Lainaus käyttäjältä: mlahti - 16.01.10 - klo:15:22

Lainaus käyttäjältä: cosmic_cowboy - 16.01.10 - klo:12:32

Lainaus käyttäjältä: nautafarmari - 16.01.10 - klo:11:17

Nuutajärveltä mennään mihin ilmansuuntaan hyvänsä, niin aina on tsellä isot lohkot ja lyhyt etäisyys niin kustannus peltohommista pieni.

Tuo ei toteudu pohjoisessa, pienet kuviot, pellot hajallaan, suuremmat kustannukset.

Silläpä tuleva tukikattosysteemi on kohtuullinen. Pohjoista tukea maksetaan sen laajuiseen tuotantoon että logistiikka on vielä siedettävää. Etelässä investoinnin on oltava iiiso, mutta niin on aukeatkin.

kokeilkaapa saada joku niistä aukeista hallintaa. ei ole helppoa..

Taida olla sen helpompaa pohjosessakaan..
[/quote]

tiedän.. joidenki mukaan sitä peltoa etelässä olis tarjolla isoa lypsynavettaa varten.

Onko joku pellosta puhunutkaan?
Lähinnä kai vaan lannanlevitysalasta ja rehusta joita kyllä löytyy jos olis kannattavaa tuotantoa..

Hmm... eteläsuomeen ison navetan pystytykseen.
Pitkät yhteistyösopimukset viljelijöiden kanssa, hoituu lanta ja rehupuoli. Ja olis tietyillä suunnilla pellonki puolesta hyvä, että pidettäs välillä nurmella ja saatas mahdollisesti vähän humustilannetta ra*****a...
Maitokiintiötä on tarjolla, ainakin huomattavasti halvemmalla kuin mitä täällä karsina-alueella. Ja AB-alueella ei rajoittas tuo alueen tuotannon katto (mikä on täällä huolena, jos suinpäin ilman kiintiöitä tehdään jättinavetoita).
Sillä logistiikalla ei oo väliä, ajetaanko se maito viiden vai viidensadan kilometrin päähän. Se että monestako tilkasta se maitoauto täyttyy, on merkitystä.

C-alueen maidontuotantotuki ei joudu tarkasteluun brysselin suunnalta niin kauan, kun pysytään alle sen vajaan 1780 miljoonan litran. Niin kauan se katsotaan luonteeltaan tuotantoa ylläpitäväksi.
AB-alueella saadaan tuottaa vaikka kui hurumycket... (esimerkiksi nyt tuotetaan koko maassa noin 200 miljoonaa litraa alle maakiintiön ja tuo vähennys on aika likelle tullut AB-alueelta)

Onko joku pellosta puhunutkaan?
Lähinnä kai vaan lannanlevitysalasta ja rehusta joita kyllä löytyy jos olis kannattavaa tuotantoa..

ei se lannanlevitysalan hankkiminen etelässä niin helppoa kuitenkaan ole ja varsinkaan saada viljatilallisia tuottaan nurmea..

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 16.01.10 - klo:15:51

Onko joku pellosta puhunutkaan?
Lähinnä kai vaan lannanlevitysalasta ja rehusta joita kyllä löytyy jos olis kannattavaa tuotantoa..

ei se lannanlevitysalan hankkiminen etelässä niin helppoa kuitenkaan ole ja varsinkaan saada viljatilallisia tuottaan nurmea..

Mitenkähän alas viljojen hintojen pitäs laskee, että alkais houkutella nurmi viljelykierros? Eikö se jo oo riittävän alhaalla? Sopimusviljely?

Lainaus käyttäjältä: mlahti - 16.01.10 - klo:18:46

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 16.01.10 - klo:15:51

Onko joku pellosta puhunutkaan?
Lähinnä kai vaan lannanlevitysalasta ja rehusta joita kyllä löytyy jos olis kannattavaa tuotantoa..

ei se lannanlevitysalan hankkiminen etelässä niin helppoa kuitenkaan ole ja varsinkaan saada viljatilallisia tuottaan nurmea..

Mitenkähän alas viljojen hintojen pitäs laskee, että alkais houkutella nurmi viljelykierros? Eikö se jo oo riittävän alhaalla? Sopimusviljely?

Voisi olla hyvä jos joku sitä ruohoa etelässä tahtoisi. Itse suunnittelen vakavasti laittavani puolet apilalle viherlannoitukseksi ihan vaan huvikseni. Satoa ei kukaan halua. Vai haluaako... (SB77 vink vink). 7 vuotta pellot olleet viljalla ja nyt jo näkyy viljavuudessa. Pakko ottaa nurmi mukaan kiertoon, ihan sama maksaako siitä joku instanssi jotain.. Kyrsii se että maa kärsii!

Paljonko arvioit satotason pudonneen vuosien aikana? Kiinnostaisi tietää myös viljelykierrosta. Itse olen nyt koittanut välttää tason pudotusta sangen monella lajikkeella. Kaura, ohra, vehnä, rypsi, viherlannoitusnurmi ovat kierrossa mukana. En tiedä tuleeko tämä riittämään vai pitääkö viheralaa vielä lisätä. Mun mielestäni myös viherlannoitusnurmen laatu on merkittävä tekijä. Eli siemeniä pitää käyttää, jotta kasvustosta tulee tarpeeksi tiheä. Ajallisesta kestosta olisi myös hyvä saada lisää tietoa. Mahtaako pari vuotta riittää. Kolmas vuosi ei varmaan tee ainakaan haittaa.

Paljonko arvioit satotason pudonneen vuosien aikana? Kiinnostaisi tietää myös viljelykierrosta. Itse olen nyt koittanut välttää tason pudotusta sangen monella lajikkeella. Kaura, ohra, vehnä, rypsi, viherlannoitusnurmi ovat kierrossa mukana. En tiedä tuleeko tämä riittämään vai pitääkö viheralaa vielä lisätä. Mun mielestäni myös viherlannoitusnurmen laatu on merkittävä tekijä. Eli siemeniä pitää käyttää, jotta kasvustosta tulee tarpeeksi tiheä. Ajallisesta kestosta olisi myös hyvä saada lisää tietoa. Mahtaako pari vuotta riittää. Kolmas vuosi ei varmaan tee ainakaan haittaa.

Maat ovat hienoa hietaa ja mukana savea sopivasti. Aika optimimaita. Satotasot nurmen ollessa mukana olivat vehnästä yli 6000 kg, ohra huonoimmillaan 5500kg ja parhaimmillaan 6500kg. Kaura aina yli 6300kg. Nämä kohtuullisilla lannoituksilla, 80-100 N.

Nyt samat lannoitukset, mutta vehnä 4000-4500, ohra samoin (mutta menee maltaaksi nykyään). Kaura 5200-5500. Rypsi uutena kasvina yli 2100 kg. Pari vuotta meni hyvin, mutta sitten alkoi lasku. Multavuus on selvästi kärsinyt. Minua moinen meininki ottaa päähän ihan periaatteesta.

Ehkä kolmannes pellosta nurmelle. Ajattelin että pitäisi kaksi vuotta peräkkäin. Valkoapilan käyttö viljan aluskasvina voisi olla lisänä vielä tässä hommassa. Kokemuksia tästä ei siis ole vielä, mutta näin en meinaa jatkaa.

Mulla ainakin on selkeä visio siitä, että karjatilan/vilja+yksmahais-tilan yhteystyö nurmikierrätyksessä on tulevaisuutta. Pellon tuottoarvo parantuu jo kahden vuoden kierrolla, mutta 3-4 vuotta olisi tietysti parhainta.

Lainaus käyttäjältä: apemies - 17.01.10 - klo:15:00

Mulla ainakin on selkeä visio siitä, että karjatilan/vilja+yksmahais-tilan yhteystyö nurmikierrätyksessä on tulevaisuutta. Pellon tuottoarvo parantuu jo kahden vuoden kierrolla, mutta 3-4 vuotta olisi tietysti parhainta.

Teoriassa hyvä, mutta tuskinpa toteutuu ainakaan Etelä-Pohjanmaalla, ei ainakaan tällä vuosisadalla. Senverran kateellista on meno sielläkin ja perinteet yhteistoiminnalle puuttuvat tyystin. Kyllä apemieskin sen hyvin tietää.    Aiotko jäänmurtajan hommiin?

***Tälläinen yhteystyökuvio on ollut käytössä jo neljän kesän ajan. Nyt pari viimeistä vuotta kahden eri toimijan kanssa ja tulevana kesänä tulee yksi lisää.

Lainaus käyttäjältä: MF 4000 - 17.01.10 - klo:15:33

Lainaus käyttäjältä: apemies - 17.01.10 - klo:15:00

Mulla ainakin on selkeä visio siitä, että karjatilan/vilja+yksmahais-tilan yhteystyö nurmikierrätyksessä on tulevaisuutta. Pellon tuottoarvo parantuu jo kahden vuoden kierrolla, mutta 3-4 vuotta olisi tietysti parhainta.

Teoriassa hyvä, mutta tuskinpa toteutuu ainakaan Etelä-Pohjanmaalla, ei ainakaan tällä vuosisadalla. Senverran kateellista on meno sielläkin ja perinteet yhteistoiminnalle puuttuvat tyystin. Kyllä apemieskin sen hyvin tietää.    Aiotko jäänmurtajan hommiin?

***Tälläinen yhteystyökuvio on ollut käytössä jo neljän kesän ajan. Nyt pari viimeistä vuotta kahden eri toimijan kanssa ja tulevana kesänä tulee yksi lisää.

Samoin yhteistyötä tehdään hiuksia halkomatta... Molemmat osapuolet hyötyy.

Lainaus käyttäjältä: apemies - 17.01.10 - klo:15:40

Lainaus käyttäjältä: MF 4000 - 17.01.10 - klo:15:33

Lainaus käyttäjältä: apemies - 17.01.10 - klo:15:00

Mulla ainakin on selkeä visio siitä, että karjatilan/vilja+yksmahais-tilan yhteystyö nurmikierrätyksessä on tulevaisuutta. Pellon tuottoarvo parantuu jo kahden vuoden kierrolla, mutta 3-4 vuotta olisi tietysti parhainta.

Teoriassa hyvä, mutta tuskinpa toteutuu ainakaan Etelä-Pohjanmaalla, ei ainakaan tällä vuosisadalla. Senverran kateellista on meno sielläkin ja perinteet yhteistoiminnalle puuttuvat tyystin. Kyllä apemieskin sen hyvin tietää.    Aiotko jäänmurtajan hommiin?

***Tälläinen yhteystyökuvio on ollut käytössä jo neljän kesän ajan. Nyt pari viimeistä vuotta kahden eri toimijan kanssa ja tulevana kesänä tulee yksi lisää.

Samoin yhteistyötä tehdään hiuksia halkomatta... Molemmat osapuolet hyötyy.

miten sie sen teet? vietko vain sadon pois vai maksatko myös siemeniä tai lannoitusta? koska sehän se tuen nostaa jona hallinnassa pelto on.

Mulla ainakin on selkeä visio siitä, että karjatilan/vilja+yksmahais-tilan yhteystyö nurmikierrätyksessä on tulevaisuutta. Pellon tuottoarvo parantuu jo kahden vuoden kierrolla, mutta 3-4 vuotta olisi tietysti parhainta.

Mitä maalajeja sinulla on? Eikä siellä päin ole aika eloperäisiä luonnostaan?

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 17.01.10 - klo:08:26

Paljonko arvioit satotason pudonneen vuosien aikana? Kiinnostaisi tietää myös viljelykierrosta. Itse olen nyt koittanut välttää tason pudotusta sangen monella lajikkeella. Kaura, ohra, vehnä, rypsi, viherlannoitusnurmi ovat kierrossa mukana. En tiedä tuleeko tämä riittämään vai pitääkö viheralaa vielä lisätä. Mun mielestäni myös viherlannoitusnurmen laatu on merkittävä tekijä. Eli siemeniä pitää käyttää, jotta kasvustosta tulee tarpeeksi tiheä. Ajallisesta kestosta olisi myös hyvä saada lisää tietoa. Mahtaako pari vuotta riittää. Kolmas vuosi ei varmaan tee ainakaan haittaa.

Maat ovat hienoa hietaa ja mukana savea sopivasti. Aika optimimaita. Satotasot nurmen ollessa mukana olivat vehnästä yli 6000 kg, ohra huonoimmillaan 5500kg ja parhaimmillaan 6500kg. Kaura aina yli 6300kg. Nämä kohtuullisilla lannoituksilla, 80-100 N.

Nyt samat lannoitukset, mutta vehnä 4000-4500, ohra samoin (mutta menee maltaaksi nykyään). Kaura 5200-5500. Rypsi uutena kasvina yli 2100 kg. Pari vuotta meni hyvin, mutta sitten alkoi lasku. Multavuus on selvästi kärsinyt. Minua moinen meininki ottaa päähän ihan periaatteesta.

Ehkä kolmannes pellosta nurmelle. Ajattelin että pitäisi kaksi vuotta peräkkäin. Valkoapilan käyttö viljan aluskasvina voisi olla lisänä vielä tässä hommassa. Kokemuksia tästä ei siis ole vielä, mutta näin en meinaa jatkaa.

Enpä yhtään ihmettele. Ja näin nopeasti. Meillä kaurasta 5000kg on erinomainen sato. Vehnästä ennätys 4600kg, hyvä ohrataso 4500kg. Lienee sanomatta selvää, että alle 4000kg on helppo päästä. Ajattele mitä tämä on 10 vuoden viljanviljelyn. Pitää seurata tilanteen kehittymistä.

Lainaus käyttäjältä: apemies - 17.01.10 - klo:15:00

Mulla ainakin on selkeä visio siitä, että karjatilan/vilja+yksmahais-tilan yhteystyö nurmikierrätyksessä on tulevaisuutta. Pellon tuottoarvo parantuu jo kahden vuoden kierrolla, mutta 3-4 vuotta olisi tietysti parhainta.

Mitä maalajeja sinulla on? Eikä siellä päin ole aika eloperäisiä luonnostaan?

Etelä-Pohjanmaa on Suomen Harjunkylä, on 64 maanäytteen tuntuma asiasta.

Samapa tässä nyt kertoa että olen ollut aikeissa JoHaRa:a apeasiantuntijana kysäistä jopa osakkaaksi jonkinlaiseen nautakuvioon kun siinä vieressäkin Iki-nurmea viljelin (jonka Jokukeho77 sitten kynteli heti 7 satovuoden jälkeen). Siinä vieressä on myös erikoisviljelypellot, joilla todella näkyy kuluttava ja raskas viljely vaikka huolellista onkin, olisi tulleet samaan kuvioon. Minulta vaan loppui rahat juuri sopivasti.

Toispuolla pitäjää hillityn tehokkaan Valtra/Fendt-myyjän pelloilla totesimme Kyntäjän kanssa että viljelykierto toimii myös toisinpäin. Siis pitkään viljalla olleilla pelloilla kasvoi aivan mahdottoman elinvoimainen apilapitoinen nurmikasvusto. Rahapuolella asia menee niin että kun tuet edellyttävät tietyn tasoista viljelyä ja nurmisadon korjuu ja varastointi on kallista, hyvälaatuinen kasvusto tulee antaa ilmaiseksi korjattavaksi. Ellei korjuuvelvoitteen täyttämisen vastineeksi saa tehokkaasti kunnon rehua, työstä tulee laskuttaa. Ei sitten ole sopivaa laskuttaa vastavuoroisesta lannanajostakaan, ainakaan näillä eläintiheillä seuduilla. Viimeisenä vuotena voi syyssadon jättää viherlannoitukseksi. Pari vuotta sitten nähdyt viljan hintapiikit ja satovuosien viisinkertaiset vaihtelut tietysti hämärtävät etukokemusta, sopimusten täytyy pitää.