Jokaisen oma asiahan se on mitä eläkepäivät viettää. Mietin vain otetaanko sukupolvenvaihdosta suunniteltaessa huomioon vanhan isännän ja emännän roolia?

Jos esim. kymmenen vuotta täytyisi pitää palkattua työvoimaa niin se on aikamoinen menoerä.

Mutta mitä se työhullu eläkeläinen tekee ellei ole tilan töissä jotenkin kiinni, kun on elämänsä tehnyt niitä töitä ja tykännyt niistä. Kuihtuu pois ellei saa tehdä, masentuukin

Mulla nyt neljäs vuosi menossa omalla nimellä,aiemmin yhtymänä jonkin aikaa. Isä jäi eläkkeellä ja äiti palkollisena. Järjestelyllä saa jaettua tuloakin järkevästi, eläkeläisten matkustelu vaatii valuuttaa ja minä tarvin työvoimaa

Meilläkin suunnittelu käynnistetty spv:n osalta niin, että isännän saappaisiin olisi tarkoitus astua todennäköisesti 1.1.2013. Varmaan aikaisemminkin olisi mahdollista, mutta täytyy tuota koulua käydä vielä vähän alta ja käytännönkin puolelta on vielä huomattavasti opittavaa   .
Tällä hetkellä omaa peltoa on 31 ha ja ensi kasvukaudella vuokralla 26ha. Metsää omat + isän yhteensä n. 110 ha. Lehmiä reilu parikymmentä, keskituotos päälle 9000kg.
Tällä hetkellä alustavat laskelmat näyttää ihan ookoolta. Yhteisymmärrykseen kauppahinnastakin huojennuksineen ollaan päästy. Omaa nappulaa taskun pohjalle on sen verran säästynyt että pelkällä korkotukilainalla selvittäneen, jota tarvinnee ottaa noin vuotuisen liikevaihdon verran. Nykyinen isäntä muuttaa pois, 10 kilometrin hajuraon päähän. Nuori emäntä pidetään kiinni varmemmissa tulonlähteissä . Mielestäni muutenkaan tilan hommiin ei kannata naisväkeä sotkea, siitä ei seuraa kuin harmia.
Sisarusten kanssa ollaan päästy yhteisymmärrykseen niin että isäni jättää testamentissa minut perinnöttä, mielestäni aika kohtuullista.

Hyvin mielin mennään tässä vaiheessa  . Vielä löytyy uskoa suomalaiseen maidontuotantoon ainakin tältä suunnalta. Pidempiä tulevaisuuden suunnitelmia on sitten laajentaa jonkin verran, rahkeista riippuen. Mutta sinne on vielä aikaa ja se on taas tarina erikseen.

Älä Suki tee itestäs jääviä perinnön suhteen, sähän olet ostamassa liiketoimintaa! Ja jos sisarukset mussuttaa jotakin hinnasta, niin huomautas heitä että ulkopuoliselle myides vanhempas joutuisivat maksamaan verot. Tämä on asia mitä omat sisarukset ei ainakaan ollut ymmärtänyt.

Toki kateellisuutta aina löytyy vaikka ostais täydelläkin hintaa. Meillä meni hinta juuri ja juuri niin että lahjaveroa ei maksettu, alkuperäistä hintaa vähän jouduttiin korottamaan mutta kaadetaan sitten vähä enemmän methää niin kyllä se siitä.

Älä Suki tee itestäs jääviä perinnön suhteen, sähän olet ostamassa liiketoimintaa! Ja jos sisarukset mussuttaa jotakin hinnasta, niin huomautas heitä että ulkopuoliselle myides vanhempas joutuisivat maksamaan verot. Tämä on asia mitä omat sisarukset ei ainakaan ollut ymmärtänyt.

Toki kateellisuutta aina löytyy vaikka ostais täydelläkin hintaa. Meillä meni hinta juuri ja juuri niin että lahjaveroa ei maksettu, alkuperäistä hintaa vähän jouduttiin korottamaan mutta kaadetaan sitten vähä enemmän methää niin kyllä se siitä.

Eiköhän ennakkoperintö ole yleisin kauppatapa, sisarukset saa mitä vanhemmilta jää jälkeen ja tilan jatkaja saa perintönsä tilakaupassa. Lahjaverotta kun kauppaa tehdään, hinta kaukana todellisesta,ainakin mikäli peltoa ja metsää paljon. Ja ne ovat jatkajan realisoitavissa milloin vain ja aina paremmalla hinnalla kuin on tilakaupassa maksanut. Mielestäni reilua peliä.

Lainaus käyttäjältä: Jeimssi - 21.09.10 - klo:19:56

Älä Suki tee itestäs jääviä perinnön suhteen, sähän olet ostamassa liiketoimintaa! Ja jos sisarukset mussuttaa jotakin hinnasta, niin huomautas heitä että ulkopuoliselle myides vanhempas joutuisivat maksamaan verot. Tämä on asia mitä omat sisarukset ei ainakaan ollut ymmärtänyt.

Toki kateellisuutta aina löytyy vaikka ostais täydelläkin hintaa. ethää niin kyllä se siitä.

Eiköhän ennakkoperintö ole yleisin kauppatapa, sisarukset saa mitä vanhemmilta jää jälkeen ja tilan jatkaja saa perintönsä tilakaupassa. Lahjaverotta kun kauppaa tehdään, hinta kaukana todellisesta,ainakin mikäli peltoa ja metsää paljon. Ja ne ovat jatkajan realisoitavissa milloin vain ja aina paremmalla hinnalla kuin on tilakaupassa maksanut. Mielestäni reilua peliä.

Näin mäkin sen ajattelen. Tilakauppa tulee ainoastaan isältä, äiti on jo kerran maksettu ulos tilalta ja nykyään haudan levossa. Siitäkin maksettu jo kerran kova hinta . Ottaen huomioon että muutkin sisarukset omaa työpanostaan joutunut elämänsä aikana käyttämään/käyttää edelleen tilan eteen on tämä mielestäni vähintäänkin kohtuullista. Niinhän se on että viljelijä on rikas vain lopettaessaan viljelyn tai kuollessaan..

Hieno homma, että edes yksi taas uskaltaa jatkaa maidontuotantoa ja realistiset suunnitelmatkin tuntuu olevan

Hieno homma, että edes yksi taas uskaltaa jatkaa maidontuotantoa ja realistiset suunnitelmatkin tuntuu olevan

Kiitos  ! Kyllä se maidontuotannon kannattavuus lähtee kustannuksien hallinnasta mielestäni, ja ne todelliset kustannukset ovat kone- ja rakennuskannassa.. Näpit paskassa/rasvassa näitä hommia pitää tehdä, jos haluaa pärjätä.

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 20.09.10 - klo:18:05

Lainaus käyttäjältä: diego - 20.09.10 - klo:17:29

Ja tuoreemmasta tapauksena, kyselin eräältä juuri tilastaan luopuneelta vanhalta isännältä kuinka paljon hän töihin osallistuu. Vastaus oli, että tarvittaessa auttelen. No viime kesän rehunpaalauksesta taisi vanha isäntä hoitaa lähemmäs 100%.

Joskus mietin kuinka paljon vanhan isännän ja emännän työpanoksella on vaikutusta tilan kannattavuuteen?

Eikös se ole vähän niinkuin vanhan isännän oma asia, mitä vapaa-ajallaan tekee ?

Jokaisen oma asiahan se on mitä eläkepäivät viettää. Mietin vain otetaanko sukupolvenvaihdosta suunniteltaessa huomioon vanhan isännän ja emännän roolia?
On kuitenkin aika eri tilanne jos vanhukset osallistuu tilan töihin ruokapalkalla tai vaihtoehtoisesti vanhukset viettävät aikansa vaikka golfkentällä tai marttakerhossa.

Jos esim. kymmenen vuotta täytyisi pitää palkattua työvoimaa niin se on aikamoinen menoerä.

Mää joskus sanoin isännälle että tekee ensin palkatta mulle ne tunnit mitä mä oon sille aikojen saatos tehny. Katotaan sitä palkkaa sitte jos on vielä elos 

Lainaus käyttäjältä: diego - 20.09.10 - klo:18:30

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 20.09.10 - klo:18:05

Lainaus käyttäjältä: diego - 20.09.10 - klo:17:29

Ja tuoreemmasta tapauksena, kyselin eräältä juuri tilastaan luopuneelta vanhalta isännältä kuinka paljon hän töihin osallistuu. Vastaus oli, että tarvittaessa auttelen. No viime kesän rehunpaalauksesta taisi vanha isäntä hoitaa lähemmäs 100%.

Joskus mietin kuinka paljon vanhan isännän ja emännän työpanoksella on vaikutusta tilan kannattavuuteen?

Eikös se ole vähän niinkuin vanhan isännän oma asia, mitä vapaa-ajallaan tekee ?

Jokaisen oma asiahan se on mitä eläkepäivät viettää. Mietin vain otetaanko sukupolvenvaihdosta suunniteltaessa huomioon vanhan isännän ja emännän roolia?
On kuitenkin aika eri tilanne jos vanhukset osallistuu tilan töihin ruokapalkalla tai vaihtoehtoisesti vanhukset viettävät aikansa vaikka golfkentällä tai marttakerhossa.

Jos esim. kymmenen vuotta täytyisi pitää palkattua työvoimaa niin se on aikamoinen menoerä.

Mää joskus sanoin isännälle että tekee ensin palkatta mulle ne tunnit mitä mä oon sille aikojen saatos tehny. Katotaan sitä palkkaa sitte jos on vielä elos 

Kyllä sitä tälleen jälkeen päin ajateltuna miettii että on halvalla tehnyt.

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 21.09.10 - klo:23:59

Hieno homma, että edes yksi taas uskaltaa jatkaa maidontuotantoa ja realistiset suunnitelmatkin tuntuu olevan

Kiitos  ! Kyllä se maidontuotannon kannattavuus lähtee kustannuksien hallinnasta mielestäni, ja ne todelliset kustannukset ovat kone- ja rakennuskannassa.. Näpit paskassa/rasvassa näitä hommia pitää tehdä, jos haluaa pärjätä.

No juu alkuun kannattaa nähdä vaivaa ja tuskaa, että saa velat maksuun ja sitten helpottaa oloaan paremmilla koneilla ja ehkä työntekijällä...

Kauppakirjaan merkintä: kyseessä ei ole ennakkoperintö.

Sillai sukisuki on perintöä jakamassa vielä tulevaisuudessakin.

[/quote]Mulla nyt neljäs vuosi menossa omalla nimellä,aiemmin yhtymänä jonkin aikaa. Isä jäi eläkkeellä ja äiti palkollisena. Järjestelyllä saa jaettua tuloakin järkevästi, eläkeläisten matkustelu vaatii valuuttaa ja minä tarvin työvoimaa [/quote]
Miten katsotaan nuorenviljelijän tuet esimerkiksi investoinneissa. Kun alkaa osakkaaksi yhtymässä vai kun alkaa itsenäiseksi viljelijäksi? Asia tärkeä, kun nuoret aivat rakentaa navetan heti alkuun. Mutta jos esim minä joutuisin sairaseläkkeelle huomattavasti aikaisemmin ja nuoret olisi vasta maatalousoppilaitoksessa, niin yhtymä olisi yksi vaihtoehto. Yleensäkin yhtymästä on tietoa liian vähän.
Minä maksa palkkaa nuorille, sillä he elävät opiskelupaikkakunnalla. Samoin he maksavat sitten meille palkkaa, kun isännyys vaihtuu. Eivät tietenkään samassa mittakaavassa, eikä mahdollisista mummoilusta

Etelä-pohjanmaalta on pukannut kaksikin hyvää alan teosta:

https://publications.theseus.fi/handle/10024/6487

https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/proagria_etelapohjanmaa/Palvelut/Talousneuvonta/Sukupolvenvaihdos/opas.pdf

Aloittamisesta:


Tilanpidon aloittaminen

Tilanpito katsotaan aloitetuksi, kun hakija on luovutuskirjan tai kirjallisen vuokrasopimuksen perusteella saanut hallintaansa maatilan tai maatilan osan, jolla 12 §:n mukaisessa elinkeinosuunnitelmassa esitettyjen tietojen perusteella hakija on saavuttanut tai voi saavuttaa vähintään 10 000 euron vuotuisen maatalouden yrittäjätulon. (13.8.2009/646)

Aloittamisajankohta ratkaistaan sen hetken perusteella, jona hakija on allekirjoittanut luovutuskirjan tai vuokrasopimuksen ja saanut sillä hallintaansa:

1) yhden tai useamman tilan taikka tilan osan, jotka muodostavat maatilataloudellisen kokonaisuuden, jolla voidaan saavuttaa 9 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitettu yrittäjätulo; tai

2) niin paljon maatalousmaata yhdestä tai useammasta tilasta, että se yhdessä maatalousyrittäjän ennestään hallitsemien alueiden kanssa muodostaa 1 kohdassa tarkoitetun maatilataloudellisen kokonaisuuden.

Jos hallinta ei siirry luovutuskirjan allekirjoituspäivänä, luovutuskirjan allekirjoituksen ja hallinnan siirron ajankohdista jälkimmäinen katsotaan aloittamisen ajankohdaksi. Jos kiinteistö on saatu perinnönjaossa, osituksessa tai testamentilla, aloittamisen ajankohdaksi katsotaan hetki, jona perinnönjako, ositus tai testamentti on saanut lainvoiman.