Lainaus käyttäjältä: ravenlord - 03.03.10 - klo:07:50

Peruna olis varmasti parahin ja helpoin toteuttaa..  Meinaan notta heleppo viljellä, vaatimaton kasvi ja istutus ja korjuukalustoa saatavilla. jos pitää viljelykierron järjellisenä niin ei tartte juurikaa ruiskutella, muutaku mcpa.lla savikkaat pois.

 Kun perunaa pussitetaan kauppoja varten, niin kuinka mihin ne lajittelu jäteet menee? Kompostiinko? Vai onko niinpaljon apetiloja järkevän matkan päässä lajitelupaikasta että saavat sinne hukattua ne isot/pienet/väärän muotoiset perunat..    

Helppo,vaatimaton ja tuottaa = Mahdoton yhtälö,ainakin kun katsoo täkäläisiä pottufarmareita. Tonnit ei tuu ilmaiseksi. Toki jonkun 15-25tonnia saisi hehtaarilta helpollakin mutta panostamalla samalta alalta tuplasato

Lajittelujätteet menee venäjälle,ne jotka ei kelpaa enää sinnekään,menee appeeseen mullitiloille. Pesujätteet ym. onkin sitten ongelmajätettä, uutismaalle tms. hyvää lannoitetta. Peruna ei oo hääviä evästä mulleillekaan

häh?  reiruhun kakkaa, reiraa maan, automaattikoneella istuttaa ja haraa jos on oikee kovalla päällä, ja site niittää rikkaruohot kemiallisesti. Tokkopa se mitää virus tai ruttomyrkkyjä tarvittoo..  jos ei oo lähimanin perunaa muilla ja ittellä viljely kierto kunnossa eikä istuta millää sertifioidulla. Kai sieltä jonkunverran tonneja tulee..  Nostamises on kyllä oma vaivansa...

Lainaus käyttäjältä: rene - 02.03.10 - klo:19:21

Vihantaohra kovaa evästä ja säilyy hyvin. Jos tarvetta sellaiselle niin kannattaa kokeilla myös kevätvehnää.  Sen siemenenkään kanssa ei ole nuukaa jos joka tapauksessa tehdään rehuksi, summittaisen itävyyden perusteella suoraan laarista niin paljon että riittää.

Maittavuudessa vihantakaura hakkasi ohran 6-0.

paalitouhuus ohra hakkaa kauran 6-0 maittavuudes ja säilyvyydes kaura kasvaa TYPELLÄ liian sakiaksi ja paksuvartista

Mulla oli parina vuonna ruisvehnää, sato oli hyvämutta torajyvää rupes tulemaan joukkoon joten käyttö eläimille pikkaisen vaikeeta. Lajike oli muistaakseni Moreno tai jotai sinne päin. Eli myöhäisempi kuin muutkaan viljeltävät kasvit. Tosin sakoa ei paljon kertynyt mut eihän sitä eläimen ruuassa tarttekaan olla. Torajyvä on paha jos sitä tulee.

Mulla oli parina vuonna ruisvehnää, sato oli hyvämutta torajyvää rupes tulemaan joukkoon joten käyttö eläimille pikkaisen vaikeeta. Lajike oli muistaakseni Moreno tai jotai sinne päin. Eli myöhäisempi kuin muutkaan viljeltävät kasvit. Tosin sakoa ei paljon kertynyt mut eihän sitä eläimen ruuassa tarttekaan olla. Torajyvä on paha jos sitä tulee.

Torajyvillä saa hyvät tripit. Missä vaiheessa jyvät alkoivat torailla? Näitkö niitä jo maitotuleentumisasteella?

Mulla oli parina vuonna ruisvehnää, sato oli hyvämutta torajyvää rupes tulemaan joukkoon joten käyttö eläimille pikkaisen vaikeeta. Lajike oli muistaakseni Moreno tai jotai sinne päin. Eli myöhäisempi kuin muutkaan viljeltävät kasvit. Tosin sakoa ei paljon kertynyt mut eihän sitä eläimen ruuassa tarttekaan olla. Torajyvä on paha jos sitä tulee.

Tässä keississä ruisvehnästä otetaan lehtisato toukokuun lopulla. Tähkimään ei pääse.

Lainaus käyttäjältä: SomeBody77 - 02.03.10 - klo:21:06

Lainaus käyttäjältä: rene - 02.03.10 - klo:19:21

Vihantaohra kovaa evästä ja säilyy hyvin. Jos tarvetta sellaiselle niin kannattaa kokeilla myös kevätvehnää.  Sen siemenenkään kanssa ei ole nuukaa jos joka tapauksessa tehdään rehuksi, summittaisen itävyyden perusteella suoraan laarista niin paljon että riittää.

Maittavuudessa vihantakaura hakkasi ohran 6-0.

paalitouhuus ohra hakkaa kauran 6-0 maittavuudes ja säilyvyydes kaura kasvaa TYPELLÄ liian sakiaksi ja paksuvartista

Omien kokemusten perusteella ohra on todella ylivoimainen paaleissa ja aumassa.

Lainaus käyttäjältä: lavali - 03.03.10 - klo:16:56

Lainaus käyttäjältä: SomeBody77 - 02.03.10 - klo:21:06

Lainaus käyttäjältä: rene - 02.03.10 - klo:19:21

Vihantaohra kovaa evästä ja säilyy hyvin. Jos tarvetta sellaiselle niin kannattaa kokeilla myös kevätvehnää.  Sen siemenenkään kanssa ei ole nuukaa jos joka tapauksessa tehdään rehuksi, summittaisen itävyyden perusteella suoraan laarista niin paljon että riittää.

Maittavuudessa vihantakaura hakkasi ohran 6-0.

paalitouhuus ohra hakkaa kauran 6-0 maittavuudes ja säilyvyydes kaura kasvaa TYPELLÄ liian sakiaksi ja paksuvartista

Omien kokemusten perusteella ohra on todella ylivoimainen paaleissa ja aumassa.

piikit vähä ahistaa lehmillä mutta hyvänä lisänä menöö...

Miten olisi muuten sokerijuurikas?

Naatit erikseen, juurikkaat erikseen. Koneita ja kalustoa saisi "pilkkahinnalla" Salon suunnalta. Muusaisi jurtit mössöksi siiloon ja hapolla hiljaiseksi. Voisi olla kovaa evästä lehmille tai sitten 100 000 litraa pahaa kiljua esim. anopin 80- vuotisjuhliin.

Sokerijuurikkaan juuren ry sato on yli 10000 ry/ha ja naatin n 1500. Olen syöttänyt kiintiönylitysjuurikasta lehmille ihan hyvin tuloksin. Aumassa onnistui säilytys ainakin tammikuun lopulle. Juurikkaat menivät kokonaisina apemyllystä läpi ja lehmät ronksuttivat ne pieniksi.

Lainaus käyttäjältä: SomeBody77 - 02.03.10 - klo:21:06

Lainaus käyttäjältä: rene - 02.03.10 - klo:19:21

Vihantaohra kovaa evästä ja säilyy hyvin. Jos tarvetta sellaiselle niin kannattaa kokeilla myös kevätvehnää.  Sen siemenenkään kanssa ei ole nuukaa jos joka tapauksessa tehdään rehuksi, summittaisen itävyyden perusteella suoraan laarista niin paljon että riittää.

Maittavuudessa vihantakaura hakkasi ohran 6-0.

paalitouhuus ohra hakkaa kauran 6-0 maittavuudes ja säilyvyydes kaura kasvaa TYPELLÄ liian sakiaksi ja paksuvartista

Paalissa minunkin ohrat ja kaurat oli. Kaura vaan maittoi jostain syystä paremmin. 

vieläköös joku ammonoi ?

Olkea siis
 

vieläköös joku ammonoi ?

Olkea siis
 

Ureaa käytetään valistuneilla apetiloilla. Erilliseen ammonointiin en ole törmännyt itse ainakaan viiteen vuoteen.

Lainaus käyttäjältä: rene - 02.03.10 - klo:19:21

Vihantaohra kovaa evästä ja säilyy hyvin. Jos tarvetta sellaiselle niin kannattaa kokeilla myös kevätvehnää.  Sen siemenenkään kanssa ei ole nuukaa jos joka tapauksessa tehdään rehuksi, summittaisen itävyyden perusteella suoraan laarista niin paljon että riittää.

Maittavuudessa vihantakaura hakkasi ohran 6-0.

Meillä on tälläkin hetkellä syötössä vihantana korjattua ohraa ja hyvin kelpaa hiehoille ja umppareille. Nyt joukkoon laitetaan vielä olkea lisäksi, kun meinaa olla rehut kortilla. Suojavilja kylvetään 30 kg nurmiseosta ja 100 kg ohraa, siitä sitten korjataan vihantarehu, kun ohra tulee tähkälle. Toinen sato onkin jo paremmin heinää.

Lainaus käyttäjältä: SomeBody77 - 02.03.10 - klo:21:06

Lainaus käyttäjältä: rene - 02.03.10 - klo:19:21

Vihantaohra kovaa evästä ja säilyy hyvin. Jos tarvetta sellaiselle niin kannattaa kokeilla myös kevätvehnää.  Sen siemenenkään kanssa ei ole nuukaa jos joka tapauksessa tehdään rehuksi, summittaisen itävyyden perusteella suoraan laarista niin paljon että riittää.

Maittavuudessa vihantakaura hakkasi ohran 6-0.

Meillä on tälläkin hetkellä syötössä vihantana korjattua ohraa ja hyvin kelpaa hiehoille ja umppareille. Nyt joukkoon laitetaan vielä olkea lisäksi, kun meinaa olla rehut kortilla. Suojavilja kylvetään 30 kg nurmiseosta ja 100 kg ohraa, siitä sitten korjataan vihantarehu, kun ohra tulee tähkälle. Toinen sato onkin jo paremmin heinää.

tohon viälä kilo raiheinää mausteeksi

Loimaalla muinoin harjoittelijan kuivuritoiminnan ansiosta kylvetttiin kevätvehnä-syysvehnä -seosta ja alle timoteita. Kaikki kolme sorttia korjattiin puimalla eri vuosina. Käsittääkseni tätä Antti-vehnää kylvettiin varta vasten seuraavina vuosina. Savimaalla heinänsiemen usein itää joskus toisella kertaa kuin kylvöviikolla, tuossa systeemissä siihen oli aikaa.

Huoltovarmuuden kannalta MTT teki kokeita ja laskelmia jurtti+naattisäilörehuista, yhtenä versiona etanoliksi käyttäen. Kovia satoja siitä saadaan.

Yksi kaveri aitasi jurttimaat noston jälkeen emolehmille, lehmä/ha tiheydellä ei ennen joulua tarvinnut muuta kuin vettä, kivennäistä ja olkea lisäksi. Siis naatti ja jurtti oli ajettu pois, listintätumppeja ja muuta maahan karissutta söivät. Itse kippailin näihin aikoihin aumasta haettua lanttua emojen talvilaitumelle. Kulkivat vielä keväällä naama savessa etsien herkkuja, oli sitten haluttua tavaraa. Eiköhän ne hoitaisi koko sadonkorjuun ihan itse, vaikka kaistasyöttönä etenisi pitkin alkutalvea.

Porkkanankuorta syötin appeessa muutaman miljoona kiloa sonneille. kuiva-ainetta vajaa 10%, valkuaista ei käytännössä lainkaan, 42% ka:sta sokereita. Saahan sen toimimaan kun koko rehustuksen räätälöi sen ympärille. Eli kuivaa, sokeritonta, tärkkelyksetöntä, valkuaispitoista, korttakin.

Tuossa mietin että mitä jos juurikkaat nostettaisiin listimättöminä ja ajettaisiin koko juuri ja naattisato sekaisin murskaimen läpi aumaan, laakasiiloon tms..

Mahtaisiko tulla ongelmia säilymisen kanssa?