keväällä toukokuussa säilörehuksi. Päälle joutaisi kylvää uuden kokoviljasäilörehun tai kokeilla nurmen perustamista syysviljan kylvön kanssa yhtäaikaa. Raiheinän kylvö keväällä kokoviljan alle on ihan kannatettava ajatus, mutta ajoitukset menee todella tarkalle. Viikon myöhästyminen pääsadon korjuusta tarkoittaa sivusadon menetystä.

Onko kukaan kokeillut vastaavaa vai onko tämmönen aivan pöljä ajatus näillä leveysasteilla?

Yleensä tuollainen aikaisin korjattu kokoviljasäilis on ominaisuuksiltaan vain huonoa ruohoa. Ideana kyllä hyvä..

http://174.120.127.66/~prodairy/index.php?option=com_content&view=article&id=3668:12-month-forage-pays&catid=46:feed-and-nutrition&Itemid=72
Tuos ny yks artikkeli, mun ajatus lähti vähän kauempaa. Mutta juuri tuo ruisvehnä olisi sellainen parempi "ruoho"

http://174.120.127.66/~prodairy/index.php?option=com_content&view=article&id=3668:12-month-forage-pays&catid=46:feed-and-nutrition&Itemid=72
Tuos ny yks artikkeli, mun ajatus lähti vähän kauempaa. Mutta juuri tuo ruisvehnä olisi sellainen parempi "ruoho"

Unohra tua kokeilu! On testattu ja huanoks havaittu!
Ruisvehnä täytyy ehtiä normmaalin kokoviljan kurjuuastee yli tai muuto tuloo konjamiiniä lehemille!
Nurmi ei tuas kiarrokses ei normmaalivuanna ehri toiselle runtille!

Mikä mahtaa olla kylvö-/siemenkustannus & korjuu vs. saatavan "sadon" arvo?
Rukiin kylvö + siemen taitaa olla suorakyvönä vähintään runsaan 100€/ha + syyslannoitus.
Lisäksi pintamaa voi kasvuston alla toukokuussa olla korjuuta ajatellen kosteahkoa.

syyslannoituksen hoitaa herneen jättämä typpi ja sonta tarvittaessa.

Mutta mitä tarkottaa skf konjamiinilla? Tuleeko virhekäymistä? Vai onko tää sitten lajikekysymys, kun tuolla rabakon takana tykkäävät kovasti, samoin skotlannissa.

Kerran kävi niin eräässä talossa,että kevät -ja syysvehnän siemenet menivät sekaisin.Keväällä kylvöön meni syysvehnää.
Oras kasvoi ja kasvoi,ei pysynyt ollenkaan pystyssä.Kasvustoon tuli pelkkää lehteä.Tuloksena oli erittäin hyvät kaksi säilörehusatoa,mutta
seuraavana keväänä kasvustoa ei ollut enään riittävästi normaaliin vehnä satoon.Tämä ei ollut vastaus kysymykseen, mutta syysvehnä
olisi hyvä lisä "pikäheinää" perustaessa.

Keskieuroopassa on perinteinen Landsberger gemenge, jossa talviyksivuotisia (ruis, raiheinä, vehnäkin, ruisvirna, veriapila) kylvetään alkusyksystä. Siitä saa (siellä) syksyllä yhden ja keväällä toisen sadon, sitten nurin ja jotain yksivuotista perään. Rehuarvo (=valkuaispitoisuus) paranee, kun laittaa tuota ruisvirnaa mukaan. Jos saksan kieli taipuu, niin kuukkeliin esim. "landsberger gemenge" roggen futter

Petri

syyslannoituksen hoitaa herneen jättämä typpi ja sonta tarvittaessa.

Mutta mitä tarkottaa skf konjamiinilla? Tuleeko virhekäymistä? Vai onko tää sitten lajikekysymys, kun tuolla rabakon takana tykkäävät kovasti, samoin skotlannissa.

Aivan ! Tuloo virhekäymistä ko runsas sokuri muuttuupi konjamiiniks! Om muuto vit****** Käyttää ruakinnasa!

Kerran kävi niin eräässä talossa,että kevät -ja syysvehnän siemenet menivät sekaisin.Keväällä kylvöön meni syysvehnää.
Oras kasvoi ja kasvoi,ei pysynyt ollenkaan pystyssä.Kasvustoon tuli pelkkää lehteä.Tuloksena oli erittäin hyvät kaksi säilörehusatoa,mutta
seuraavana keväänä kasvustoa ei ollut enään riittävästi normaaliin vehnä satoon.Tämä ei ollut vastaus kysymykseen, mutta syysvehnä
olisi hyvä lisä "pikäheinää" perustaessa.

Tuotahan vois kokeilla ens keväänä, ku on yks jämä satsi lajiteltua syysvehnää. Mahtaisko kestää laidunnusta? 

syyslannoituksen hoitaa herneen jättämä typpi ja sonta tarvittaessa.

Mutta mitä tarkottaa skf konjamiinilla? Tuleeko virhekäymistä? Vai onko tää sitten lajikekysymys, kun tuolla rabakon takana tykkäävät kovasti, samoin skotlannissa.

Tuota "konjamiinia" minäkin ihmettelen. Vuosia olen jo katsellut keväällä aikaisin pituutta venyviä ruispeltoja ja miettinyt että tuossa sitä olisi vihertävää evästä. Ja emoille tuo olisi varmasti riittävän voimakasta ruokaa.
  Viime kesänä oli noilla riistakesannoilla ruista ja nurmensiementä, tarkoitus oli alunperin niitä tulevana kesänä puida tai korjata säilörehuksi ja laiduntaakin... Mutta... OLIKOS noissa lhpelloissa joku kaksivuotinen määräaika? Viime keväänä ei sellaisesta puhuttu mutta syksyllä sain jotain vinkkiä sellaisesta

Lainaus käyttäjältä: Olli tapani - 01.03.10 - klo:20:45

Kerran kävi niin eräässä talossa,että kevät -ja syysvehnän siemenet menivät sekaisin.Keväällä kylvöön meni syysvehnää.
Oras kasvoi ja kasvoi,ei pysynyt ollenkaan pystyssä.Kasvustoon tuli pelkkää lehteä.Tuloksena oli erittäin hyvät kaksi säilörehusatoa,mutta
seuraavana keväänä kasvustoa ei ollut enään riittävästi normaaliin vehnä satoon.Tämä ei ollut vastaus kysymykseen, mutta syysvehnä
olisi hyvä lisä "pikäheinää" perustaessa.

Tuotahan vois kokeilla ens keväänä, ku on yks jämä satsi lajiteltua syysvehnää. Mahtaisko kestää laidunnusta? 

Niin no, mullahan on ollut jo vuosia raiheinä-ruis säilörehuna ja laitumena myös.. Erittäin hyvin maistuu laitumena.. Toukokuun alussa jos kylvää niin juhannuksen jälkeen pääsee ekakerran laiduntaan..

Säilörehuna otan kaksi satoa ja laitumena/niittoruokintana 3. sato jos tarvis... Säilörehussa valkuainen 16-20% ja D 68-70.. Rehu on painavaa ja painuu tosi tiukkaan vaikka aika kevyt kone siilolla..
Esikuivatusta tarvii  2 vrk ettei lähde puristemehua, mutta täähän ei vanhene vaikka odottaa sopivaa korjuukeliä pitempäänkin..

Nää raiheinä-rukiit jätän aina talveksi "kasvamaan" eli vasta seuraavana keväänä kyntö..Kertaakaan vielä ei ole alkanut keväällä vihertää,senverta tehokasta on talvituho..ei tarvii ronruppia..

Ruista on ollut myös timotei-nurmen suojaviljana.. seuraavana vuonna kesäkuun puolesvälin oli ruis jo reilun metrin mittaista, eli liian kortista säilörehuksi..puintiinkin jätin pienen koealan ja oisko n. 3ton/ha lähtenyt kun lannoitus ei ollut kovin kummoinen..

 

Vuoden verran on päässä itänyt ajatus ruisvehnän tai rukiin kylvöstä kokoviljasäilörehun sänkeen ja kasvuston korjuusta keväällä toukokuussa säilörehuksi. Päälle joutaisi kylvää uuden kokoviljasäilörehun tai kokeilla nurmen perustamista syysviljan kylvön kanssa yhtäaikaa. Raiheinän kylvö keväällä kokoviljan alle on ihan kannatettava ajatus, mutta ajoitukset menee todella tarkalle. Viikon myöhästyminen pääsadon korjuusta tarkoittaa sivusadon menetystä.

Onko kukaan kokeillut vastaavaa vai onko tämmönen aivan pöljä ajatus näillä leveysasteilla?

Ajatuksena uusi kylvää syysviljaa syksyllä ja korjata keväällä kokoviljasäilörehuksi.

Joskus oli tutkimus että syysvehnä olisi hyvä kokoviljasäilörehuna, jos kylvää keväällä.

Näillä Huittisten leveysasteilla talvituhot verottavat satoa. Pelto pitäisi muotoilla niin hyvin, ettei siinä vesi seiso. Sopivana syksynä etanatkin on uhka. Yhtenä syksynä söivät aari kaupalla.

Yksi vaihtoehto voisi olla kevätruis. Sen alkukehitys on erittäin nopeaa ja se melko vaatimaton kasvi. Naapurissa (luomu) kylvivät kesäkuun alussa kevätruista ja italian raiheinää, joka korjattiin vihantana elokuun alussa. Kasvusto oli melkein 1,5 - 2m pitkää. Syksyllä siitä oli tarkoitus kerätä vielä raiheinä sato. Samalla kaavalla voisi ajatella, että kylväisi kevätrukiin toukokuun alussa (voi kylvää kymääkin maahan) ja korjaisi heinäkuussa vihantana. Silloin raiheinälle jäisi aikaa kehittää syyssato.

Miten olisi muuten sokerijuurikas?

Naatit erikseen, juurikkaat erikseen. Koneita ja kalustoa saisi "pilkkahinnalla" Salon suunnalta. Muusaisi jurtit mössöksi siiloon ja hapolla hiljaiseksi. Voisi olla kovaa evästä lehmille tai sitten 100 000 litraa pahaa kiljua esim. anopin 80- vuotisjuhliin.