Agronet
Keskusteluaiheet => Yleistä maa- ja metsätaloudesta => Aiheen aloitti: Jeimssi - 21.01.10 - klo:13:39
-
Itsellä sukupolvenvaihdos lähenee, pitäisi alkaa lippuja ja lappuja täytelemään pikkuhiljaa että saisi astua isännän saappaisiin vielä tänä vuonna.
Voitaisiin keskustella täällä kaikesta siitä mitä prosessiin liittyy ja siitä mitä olette maksaneet tilastanne, rahoituksesta yms yms.
Itsellä on tarkoitus hakea korkotukilainaa ja saada nuoren viljelijän avustusta, tilalla kokoa 40ha omaa peltoa, 50 vuokralla. Metsää spv:ssä mukana tulisi 100-150ha, tarkasti ei vielä tiedä koska osa metsistä jää vanhalle isännälle. Taitaa tehdä tiukkaa saada 17 000 euron nettotulot, joka on ilmeisesti vaatimuksena että te-keskus avustaa aloittamista.
Kommentteja, kokemuksia?
-
Itsellä sukupolvenvaihdos lähenee, pitäisi alkaa lippuja ja lappuja täytelemään pikkuhiljaa että saisi astua isännän saappaisiin vielä tänä vuonna.
Voitaisiin keskustella täällä kaikesta siitä mitä prosessiin liittyy ja siitä mitä olette maksaneet tilastanne, rahoituksesta yms yms.
Itsellä on tarkoitus hakea korkotukilainaa ja saada nuoren viljelijän avustusta, tilalla kokoa 40ha omaa peltoa, 50 vuokralla. Metsää spv:ssä mukana tulisi 100-150ha, tarkasti ei vielä tiedä koska osa metsistä jää vanhalle isännälle. Taitaa tehdä tiukkaa saada 17 000 euron nettotulot, joka on ilmeisesti vaatimuksena että te-keskus avustaa aloittamista.
Kommentteja, kokemuksia?
Meillä sukupolvenvaihdos tehdään ensiviikolla ja kyllä siinä saa töitä tehdä, että kaikki paperi asiat on kunnossa ja laskelmat täsmää.
Pari tärkeää juttua:
- Älkää pelätkö verottajan lahjaveroa. Sukupolvenvaihdoksessa saa niin merkittävät huojennukset lahjaveroon. Kannattaa miettiä sitä kauppasummaa ennemmänkin niin, että minkä verran myyjä tilasta haluaa. Millä summalla hän olisi tilan valmis myymään. Jos se summa on sellainen, että tilan voi sillä hinnalla ostaa ja se on kannattava ja elinvoimainen, niin se on se kauppahinnan määritys, eikä verottajan ilmoittamat arvot!! Sukupolvenvaihdos on ehdottomasti edullisin keino siirtää omaisuutta sukupolvelta toiselle.
- Pyydä ehdottomasti verottajalta ennakkopäätös kauppakirjan pohjalta. Se kannattaa tehdä 6-7kk ennen kuin varsinainen kauppa on tarkoitus tehdä. Siinä ehtii vielä tekemään tarvittavat korjaukset, jos korjattavaa on.
- pankinjohtaja on tässä asiassa erittäin iso apu. Jos tuntuu, että pankinjohtaja ei halua/viitsi asiaan panostaa, vaihda pankkia!!!
- Tee laskelmat huolella. Älä mieti niissä investointeja vaan sitä, mitä tila tuottaa sellaisenaan tai pienien investointien kanssa. Kun laskelmat tekee huolella ja perustelee seuraavan 3-5 vuoden jakson toimet, niin uskoisin sinulla olevan kaikki mahdollisuudet tuohon isompaan avustukseen.
-
Itse teetin kaikki suunnitelmat yms prooagrialla valmiiksi. Sitten marssin suunnitelmieni ja laskelmieni kanssa kilpailuttamaan pankkeja. Jos olisin jossain paikallisessa op:ssa tehnyt paperit, niin kilpailuttaminen olisi ollut hankalaa ja raha kalliimpaa.
-
Itse teetin kaikki suunnitelmat yms prooagrialla valmiiksi. Sitten marssin suunnitelmieni ja laskelmieni kanssa kilpailuttamaan pankkeja. Jos olisin jossain paikallisessa op:ssa tehnyt paperit, niin kilpailuttaminen olisi ollut hankalaa ja raha kalliimpaa.
Täsät olen erimieltä. Proagria toki tekee kaikki paperit valmiiksi, mutta esim te-keskuksen kanssa asiointi on jouheampaa pankinjohtajan avutuksella, koska hänellä on sinne hyvät suhteet. Korkotukilainan kilpailuttaminen on melko turhaa, koska TE-keskus ei hyväksy lainoja, joiden marginaali on poikkeuksellisen korkea. Jos kilpailuttamisella voittaa 0,1% tai 0,2%, niin sen saattaa hävitä monin kertaisesti jos homma ei muuten pankin kanssa toimi. Jos suhteet pankkiin ovat kunnossa, niin tulevaisuudessa saa uudet lainat helposti ja edullisesti sekä ongelmien tullessa maksuohjelmasta on helpompi sopia.
-
Itse teetin kaikki suunnitelmat yms prooagrialla valmiiksi. Sitten marssin suunnitelmieni ja laskelmieni kanssa kilpailuttamaan pankkeja. Jos olisin jossain paikallisessa op:ssa tehnyt paperit, niin kilpailuttaminen olisi ollut hankalaa ja raha kalliimpaa.
Täsät olen erimieltä. Proagria toki tekee kaikki paperit valmiiksi, mutta esim te-keskuksen kanssa asiointi on jouheampaa pankinjohtajan avutuksella, koska hänellä on sinne hyvät suhteet. Korkotukilainan kilpailuttaminen on melko turhaa, koska TE-keskus ei hyväksy lainoja, joiden marginaali on poikkeuksellisen korkea. Jos kilpailuttamisella voittaa 0,1% tai 0,2%, niin sen saattaa hävitä monin kertaisesti jos homma ei muuten pankin kanssa toimi. Jos suhteet pankkiin ovat kunnossa, niin tulevaisuudessa saa uudet lainat helposti ja edullisesti sekä ongelmien tullessa maksuohjelmasta on helpompi sopia.
Tästä samaa mieltä.
-
Tärkein homma on saada vanhukset sovinnolla häipymään nurkista!
-
Tärkein homma on saada vanhukset sovinnolla häipymään nurkista!
Kauppakirjaan maininta asumisoikeuden kestosta tilakaupan jälkeen...
Vuodessa tekee/löytää kyllä asunnon...
-
Tärkein homma on saada vanhukset sovinnolla häipymään nurkista!
Tilaa taksin pihalle ja sanoo, että mittari raksuttaa ...
-
Tärkein homma on saada vanhukset sovinnolla häipymään nurkista!
Tilaa taksin pihalle ja sanoo, että mittari raksuttaa ...
Tila pitää saada lähes lahjotuksena, ja sitte annetaan kenkää nurkista. :D Tähän taitas olla UCD kommenttia.
Kauppahintaa sen verran, jotta luopujille mahdollistuu asunnon osto, ja tilillekin pitää vielä jotain jäädä, eläkkeen lisäksi.
-
Hyviä vinkkejä on tullut mutta tässä vielä omia "havaintoja":
1. Luopujan oltava valmis luopumaan. Eli tilalta pois muutto (vähintään 500m - mieluummin 5km) ja kun teillä ei ilmeisesti ole karjaa, niin sopimus että kiire aikana tulee SINUN halutessasi auttamaan ja saa siitä korvauksen X. Kauppakirjan allekirjoittamisen jälkeen SINÄ olet isäntä ja luopuja on renki. Se on kummallekkin oltava selvä. Liikaa näkee niitä paikkoja joissa vanhapari asuu samassa pihassa ja miniää kiusataan - tai pahimmassa tapauksessa kumpaakin jatkajaa.
2. Kauppasumma. Jos luopuja haluaa jättää kehittymisvaraa jatkajalle, niin tilan kauppasumma ei missään nimessä saa ylittää 2x liikevaihto. Sinun tapauksessa plussaa on se, että teillä on suht paljon vuokramaata, mutta niistä kannattaa varmistaa jatko etukäteen.
3. Metsä. Älä jätä luopujalle yhtään. Metsävara on hyvä olla olemassa, kun alussa kassan kanssa on kuitenkin tiukempaa. Jos metsäsuunnitelma yli 5 vuotta vanha, teetä uusi. Metsän osuus kauppahinnassa metsänhoito suunnitelman mukainen vuotuinen hakkuutulo kertaa kaksi. Anna vaikka oikeus tehdä itselleen tarpeellinen määrä polttopuita sinun osoittamastasi paikasta jos siihen on tarve. Metsäomaisuuden siirtäminen on hankalaa, jossei se ole maatila. Tilaa ei kannata lohkoa.
4. Nurkat kuntoon. Vaadi, että ennen kauppakirjan allekirjoittamista kaikki nurkat siivotaan. Ihmisillä on ihme tarve kerätä kaikkea turhaa nurkkiin, josta ei ole kuin vaivaa sinulle. Ihmeesti löytyy semmosia traktorin osia hyllyistä, jotka kuuluu jo sinun nuoruudessasi poistettuhin koneisiin.
5. Ajankohta. Mielestäni paras ajankohta on vuoden vaihde. 1.1 alkaen. Tilikausi on silloin kalenterivuosi. Poistot menee kohdalleen kun ne saa tehdä se jonka nimissä ne on 31.12.
6. Laskelmat perustuu edellisiin tilinpäätöksiin + ennusteisiin jotka taas ei perustu mihinkään faktaan. Proagria on ihan pätevä tekemään ne. Kilpailuta pankit. Tuolla hehtaarimäärällä vakuudet on kunnossa. Marginaali saattaa olla nyt varsin korkea, mutta siitäkin voi neuvotella jos korot nousee.
-
Hyviä vinkkejä on tullut mutta tässä vielä omia "havaintoja":
1. Luopujan oltava valmis luopumaan. Eli tilalta pois muutto (vähintään 500m - mieluummin 5km) ja kun teillä ei ilmeisesti ole karjaa, niin sopimus että kiire aikana tulee SINUN halutessasi auttamaan ja saa siitä korvauksen X. Kauppakirjan allekirjoittamisen jälkeen SINÄ olet isäntä ja luopuja on renki. Se on kummallekkin oltava selvä. Liikaa näkee niitä paikkoja joissa vanhapari asuu samassa pihassa ja miniää kiusataan - tai pahimmassa tapauksessa kumpaakin jatkajaa.
2. Kauppasumma. Jos luopuja haluaa jättää kehittymisvaraa jatkajalle, niin tilan kauppasumma ei missään nimessä saa ylittää 2x liikevaihto. Sinun tapauksessa plussaa on se, että teillä on suht paljon vuokramaata, mutta niistä kannattaa varmistaa jatko etukäteen.
Ei onnistu monessakaan tapauksessa, en sitten tiedä maitotilan liikevaihdosta.
3. Metsä. Älä jätä luopujalle yhtään. Metsävara on hyvä olla olemassa, kun alussa kassan kanssa on kuitenkin tiukempaa. Jos metsäsuunnitelma yli 5 vuotta vanha, teetä uusi. Metsän osuus kauppahinnassa metsänhoito suunnitelman mukainen vuotuinen hakkuutulo kertaa kaksi. Anna vaikka oikeus tehdä itselleen tarpeellinen määrä polttopuita sinun osoittamastasi paikasta jos siihen on tarve. Metsäomaisuuden siirtäminen on hankalaa, jossei se ole maatila. Tilaa ei kannata lohkoa.
Edellä mainittuun liittyen, riippuen metsän pinta-alasta, kauppahinta menee yli 2x liikevaihdon. Metsäpalan jättäminen luopujalle keino laskea kauppahintaa, moni luopuja haluaa pitää itsellään metsäpalasen.
4. Nurkat kuntoon. Vaadi, että ennen kauppakirjan allekirjoittamista kaikki nurkat siivotaan. Ihmisillä on ihme tarve kerätä kaikkea turhaa nurkkiin, josta ei ole kuin vaivaa sinulle. Ihmeesti löytyy semmosia traktorin osia hyllyistä, jotka kuuluu jo sinun nuoruudessasi poistettuhin koneisiin.
5. Ajankohta. Mielestäni paras ajankohta on vuoden vaihde. 1.1 alkaen. Tilikausi on silloin kalenterivuosi. Poistot menee kohdalleen kun ne saa tehdä se jonka nimissä ne on 31.12.
6. Laskelmat perustuu edellisiin tilinpäätöksiin + ennusteisiin jotka taas ei perustu mihinkään faktaan. Proagria on ihan pätevä tekemään ne. Kilpailuta pankit. Tuolla hehtaarimäärällä vakuudet on kunnossa. Marginaali saattaa olla nyt varsin korkea, mutta siitäkin voi neuvotella jos korot nousee.
-
Tärkein homma on saada vanhukset sovinnolla häipymään nurkista!
Kauppakirjaan maininta asumisoikeuden kestosta tilakaupan jälkeen...
Vuodessa tekee/löytää kyllä asunnon...
Meillä on nyt käsillä SE hetki, että pappa muuttaa...huomenna on muuttotarkastus ja talo on käytännössä valmis. Muutto tapahtuu kuusi ja puoli vuotta tilakaupan jälkeen, kauppakirjassa lienee mainittu "elinikäinen asumisoikeus tilalla xx sijaitsevassa asuinrakennuksessa". Eikä varmaan lähtis, mut nyt ei oo enää oikein veruketta jäädä...
-
Itse teetin kaikki suunnitelmat yms prooagrialla valmiiksi. Sitten marssin suunnitelmieni ja laskelmieni kanssa kilpailuttamaan pankkeja. Jos olisin jossain paikallisessa op:ssa tehnyt paperit, niin kilpailuttaminen olisi ollut hankalaa ja raha kalliimpaa.
Täsät olen erimieltä. Proagria toki tekee kaikki paperit valmiiksi, mutta esim te-keskuksen kanssa asiointi on jouheampaa pankinjohtajan avutuksella, koska hänellä on sinne hyvät suhteet. Korkotukilainan kilpailuttaminen on melko turhaa, koska TE-keskus ei hyväksy lainoja, joiden marginaali on poikkeuksellisen korkea. Jos kilpailuttamisella voittaa 0,1% tai 0,2%, niin sen saattaa hävitä monin kertaisesti jos homma ei muuten pankin kanssa toimi. Jos suhteet pankkiin ovat kunnossa, niin tulevaisuudessa saa uudet lainat helposti ja edullisesti sekä ongelmien tullessa maksuohjelmasta on helpompi sopia.
Ehdottomasti samaa mieltä kuin Supersammakko. Pankit ovat yrityksiä joiden tarkoitus on tuottaa mahdollisimman suuri voitto, ts. riistää asiakasta mahdollisimman paljon.
Vaikka pankkien kilpailuttaminen voi tuntua hankalalta kaiken muun sukupolvenvaihdokseen liittyvän työn lisäksi, se ehdottomasti pitää tehdä.
"Korkotukilainan kilpailuttaminen on melko turhaa, koska TE-keskus ei hyväksy lainoja, joiden marginaali on poikkeuksellisen korkea" Miksi ihmeessä maksaa enempää kuin on pakko? Mitä alhaisempi on korko sitä pitempään korkotuki riittää. Pankin johtaja ei ole isähahmo, ystävä tai tuki ja turva, vaan kuten ***** jolta saadaan palveluja rahaa vastaan.
"te-keskuksen kanssa asiointi on jouheampaa pankinjohtajan avutuksella, koska hänellä on sinne hyvät suhteet". Hyvät suhteet te-keskukseen pitää luoda itse, siihen ei kaveriksi pankin johtajaa tarvita.
-
Jos ei pistä mopoa keulimaan, niin se vanha satatuhatta nettona pitäisi onnistua haalimaan. Tietysti sillä tilan kauppahinnalla (ja siitä tulevalla velalla on merkitystä.
-
Jos ei pistä mopoa keulimaan, niin se vanha satatuhatta nettona pitäisi onnistua haalimaan. Tietysti sillä tilan kauppahinnalla (ja siitä tulevalla velalla on merkitystä.
No aika halavalla meinasit sitten talon siirtää ....
-
No ei se avustuksen vaatima 17 k€ pitäs olla mahdoton. 90 hehtaarin tuista tulee 50 - 60 tuhatta (eipä Jeimssi sanonu millä alueella tila, niin en määrittele tarkemmin). Viljalla jos sen 90 hehtaaria pitää niin pitäs päästä suurimmassa osassa Suomea kolmen tonnin hehtaarisatoon -> 270 tn. -> satasen tonnihinnalla 27 k€. Tekeepi liikevaihdon 80 - 90 k€. Siis suuruusluokassa noin.
Korkotukilainaa saa korkeintaan 80 % kauppahinnasta ja korkeintaan 150 k€. Se, että kannattaako vanhuksille 40 peltohehtaarin ja alle 150 metsähehtaarin tilasta mahdottomia maksaa... Riippuu toki mitä vanhukset on vailla. Heitetään nyt vaikka 100 000 euroa kauppahinnaksi. Siis 80 k€ korkotukilainaa ja 20 k€ pankkilainaa. Noille vaikka 20 ja 10 vuoden takaisinmaksuajat. Tekee vaikkapa ensimmäisenä maksuvuonna 8200 euroa.
80 tuhatta tuloja - 40 % liikevaihdosta menoja (32 k€) - noin 8 k€ poistoja ja velkojen korot (poistoja siis sen mitä velkoihin menee) jättää karkeasti noin 40 tuhannen euron nettotulot.
Joo, ensimmäisenä kahtena vuotena noissa on se aloitustuki mukana, mut senkin poisoton jälkeen ollaan kuitenki yli 22000 euron tuloissa.
Näin vain esimerkkinä, ilman että tietää tilasta yhtään enempää.
-
No ei se avustuksen vaatima 17 k€ pitäs olla mahdoton. 90 hehtaarin tuista tulee 50 - 60 tuhatta (eipä Jeimssi sanonu millä alueella tila, niin en määrittele tarkemmin). Viljalla jos sen 90 hehtaaria pitää niin pitäs päästä suurimmassa osassa Suomea kolmen tonnin hehtaarisatoon -> 270 tn. -> satasen tonnihinnalla 27 k€. Tekeepi liikevaihdon 80 - 90 k€. Siis suuruusluokassa noin.
Korkotukilainaa saa korkeintaan 80 % kauppahinnasta ja korkeintaan 150 k€. Se, että kannattaako vanhuksille 40 peltohehtaarin ja alle 150 metsähehtaarin tilasta mahdottomia maksaa... Riippuu toki mitä vanhukset on vailla. Heitetään nyt vaikka 100 000 euroa kauppahinnaksi. Siis 80 k€ korkotukilainaa ja 20 k€ pankkilainaa. Noille vaikka 20 ja 10 vuoden takaisinmaksuajat. Tekee vaikkapa ensimmäisenä maksuvuonna 8200 euroa.
80 tuhatta tuloja - 40 % liikevaihdosta menoja (32 k€) - noin 8 k€ poistoja ja velkojen korot (poistoja siis sen mitä velkoihin menee) jättää karkeasti noin 40 tuhannen euron nettotulot.
Joo, ensimmäisenä kahtena vuotena noissa on se aloitustuki mukana, mut senkin poisoton jälkeen ollaan kuitenki yli 22000 euron tuloissa.
Näin vain esimerkkinä, ilman että tietää tilasta yhtään enempää.
Halvalla siirtyy jos 100 000 eur.
-
Jos tilalla on sisaruksia, niin kannattaa pitää myös mielessä se, että ennemmin tai myöhemmin joudut ehkä perustelemaan kauppahintaa sisaruksillesi. Etenkin jos menee tuollaisella 100 000 euron hinnalla.. Hyvän omakotitalon rakentamiseen kuluu nykyään helposti 150 000 euroa ja sillä ei saada vielä maaosaisuutta enempää kuin talon alla on. Jos tila lähtee halvalla ja mukana tulee talot, traktorit ja muut, niin perästä kuulet. Eri asia on että välitätkö siitä?
Mielestäni hyvä sukupolvenvaihdos on, ostajalle tilan tuotoilla kohtuullisessa ajassa maksettavissa oleva milenkiintoinen ja kehitettävissä oleva kokonaisuus. Myyjän vuosikymmenien työtä kunnioittava ja sisarukset solidaarisesti huomioiva paketti. Itse lähdin kauppahinnan määrittämisessäni siitä, että voin rehellisesti ja pystypäin puhua asiasta sisaruksilleni ja että vanhemmille kaikki velvoitteet on kuitattu rahalla.
Ajatusleiikijä voidaan kuvitella että Pertti ostaa 50 ha viljatilan rakennuksineen vanhemmiltaan hintaan 200 000 euroa ja sitoumuksien päätyttyä myy peltonsa 10 000 e/ha eli 500 000 eurolla + koneet, kalusto ja talo..
Kuka luulee saavansa joulukortin?
-
Halvalla joo mut kuten sanoin, paljonko vanhukset on vailla.
Maksimi 150 k€ ktl:aa 20 vuodella, vuosi ja korko on 10500.
Vaikkapa 100 k€ pl:aa, vaikka samalle ajalle yht/vuosi noin 8000.
Tuossa tilan hinta olis sitte 250 000.
17500 netto + 18500 = 36 000. + maatalouden menot. Pitäs jäädä tulojen alle.
-
Ja mielestäni nykymaataloudessa ei sisaruksia pidä "palkita" siitä, että ovat sattuneet syntymään maataloon. Se että jos vanhukset omasta omaisuudestaan osoittavat perintöä, on oma lukunsa. Jatkaja ei ole velvollinen maksamaan osuuksia.
-
Ja mielestäni nykymaataloudessa ei sisaruksia pidä "palkita" siitä, että ovat sattuneet syntymään maataloon. Se että jos vanhukset omasta omaisuudestaan osoittavat perintöä, on oma lukunsa. Jatkaja ei ole velvollinen maksamaan osuuksia.
Minulle kaikki ilmaiseksi ja heti? ;)
En tarkoittanutkaan palkitsemista tai mitään muutakaan siihen suuntaan, vain solidaarisuutta, muiden kunnioittamista ja elämän realiteettien huomioimista.
-
Ja mielestäni nykymaataloudessa ei sisaruksia pidä "palkita" siitä, että ovat sattuneet syntymään maataloon. Se että jos vanhukset omasta omaisuudestaan osoittavat perintöä, on oma lukunsa. Jatkaja ei ole velvollinen maksamaan osuuksia.
Miten lakipykälät tuohon suhtautuu, onko sisaruksilla mahdollisuus vaatia perinnönjaossa? Jos tilakauppa on toteunu puhtaasti lahjana, nykyisillä korkotukilainoilla tilan osto ei ole ylivoimasta. Onhan tuo puolella noussutkin aiempaan. Pellon ja metsämaan verotusarvotkin pomppasivat ylöspäin, mutta kaupanhan sai tehdä 50% prosentilla verotusarvosta, aiemmin 75%.
-
Millähän jatkaja saa tilanpidon lentoon jos maksaa talosta kaksi kertaa liikevaihdon?Lisäksi metsästä lisää.Sitten kun laittaa rakennuksia ja koneita kuntoon onkin velkaa helposti kolme tai neljä kertaa liikevaihdon.Ei todellakaan toimiva ratkaisu.Ei yhtään enempää kuin maatalouspuolen liikevaihto on oikea sukupolvenvaihdoksen hinta.Ikävä kyllä tapauksia jossa talosta on maksettu liikaa on riittävästi tiedossa.Itse olen päättänyt antaa talon aikanaan ilmaiseksi jatkajalle.Ja onhan noitakin tapauksia kun talosta on maksettu käypä hinta,niin että on vältytty lahjaverolta mutta annettu rahat takaisin pöydän alta jatkajalle.
-
Ja mielestäni nykymaataloudessa ei sisaruksia pidä "palkita" siitä, että ovat sattuneet syntymään maataloon. Se että jos vanhukset omasta omaisuudestaan osoittavat perintöä, on oma lukunsa. Jatkaja ei ole velvollinen maksamaan osuuksia.
Miten lakipykälät tuohon suhtautuu, onko sisaruksilla mahdollisuus vaatia perinnönjaossa? Jos tilakauppa on toteunu puhtaasti lahjana, nykyisillä korkotukilainoilla tilan osto ei ole ylivoimasta. Onhan tuo puolella noussutkin aiempaan. Pellon ja metsämaan verotusarvotkin pomppasivat ylöspäin, mutta kaupanhan sai tehdä 50% prosentilla verotusarvosta, aiemmin 75%.
Käsittääkseni sisaruksilla ei ole mitään mahdollisuuksia vaatimuksiin jos kauppakirjaassa on mainittu että kauppasumma ei ole ennakkoperintöä.
-
Millähän jatkaja saa tilanpidon lentoon jos maksaa talosta kaksi kertaa liikevaihdon?Lisäksi metsästä lisää.Sitten kun laittaa rakennuksia ja koneita kuntoon onkin velkaa helposti kolme tai neljä kertaa liikevaihdon.Ei todellakaan toimiva ratkaisu.Ei yhtään enempää kuin maatalouspuolen liikevaihto on oikea sukupolvenvaihdoksen hinta.Ikävä kyllä tapauksia jossa talosta on maksettu liikaa on riittävästi tiedossa.Itse olen päättänyt antaa talon aikanaan ilmaiseksi jatkajalle.Ja onhan noitakin tapauksia kun talosta on maksettu käypä hinta,niin että on vältytty lahjaverolta mutta annettu rahat takaisin pöydän alta jatkajalle.
No, kyse on tietenkin siitä, pitäisikö pelkästään sillä peltomäärällä elää vai tehtäisiinkö oikeasti töitäkin..
Tai ostetaanko heti uusi juhapeura vai ei..
-
Ja mielestäni nykymaataloudessa ei sisaruksia pidä "palkita" siitä, että ovat sattuneet syntymään maataloon. Se että jos vanhukset omasta omaisuudestaan osoittavat perintöä, on oma lukunsa. Jatkaja ei ole velvollinen maksamaan osuuksia.
Miten lakipykälät tuohon suhtautuu, onko sisaruksilla mahdollisuus vaatia perinnönjaossa? Jos tilakauppa on toteunu puhtaasti lahjana, nykyisillä korkotukilainoilla tilan osto ei ole ylivoimasta. Onhan tuo puolella noussutkin aiempaan. Pellon ja metsämaan verotusarvotkin pomppasivat ylöspäin, mutta kaupanhan sai tehdä 50% prosentilla verotusarvosta, aiemmin 75%.
Käsittääkseni sisaruksilla ei ole mitään mahdollisuuksia vaatimuksiin jos kauppakirjaassa on mainittu että kauppasumma ei ole ennakkoperintöä.
Nimen omaan näin.
-
Vanha totuushan on se,että velkaa ei saa olla enempää kuin minkä hätätapauksessa voi kuukauden sisään maksaa pois!
-
Sisarusasiasta mää oon aatellu sen niin, että jatkaja ostaa tilan luopujilta, ei saa sitä lahjana eikä perintönä. Ja saadulla rahalla luopujat tekevät sitten mitä haluavat. Jos jotain jää aikanaan perinnöksi niin hyvä on, jos ei niin voi voi.
Siihen jatkajan paikalle harvoin tunkua on...
-
Vanha totuushan on se,että velkaa ei saa olla enempää kuin minkä hätätapauksessa voi kuukauden sisään maksaa pois!
Joo, mutta asia ei ole ihan noin yksinkertainen, sillä tälläisessa kaupassa siirtyy myös paljon muuta omaisuutta, kuten metsää, joka ei millään tavalla liity maatalouteen sinänsä, miksi perheen koko omaisuus pitäisi siirtää yhdelle henkilölle lahjaksi, mielestäni siihen pitäisi olla muitakin perusteita kuin se että jatkaa talon pitoa.
Mielestäni on kohtuullista vähän huomioida muitakin lapsia, eli vanhuksille pitäisi jäädä jotain omaisuuttakin joka sitten jää perinnöksi, joten siinä mielessä joku kohtuullinen hinta talosta kannattaa maksaa tai sitten jättää omaisuutta talokaupan ulkopuolelle, esim. metsäpalstoja ja mökkitontteja.
Eihän muillakaan aloilla yrittäjät ole yrityksiään lahjaksi saaneet vanhemmiltaan yleensä, valtaosa niistä on perustanut yrityksensä itse ja luoneet sitä kautta omaisuutensa.
-
Mikä ***** "perheen omaisuus" se tila on luopujien omaisuutta joka luovutetaan x-määrään euroja vastaan jatkajalle.
Kaikilla "perillisillä" on sama mahdollisuus olemassa... Halu helppoon rahastukseen tietysti johdattaa niitä perillisten puolisoita.. Varsinkin kun sekaan eksyy itseoppinut "lakimies"... >:(
-
itseoppineen lakimiehen hoitaa itse oppinut betonimies ;D
-
Aika ihmeellisiä ajatuskuvioita.Miksi ihmeessä tilasta,minkä edellinen isäntä ei ole saanut edes niinpaljon kassaan et sais itse rakennettua omilla tilasta tienatuilla rahoilla oman vaarinpirtin.Jos näin huonosti tuottavasta tilasta pitää jotain vielä maksaa,niinei paljon naurata.
Yritysmaailmassa on vähän eri juttu kun siellä on yleensä jäänyt seulalle sen verran että eläkeiän pärjää.Ei siellä yleensä lapsilta rahasteta niinkuin maataloudessa.
-
Mikä ***** "perheen omaisuus" se tila on luopujien omaisuutta joka luovutetaan x-määrään euroja vastaan jatkajalle.
Kaikilla "perillisillä" on sama mahdollisuus olemassa... Halu helppoon rahastukseen tietysti johdattaa niitä perillisten puolisoita.. Varsinkin kun sekaan eksyy itseoppinut "lakimies"... >:(
Niiden luopujien asiahan se on että paljonko he ovat työpaikastaan rahaa vailla. Jatkaja ottaa velkaa ja kantaa riskit alkaessaan yrittäjäksi. Tuolla aikasemmin oli esimerkki Pertti. Jos Pertti laitettaisiin ostaan se 50 hehtaaria kymppitonnin hehtaarihinnalla ja siihen koneet ja talot ja mettät päälle... 800 000 - 1 000 000 euroa... riittääkö? Ja kuka pankinjohtaja lähtee rahoittamaan 50 hehtaarin tilan SPV -hankintaa miljoonan velalla? Meidän pellonhintarakenteemme ei oo SPV-kauppojen aikaansaamaa...
-
Eiköhän se yrityksen arvo löydy sieltä tuoton kautta. Saahan ne taset olla vaikka kuinka pulleat, mutta yrityksestä joka ei tuota kymmenessä vuodessa paljon mitään, on kyseenalaista myöskään maksaa paljon mitään (tämä kommentti ei koske aloittajan tapausta, vaan yleisesti). Tuottoarvolla voi helposti haarukoida sitä tilan hinnan ylärajaa, ja lopullinen kauppahinta tietysti jokin kompromissi.
Itse olen sitä mieltä että tilan hintaa ei tieten pidä polkea alas, vaan tuolla tuottoarvolla hakea myyjää ja ostajaa miellyttävä hinta. Tämän pitää riittää vakuuttamaan myyjä siitä, että saa tilasta "oikean" hinnan. Varmaan kaikkea mahdollista vielä tänä päivänä näkyy, toiset haluaisi antaa ilman ja toiset ovat itkun kanssa luopumassa, kun ei millään raskisi. Tämän ymmärtää jos tila on menossa ulkopuolelle, mutta jos jatkaja löytyy omasta perheestä ja on tuleva perillinen niin ei sitä pidä ruveta nylkemään.
Aika ympäripyöreä on myös yleensä käytetty määritelmä kauppahinnasta sen mukaan, että luopujille jää riittävä tulo vanhuuden varalle. Tottakai siitä pitää huolehtia, mutta entäs ne tilat, jotka eivät ikinä ole tuottaneet mitään tai käytännössä velkaa on valmiiksi tuottoarvon verran? Miten sitä tyhjästä mitään voi nyhjäistä? Aika monet luopujat tuntuu jotenkin jättävän oman toimeentulonsa jatkajan vastuulle. Toisaalta, hyvin heikossa hapessa oleva tila ei tietty tänäpäivänä saa enää edes rahoitusta.
-
Itse olin 10 vuotta vuokraviljelijänä, koska halusin kokeilla miten tilanpito onnistuu.Ostin pelkät koneet,joista nyt ei ole juuri mittän enää jäljellä eli kaikki on melkein vaihdettu.Varsinaisen sukupolvenvaihdoksen aikaan oli sitten suh't hyvä kalusto maksettuna ja rahaakin säästössä.Ja kokemusta ja ammattitaitoa tilan kokonaisvaltaiseen pyörittämiseen.En sano että tyyli olisi hyvä kaikille,mutta omalla kohdallani se toimi hyvin.Toki velkaakin on vielä pitkäksi aikaa koska en saanut maita ja rakennuksia edes puoli-ilmaiseksi.Osa rakennuksista oli kylläkin jo itse rakentamiani.
-
Aika ihmeellisiä ajatuskuvioita.Miksi ihmeessä tilasta,minkä edellinen isäntä ei ole saanut edes niinpaljon kassaan et sais itse rakennettua omilla tilasta tienatuilla rahoilla oman vaarinpirtin.Jos näin huonosti tuottavasta tilasta pitää jotain vielä maksaa,niinei paljon naurata.
Yritysmaailmassa on vähän eri juttu kun siellä on yleensä jäänyt seulalle sen verran että eläkeiän pärjää.Ei siellä yleensä lapsilta rahasteta niinkuin maataloudessa.
Kyl mää oon vierestä kattellu semmoistakin tapausta, että v1tuttaa raskaasti, kun ei sitä rahhaa sit jäänytkään vaan jatkaja käytännössä osti velkaa. Ei naurattanu ketään.
-
Mikä ***** "perheen omaisuus" se tila on luopujien omaisuutta joka luovutetaan x-määrään euroja vastaan jatkajalle.
Kaikilla "perillisillä" on sama mahdollisuus olemassa... Halu helppoon rahastukseen tietysti johdattaa niitä perillisten puolisoita.. Varsinkin kun sekaan eksyy itseoppinut "lakimies"... >:(
Niiden luopujien asiahan se on että paljonko he ovat työpaikastaan rahaa vailla. Jatkaja ottaa velkaa ja kantaa riskit alkaessaan yrittäjäksi. Tuolla aikasemmin oli esimerkki Pertti. Jos Pertti laitettaisiin ostaan se 50 hehtaaria kymppitonnin hehtaarihinnalla ja siihen koneet ja talot ja mettät päälle... 800 000 - 1 000 000 euroa... riittääkö? Ja kuka pankinjohtaja lähtee rahoittamaan 50 hehtaarin tilan SPV -hankintaa miljoonan velalla? Meidän pellonhintarakenteemme ei oo SPV-kauppojen aikaansaamaa...
Mun yleistys on raaka mutta lähes 90% sitä ei uskalleta käyttää vaan jatkajalle jää ***** isot velat ja sisaret saa talon Tampereelta...
-
Millähän jatkaja saa tilanpidon lentoon jos maksaa talosta kaksi kertaa liikevaihdon?Lisäksi metsästä lisää.Sitten kun laittaa rakennuksia ja koneita kuntoon onkin velkaa helposti kolme tai neljä kertaa liikevaihdon.Ei todellakaan toimiva ratkaisu.Ei yhtään enempää kuin maatalouspuolen liikevaihto on oikea sukupolvenvaihdoksen hinta.Ikävä kyllä tapauksia jossa talosta on maksettu liikaa on riittävästi tiedossa.Itse olen päättänyt antaa talon aikanaan ilmaiseksi jatkajalle.Ja onhan noitakin tapauksia kun talosta on maksettu käypä hinta,niin että on vältytty lahjaverolta mutta annettu rahat takaisin pöydän alta jatkajalle.
Naapuri tekee näin...maksoi tilasta sen mitä on fiksua..saa valtion tukea lainoihin ja starttirahat..sitten kun valtiolta on saanut "halpaa" rahaa, niin vanha isäntä antaa pojalle takaisin pöydän alla rahoja...mutta vaan vähän kerralla... sanoo sitten että se on pelannut ne lotossa jos joku kysyy..voihan vanha isäntä ostaa uuden koneen, mitä lainaa pojalle sitten.
-
Aika ihmeellisiä ajatuskuvioita.Miksi ihmeessä tilasta,minkä edellinen isäntä ei ole saanut edes niinpaljon kassaan et sais itse rakennettua omilla tilasta tienatuilla rahoilla oman vaarinpirtin.Jos näin huonosti tuottavasta tilasta pitää jotain vielä maksaa,niinei paljon naurata.
Yritysmaailmassa on vähän eri juttu kun siellä on yleensä jäänyt seulalle sen verran että eläkeiän pärjää.Ei siellä yleensä lapsilta rahasteta niinkuin maataloudessa.
hyvä pointti...asunto pitää olla maatilalla sellaisessa kunnossa että ei tarvii ostaa työpaikka+ rakentaa uusi omakotitalo jatkajalle. Vanha isäntä voi asua vuokralla palvelujen lähellä.
-
jos luulee että pärjää niin ei sitä velkaa kannata pelätä ite maksanu kolme kertaa liikevaihdon kannattaa ajatella jos joutuu kohta elättämään tilan tuotolla lapset ja ajaa uudella mesellä niin valitse se asunto tampereelta ;)
-
Ei se sisaruksille maksaminen normaalissa spv-kaupassa ole mielestäni jatkajan asia. Jos kauppa vedetään rankasti lahjaverolle niin sitten kyllä.
Usein muut sisarukset on asuneet jo vuosia pois tilalta ja elävät "omillaan". Tilan töitä eivät ole tehneet välttämättä oikein ikinä. Jatkaja on yleensä opiskelujen ja omien töiden ohella kaikki lomat, illat ja viikonloput palkatta auttelemassa tilan töissä, joten minä en oikein ymmärrä ajatusta että jatkaja olisi velvollinen maksaan sisaruksille. Ennemmin kunnon kauppahinta ja luopujat antavat muille sisaruksille rahaa jos niin katsovat.
-
Ei se sisaruksille maksaminen normaalissa spv-kaupassa ole mielestäni jatkajan asia. Jos kauppa vedetään rankasti lahjaverolle niin sitten kyllä.
Usein muut sisarukset on asuneet jo vuosia pois tilalta ja elävät "omillaan". Tilan töitä eivät ole tehneet välttämättä oikein ikinä. Jatkaja on yleensä opiskelujen ja omien töiden ohella kaikki lomat, illat ja viikonloput palkatta auttelemassa tilan töissä, joten minä en oikein ymmärrä ajatusta että jatkaja olisi velvollinen maksaan sisaruksille. Ennemmin kunnon kauppahinta ja luopujat antavat muille sisaruksille rahaa jos niin katsovat.
Niin no eihän tässä ole oikeastaan mitään epäselvyyttä, lainkaan puolesta. Omaisuus kuuluu ensin luopujille, sitten jatkajalle eikä sisarukset tule väliin mitenkään. Jos joskus on jaettavaa kuolinpesässä, se on sitten aivan eri asia.
-
Mikä ***** "perheen omaisuus" se tila on luopujien omaisuutta joka luovutetaan x-määrään euroja vastaan jatkajalle.
Kaikilla "perillisillä" on sama mahdollisuus olemassa... Halu helppoon rahastukseen tietysti johdattaa niitä perillisten puolisoita.. Varsinkin kun sekaan eksyy itseoppinut "lakimies"... >:(
Niiden luopujien asiahan se on että paljonko he ovat työpaikastaan rahaa vailla. Jatkaja ottaa velkaa ja kantaa riskit alkaessaan yrittäjäksi. Tuolla aikasemmin oli esimerkki Pertti. Jos Pertti laitettaisiin ostaan se 50 hehtaaria kymppitonnin hehtaarihinnalla ja siihen koneet ja talot ja mettät päälle... 800 000 - 1 000 000 euroa... riittääkö? Ja kuka pankinjohtaja lähtee rahoittamaan 50 hehtaarin tilan SPV -hankintaa miljoonan velalla? Meidän pellonhintarakenteemme ei oo SPV-kauppojen aikaansaamaa...
Mun yleistys on raaka mutta lähes 90% sitä ei uskalleta käyttää vaan jatkajalle jää ***** isot velat ja sisaret saa talon Tampereelta...
Mun mielestä tuo alimmainen on mennyttä aikaa. Kaveriporukassa useampi SPV viime vuosina eikä kukaan oo käsittääkseni maksanut mitään sisaruksilleen. Omassa kaupassa vanhempien nykyinen asunto ennakkoperinnöllä sisarille,minä olen oman osuuteni saanut tilakaupassa. Tilakaupan hinnan määritti verottaja,alimmalla mahdollisella summalla ettei mene lahjaveroa,tämä käsittääkseni yleisin tapa.
Hinta on silloin kohdallaan jos se tyydyttää luopujaa ja jatkajaa,mieluummin maksan hieman enemmän vanhemmille kuin että osa kaupasta lahjana ja tämä ylijäävä osa mene lahjaverolla ts. maksan vähemmän mutta jokaikinen euro menee valtion pohjattomaan kassaan...
Tilakohtaista sanon mä.
Se on varmaa että "kukaan" ei saa tilaa sillä summalla minkä voi kuukauden sisällä maksaa hätätilassa,ellei myy metsää ym. tuotto-omaisuutta pois.
Esimerkkinä 100ha peltoa ja 100ha metsää,koneet ja kalusto. Lahjaverollakin maksettavaa hatusta heitettynä vähintään 150 000€. Epätodennäköistä,sanoisin. Tai jos saa maksettua,seuraavan vuoden veroseuraamukset melkoiset...
-
Aika ihmeellisiä ajatuskuvioita.Miksi ihmeessä tilasta,minkä edellinen isäntä ei ole saanut edes niinpaljon kassaan et sais itse rakennettua omilla tilasta tienatuilla rahoilla oman vaarinpirtin.Jos näin huonosti tuottavasta tilasta pitää jotain vielä maksaa,niinei paljon naurata.
Yritysmaailmassa on vähän eri juttu kun siellä on yleensä jäänyt seulalle sen verran että eläkeiän pärjää.Ei siellä yleensä lapsilta rahasteta niinkuin maataloudessa.
Totta, tuokin, tosin miksi pitäisi myydä "kaikki" omaisuus samassa kaupassa jatkajalle, miksi ei myy vain sitä maataloustoimintaan liittyvää omaisuutta, pellot, koneet, karjan ja niihin liittyvät rakennukset ....
Eli tavallaan tilasta tehdään kannattamaton kun halutaan samassa kaupassa myydä myös arvo-omaisuutta, eikä vain sitä mikä liittyy itse tilanpitoon, näin tilan tuottokyky ei kanna tehtyä investointia.
Jättää metsät tilakaupan ulkopuolelle ja ne metsäpalstat sitten aikanaan jää kaikille lapsille perinnöksi yhteisesti, myös sille jatkajalle.
-
Millä konstilla metsän saat tuottamattomaksi arvo-omaisuudeksi?? Ja ainakin jos sitä mettää vähänkin on niin on sillä pankinjohtajaakin rauhoittava vaikutus, kun vaikka investointeja suunnitellaan.
Ja sitten jos se mettä on jääny vanhuksille ja niistä aika jättää. Siitä se riemu alkaa, kun perikunta riitelee tukkanuottasilla että mitä milläki palstalla tehdään. Kaikki on rahaa vailla eikä kukaan oo valmis tekemään mitään metsän eteen...
Jos vanhukset jätätte mettää itellenne, niin tehkää siitä yhteismetsä, jossa on omistajina te ja vaikkapa se jälkikasvu. Siinä määritellään metsänhoidon vastuuhenkilö ja päätöksenteot tehdään määräenemmistöllä (ei niinku perikunnassa että täysi yksimielisyys vaaditaan)
-
150000 eur yhtäkuin 3000m3 leimikko ja velat on maksettu.
-
Millä konstilla metsän saat tuottamattomaksi arvo-omaisuudeksi?? Ja ainakin jos sitä mettää vähänkin on niin on sillä pankinjohtajaakin rauhoittava vaikutus, kun vaikka investointeja suunnitellaan.
Ja sitten jos se mettä on jääny vanhuksille ja niistä aika jättää. Siitä se riemu alkaa, kun perikunta riitelee tukkanuottasilla että mitä milläki palstalla tehdään. Kaikki on rahaa vailla eikä kukaan oo valmis tekemään mitään metsän eteen...
Jos vanhukset jätätte mettää itellenne, niin tehkää siitä yhteismetsä, jossa on omistajina te ja vaikkapa se jälkikasvu. Siinä määritellään metsänhoidon vastuuhenkilö ja päätöksenteot tehdään määräenemmistöllä (ei niinku perikunnassa että täysi yksimielisyys vaaditaan)
Tottakai metsällä ja kaikella muullakin arvo-omaisuudella on pankinjohtajaa rauhoittava vaikutus, mutta kai se pitää olla jonkinlaisessa suhteessa sekin, paljonko lasketaan maatalouden tuotoksi ja minkälaista varallisuutta sillä sitten siirretään, onhan se tietenkin jatkajan kannalta hyvä asia, että saa rankasti alinhintaan suuren omaisuusmassan, sentakia kun tilan "maatalous" ei tuota tämän enempää ....
Nämähän on tietenkin vähän siitä luopujastakin kiinni, haluaako se tilalle jatkajan ja mitä se on valmis sille jatkajalle antamaan siitä hyvästä, että tilalla ja hänen työllään on jatkaja.
Itse tiedän yhden tapauksen, jossa tila siirtyi perheen nuorimmalle pojalle täysin ilmaiseksi ja vanhemmat jäivät taloon asumaan, vuoden päästä luopujat asuivat taloa, johon kuului 2000 neliön tontti ja talo, jatkaja oli myynyt kaiken pois, niin metsät kuin pellot, karjoineen ja koneineen ....
Siinä sitä on sitten kiva, eläkkeellä asustella, kun jäljellä ei ole kuin talo ja tontti, tosin oli sillä vanhalla isännällä jonkinverran omaakin rahaa säästössä, joten ei sillä sinänsä hätää ollut, lapsia vain oli kahdeksan kappaletta ja pientä sanaharkkaa asiasta käytiin ....
-
Nyt osuu Emo-Heikki naulan kantaan. Yleensä spv-kauppa sisältää myös yksityistalouden omaisuutta vähintään yhden asuinrakennuksen verran. Tämä + mahdollinen muu "arvo-omaisuus" mielletään helposti jotenkin maatalouteen sisältyväksi jota se ei todellakaan ole maatalousliiketoiminnan eikä minun oikeustajulla myöskään sisarusten näkökulmasta katsottuna.
Metsän ostaminen, olipa kyse spv-tai muusta kaupasta, on rahamiesten hommaa. Siinä on spv:n jälkeen maksuvalmiudessa ihmettelemistä, jos maataloudesta pitää ruokkia metsätalouden korkomenoja, kun sen omat myyntituotot ovat odotettavissa vaikka 10 vuoden päästä.
-
Ja mielestäni nykymaataloudessa ei sisaruksia pidä "palkita" siitä, että ovat sattuneet syntymään maataloon. Se että jos vanhukset omasta omaisuudestaan osoittavat perintöä, on oma lukunsa. Jatkaja ei ole velvollinen maksamaan osuuksia.
Minulle kaikki ilmaiseksi ja heti? ;)
En tarkoittanutkaan palkitsemista tai mitään muutakaan siihen suuntaan, vain solidaarisuutta, muiden kunnioittamista ja elämän realiteettien huomioimista.
Tämän kun ihmiset tosissaan huomioisivat sukupolvea vaihtaessa, niin pysyisi sisarusparvien välit ja elämät parempina. Tahtoo vain usein unohtua tasapuolisuus siltä isän suosikilta eli innokkaimmailta jatkajalta.
-
Varoitus: Vaadi aina kirjallisena TE-keskuksen herroilta heidän lupaukset koska heidän puheillaan ei ole mitään katetta kun tosipaikka tulee.Te-Keskuksen Lakimieheenkään ei pidä luottaa ne on aivan vastuuttomia puheissaan.Myös tiloilla pyörivät tarkastajat Älä Luota heidän suulliseen antiin ,vaadi aina kirjallisena.Kaikki TE-keskuksen virkamiehet ovat dementian vaivaamia ja pahasti.
-
Olipas omaa tilannetta lähellä oleva aihe, asiaan. Ite teen SPV:N ens kuun lopussa, ja innolla odottelen että millä verottajan arvoilla esikauppa tehty toukokuu 09. ite tehtiin toi homma niin että Pro Agrista tuli nainen laskemaan likviä ja elinkeino suunnitelmaa, Sanottiin että miettikää sitä kauppahintaa, no se ON TURHAA JOS tilan koko on 40ha omaa, ja 10 vuokralla kasvinviljely tila siis pelastus oli toi tärkki peruna mitä on 20ha, ilman tota ei olis saanu tota täyttä alotustukea siis se akka vaan sano mitä tästä voi maksaa, ja se ei ollu nii ilonen yllätys luopujille. Sisaruksista senverran että se on minun ja vanhempien välinen kauppa, ja jos haluavat saavat maksaa sitten sisruksille itte jos haluavat. sellasia on turha jutella että vilja tilasta omaa n. 50 eikä muuta niin on ihan turhaa ajatella maksavasi siitä esim 200 000e tai voit toki maksaa mutta korkotukilainaa, ja aloitustukea et saa.
-
Porukka lähinnä sanelee luopujille ehdot, kuinkaha moni luopuja on tyytyväinen? Perikunnan kanssa ei yhenkään tilakaupat taitas onnistua.
Omalla kohalla luopujat ja jatkaja tyytyväisiä, kauppahinta sopiva, sisaruksetkaan ei hintaa moittineet.
-
Olipas omaa tilannetta lähellä oleva aihe, asiaan. Ite teen SPV:N ens kuun lopussa, ja innolla odottelen että millä verottajan arvoilla esikauppa tehty toukokuu 09. ite tehtiin toi homma niin että Pro Agrista tuli nainen laskemaan likviä ja elinkeino suunnitelmaa, Sanottiin että miettikää sitä kauppahintaa, no se ON TURHAA JOS tilan koko on 40ha omaa, ja 10 vuokralla kasvinviljely tila siis pelastus oli toi tärkki peruna mitä on 20ha, ilman tota ei olis saanu tota täyttä alotustukea siis se akka vaan sano mitä tästä voi maksaa, ja se ei ollu nii ilonen yllätys luopujille. Sisaruksista senverran että se on minun ja vanhempien välinen kauppa, ja jos haluavat saavat maksaa sitten sisruksille itte jos haluavat. sellasia on turha jutella että vilja tilasta omaa n. 50 eikä muuta niin on ihan turhaa ajatella maksavasi siitä esim 200 000e tai voit toki maksaa mutta korkotukilainaa, ja aloitustukea et saa.
Onkohan se ihan noin yksinkertainen asia? Itse olen siinä käsityksessä, että jos satut sisarinesi elämään kauemmin kuin vanhempanne, jolloin perintöä on jaossa, tähän kauppaan tullaan palaamaan...Silloin tarkastellaan sitä, oletko saanut kaupassa lahjaa ikäänkuin ennakkoperintönä vai oletko maksanut käyvän hinnan. Päätäni en laita pantiksi tämän tiedon oikeellisuudesta...
-
Omalla kohalla luopujat ja jatkaja tyytyväisiä, kauppahinta sopiva, sisaruksetkaan ei hintaa moittineet.
***Sul on vielä kuherruskuukausi meneillään. Kyl se viel *****iluksi muuttuu kunhan hiukka aikaa kuluu. Saat kuulla esim. kuinka liian halvalla sait tilan ym.
-
Onkohan se ihan noin yksinkertainen asia? Itse olen siinä käsityksessä, että jos satut sisarinesi elämään kauemmin kuin vanhempanne, jolloin perintöä on jaossa, tähän kauppaan tullaan palaamaan...Silloin tarkastellaan sitä, oletko saanut kaupassa lahjaa ikäänkuin ennakkoperintönä vai oletko maksanut käyvän hinnan. Päätäni en laita pantiksi tämän tiedon oikeellisuudesta...
***Ei hätää jos kauppakirjassa on maininta ettei ole kyseessä ennakkoperintöä. Kauppa mikä kauppa.
-
Varoitus: Vaadi aina kirjallisena TE-keskuksen herroilta heidän lupaukset koska heidän puheillaan ei ole mitään katetta kun tosipaikka tulee.Te-Keskuksen Lakimieheenkään ei pidä luottaa ne on aivan vastuuttomia puheissaan.Myös tiloilla pyörivät tarkastajat Älä Luota heidän suulliseen antiin ,vaadi aina kirjallisena.Kaikki TE-keskuksen virkamiehet ovat dementian vaivaamia ja pahasti.
Verovirkailijat voivat vastailla mitä sattuu tärkeisiin kysymyksiin ja pankinjohtajan tiedot jostain maitokiintiöistä tai peltotuista voi olla ajalta ennen toiseksi viimeistä reformia ja siskommiästen tiedot maatalouden kannattavuudesta ON kultaiselta 80-luvulta.
-
Onkohan se ihan noin yksinkertainen asia? Itse olen siinä käsityksessä, että jos satut sisarinesi elämään kauemmin kuin vanhempanne, jolloin perintöä on jaossa, tähän kauppaan tullaan palaamaan...Silloin tarkastellaan sitä, oletko saanut kaupassa lahjaa ikäänkuin ennakkoperintönä vai oletko maksanut käyvän hinnan. Päätäni en laita pantiksi tämän tiedon oikeellisuudesta...
***Ei hätää jos kauppakirjassa on maininta ettei ole kyseessä ennakkoperintöä. Kauppa mikä kauppa.
Ettäkö ihminen ei voi testamentata koko omaisuuttaan yhdelle ainoalle jälkeläiselleen sisarusten jäädessä ilman, mutta voi myydä sen yhdellä eurolla?
-
Ettäkö ihminen ei voi testamentata koko omaisuuttaan yhdelle ainoalle jälkeläiselleen sisarusten jäädessä ilman, mutta voi myydä sen yhdellä eurolla?
[/quote]
Kyl noin on asia. Mikäli ei ole holhouksen alla.
-
Ettäkö ihminen ei voi testamentata koko omaisuuttaan yhdelle ainoalle jälkeläiselleen sisarusten jäädessä ilman, mutta voi myydä sen yhdellä eurolla?
Kyl noin on asia. Mikäli ei ole holhouksen alla.
[/quote]
Eikä tarvitse olla edes jälkeläinen, vaikka Teivosta tutulle pussihousuiselle kulkukauppiaalle voi laittaa kartanon eurolla. Kyllä omistajalla on vielä joitain oikeuksia jäljellä, puolisoa pitää kuulla jos yhteisen pirtin myy.
Niin siis testamentata voi yhdelle perilliselle ja se on pätevää, mutta toiset voi vaatia ns. lakiosuutta, olikos se puolet normaalista. Jos käy niin että aiottu SPV ei toteudu luopujan kuoleman vuoksi, on perintökaaressa pitkät värssyt millä hinnalla ja millaiset kriteerit täyttävälle voidaan tila siirtää. Paljon helpommin luopujan tahto toteutuu kun sen tekee täysivaltaisena eläessään.
-
Kirjoitin epätarkasti... Tarkoitin juurikin tätä lakiosan vaatimista, että ihanko totta tämä lakiosa voidaan kiertää "myymällä" koko omaisuus yhdellä eurolla jollekin useista sisaruksista?
-
Kirjoitin epätarkasti... Tarkoitin juurikin tätä lakiosan vaatimista, että ihanko totta tämä lakiosa voidaan kiertää "myymällä" koko omaisuus yhdellä eurolla jollekin useista sisaruksista?
Just noin. Tosissasko kysyt?
-
Yksi kartano meni valtiolta sivu suun kun vanhapiika vihittiin vähän ennen kuolemaansa pehtoorin kanssa. Kaikki nämä edellyttää että myyjä on oikeustoimikelpoinen. Eräs kauppa jossa muutaman hehtaarin torppa meni muutamalla viinapullolla, nykyään tuollaiset kaupat saadaan nurin jälkeenpäin ja kaupanvahvistajan pitäisi myös puuttua asiaan.
-
Kirjoitin epätarkasti... Tarkoitin juurikin tätä lakiosan vaatimista, että ihanko totta tämä lakiosa voidaan kiertää "myymällä" koko omaisuus yhdellä eurolla jollekin useista sisaruksista?
Just noin. Tosissasko kysyt?
Ei ole itselle ajankohtainen aihe. Kunhan ihmettelin...
-
Onkohan se ihan noin yksinkertainen asia? Itse olen siinä käsityksessä, että jos satut sisarinesi elämään kauemmin kuin vanhempanne, jolloin perintöä on jaossa, tähän kauppaan tullaan palaamaan...Silloin tarkastellaan sitä, oletko saanut kaupassa lahjaa ikäänkuin ennakkoperintönä vai oletko maksanut käyvän hinnan. Päätäni en laita pantiksi tämän tiedon oikeellisuudesta...
[/quote]
Kauppakirjassa on merkintä KYSEESSÄ EI OLE ENNAKKO PERINTÖ!! silloin kauppa on minun ja luopujien välinen asia. ja kun luopujista aika jättää olen oikeutettu omaan osaani myös silloin PISTE!
Nyt kun joku sanoo että taitaa sisarusten välit viilentyä, olen kyllä ilmaissut että voittehan tekin tätä ruveta asumaan!
-
Onkohan se ihan noin yksinkertainen asia? Itse olen siinä käsityksessä, että jos satut sisarinesi elämään kauemmin kuin vanhempanne, jolloin perintöä on jaossa, tähän kauppaan tullaan palaamaan...Silloin tarkastellaan sitä, oletko saanut kaupassa lahjaa ikäänkuin ennakkoperintönä vai oletko maksanut käyvän hinnan. Päätäni en laita pantiksi tämän tiedon oikeellisuudesta...
Kauppakirjassa on merkintä KYSEESSÄ EI OLE ENNAKKO PERINTÖ!! silloin kauppa on minun ja luopujien välinen asia. ja kun luopujista aika jättää olen oikeutettu omaan osaani myös silloin PISTE!
Nyt kun joku sanoo että taitaa sisarusten välit viilentyä, olen kyllä ilmaissut että voittehan tekin tätä ruveta asumaan!
[/quote]
Aiotko omaa osaa vaatia?
-
SPV on sellainen asia, että sitä ei kukaan pysty toiselle neuvomaan. Jokainen tila ja sen perhesuhteet on niin kimurantti juttu, että kenenkään ulkopuolisen on aika vaikeaa tulla siihen antamaan neuvoja. Kaikilla on toki omat käsityksensä, niin minullakin.
*Kauppakirjasta kaikki ylimääräinen helvettiin. Marjapensaiden käyttöoikeus, syytingit yms.
*Sisarussuhteet. Onko lopun viimein sinun asiasi perustella esim. tilankauppahintaa tms. jollekkin muulle? Se on ostajan ja myyjien välinen asia. Fiksua tietysti kuunnella onko sisaruksilla toiveita, mutta mihinkään mahdottomuuksiin ei pidä lähteä.
*Tilan hinta ja velkaantuminen. Ei tämä maatalous ole mikään kultakaivos. Esim. 50ha viljatilasta on 200000e minusta aika kova raha. Jos edellinen sukupolvi ei ole saanut tilan tuotoilla tuohta talteen, niin eikö se jo kerro jostain. Se tietysti auttaa jos kakkoshomma on tuottoisa.
-
On se kumma kun tila tarvitsisi saada "ilmaiseksi", kun kannattavuuskin on niin huono. Jos ei ole varaa tai haluja maksaa luopujille "kunnon" hintaa voisi olla luopujien kannalta parempi myydä maat jollekkin naapurille lisämaiksi ja jättää metsät itselle. Samalla ratkeaisi vaarinpirtti- ogelmakin ,kun voisi jäädä päärakennukseen asumaan.Jatkajalle voisi näyttää ovea ja toivottaa menestystä uudelle uralle. tällätavalla rakennekehityskin etenisi ilman pakkokeinoja. Itse maksettiin reilu hinta ja vanhapari jäi asumaan samalle tontille, vieläpä samaan taloon. Tähän saakka on mennyt ihan hyvin mm. lasten hoito sujuu ongelmattomasti, samoin pihan hoito nurmikonleikkuineen ja kukkasmaan hoitoineen on saatu sopivasti ulkoistettua. Vanhaisäntä on ajankulukseen korjaillut ulkorakennuksia ja puuhaillut verstaalla lastenlasten kanssa ja käynyt näiden kanssa ongella ym. puuhailua.Kaiken kaikkiaan kolme sukupolvea on sopinut yllättävän hyvin samalle tontille.
-
Itse maksettiin reilu hinta ja vanhapari jäi asumaan samalle tontille, vieläpä samaan taloon.
Mitä hyötyä tuosta on? Joko luopujuilla oli velkaa joka saneli kauppahinnan tai sitten aikanaan maksat samoista rahoista taas perintöveroa, korkoa veloistasi maksat tietysti koko ajan.
-
Kaiken kaikkiaan kolme sukupolvea on sopinut yllättävän hyvin samalle tontille.
Onko miniä samaa mieltä? ??? ??? Oikeasti ;D?
-
Itsellä sukupolvenvaihdos lähenee, pitäisi alkaa lippuja ja lappuja täytelemään pikkuhiljaa että saisi astua isännän saappaisiin vielä tänä vuonna.
Voitaisiin keskustella täällä kaikesta siitä mitä prosessiin liittyy ja siitä mitä olette maksaneet tilastanne, rahoituksesta yms yms.
Itsellä on tarkoitus hakea korkotukilainaa ja saada nuoren viljelijän avustusta, tilalla kokoa 40ha omaa peltoa, 50 vuokralla. Metsää spv:ssä mukana tulisi 100-150ha, tarkasti ei vielä tiedä koska osa metsistä jää vanhalle isännälle. Taitaa tehdä tiukkaa saada 17 000 euron nettotulot, joka on ilmeisesti vaatimuksena että te-keskus avustaa aloittamista.
Vastaus:
Meillä on varmaan sukupolvenvaihdoksen ääriesimerkki vaihdoksen pituudesta. Vaihdosta on tehty viimeiset 15 vuotta, joka käytännössä on tarkoittanut sitä, että vanha isäntä on siirtänyt omaisuutta eteenpäin useammassa eri otteessa ja pitänyt vallan. Tuloja olen saanut sivutoimisesta toiminnasa viimeiset kolme vuotta. Joudun pakosta tekemään päätoimisesti muuta koska tilaamme on vaikea tällä rakenteella vaikea kehittää. Vanhukset ovat asuneet 8 vuotta meidän kanssa samaa pihapiiriä. Mitään yksityisyyttä ei ole. Viimeisin kahden vuoden aikana on kaikkien näiden summana verenpaineet nousseet. Seuraavan sukupolven asioita pitäisi pikku hiljaa miettitä, mutta se on vaikeaa kun ollaan juututtu tähän siirtokuvioon. Joten jos mahdollista tee vaihdos kerralla ja sopikaa vanhnan sukupolven roolista ja asumisesta tarkkaan.
-
[
Ja tuli perikunta. Riitainen sellainen... Sukupolvenvaihdosta ei koskaan viety loppuun vaan vasta seuraava sukupolvi sitten lunasti homman pois perikunnalta. Saatte arvata mitä tarkoitti tilan kehitykselle...
[/quote]
Vastaus:
Meillä on vielä se kuvio, että mukana on yksi sisaruksistani jolla ei ole perikuntaa. Eli mun pitää hänen kanssaan vieda omaisuudensiirtokuvio eteenpäin ennen kuin voin ajatella siirtoa aikanaan omille lapsille.
-
Kaiken kaikkiaan kolme sukupolvea on sopinut yllättävän hyvin samalle tontille.
Onko miniä samaa mieltä? ??? ??? Oikeasti ;D?
Vai lieneekö kyseessä kotivävy?
J. Teppo
"Näin meijjän kesken: pirusti on mehtiä" ;D ;D
-
Joo kotivävyhän olen, mutta silti (tai ehkä siksi) sopu on säilynyt kohtuullisen hyvin. Tosta kauppahinnasta sen verran, että en tarkoita markkinahintaa vaan kohtuullista hintaa, kun välillä tuntuu että porukoiden tarttis saada tila lahjana ja vielä niin, että luopujat maksaa lahjaverot ja häipyy välittömästi takavasemmalle ja pysyy siellä.
-
On se kumma kun tila tarvitsisi saada "ilmaiseksi", kun kannattavuuskin on niin huono. Jos ei ole varaa tai haluja maksaa luopujille "kunnon" hintaa voisi olla luopujien kannalta parempi myydä maat jollekkin naapurille lisämaiksi ja jättää metsät itselle.
Ei kukaan ole ilmaiseksi niitä käskenyt antaa. Luopujan vaan tarttis laittaa tilan rakenne etukäteen sellaiseen kuntoon, jotta siitä olisi järkeä maksaa jotain. Yli kaksi kertaa liikevaihdon menneet spv-kaupat - MYÖS VILJATILOILLA - eivät yksinkertaisesti jätä minkäänlaista investointi varaa. Velkoja pitää viimeisinä vuosina lyhentää siihen malliin, että on varaa tehdä ne kaupat. Jos ei vanhoja velkoja pysty maksamaan, niin mitenkä se jatkaja pystyy selviytymään uusista?
Samalla ratkeaisi vaarinpirtti- ogelmakin ,kun voisi jäädä päärakennukseen asumaan.Jatkajalle voisi näyttää ovea ja toivottaa menestystä uudelle uralle. tällätavalla rakennekehityskin etenisi ilman pakkokeinoja. Itse maksettiin reilu hinta ja vanhapari jäi asumaan samalle tontille, vieläpä samaan taloon. Tähän saakka on mennyt ihan hyvin mm. lasten hoito sujuu ongelmattomasti, samoin pihan hoito nurmikonleikkuineen ja kukkasmaan hoitoineen on saatu sopivasti ulkoistettua. Vanhaisäntä on ajankulukseen korjaillut ulkorakennuksia ja puuhaillut verstaalla lastenlasten kanssa ja käynyt näiden kanssa ongella ym. puuhailua.Kaiken kaikkiaan kolme sukupolvea on sopinut yllättävän hyvin samalle tontille.
Kotivävynä toimii joskus, kahta emäntää ei yleensä tontille sovi. Miehet ovat tottuneenpia ottamaan vastaan käskyjä ilmeisesti. Olen nähnyt niin kamalaa henkisen väkivallan harjoittamista miniälle, että oikeen pahaa teki. Kerran ollessani tilanhoitajana kyllästyin kun vanha isäntä kertoi mielipiteitään miniälle ja kannoin vanhan isännän korvasta tontin rajalle ja ilmoitin että saa tulla seuraavan kerran kun on mukana kukkapuska + valmis pyytämään anteeksi.
-
Kotivävynä toimii joskus, kahta emäntää ei yleensä tontille sovi. Miehet ovat tottuneenpia ottamaan vastaan käskyjä ilmeisesti. Olen nähnyt niin kamalaa henkisen väkivallan harjoittamista miniälle, että oikeen pahaa teki. Kerran ollessani tilanhoitajana kyllästyin kun vanha isäntä kertoi mielipiteitään miniälle ja kannoin vanhan isännän korvasta tontin rajalle ja ilmoitin että saa tulla seuraavan kerran kun on mukana kukkapuska + valmis pyytämään anteeksi.
Tiedän tällaisenkin tapauksen: hyvän kokoinen mullitila jossa vanha isäntä antaa vävyn(isännän) paalata, jyrätä ja jopa äestää. Vanha isäntä hoitaa kylvöt, ruiskutukset, kynnöt yms. työt, joissa virheet näkyy kaikelle kansalle. Eikä suostu ajamaan kuin punaisilla, vaikka talossa nuoren parin ostama uusi vihreäkin on.
Ja nuori isäntäkin käy jo viidettäkymmentä. Mutta ei pääse "poika" tyrimään ainakaan pahemmin sitten ::)
-
Kotivävynä toimii joskus, kahta emäntää ei yleensä tontille sovi. Miehet ovat tottuneenpia ottamaan vastaan käskyjä ilmeisesti. Olen nähnyt niin kamalaa henkisen väkivallan harjoittamista miniälle, että oikeen pahaa teki. Kerran ollessani tilanhoitajana kyllästyin kun vanha isäntä kertoi mielipiteitään miniälle ja kannoin vanhan isännän korvasta tontin rajalle ja ilmoitin että saa tulla seuraavan kerran kun on mukana kukkapuska + valmis pyytämään anteeksi.
Tiedän tällaisenkin tapauksen: hyvän kokoinen mullitila jossa vanha isäntä antaa vävyn(isännän) paalata, jyrätä ja jopa äestää. Vanha isäntä hoitaa kylvöt, ruiskutukset, kynnöt yms. työt, joissa virheet näkyy kaikelle kansalle. Eikä suostu ajamaan kuin punaisilla, vaikka talossa nuoren parin ostama uusi vihreäkin on.
Ja nuori isäntäkin käy jo viidettäkymmentä. Mutta ei pääse "poika" tyrimään ainakaan pahemmin sitten ::)
Meillä muutti vanhaisäntä nyt viikonloppuna omaan asuntoonsa - kuusi ja puoli vuotta SPV:n jälkeen. Ei tosin ole puuttunut tilan tuotantoon tänä aikana, mutta auttanut aina pyydettäessä. Ne runsaat neljä vuotta mitä olen tilalla ollut, olen em. työt tehnyt ja kantapään kautta asioita opetellut. Mutta ei ole kommenttia tullut vaan neuvoja aina pyyydettässä.
Meillä vanhaisäntä muuten ajaa vain vihreällä_keltavanteisella. Punaista (=case) vain vähän uudempaa ei ole kokeillut, ei myöskään spv:n jälkeen hankittua vanhempaa Valmettia vaikka vielä vanhempikin Valmetti talossa on.
-
Miehenpuolet osaa yleensä olla sovussa ja/tai ymmärtävät olla tossun alla. Mikä tahansa kuvio käy miespuolisten kesken.
Miniä ja anoppi ei mahdu samaan talouteen, vähintään oltava senverran etäisyyttä että kivenheitolla ei yletä, mieluusti sais olla niin kaukana että ääni ei kuulu. Hyvät välit toisin sanoen. :D
Onhan se totta että vanhuksista on sesonkiaikoina ja esim. lasten ammaamisessa apua, mut ei pidä hyväksyä sitä että ne nurkkajuurissa pyörii jos se jatkajia haittaa.
-
Hyvät välit toisin sanoen. :D
Meillä taitaa olla just noin hyvät välit ;D ;D vajaat 100 km on ihan hyvä väli :)
-
Hyvät välit toisin sanoen. :D
Meillä taitaa olla just noin hyvät välit ;D ;D vajaat 100 km on ihan hyvä väli :)
Anoppilaan 468km... :P
-
Olen tässä selvitellyt SPV asioita. Näyttää olevan aika aika kovat ehdot korkeampaan luokkaan ainakin kun käytetään ns. laskennallisia arvoja. Toisaalta välillä on ollut muutkin arvot käytössä? Eli onko kokemuksia yrittäjätulo laskelmista, mm. poistot vähän hirvittää ainakin jos käyvät arvot nousee lähelle nettikonetta?
-
Kyllä on todella saamatonta touhua,jos samassa talossa asuu useampi sukupolvi!Pitikö vielä maksaa niin kova hinta talosta,että ei oo vara rakentaa perheelle omaa taloa.Kyllä se on useampaan kertaan tullu todistettua,että vävyn virka on koiran virka!
-
Joo, onhan se *****mainen asema ....
Vävyn homma, jos ei vanhapari hellitä yhtään.
-
Onkohan se ihan noin yksinkertainen asia? Itse olen siinä käsityksessä, että jos satut sisarinesi elämään kauemmin kuin vanhempanne, jolloin perintöä on jaossa, tähän kauppaan tullaan palaamaan...Silloin tarkastellaan sitä, oletko saanut kaupassa lahjaa ikäänkuin ennakkoperintönä vai oletko maksanut käyvän hinnan. Päätäni en laita pantiksi tämän tiedon oikeellisuudesta...
Kauppakirjassa on merkintä KYSEESSÄ EI OLE ENNAKKO PERINTÖ!! silloin kauppa on minun ja luopujien välinen asia. ja kun luopujista aika jättää olen oikeutettu omaan osaani myös silloin PISTE!
Nyt kun joku sanoo että taitaa sisarusten välit viilentyä, olen kyllä ilmaissut että voittehan tekin tätä ruveta asumaan!
[/quote]
Ei muuten välttämättä paina yhtään mitään perinnön jaossa. Kuka tahansa, joka saanut tilan muuten kuin maksamalla yli 50 % käyvästä arvosta, voi joutua ongelmiin perinnönjaossa, mikäli sisarukset tms. riitauttaa asian. Tällaista viestiä kertoi ko. asioihin perehtynyt henkilö spv-tilaisuuksissa pari vuotta sitten. Todellista asian laitaa en tiedä, kun en ole juristi, liekö ennakkotapauksia olemassa?
-
Joo, onhan se *****mainen asema ....
Vävyn homma, jos ei vanhapari hellitä yhtään.
Meillä senverran iso huusholli kuitenkin, että molemmilla omat sisäänkäynnit ja keittiöt.Eli periaatteessa paritalo vaikkei sisällä väliseinää.Vanhaisäntä ei ainakaan tällätontilla mitenkään puutu tilanpitoon- auttelee kyllä jos pyytää. Syksyisin siirtelee viljakärryjä ja hoitaa kuivausta, muita töitä (pelto) ei juurikaan enää tee.
-
Pieni verovinkki niille, joilla luopuja haluaa pidättää osan yrityksestä (esim. metsää) itsellään: Jos tuo pidätetty omaisuus on yli 10 % yrityksen arvosta, niin myös sille saa aikanaan luovutettaessa samat veroedut kuin sukupolvenvaihdoksessa.
-
Ja täällä tälläinenkin topicci. Itellä spv-kauppa siinä tilassa, että parin tunnin päästä pankista pyytämään luottotarjous ja sitten seuraavaksi lippujen ja lappujen kanssa te-keskukseen vai mikä lie ely-keskus onkaan nykyään. Ei oo kovin ongelmitta mennyt kaupanteko tähän mennessä. Tulot ovat kiusanneet joidenkin avustusten saamis mahdollisuuteen, mutta tiedä sitten tuleeko korkeammat avustukset vaiko ei. Se selviää sitten ely-keskuksessa.
-
Ja ens vuonna on ehkä verovapaus pellonmyyjällä....
-
Ja ens vuonna on ehkä verovapaus pellonmyyjällä....
Eikö sitä haettu vain 2009 ja 2010 vuosille? ???
-
SPV tehty hetki sitten, mutta aika useasti tulee vieläkin mieleen kysymys: Onko tässä mitään järkeä?
Pelkkää lomakkeiden täyttöä edelleen sinne ja tänne toimistoon ja virastoon. Esimerkiksi maaseutuasiamiehelle pitää viedä noin 15 sivua lomakkeita. Vanhemmat tekivät kaupat aikanaan pihapuun alla ja homma oli sillä selvä. Varsinaiset maanviljelytyöt eivät tuota ongelmia tai stressiä, mutta loputon lomakesuo on synkkää ja mitähän uutta "yksinkertaistetut" kevään tukilomakkeet taas tuovat tullessaan? Kyllä Amk insinöörin papereilla monenlaista TARPEELLISTA ja JÄRKEVÄÄ lomaketta mielellään täyttäisi. Olisiko vanhempien vain kannattanut myydä kaikki vapailla markkinoilla ja antaa osa lapsille. Olisi voinut alkaa harrastamaan vaikka kuumailmapalloilua samalla loppua perintöä odotellen.
Viljatilan tulot ovat mitä ovat ja verottaja sekä keskusliikkeet imevät kaiken mahdollisen tulon. Koneinvestointia suunnitellessa tuli mieleen, että onko se 20% myynninvähennys laitettu ohjehintoihin lisää? Pitää mennä huomenna kysymään.
-
SPV tehty hetki sitten, mutta aika useasti tulee vieläkin mieleen kysymys: Onko tässä mitään järkeä?
Pelkkää lomakkeiden täyttöä edelleen sinne ja tänne toimistoon ja virastoon. Esimerkiksi maaseutuasiamiehelle pitää viedä noin 15 sivua lomakkeita. Vanhemmat tekivät kaupat aikanaan pihapuun alla ja homma oli sillä selvä. Varsinaiset maanviljelytyöt eivät tuota ongelmia tai stressiä, mutta loputon lomakesuo on synkkää ja mitähän uutta "yksinkertaistetut" kevään tukilomakkeet taas tuovat tullessaan? Kyllä Amk insinöörin papereilla monenlaista TARPEELLISTA ja JÄRKEVÄÄ lomaketta mielellään täyttäisi. Olisiko vanhempien vain kannattanut myydä kaikki vapailla markkinoilla ja antaa osa lapsille. Olisi voinut alkaa harrastamaan vaikka kuumailmapalloilua samalla loppua perintöä odotellen.
Viljatilan tulot ovat mitä ovat ja verottaja sekä keskusliikkeet imevät kaiken mahdollisen tulon. Koneinvestointia suunnitellessa tuli mieleen, että onko se 20% myynninvähennys laitettu ohjehintoihin lisää? Pitää mennä huomenna kysymään.
Myy ihmeessä maat etiäpäin hyvällä voitolla. Jos on hyvä ammatti, niin miksi takkuamaan maatalouden kanssa? ???
-
SPV tehty hetki sitten, mutta aika useasti tulee vieläkin mieleen kysymys: Onko tässä mitään järkeä?
Pelkkää lomakkeiden täyttöä edelleen sinne ja tänne toimistoon ja virastoon. Esimerkiksi maaseutuasiamiehelle pitää viedä noin 15 sivua lomakkeita. Vanhemmat tekivät kaupat aikanaan pihapuun alla ja homma oli sillä selvä. Varsinaiset maanviljelytyöt eivät tuota ongelmia tai stressiä, mutta loputon lomakesuo on synkkää ja mitähän uutta "yksinkertaistetut" kevään tukilomakkeet taas tuovat tullessaan? Kyllä Amk insinöörin papereilla monenlaista TARPEELLISTA ja JÄRKEVÄÄ lomaketta mielellään täyttäisi. Olisiko vanhempien vain kannattanut myydä kaikki vapailla markkinoilla ja antaa osa lapsille. Olisi voinut alkaa harrastamaan vaikka kuumailmapalloilua samalla loppua perintöä odotellen.
Viljatilan tulot ovat mitä ovat ja verottaja sekä keskusliikkeet imevät kaiken mahdollisen tulon. Koneinvestointia suunnitellessa tuli mieleen, että onko se 20% myynninvähennys laitettu ohjehintoihin lisää? Pitää mennä huomenna kysymään.
Myy ihmeessä maat etiäpäin hyvällä voitolla. Jos on hyvä ammatti, niin miksi takkuamaan maatalouden kanssa? ???
Sombodilla vailinkia ja siis ensimmäisenä tarjoamassa 15tn hektaarilta.
Siis kaikki riippuu siitä mitä maksoit tilasta. Toiseksi mieti voitko muuttaa tilan kotieläintilaksi. Kolmanneksi mieti tuotantosuunta, jossa käytetään mahdollisimman vähän kaupallisia tuotantopanoksia ja hyödynnetään luonnonvoimia = luomu. Neljänneksi, älä innostu uusista traktoreista ja muistakaan kallista härpäkkeistä ennenkuin vakiinnutat tulotason. Vanhat työtavat riittävät alkuunpääsemiseksi. Kauppiailta ja teollisuudelta on turha odottaa kunnon korvausta tuotteista, tuet ja kustannusten taso ratkaisevat. Hanki lisää hehtaareja jos saat niitä kohtuuhinnalla tai kohtuu vuokralla.
-
Sombodilla vailinkia ja siis ensimmäisenä tarjoamassa 15tn hektaarilta.
Vailinkia on, voin tarjota 6000€/ha jos ne alle 15km meiltä. Kauempana olevista vähempi... Eli suomennettuna, näillä pellonhinnoilla ei ole kiinnostusta ostaa. 8)
-
Sombodilla vailinkia ja siis ensimmäisenä tarjoamassa 15tn hektaarilta.
Vailinkia on, voin tarjota 6000€/ha jos ne alle 15km meiltä. Kauempana olevista vähempi... Eli suomennettuna, näillä pellonhinnoilla ei ole kiinnostusta ostaa. 8)
Noin jos ne lisämaanhinnat oliskin, niin niistä maksettava korko ei olis vuokrana liikaa. Velkapääoman saa takaisin, ku myy edelleen.
Mut missä liikkuu tän päivän sukupolvenvaihdoshinnat hehtaarilta?
-
Sombodilla vailinkia ja siis ensimmäisenä tarjoamassa 15tn hektaarilta.
Vailinkia on, voin tarjota 6000€/ha jos ne alle 15km meiltä. Kauempana olevista vähempi... Eli suomennettuna, näillä pellonhinnoilla ei ole kiinnostusta ostaa. 8)
Noin jos ne lisämaanhinnat oliskin, niin niistä maksettava korko ei olis vuokrana liikaa. Velkapääoman saa takaisin, ku myy edelleen.
Mut missä liikkuu tän päivän sukupolvenvaihdoshinnat hehtaarilta?
Muistaakseni jotain 1300 eur oli meillä SPV:ssä, salaojissa ja erittäin hyvät viljavuusluokat mutta keskim. lohkokoko n. 2 ha
-
Sombodilla vailinkia ja siis ensimmäisenä tarjoamassa 15tn hektaarilta.
Vailinkia on, voin tarjota 6000€/ha jos ne alle 15km meiltä. Kauempana olevista vähempi... Eli suomennettuna, näillä pellonhinnoilla ei ole kiinnostusta ostaa. 8)
Noin jos ne lisämaanhinnat oliskin, niin niistä maksettava korko ei olis vuokrana liikaa. Velkapääoman saa takaisin, ku myy edelleen.
Mut missä liikkuu tän päivän sukupolvenvaihdoshinnat hehtaarilta?
Se nyt on vaan tyhmää maksaa liikaa...
-
Samaa luokkaa myös itsellä (verottajan arvo+varmuuskerrointa), mutta siihen päälle metsät ja hilipetöörit. Toki sai hyvässä kunnossa olevan tilan "halvalla", tosin onpa tämän eteen tullut tehtyä töitäkin kakarasta saakka. Eli hinnan "halpuus" suhteellista ellei aiemmin ole käytännössä muuta palkkaa saanut kuin voita leivän päälle ja ollut tilaa kehittämässä lapsesta saakka. Mitäpä ei tulevan eteen tekisi kun tietää uransa,en todellakaan valita valintaa :P
-
Samaa luokkaa myös itsellä (verottajan arvo+varmuuskerrointa), mutta siihen päälle metsät ja hilipetöörit. Toki sai hyvässä kunnossa olevan tilan "halvalla", tosin onpa tämän eteen tullut tehtyä töitäkin kakarasta saakka. Eli hinnan "halpuus" suhteellista ellei aiemmin ole käytännössä muuta palkkaa saanut kuin voita leivän päälle ja ollut tilaa kehittämässä lapsesta saakka. Mitäpä ei tulevan eteen tekisi kun tietää uransa,en todellakaan valita valintaa :P
Veit sanat suustani :)
Vieläkin isäukko manailee kun kymmenen vuotta sitten oli kilometrin säteellä kymmeniä hehtaareja hyvää salaojitettua peltoa tarjolla 8000-10000 markan hintaan, kun pari "isoa isäntää" lotrasi vähän liikaa kaljan kanssa. Viimeisinä vuosinaan toista rehusatoakin alkoivat tekemään syys-lokakuun vaihteessa. Katselin poikana kun varstan torvesta lensi vain semmoista ruskeaa töhnää :P Ja 165:n palmu-hytistä karisi samanvärisiä pulloja pitkin matkaa :o
Niin siis että jäi pellot ostamatta sitten, kun ei uskonut että poika jatkaa viljelyä
-
Kokemuksia ja neuvoja tilan kauppahinnan jakamisesta eri omaisuusosiin ensimmäisessä veroilmoituksessa. ???
-
Kokemuksia ja neuvoja tilan kauppahinnan jakamisesta eri omaisuusosiin ensimmäisessä veroilmoituksessa. ???
Täällä päin verotoimistosta tuli valmiiksi ehdotus ensimmäiseksi veroilmoitukseksi. Siihen vaan tarvitsi laittaa sen vuoden tulot ja menot.
-
Mulle ainakin annettiin verotoimistosta prosentit. Teettää vaan ylimäärästä työtä, kun lainat ja korot joutuu jakamaan neljään osaan.
-
Haaveilen luopumisesta. Lukaisin hätäisesti koko ketjunne ja mieleen jäi seuraavia asioita.
Jos luopuja laittaa tilan hyvään kuntoon, niin onko se jatkajan mielestä hyvässä kunnossa. Jos nuorella onkin vallan muita haaveita. Luopuja voi olla vanhanaikainen.
Jos annan tilan yhdelle lapsistani, niin vaikkei muut lapset mitään vaatisikaan, eikä laki heille määräisi, niin tuntuu se vaan olevan väärin.
Eikö tilakaupasta saadut rahat mene enemmän tarpeeseen jos sisarukset saavat ne, ostavat sitten vaikka asuntoja Tampereelta. Vanhukset eivät tee rahoilla, mitään seisottavat käyttötilillä. Eikä vanhukset rahaa tarvitse, eikö heille tule eläke.
Jos luopujalla ei ole investoituna vaarinpirttiä, ei sen tarvitse olla merkki tilan kannattamattomuudesta. Hän onkin ostanut "palkkarahoillaan" lisämaata ja kehittänyt tilaa.
Satu
-
Eikö tilakaupasta saadut rahat mene enemmän tarpeeseen jos sisarukset saavat ne, ostavat sitten vaikka asuntoja Tampereelta.
***Elikkä tilalta lähtevät saavat asuntonsa ilmatteeksi, tilalle jäävälle velkaa ja omaisuutta = ei mitään.
-
Eikö tilakaupasta saadut rahat mene enemmän tarpeeseen jos sisarukset saavat ne, ostavat sitten vaikka asuntoja Tampereelta.
***Elikkä tilalta lähtevät saavat asuntonsa ilmatteeksi, tilalle jäävälle velkaa ja omaisuutta = ei mitään.
Tilalle jäävän omaisuudessa on se tunnearvolisä joka vastaa vähintään paria kolmee Tampereen sijoitusasuntoo.
-
Eikö tilakaupasta saadut rahat mene enemmän tarpeeseen jos sisarukset saavat ne, ostavat sitten vaikka asuntoja Tampereelta.
***Elikkä tilalta lähtevät saavat asuntonsa ilmatteeksi, tilalle jäävälle velkaa ja omaisuutta = ei mitään.
Niin, tilalla oleva asunto on työsuhdeasunto jota ei oikein omaksi voi tuntea. Tila pitää saada siihen hintaan, että tuleva vanhainkoti voidaan hankkia jos kerran sisarukset saavat sukupolvenvaihdoksessa asuntorahat. Nää on niin tilakohtaisia, perhelukumääräkohtaisia, ymkohtaisia asioita, jotta pitää käsitellä tapauskohtaisesti. Jako ei kyllä mene koskaan tasan.
-
Noniin mukavasti on aihe saanut kommentteja, ilmeisen ajankohtainen aihe tuntuu monelle olevan. Nämä sisarusjutut on vähän kinkkisiä, minullakin 2 siskoa, jotka eivät kylläkään ole koskaan tilan töihin osallistuneet. Isäukko on sanonut ettei meidän spv-kaupat heille juuri kuulu, mutta silti kauppahintaa sorvattaessa kohdilleen on monesti tullut ajatuksia siitä on tämä hinta reilu muita kohtaan, koska jos tila myitäisiin ulkopuolisille olisi kauppahinta moninkertainen.
Millaisia hintoja olette maksaneet tiloista spv-kaupassa, esimerkiksi prosentuaalisesti laskennallisesta käyvästä arvosta? 50-75? Ja miten metsät yms, onko ollut metsätaloussuunnitelmat ajan tasalla että on saanut niistäkin tarkat arviot. Meillä kävi jo viime kesänä proagrian miekkonen laskemassa arvot, mutta silloin pellon hinta oli alhaisempi ja lisäksi koneet taisivat tulla menojäännöksen mukaan, nythän ne arvostetaan käyvästä hinnasta.
-
Haaveilen luopumisesta. Lukaisin hätäisesti koko ketjunne ja mieleen jäi seuraavia asioita.
Jos luopuja laittaa tilan hyvään kuntoon, niin onko se jatkajan mielestä hyvässä kunnossa. Jos nuorella onkin vallan muita haaveita. Luopuja voi olla vanhanaikainen.
Jos annan tilan yhdelle lapsistani, niin vaikkei muut lapset mitään vaatisikaan, eikä laki heille määräisi, niin tuntuu se vaan olevan väärin.
Eikö tilakaupasta saadut rahat mene enemmän tarpeeseen jos sisarukset saavat ne, ostavat sitten vaikka asuntoja Tampereelta. Vanhukset eivät tee rahoilla, mitään seisottavat käyttötilillä. Eikä vanhukset rahaa tarvitse, eikö heille tule eläke.
Jos luopujalla ei ole investoituna vaarinpirttiä, ei sen tarvitse olla merkki tilan kannattamattomuudesta. Hän onkin ostanut "palkkarahoillaan" lisämaata ja kehittänyt tilaa.
Satu
Mä vaan ajattelen tämän asian niin että minä ostan tilan vanhemmilta ja tämä kauppa ei sisaruksille kuulu! Se taas ei kuulu mulle jos vanhemmat haluaa antaa vaikka koko kauppasumman suoraan sisaruksille. Asia on edelleen ihan toinen jos tila lahjoitetaan kokonaan tai kauppahinta menee reilusti lahjaverolle!
-
Se taas ei kuulu mulle jos vanhemmat haluaa antaa vaikka koko kauppasumman suoraan sisaruksille.
***Kyllä se sinulle kuuluu. Tuosta kuuluu sulle osa.
-
Nostetaanpas tätä vähän.. onko teidän spv:n tehneissä sellaisia joilla on pelkkä viljatila kyseessä, ja jos on niin onko kuinka käynyt ely keskuksen kanssa, onko tilasta saatu paperilla elinkelpoinen ja tuloja yli 17 000 että saa suuremmat aloitustuet?
-
Nämä sisarusjutut on vähän kinkkisiä.. ..minullakin 2 siskoa.. Isäukko on sanonut ettei meidän spv-kaupat heille juuri kuulu, mutta silti kauppahintaa sorvattaessa kohdilleen on monesti tullut ajatuksia siitä on tämä hinta reilu muita kohtaan, koska jos tila myitäisiin ulkopuolisille olisi kauppahinta moninkertainen.
Isäsi on selväpäinen mies. Sisaruksillesi ei kuulu, miten tai kenelle hän omaisuuttaan myy. Toinen puoli tarinaa on sitten se, ettei katkenneita suhteia sisaruksiin saa korjattua edes rahalla.
Meillä kävi jo viime kesänä proagrian miekkonen laskemassa arvot, mutta silloin pellon hinta oli alhaisempi ja lisäksi koneet taisivat tulla menojäännöksen mukaan, nythän ne arvostetaan käyvästä hinnasta.
Viime kesästä pellonhinta on voinut vain laskea, tuottoarvolla mitattuna. Ja tuottoarvo on ainut, millä on sinulle kannattavan toiminnan näkökulmasta pidemmän päälle merkitystä. Se ei kerro yhtään mitään, jos lisämaa hehtaarista huudetaan kokkapuheissa pikkuauton hintaa. Toisaalta jos tilan koko on vaikka sata hehtaaria, niin luuletko että siitä myydessä saisi läpeensä huippuhinnan? Entä jäisikö rakennuksille ja tilakeskukselle erillään myytäessä mitään arvoa, ei välttämättä!
Pellon hintaa pohdittaessa sinulle tärkein mittari on se, millä aikataululla pystyt selviytymään velan maksusta? Kymmenessä vuodessa, kahdessakymmenessä vuodessa vai vasta viimeisestä Melan maksamasta kuukausieläkkeestä? Ja jos tilakaupan velanmaksuun menee kaksikymmentä vuotta, niin millä rahkeilla meinasit kehittää tilaa tällä välin?
Itse olen perikunnan mailla vuokraviljelijänä juurikin tästä syystä: jos olisin joutunut tyhjästä pistämään pääomani markkinahintaan kiinni suvun tilaan, ei minulla olisi ollut enää rahkeita kehittää toimintaa. Nyt sen sijaan osapuolet ymmärsivät, että kohtuuvuokralla homma pyörii ja tila jatkaa, eikä kukaan ole myynyt "perintösosuuttaan" halvalla. Lähtökohta tosin on siinä mielessä aivan erilainen, että vanhuksista on aika jättänyt jo 20 vuotta sitten, ja perikunta pyöritti tilaa välissä 15 vuotta.
-
Samaa luokkaa myös itsellä (verottajan arvo+varmuuskerrointa), mutta siihen päälle metsät ja hilipetöörit. Toki sai hyvässä kunnossa olevan tilan "halvalla", tosin onpa tämän eteen tullut tehtyä töitäkin kakarasta saakka. Eli hinnan "halpuus" suhteellista ellei aiemmin ole käytännössä muuta palkkaa saanut kuin voita leivän päälle ja ollut tilaa kehittämässä lapsesta saakka. Mitäpä ei tulevan eteen tekisi kun tietää uransa,en todellakaan valita valintaa :P
Juu sama homma täällä, pienestä pitäen on tullut oltua mukana tilan töissä. Toki isä on aina maksanut jotain korvaustakin hommista, mut paljon on tehty ihan pelkästään itteä varten jo nuoresta iästä lähtien. Nyt sitten jo alkaa nähdä omin silmin nuoruuden taimikonhoidon tulokset ja pääsee pikkuhiljaa nauttimaan palkkaa niistä töistä.
Velipojat ymmärtää että tilan arvo ei ole vertailukelpoinen rahallisiin osuuksiin nähden ja toisaalta heitä on tuettu rahallisesti asunnostojen ym. hankintojen yhteydessä ja he tulevat toimeen omillaan. Asiasta on kyl puhuttu senverran että ei jää sijaa jälkipuheille. Hekin ymmärtävät että kun jatkan touhuiluja kotitilalla pysyy heidän lapsuudenkotinsa hyvässä kunnossa ja heille ja lapsilleen on käyntipaikka.
Eihän tämä mikään kultakaivos ole, mut kun toimeen tulee niin se riittää hyvin.
-
Onko uusia SPV-kauppoja vireillä? Täällä on väännetty likwiä ja luonnoskauppakirjoja, kyllä se tästä. Vielä kun hinnan vain saisi sorvattua kohdalleen...
Joku piti liikevaihdon määrää sopivana kauppahintana mutta omassa tapauksessa se tulisi olemaan 2,5 kertainen liikevaihtoon nähden, mutta onneksi mukana tulee alkupostauksessani sanoma 150ha metsää.
-
Onko uusia SPV-kauppoja vireillä? Täällä on väännetty likwiä ja luonnoskauppakirjoja, kyllä se tästä. Vielä kun hinnan vain saisi sorvattua kohdalleen...
Joku piti liikevaihdon määrää sopivana kauppahintana mutta omassa tapauksessa se tulisi olemaan 2,5 kertainen liikevaihtoon nähden, mutta onneksi mukana tulee alkupostauksessani sanoma 150ha metsää.
Jos liikevaihto on ollut vaikka 1000€ vuodessa niin silloin tuo 2,5 kertainen määrä ei tunnu pahalta :D
-
Onko uusia SPV-kauppoja vireillä? Täällä on väännetty likwiä ja luonnoskauppakirjoja, kyllä se tästä. Vielä kun hinnan vain saisi sorvattua kohdalleen...
Joku piti liikevaihdon määrää sopivana kauppahintana mutta omassa tapauksessa se tulisi olemaan 2,5 kertainen liikevaihtoon nähden, mutta onneksi mukana tulee alkupostauksessani sanoma 150ha metsää.
Jos liikevaihto on ollut vaikka 1000€ vuodessa niin silloin tuo 2,5 kertainen määrä ei tunnu pahalta :D
Joo, tolla liikevaihdolla ehkä olisikin noin ????
-
Minä olisin sitä mieltä että se liikevaihdon määrä ei merkitse mitään vaan se minkä saa jäämään itselle palkaksi ja tilan kehittämiseen.
-
Minä olisin sitä mieltä että se liikevaihdon määrä ei merkitse mitään vaan se minkä saa jäämään itselle palkaksi ja tilan kehittämiseen.
Liikevaihdon määrän suhde velkaan kertoo aikas paljon yrityksen kyvystä tuottaa omistajalle yrittäjätuloa ja sitä kautta kertoo paljonko jää rahaa yrityksen kehittämiseen. Jos velkaantumisen aste on suuri yrittäjyyden alussa menee kaikki kehittämiseen tarvittava kassavara velkojen korkoihin ja lyhennyksiin. Koska takaisinmaksuajat veloilla ovat useasti 15 vuotta menee yrittäjältä "innokkain ja tuotteliain" vaihe vanhojen virheiden paikkaamiseen.
-
Se tarvis saada se pellon hinta likemmäs sitä tuottoarvoa mutta eihän se sovi pankeille,isäntien kalliit hehtaarit jos katoavat niin kuinka käy vakuuksien..
-
Se tarvis saada se pellon hinta likemmäs sitä tuottoarvoa mutta eihän se sovi pankeille,isäntien kalliit hehtaarit jos katoavat niin kuinka käy vakuuksien..
Ei ne varmaan pääosa isännistäkään sitä halua, silloinhan omienkin jo maksettujen peltojen arvo laskisi ...
-
Se tarvis saada se pellon hinta likemmäs sitä tuottoarvoa mutta eihän se sovi pankeille,isäntien kalliit hehtaarit jos katoavat niin kuinka käy vakuuksien..
Ei ne varmaan pääosa isännistäkään sitä halua, silloinhan omienkin jo maksettujen peltojen arvo laskisi ...
JEP,SIITÄ SE RAKENNEKEHITYS LÄHTEE
-
Se tarvis saada se pellon hinta likemmäs sitä tuottoarvoa mutta eihän se sovi pankeille,isäntien kalliit hehtaarit jos katoavat niin kuinka käy vakuuksien..
Täällä ei kauheaa ilmaa vakuusarvo vs tuottoarvo - verotusarvokin nykyään sama. Kovat kauppahinnat kyllä kaksinkertaisia. SPV:ssä kauppahinta pellon osalta pitäisi olla n 1/3 tuottoarvosta.
-
Vakuusarvo, verotusarvo ja tuottoarvo ovat suunnilleen samat, vapaankaupan hinta on niihinähden nelinkertainen. ???
-
Minkäläinen palkkatyö sinulla on nykyään,jos on kohtuullinen palkkatyö niin niitten tukien takiahan ei saisi muita tienestejä kovin paljon olla..
Montako kuukautta sun pitää olla töissä etä saat saman rahan kun ne aloitustuet?
Näitten tukien takia kun on sitten jossain määrin kädet sidottu niiden ehtojen täyttämiseksi.
MIten sinulla on sisaruksia?
Jos vanha jäärä ei ole saanut koottua isännyytensä aikana sen vertaa fyrkkaa jemmaan että eläkkeen lisäksi pitää vielä pyytää jatkajalta kovaa hintaa niin onjotain pielessä.
Minusta on vaan se ongelma jos sisaruksia on useampia niin siinä helposti on välit loppuiäksi menneet jos joku saa"halvalla" talon niin siinä tulee sitä sanomista.
Sitten kun aika jättää vanhoista ja niistä tilillä olevista talorahoista muut perilliset maksavatjoka eurosta sen perintöveron ja "halvalla"saatu talo on tavallaan sen huojennuksen alaista tuloa..
-
Minkäläinen palkkatyö sinulla on nykyään,jos on kohtuullinen palkkatyö niin niitten tukien takiahan ei saisi muita tienestejä kovin paljon olla..
Montako kuukautta sun pitää olla töissä etä saat saman rahan kun ne aloitustuet?
Näitten tukien takia kun on sitten jossain määrin kädet sidottu niiden ehtojen täyttämiseksi.
Nuorenviljelijän aloitustuen ehtoina muistaakseni on että maatalouden ulkopuolisia tuloja saa olla 55 000€ ja toisaalta taas maatalouden tulo kaikista tuloista pitää yli 25%.
Mulla on normaali duunarin vuositulot joten tuohon 55 t€ ne ei yllä ja likwi näyttää että maatalouden tulot ylittää tuon 25%.
Siitä olen hieman epätietoinen tullaanko noita tuloja viranoimaisten toimesta tarkastelemaan jälkeenpäin vai riittääkö että kaikki on paperilla hyvin tässä vaiheessa...?
Sisaruksia kaksi kappaletta ja taloahan en ole spv-kaupan yhteydessä ostamassa.
-
*Jos vanha jäärä ei ole saanut koottua isännyytensä aikana sen vertaa fyrkkaa jemmaan että eläkkeen lisäksi pitää vielä pyytää jatkajalta kovaa hintaa niin onjotain pielessä.
Tuossa se on tyhjentävästi sanottu.Olisikos parit rattorit kannattanut jättää päivittämättä?
-
Nii-i voisithan kysyä maksaisitko itse tätä hintaa..Minusta se meni siinä mielessä metsään tää juttu kun sisarukset unohdettin näissä kaupoissa,sehän on tavallaan ennakkoperintöä tää sukupolven vaihdoshinta,sitä ei lahjaveroteta niinkuin selvän tilillä olevan rahan suhteen tapahtuu,siinä maksetaan joka eurosta mikä tilillä on,ei siellä sitten tunneta mitään huojennuksia.
Sovun säilymiseksi sun kannattais keskustella niiden sisarustenkin kansa tästä jutusta,siitä asunnonkin arvosta voi olla montaa mieltä.
-
Moro
SPV tehty kaksivuotta sitten, kaikki meni OK, myös kauppahinnan sopiminen.
Itse olen tilan ulkopuolella töissä, mutta SPV meni ns vanhoilla (25 k€ aloitustuki ) säännöillä rimaa hipoen läpi...
Vinkki:
jos isän nyhtämä kauppahinta tuntuu liian suolaiselta, aina voi myös sanoa että kiitos ei, en ole kinnnostunut jatkamaan elämäntyötäsi!
Jos muita jatkamaan halukkaita sisaruksia ei ole tarjolla joutuu vanhaisäntä oikeasti miettimään minkälaista jatkoa haluaa omalle elämäntyölleen. Aikansa pohdittuaan todennäköisesti tulee järkiinsä kauppahinnan kanssa. Malttia aloituksessa kauppahintojen kanssa, ei tämä niin kannattavaa touhua ole
Riitelemään ei kuitenkaan pidä alkaa, vaan jäitä hattuun kaikille. Vanha isäntä on kuitenkin korvaamaton apua sesonkiaikana ja sen ulkopuolellakin.
-
Omalla kohdallani olisin myös halunnut olla kotitilallani jatkajana mutta sukupuoleni takia mahdollisuudesta ei edes keskusteltu. Kummallekkaan viljelystä ei olisi tullut päätoimista ammattia. Ennen ja jälkeen sapettaa kun velipoika tienaa jo nykyisessä toimisto työssään huomattavasti minua enemmän ja sai vielä ostaa tilankin (sopuhintaan). Kaupan jälkeen vanhempani lahjoittivat meille molemmille saman euromäärän kauppahinnasta(miksi molemmille, enhän minä saanut 30 k€ aloitustukea) Itse kun sitten kyselin josko metsäpalstan saisin OSTAA vaihdoksen yhteydessä niin vastauksena, että osta vaan muttet tästä. Minun pitäisi sitä nyt markkinahintaisesti jostain lähteä ostamaan kun toinen sai omansa puoli-ilmaiseksi. Nyt katselen kun velipoika tekee päätyötään ja vanha isäntä tekee viljelytyöt talkoina. Oma oikeustaju ja ymmärrys koetuksella joten kun vaipanvaihtajaa myöhemmin tarvitaan niin minulle on enää turha soitella. En ymmärrä miten metsä eroaa pankkitilillä olevasta rahasta, kertokaa joku viisaampi.
-
Omalla kohdallani olisin myös halunnut olla kotitilallani jatkajana mutta sukupuoleni takia mahdollisuudesta ei edes keskusteltu. Kummallekkaan viljelystä ei olisi tullut päätoimista ammattia. Ennen ja jälkeen sapettaa kun velipoika tienaa jo nykyisessä toimisto työssään huomattavasti minua enemmän ja sai vielä ostaa tilankin (sopuhintaan). Kaupan jälkeen vanhempani lahjoittivat meille molemmille saman euromäärän kauppahinnasta(miksi molemmille, enhän minä saanut 30 k€ aloitustukea) Itse kun sitten kyselin josko metsäpalstan saisin OSTAA vaihdoksen yhteydessä niin vastauksena, että osta vaan muttet tästä. Minun pitäisi sitä nyt markkinahintaisesti jostain lähteä ostamaan kun toinen sai omansa puoli-ilmaiseksi. Nyt katselen kun velipoika tekee päätyötään ja vanha isäntä tekee viljelytyöt talkoina. Oma oikeustaju ja ymmärrys koetuksella joten kun vaipanvaihtajaa myöhemmin tarvitaan niin minulle on enää turha soitella. En ymmärrä miten metsä eroaa pankkitilillä olevasta rahasta, kertokaa joku viisaampi.
Nimimerkki "Katkera paska"
-
Omalla kohdallani olisin myös halunnut olla kotitilallani jatkajana mutta sukupuoleni takia mahdollisuudesta ei edes keskusteltu. Kummallekkaan viljelystä ei olisi tullut päätoimista ammattia. Ennen ja jälkeen sapettaa kun velipoika tienaa jo nykyisessä toimisto työssään huomattavasti minua enemmän ja sai vielä ostaa tilankin (sopuhintaan). Kaupan jälkeen vanhempani lahjoittivat meille molemmille saman euromäärän kauppahinnasta(miksi molemmille, enhän minä saanut 30 k€ aloitustukea) Itse kun sitten kyselin josko metsäpalstan saisin OSTAA vaihdoksen yhteydessä niin vastauksena, että osta vaan muttet tästä. Minun pitäisi sitä nyt markkinahintaisesti jostain lähteä ostamaan kun toinen sai omansa puoli-ilmaiseksi. Nyt katselen kun velipoika tekee päätyötään ja vanha isäntä tekee viljelytyöt talkoina. Oma oikeustaju ja ymmärrys koetuksella joten kun vaipanvaihtajaa myöhemmin tarvitaan niin minulle on enää turha soitella. En ymmärrä miten metsä eroaa pankkitilillä olevasta rahasta, kertokaa joku viisaampi.
Nimimerkki "Katkera paska"
;D ;D
-
En ymmärrä miten metsä eroaa pankkitilillä olevasta rahasta, kertokaa joku viisaampi.
***Mikään ei voita omaa sukutilamettää. Paitti tietysti DynaVt. :D
-
Omalla kohdallani olisin myös halunnut olla kotitilallani jatkajana mutta sukupuoleni takia mahdollisuudesta ei edes keskusteltu. Kummallekkaan viljelystä ei olisi tullut päätoimista ammattia. Ennen ja jälkeen sapettaa kun velipoika tienaa jo nykyisessä toimisto työssään huomattavasti minua enemmän ja sai vielä ostaa tilankin (sopuhintaan). Kaupan jälkeen vanhempani lahjoittivat meille molemmille saman euromäärän kauppahinnasta(miksi molemmille, enhän minä saanut 30 k€ aloitustukea) Itse kun sitten kyselin josko metsäpalstan saisin OSTAA vaihdoksen yhteydessä niin vastauksena, että osta vaan muttet tästä. Minun pitäisi sitä nyt markkinahintaisesti jostain lähteä ostamaan kun toinen sai omansa puoli-ilmaiseksi. Nyt katselen kun velipoika tekee päätyötään ja vanha isäntä tekee viljelytyöt talkoina. Oma oikeustaju ja ymmärrys koetuksella joten kun vaipanvaihtajaa myöhemmin tarvitaan niin minulle on enää turha soitella. En ymmärrä miten metsä eroaa pankkitilillä olevasta rahasta, kertokaa joku viisaampi.
En ole ihan perillä näistä asioista, kun ei ole omalle kohdalle sattunut, mutta ehkä kyseessä on sellainen juttu, ettei tilaa saa pilkkoa sukupolvenvaihdoksessa, jos haluaa kaikki ne tuet mitkä on mahdollista saada.
Toisaalta sama ongelma se on yrittäjilläkin, yritys yleensä annetaan tai "myydään" yhdelle lapsista, eikä siitä oikein voi irroitella armopaloja muille, vain sen takia että ne niin sattuu haluamaan ????
Itse en näe tossa mitään vääryyttä sinänsä, yleensä se vanha isäntä on talon saanut samalla tavalla, omat sisarukset on jätetty vähemmälle tai kokonaan ilman perintöä, on ajateltu talon etua ...
Mikään ei maailmassa ole muuttunut, ei ainakaan maanviljelyn kannatavuus ole olennaisesti parantunut, joten millä perusteella tilaa pitäisi kovin paljon pilkkoa ????
Tota rahallista ennakkoperintöä en sinänsä ymmärrä, paitsi tietenkin jos sitä rahaa nyt sattuu tileillä olemaan yli oman tarpeen ....
-
Mites maanvuokrasopimukset, onko ne automaattisesti siirrettävissä jatkajan nimiin? Olen kuullut aika monenmoista juttua siitä, kuinka jotkin maanomistajat aloittaa vigilian spv:n jälkeen, ettei heidän olis "mikään pakko" tehdä vuokrasopimusta jatkajalle. ???
-
Mites maanvuokrasopimukset, onko ne automaattisesti siirrettävissä jatkajan nimiin? Olen kuullut aika monenmoista juttua siitä, kuinka jotkin maanomistajat aloittaa vigilian spv:n jälkeen, ettei heidän olis "mikään pakko" tehdä vuokrasopimusta jatkajalle. ???
Tuossa vaiheessa väliin änkee yleensä protkoparoni 600€/ha :D
Sit seuraavaksi maanomistaja parkuu sulle kuinka hän menettänny perkeleesti rahhaa kun ei ole aiemmin
räkättikeisarille vuokrannu.
;D
-
Mites maanvuokrasopimukset, onko ne automaattisesti siirrettävissä jatkajan nimiin? Olen kuullut aika monenmoista juttua siitä, kuinka jotkin maanomistajat aloittaa vigilian spv:n jälkeen, ettei heidän olis "mikään pakko" tehdä vuokrasopimusta jatkajalle. ???
Tuossa vaiheessa väliin änkee yleensä protkoparoni 600€/ha :D
Sit seuraavaksi maanomistaja parkuu sulle kuinka hän menettänny perkeleesti rahhaa kun ei ole aiemmin
räkättikeisarille vuokrannu.
;D
En voi uskoa tuota kakadukuninkaallisista ??? :o ;D
-
Omalla kohdallani olisin myös halunnut olla kotitilallani jatkajana mutta sukupuoleni takia mahdollisuudesta ei edes keskusteltu. Kummallekkaan viljelystä ei olisi tullut päätoimista ammattia. Ennen ja jälkeen sapettaa kun velipoika tienaa jo nykyisessä toimisto työssään huomattavasti minua enemmän ja sai vielä ostaa tilankin (sopuhintaan). Kaupan jälkeen vanhempani lahjoittivat meille molemmille saman euromäärän kauppahinnasta(miksi molemmille, enhän minä saanut 30 k€ aloitustukea) Itse kun sitten kyselin josko metsäpalstan saisin OSTAA vaihdoksen yhteydessä niin vastauksena, että osta vaan muttet tästä. Minun pitäisi sitä nyt markkinahintaisesti jostain lähteä ostamaan kun toinen sai omansa puoli-ilmaiseksi. Nyt katselen kun velipoika tekee päätyötään ja vanha isäntä tekee viljelytyöt talkoina. Oma oikeustaju ja ymmärrys koetuksella joten kun vaipanvaihtajaa myöhemmin tarvitaan niin minulle on enää turha soitella. En ymmärrä miten metsä eroaa pankkitilillä olevasta rahasta, kertokaa joku viisaampi.
Nimimerkki "Katkera paska"
Olet sitten siinä saavana osapuolena..
-
Mites maanvuokrasopimukset, onko ne automaattisesti siirrettävissä jatkajan nimiin? Olen kuullut aika monenmoista juttua siitä, kuinka jotkin maanomistajat aloittaa vigilian spv:n jälkeen, ettei heidän olis "mikään pakko" tehdä vuokrasopimusta jatkajalle. ???
Ei tietenkään kellään olepakko tehdä uutta vuokrasopimusta ????
Jokainen vuokraa kelle haluaa ja sillä selvä.
-
Mites maanvuokrasopimukset, onko ne automaattisesti siirrettävissä jatkajan nimiin? Olen kuullut aika monenmoista juttua siitä, kuinka jotkin maanomistajat aloittaa vigilian spv:n jälkeen, ettei heidän olis "mikään pakko" tehdä vuokrasopimusta jatkajalle. ???
Ei tietenkään kellään olepakko tehdä uutta vuokrasopimusta ????
Jokainen vuokraa kelle haluaa ja sillä selvä.
Tukioikeudetkaan ei siirry automaagisesti minnekään, vaikka oikeuksien haltija kuolee. :o
-
Kertokaas, miten pitkä matka pitäs olla talojen väli nuoren ja vanhemman väen kanssa. Minä seilaan kahden välillä. Olisi niin pirun nätti tontti tässä tilalla parin kilometrin päässä, mutta onko se liian lähellä? Sen ohi kulkee kaikki tilan liikenne. Mutta meillä on tarkoitus olla auttamassa tilalla niin paljon, kun nuoret vain haluavat. Ja apua he aluksi tarvitsevat, kun meinaavat rakentaa uuden navetan. Olen kyllä päättänyt antaa todella ja oikeasti isännyyden, vaikka varmasti se pitää ajatuksen kanssa tehdä. Meillä on nyt hyvät välit nuorten kanssa ja asuivat tässä kesän, mutta haluan pitää myös välit hyvänä. Olisiko kuitenkin parempi muuttaa ihan eri kylälle. Keskustaan en muuta. Tuossa lähellä asumisessa on hyviä puolia edellä mainitun lisäksi, että lastenhoito on helpompaa ja koululaisilla olisi välietaappi mihin tulla linja-autolta. Kesäaikana voisi järjestää ruokailun yhteisesti. Jos asuisi vaikka 20 km päässä, silloihan sitä olisi kerralla pitempään tilalla, joutuis käymään talossakin. Kertokaan te, joiden vanhemmat on rakentaaneet lähelle, koetteko silti, että saatte olla rauhassa vanhuksilta, onko ne kyenneet luovuttamaan isännyyden?
Onneksi on vielä aikaa pähkäillä vaihtoehtoja.
-
Kertokaas, miten pitkä matka pitäs olla talojen väli nuoren ja vanhemman väen kanssa. Minä seilaan kahden välillä. Olisi niin pirun nätti tontti tässä tilalla parin kilometrin päässä, mutta onko se liian lähellä? Sen ohi kulkee kaikki tilan liikenne. Mutta meillä on tarkoitus olla auttamassa tilalla niin paljon, kun nuoret vain haluavat. Ja apua he aluksi tarvitsevat, kun meinaavat rakentaa uuden navetan. Olen kyllä päättänyt antaa todella ja oikeasti isännyyden, vaikka varmasti se pitää ajatuksen kanssa tehdä. Meillä on nyt hyvät välit nuorten kanssa ja asuivat tässä kesän, mutta haluan pitää myös välit hyvänä. Olisiko kuitenkin parempi muuttaa ihan eri kylälle. Keskustaan en muuta. Tuossa lähellä asumisessa on hyviä puolia edellä mainitun lisäksi, että lastenhoito on helpompaa ja koululaisilla olisi välietaappi mihin tulla linja-autolta. Kesäaikana voisi järjestää ruokailun yhteisesti. Jos asuisi vaikka 20 km päässä, silloihan sitä olisi kerralla pitempään tilalla, joutuis käymään talossakin. Kertokaan te, joiden vanhemmat on rakentaaneet lähelle, koetteko silti, että saatte olla rauhassa vanhuksilta, onko ne kyenneet luovuttamaan isännyyden?
Onneksi on vielä aikaa pähkäillä vaihtoehtoja.
Joku 100 km vaakatasossa olevaa maata olisi sopiva, pystysuunnassa riittää 2 metriä.
-
Ei, riitä! ;D ;D Vaikka saavat nytkin yläkerran pitää ihan omana valtakuntanaan. ;) Ei kukaan meistä halua asua näköetäisyydellä. Itsellä on taas kokemusta siitä, että mummot ei kertaakaan kyenneet hoitamaan meidän lapsia, kun toinen asui 200 km päässä ja toinen 330 km. Hyvät välit olivat molempiin, se täytyy myöntää. Mutta saattohoito oli sitten vaikeampaa. Koulussa vasta lapset tajusivat, että miksi kaikki serkut ym sukulaiset on kaukana, kun toisilla on lähellä.
-
Asenteesta kaikki on kiinni, Lissu mahtuisi luultavasti ihan pihapiiriinkin..
Itte rakensin vanhemmilleni asunnon tilan sivupäärakennukseen, joten kuisteilla vaan 20 metriä eroa ja ihan toimii.
Vanhempani alkavat olla sen ikäisiä, että tarvitsevat apua monessa asiassa, mutta silloin tällöin tekevät ruokaa ja keittelevät kahvia. Lapsien on mukava pistäytyä siellä väliin, ku me molemmat ollaan töissä, niin ei tartte ihan yksin olla ja onpa heistä iloa vanhuksillekkin.
Toi kax kilsaa ihan riittävä jos etäisyyttä haluaa, ku ei oo ihan kivenheitto vaan joutuu jo oikein lähteen kylään..
-
Alkuvuodesta valmistui vaarinpirtti 400 metrin päähän tilan keskuksesta. Hyvin on toiminut ja postikin tuodaan oikein kotio asti useimmiten (yhteinen laatikkokin vielä on).
Näköyhteyttä ei ole, mutta meille kuljetaan vaarinpirtin ohi... sen verta liki on, että viidestä traktorista kaksi on <aika paljon> ollut siellä pappan pihalla...no se nyt vaan johtuu siitä, että ulkorakenuksen tekeminen on kesken :) Anoppi=mummi asuu kilsan päässä, hyvin toimii sekin.
Pappan saa avuksi jos tarvii, mutta ei tyrkytä yhtään. Mummi auttelee marjojen ja lasten kanssa jos pyytää. Mun äiti asuu 50 km päässä, joten ei osallistu päivittäisiin toimintoihin, on tosin jo iälläkin.
-
Ei, riitä! ;D ;D Vaikka saavat nytkin yläkerran pitää ihan omana valtakuntanaan. ;) Ei kukaan meistä halua asua näköetäisyydellä. Itsellä on taas kokemusta siitä, että mummot ei kertaakaan kyenneet hoitamaan meidän lapsia, kun toinen asui 200 km päässä ja toinen 330 km. Hyvät välit olivat molempiin, se täytyy myöntää. Mutta saattohoito oli sitten vaikeampaa. Koulussa vasta lapset tajusivat, että miksi kaikki serkut ym sukulaiset on kaukana, kun toisilla on lähellä.
... meinasin että pystysuunnassa 2 metriä. Niinkuin alaspäin ;D
-
Joo, on me asuttu kellarissakin ;D ;D, mutta ei käy. Minä haluan ainaskin kahden kilometrin päähän. Pitää taas jutella, kun tulevat perjantaina. Onneksi on vielä useampi vuosi, kun käyvät ensin koulut ja armeejan. Mutta joka päivä pyöritetään näitä vaihtoehtoja. Ja suunnitellaan mikä on tärkeysjärjestyksessä investoinneissa, ollakseen hyvä tila sitten. Niin ja edelleen muistutan heitä, että pakko ei ole tähän tulla, sillä nyt 75 ha peltoa yhdessä läntissä on helppo myydä. Sillä minusta on tärkeintä intohimo maatalouteen, jotta jaksaa tässä, mutta jos sitä ei ole niin tärkeintä on perhe ja puoliso. Me on ostettu tämä tila vierailta rakkaudesta maatalouteen ja ehdottomasti tilan vahvin vahvuustekijä on se, että ei ole sukutila. Mutta hulluna nuoret on tähän tulossa. Paalinpyörittäjä on siinä oikeassa, että kuvittelen asennetta meiltä löytyvän, mutta en halua ihan samaan pihapiiriin, enkä näköetäisyydelle.
Kertokaa lisää mielipiteitänne. Tää on kuitenkin monelle tärkeä elämän virstaspylväs.
-
Sulla, Lissu, on asenne kohdallaan! Kyllä mun mielestä 2 km on ihan riittävästi jos ei ole näköyhteyttä. Meillä vanhukset muutti kylälle 4 km:n päähän ja pysyvät siellä ihan kiitettävästi. Itse kyllä kokisin ahdistavana jos joutuisin kulkemaan heidän tonttinsa ohi kylälle, aina tulis kuitenkin puhe että missäs kävit. Eli jatkajan näkökulmasta neuvoisin katsomaan tonttia paikasta mihin tilan liikenne ei näy/kuulu.
-
Tiedän sukupolvenvaihdoksen jossa ensimmäiset 10 vuotta meni siten, että vanha isäntä ja emäntä hoiti lehmien lypsyn ja hoidon sekä enimmät peltotyöt. "Nuori emäntä" hoiti lapsia ja "nuori isäntä" työllisti itsensä tilan ulkopuolella.
Pohjanmaalla onkin sanonta, että maatila toimii jos seuraavat asiat on kunnossa. Riittävästi hakkuu kypsää metsää, emännällä tarpeeksi hyväpalkkainen työ ja tärkeimpänä työhullu vanha-isäntä.
-
Ja tuoreempana tapauksena, kyselin eräältä juuri tilastaan luopuneelta vanhalta isännältä kuinka paljon hän töihin osallistuu. Vastaus oli, että tarvittaessa auttelen. No viime kesän rehunpaalauksesta taisi vanha isäntä hoitaa lähemmäs 100%.
Joskus mietin kuinka paljon vanhan isännän ja emännän työpanoksella on vaikutusta tilan kannattavuuteen?
-
Ja tuoreemmasta tapauksena, kyselin eräältä juuri tilastaan luopuneelta vanhalta isännältä kuinka paljon hän töihin osallistuu. Vastaus oli, että tarvittaessa auttelen. No viime kesän rehunpaalauksesta taisi vanha isäntä hoitaa lähemmäs 100%.
Joskus mietin kuinka paljon vanhan isännän ja emännän työpanoksella on vaikutusta tilan kannattavuuteen?
Eikös se ole vähän niinkuin vanhan isännän oma asia, mitä vapaa-ajallaan tekee ????
-
Ja tuoreemmasta tapauksena, kyselin eräältä juuri tilastaan luopuneelta vanhalta isännältä kuinka paljon hän töihin osallistuu. Vastaus oli, että tarvittaessa auttelen. No viime kesän rehunpaalauksesta taisi vanha isäntä hoitaa lähemmäs 100%.
Joskus mietin kuinka paljon vanhan isännän ja emännän työpanoksella on vaikutusta tilan kannattavuuteen?
Eikös se ole vähän niinkuin vanhan isännän oma asia, mitä vapaa-ajallaan tekee ????
Jokaisen oma asiahan se on mitä eläkepäivät viettää. Mietin vain otetaanko sukupolvenvaihdosta suunniteltaessa huomioon vanhan isännän ja emännän roolia?
On kuitenkin aika eri tilanne jos vanhukset osallistuu tilan töihin ruokapalkalla tai vaihtoehtoisesti vanhukset viettävät aikansa vaikka golfkentällä tai marttakerhossa.
Jos esim. kymmenen vuotta täytyisi pitää palkattua työvoimaa niin se on aikamoinen menoerä.
-
Kohta tulee UCD ja sanoo täp täp! ;D
-
Sopiva etäisyys on kun käsi nousee niin ei erota onko tervehdys vai nyrkissä. Ja monesti tilan vanha isäntä vastaa 2-3 palkka renkiä.
-
Jokaisen oma asiahan se on mitä eläkepäivät viettää. Mietin vain otetaanko sukupolvenvaihdosta suunniteltaessa huomioon vanhan isännän ja emännän roolia?
Jos esim. kymmenen vuotta täytyisi pitää palkattua työvoimaa niin se on aikamoinen menoerä.
Mutta mitä se työhullu eläkeläinen tekee ellei ole tilan töissä jotenkin kiinni, kun on elämänsä tehnyt niitä töitä ja tykännyt niistä. Kuihtuu pois ellei saa tehdä, masentuukin :(
Mulla nyt neljäs vuosi menossa omalla nimellä,aiemmin yhtymänä jonkin aikaa. Isä jäi eläkkeellä ja äiti palkollisena. Järjestelyllä saa jaettua tuloakin järkevästi, eläkeläisten matkustelu vaatii valuuttaa ja minä tarvin työvoimaa :)
-
Meilläkin suunnittelu käynnistetty spv:n osalta niin, että isännän saappaisiin olisi tarkoitus astua todennäköisesti 1.1.2013. Varmaan aikaisemminkin olisi mahdollista, mutta täytyy tuota koulua käydä vielä vähän alta ja käytännönkin puolelta on vielä huomattavasti opittavaa ;D .
Tällä hetkellä omaa peltoa on 31 ha ja ensi kasvukaudella vuokralla 26ha. Metsää omat + isän yhteensä n. 110 ha. Lehmiä reilu parikymmentä, keskituotos päälle 9000kg.
Tällä hetkellä alustavat laskelmat näyttää ihan ookoolta. Yhteisymmärrykseen kauppahinnastakin huojennuksineen ollaan päästy. Omaa nappulaa taskun pohjalle on sen verran säästynyt että pelkällä korkotukilainalla selvittäneen, jota tarvinnee ottaa noin vuotuisen liikevaihdon verran. Nykyinen isäntä muuttaa pois, 10 kilometrin hajuraon päähän. Nuori emäntä pidetään kiinni varmemmissa tulonlähteissä :P. Mielestäni muutenkaan tilan hommiin ei kannata naisväkeä sotkea, siitä ei seuraa kuin harmia.
Sisarusten kanssa ollaan päästy yhteisymmärrykseen niin että isäni jättää testamentissa minut perinnöttä, mielestäni aika kohtuullista.
Hyvin mielin mennään tässä vaiheessa :). Vielä löytyy uskoa suomalaiseen maidontuotantoon ainakin tältä suunnalta. Pidempiä tulevaisuuden suunnitelmia on sitten laajentaa jonkin verran, rahkeista riippuen. Mutta sinne on vielä aikaa ja se on taas tarina erikseen.
-
Älä Suki tee itestäs jääviä perinnön suhteen, sähän olet ostamassa liiketoimintaa! Ja jos sisarukset mussuttaa jotakin hinnasta, niin huomautas heitä että ulkopuoliselle myides vanhempas joutuisivat maksamaan verot. Tämä on asia mitä omat sisarukset ei ainakaan ollut ymmärtänyt.
Toki kateellisuutta aina löytyy vaikka ostais täydelläkin hintaa. Meillä meni hinta juuri ja juuri niin että lahjaveroa ei maksettu, alkuperäistä hintaa vähän jouduttiin korottamaan mutta kaadetaan sitten vähä enemmän methää niin kyllä se siitä.
-
Älä Suki tee itestäs jääviä perinnön suhteen, sähän olet ostamassa liiketoimintaa! Ja jos sisarukset mussuttaa jotakin hinnasta, niin huomautas heitä että ulkopuoliselle myides vanhempas joutuisivat maksamaan verot. Tämä on asia mitä omat sisarukset ei ainakaan ollut ymmärtänyt.
Toki kateellisuutta aina löytyy vaikka ostais täydelläkin hintaa. Meillä meni hinta juuri ja juuri niin että lahjaveroa ei maksettu, alkuperäistä hintaa vähän jouduttiin korottamaan mutta kaadetaan sitten vähä enemmän methää niin kyllä se siitä.
Eiköhän ennakkoperintö ole yleisin kauppatapa, sisarukset saa mitä vanhemmilta jää jälkeen ja tilan jatkaja saa perintönsä tilakaupassa. Lahjaverotta kun kauppaa tehdään, hinta kaukana todellisesta,ainakin mikäli peltoa ja metsää paljon. Ja ne ovat jatkajan realisoitavissa milloin vain ja aina paremmalla hinnalla kuin on tilakaupassa maksanut. Mielestäni reilua peliä.
-
Älä Suki tee itestäs jääviä perinnön suhteen, sähän olet ostamassa liiketoimintaa! Ja jos sisarukset mussuttaa jotakin hinnasta, niin huomautas heitä että ulkopuoliselle myides vanhempas joutuisivat maksamaan verot. Tämä on asia mitä omat sisarukset ei ainakaan ollut ymmärtänyt.
Toki kateellisuutta aina löytyy vaikka ostais täydelläkin hintaa. ethää niin kyllä se siitä.
Eiköhän ennakkoperintö ole yleisin kauppatapa, sisarukset saa mitä vanhemmilta jää jälkeen ja tilan jatkaja saa perintönsä tilakaupassa. Lahjaverotta kun kauppaa tehdään, hinta kaukana todellisesta,ainakin mikäli peltoa ja metsää paljon. Ja ne ovat jatkajan realisoitavissa milloin vain ja aina paremmalla hinnalla kuin on tilakaupassa maksanut. Mielestäni reilua peliä.
Näin mäkin sen ajattelen. Tilakauppa tulee ainoastaan isältä, äiti on jo kerran maksettu ulos tilalta ja nykyään haudan levossa. Siitäkin maksettu jo kerran kova hinta :-\. Ottaen huomioon että muutkin sisarukset omaa työpanostaan joutunut elämänsä aikana käyttämään/käyttää edelleen tilan eteen on tämä mielestäni vähintäänkin kohtuullista. Niinhän se on että viljelijä on rikas vain lopettaessaan viljelyn tai kuollessaan..
-
Hieno homma, että edes yksi taas uskaltaa jatkaa maidontuotantoa ja realistiset suunnitelmatkin tuntuu olevan :)
-
Hieno homma, että edes yksi taas uskaltaa jatkaa maidontuotantoa ja realistiset suunnitelmatkin tuntuu olevan :)
Kiitos :)! Kyllä se maidontuotannon kannattavuus lähtee kustannuksien hallinnasta mielestäni, ja ne todelliset kustannukset ovat kone- ja rakennuskannassa.. Näpit paskassa/rasvassa näitä hommia pitää tehdä, jos haluaa pärjätä.
-
Ja tuoreemmasta tapauksena, kyselin eräältä juuri tilastaan luopuneelta vanhalta isännältä kuinka paljon hän töihin osallistuu. Vastaus oli, että tarvittaessa auttelen. No viime kesän rehunpaalauksesta taisi vanha isäntä hoitaa lähemmäs 100%.
Joskus mietin kuinka paljon vanhan isännän ja emännän työpanoksella on vaikutusta tilan kannattavuuteen?
Eikös se ole vähän niinkuin vanhan isännän oma asia, mitä vapaa-ajallaan tekee ????
Jokaisen oma asiahan se on mitä eläkepäivät viettää. Mietin vain otetaanko sukupolvenvaihdosta suunniteltaessa huomioon vanhan isännän ja emännän roolia?
On kuitenkin aika eri tilanne jos vanhukset osallistuu tilan töihin ruokapalkalla tai vaihtoehtoisesti vanhukset viettävät aikansa vaikka golfkentällä tai marttakerhossa.
Jos esim. kymmenen vuotta täytyisi pitää palkattua työvoimaa niin se on aikamoinen menoerä.
Mää joskus sanoin isännälle että tekee ensin palkatta mulle ne tunnit mitä mä oon sille aikojen saatos tehny. Katotaan sitä palkkaa sitte jos on vielä elos ;D
-
Ja tuoreemmasta tapauksena, kyselin eräältä juuri tilastaan luopuneelta vanhalta isännältä kuinka paljon hän töihin osallistuu. Vastaus oli, että tarvittaessa auttelen. No viime kesän rehunpaalauksesta taisi vanha isäntä hoitaa lähemmäs 100%.
Joskus mietin kuinka paljon vanhan isännän ja emännän työpanoksella on vaikutusta tilan kannattavuuteen?
Eikös se ole vähän niinkuin vanhan isännän oma asia, mitä vapaa-ajallaan tekee ????
Jokaisen oma asiahan se on mitä eläkepäivät viettää. Mietin vain otetaanko sukupolvenvaihdosta suunniteltaessa huomioon vanhan isännän ja emännän roolia?
On kuitenkin aika eri tilanne jos vanhukset osallistuu tilan töihin ruokapalkalla tai vaihtoehtoisesti vanhukset viettävät aikansa vaikka golfkentällä tai marttakerhossa.
Jos esim. kymmenen vuotta täytyisi pitää palkattua työvoimaa niin se on aikamoinen menoerä.
Mää joskus sanoin isännälle että tekee ensin palkatta mulle ne tunnit mitä mä oon sille aikojen saatos tehny. Katotaan sitä palkkaa sitte jos on vielä elos ;D
Kyllä sitä tälleen jälkeen päin ajateltuna miettii että on halvalla tehnyt.
-
Hieno homma, että edes yksi taas uskaltaa jatkaa maidontuotantoa ja realistiset suunnitelmatkin tuntuu olevan :)
Kiitos :)! Kyllä se maidontuotannon kannattavuus lähtee kustannuksien hallinnasta mielestäni, ja ne todelliset kustannukset ovat kone- ja rakennuskannassa.. Näpit paskassa/rasvassa näitä hommia pitää tehdä, jos haluaa pärjätä.
No juu alkuun kannattaa nähdä vaivaa ja tuskaa, että saa velat maksuun ja sitten helpottaa oloaan paremmilla koneilla ja ehkä työntekijällä...
-
Kauppakirjaan merkintä: kyseessä ei ole ennakkoperintö.
Sillai sukisuki on perintöä jakamassa vielä tulevaisuudessakin.
-
[/quote]Mulla nyt neljäs vuosi menossa omalla nimellä,aiemmin yhtymänä jonkin aikaa. Isä jäi eläkkeellä ja äiti palkollisena. Järjestelyllä saa jaettua tuloakin järkevästi, eläkeläisten matkustelu vaatii valuuttaa ja minä tarvin työvoimaa :)[/quote]
Miten katsotaan nuorenviljelijän tuet esimerkiksi investoinneissa. Kun alkaa osakkaaksi yhtymässä vai kun alkaa itsenäiseksi viljelijäksi? Asia tärkeä, kun nuoret aivat rakentaa navetan heti alkuun. Mutta jos esim minä joutuisin sairaseläkkeelle huomattavasti aikaisemmin ja nuoret olisi vasta maatalousoppilaitoksessa, niin yhtymä olisi yksi vaihtoehto. Yleensäkin yhtymästä on tietoa liian vähän.
Minä maksa palkkaa nuorille, sillä he elävät opiskelupaikkakunnalla. Samoin he maksavat sitten meille palkkaa, kun isännyys vaihtuu. Eivät tietenkään samassa mittakaavassa, eikä mahdollisista mummoilusta ;D
-
Etelä-pohjanmaalta on pukannut kaksikin hyvää alan teosta:
https://publications.theseus.fi/handle/10024/6487
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/proagria_etelapohjanmaa/Palvelut/Talousneuvonta/Sukupolvenvaihdos/opas.pdf
Aloittamisesta:
Tilanpidon aloittaminen
Tilanpito katsotaan aloitetuksi, kun hakija on luovutuskirjan tai kirjallisen vuokrasopimuksen perusteella saanut hallintaansa maatilan tai maatilan osan, jolla 12 §:n mukaisessa elinkeinosuunnitelmassa esitettyjen tietojen perusteella hakija on saavuttanut tai voi saavuttaa vähintään 10 000 euron vuotuisen maatalouden yrittäjätulon. (13.8.2009/646)
Aloittamisajankohta ratkaistaan sen hetken perusteella, jona hakija on allekirjoittanut luovutuskirjan tai vuokrasopimuksen ja saanut sillä hallintaansa:
1) yhden tai useamman tilan taikka tilan osan, jotka muodostavat maatilataloudellisen kokonaisuuden, jolla voidaan saavuttaa 9 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitettu yrittäjätulo; tai
2) niin paljon maatalousmaata yhdestä tai useammasta tilasta, että se yhdessä maatalousyrittäjän ennestään hallitsemien alueiden kanssa muodostaa 1 kohdassa tarkoitetun maatilataloudellisen kokonaisuuden.
Jos hallinta ei siirry luovutuskirjan allekirjoituspäivänä, luovutuskirjan allekirjoituksen ja hallinnan siirron ajankohdista jälkimmäinen katsotaan aloittamisen ajankohdaksi. Jos kiinteistö on saatu perinnönjaossa, osituksessa tai testamentilla, aloittamisen ajankohdaksi katsotaan hetki, jona perinnönjako, ositus tai testamentti on saanut lainvoiman.