Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 17.01.10 - klo:13:28

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 17.01.10 - klo:08:26

Paljonko arvioit satotason pudonneen vuosien aikana? Kiinnostaisi tietää myös viljelykierrosta. Itse olen nyt koittanut välttää tason pudotusta sangen monella lajikkeella. Kaura, ohra, vehnä, rypsi, viherlannoitusnurmi ovat kierrossa mukana. En tiedä tuleeko tämä riittämään vai pitääkö viheralaa vielä lisätä. Mun mielestäni myös viherlannoitusnurmen laatu on merkittävä tekijä. Eli siemeniä pitää käyttää, jotta kasvustosta tulee tarpeeksi tiheä. Ajallisesta kestosta olisi myös hyvä saada lisää tietoa. Mahtaako pari vuotta riittää. Kolmas vuosi ei varmaan tee ainakaan haittaa.

Maat ovat hienoa hietaa ja mukana savea sopivasti. Aika optimimaita. Satotasot nurmen ollessa mukana olivat vehnästä yli 6000 kg, ohra huonoimmillaan 5500kg ja parhaimmillaan 6500kg. Kaura aina yli 6300kg. Nämä kohtuullisilla lannoituksilla, 80-100 N.

Nyt samat lannoitukset, mutta vehnä 4000-4500, ohra samoin (mutta menee maltaaksi nykyään). Kaura 5200-5500. Rypsi uutena kasvina yli 2100 kg. Pari vuotta meni hyvin, mutta sitten alkoi lasku. Multavuus on selvästi kärsinyt. Minua moinen meininki ottaa päähän ihan periaatteesta.

Ehkä kolmannes pellosta nurmelle. Ajattelin että pitäisi kaksi vuotta peräkkäin. Valkoapilan käyttö viljan aluskasvina voisi olla lisänä vielä tässä hommassa. Kokemuksia tästä ei siis ole vielä, mutta näin en meinaa jatkaa.

Enpä yhtään ihmettele. Ja näin nopeasti. Meillä kaurasta 5000kg on erinomainen sato. Vehnästä ennätys 4600kg, hyvä ohrataso 4500kg. Lienee sanomatta selvää, että alle 4000kg on helppo päästä. Ajattele mitä tämä on 10 vuoden viljanviljelyn. Pitää seurata tilanteen kehittymistä.

Nykyään tarvitsee 4 hehtaaria samaan satoon mikä tuli ennen kolmelta. Luulen että vastaavia tuloksia on monella muullakin "etelän vetelällä jonka kotitilalta lehmät on laitettu pakon edessä korkealaitaiseen". Loistavan kasvupotentiaalin saa hävitettyä muutamassa vuodessa ja tilanne muuttuu "keskinkertaiseksi"..

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 17.01.10 - klo:16:38

Lainaus käyttäjältä: apemies - 17.01.10 - klo:15:00

Mulla ainakin on selkeä visio siitä, että karjatilan/vilja+yksmahais-tilan yhteystyö nurmikierrätyksessä on tulevaisuutta. Pellon tuottoarvo parantuu jo kahden vuoden kierrolla, mutta 3-4 vuotta olisi tietysti parhainta.

Mitä maalajeja sinulla on? Eikä siellä päin ole aika eloperäisiä luonnostaan?

Etelä-Pohjanmaa on Suomen Harjunkylä, on 64 maanäytteen tuntuma asiasta.

Samapa tässä nyt kertoa että olen ollut aikeissa JoHaRa:a apeasiantuntijana kysäistä jopa osakkaaksi jonkinlaiseen nautakuvioon kun siinä vieressäkin Iki-nurmea viljelin (jonka Jokukeho77 sitten kynteli heti 7 satovuoden jälkeen). Siinä vieressä on myös erikoisviljelypellot, joilla todella näkyy kuluttava ja raskas viljely vaikka huolellista onkin, olisi tulleet samaan kuvioon. Minulta vaan loppui rahat juuri sopivasti.

Toispuolla pitäjää hillityn tehokkaan Valtra/Fendt-myyjän pelloilla totesimme Kyntäjän kanssa että viljelykierto toimii myös toisinpäin. Siis pitkään viljalla olleilla pelloilla kasvoi aivan mahdottoman elinvoimainen apilapitoinen nurmikasvusto. Rahapuolella asia menee niin että kun tuet edellyttävät tietyn tasoista viljelyä ja nurmisadon korjuu ja varastointi on kallista, hyvälaatuinen kasvusto tulee antaa ilmaiseksi korjattavaksi. Ellei korjuuvelvoitteen täyttämisen vastineeksi saa tehokkaasti kunnon rehua, työstä tulee laskuttaa. Ei sitten ole sopivaa laskuttaa vastavuoroisesta lannanajostakaan, ainakaan näillä eläintiheillä seuduilla. Viimeisenä vuotena voi syyssadon jättää viherlannoitukseksi. Pari vuotta sitten nähdyt viljan hintapiikit ja satovuosien viisinkertaiset vaihtelut tietysti hämärtävät etukokemusta, sopimusten täytyy pitää.

Ai se oli "kehon" kyntö  Minä olen aina valmis yhteistyölle, tällaista on jo ollut vähän suunnitteillakin edellämainitun tahon kanssa. Rahoista puhuminen on tylsää, tärkeintä on hyvä fiilis ja se että asiat luistavat. Palaamme tähän, laita vaikka mailia.

Taantuma etenee pikku hiljaa ja sitä on vaikea huomata ja ehkä jopa vaikea myöntää itselleen. Huonot viljelymenetelmät, kuten lautasmuokkaus vielä pahentavat tilannetta. Toi kesannon tarve voi tulevaisuudessa koitua viljanviljelylle melkoisen haastavaksi, jos LHP:n tapaisia juttuja enää tule. Eikä niitä karjatiloja yhteistyökumppaneiksi ole löydettävissä.

Mitä maalajeja sinulla on? Eikä siellä päin ole aika eloperäisiä luonnostaan?

***Mulla on maat niin hajallaan, että maalajeja löytyy laidasta laitaan.

Taantuma etenee pikku hiljaa ja sitä on vaikea huomata ja ehkä jopa vaikea myöntää itselleen. Huonot viljelymenetelmät, kuten lautasmuokkaus vielä pahentavat tilannetta. Toi kesannon tarve voi tulevaisuudessa koitua viljanviljelylle melkoisen haastavaksi, jos LHP:n tapaisia juttuja enää tule. Eikä niitä karjatiloja yhteistyökumppaneiksi ole löydettävissä.

Täytyy seurata ja myöntää mokansa itselleen. Ja kaikille Agronetin lukijoille   Luulen, että minulle maiden rakenteen paraneminen on tärkeämpi juttu kuin joku EU:n lahjoittama satanen tai kaksi. En minä jaksa jokaisen tukikikkailun perässä juosta, elämässä on tärkeämpääkin kuin elää jonkun paperisilpun armoilla. Oma henkinen hyvinvointi on kiinnostaa enemmän kuin rahan perässä juokseminen.

Lainaus käyttäjältä: KJL - 17.01.10 - klo:16:29

Lainaus käyttäjältä: apemies - 17.01.10 - klo:15:40

Lainaus käyttäjältä: MF 4000 - 17.01.10 - klo:15:33

Lainaus käyttäjältä: apemies - 17.01.10 - klo:15:00

Mulla ainakin on selkeä visio siitä, että karjatilan/vilja+yksmahais-tilan yhteystyö nurmikierrätyksessä on tulevaisuutta. Pellon tuottoarvo parantuu jo kahden vuoden kierrolla, mutta 3-4 vuotta olisi tietysti parhainta.

Teoriassa hyvä, mutta tuskinpa toteutuu ainakaan Etelä-Pohjanmaalla, ei ainakaan tällä vuosisadalla. Senverran kateellista on meno sielläkin ja perinteet yhteistoiminnalle puuttuvat tyystin. Kyllä apemieskin sen hyvin tietää.    Aiotko jäänmurtajan hommiin?

***Tälläinen yhteystyökuvio on ollut käytössä jo neljän kesän ajan. Nyt pari viimeistä vuotta kahden eri toimijan kanssa ja tulevana kesänä tulee yksi lisää.

Samoin yhteistyötä tehdään hiuksia halkomatta... Molemmat osapuolet hyötyy.

miten sie sen teet? vietko vain sadon pois vai maksatko myös siemeniä tai lannoitusta? koska sehän se tuen nostaa jona hallinnassa pelto on.

***En viitsi ruveta, että tässä sopimusehtoja tarkemmin erittelemään. Menee vahvasti tuon liikesalaisuuden piikkiin. Tärkeintähän on, että molemmat osapuolet ovat tyytyväisiä, muuten yhteystyö ei jatku.

Samapa tässä nyt kertoa että olen ollut aikeissa JoHaRa:a apeasiantuntijana kysäistä jopa osakkaaksi jonkinlaiseen nautakuvioon kun siinä vieressäkin Iki-nurmea viljelin (jonka Jokukeho77 sitten kynteli heti 7 satovuoden jälkeen).

Hä? Mitä on kynnetty? Minä en ole, kuin käynyt ottamassa maanäytteet niiltä Vampulan keskustassa olevilta lohkoila... 

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 17.01.10 - klo:17:15

Taantuma etenee pikku hiljaa ja sitä on vaikea huomata ja ehkä jopa vaikea myöntää itselleen. Huonot viljelymenetelmät, kuten lautasmuokkaus vielä pahentavat tilannetta. Toi kesannon tarve voi tulevaisuudessa koitua viljanviljelylle melkoisen haastavaksi, jos LHP:n tapaisia juttuja enää tule. Eikä niitä karjatiloja yhteistyökumppaneiksi ole löydettävissä.

Täytyy seurata ja myöntää mokansa itselleen. Ja kaikille Agronetin lukijoille   Luulen, että minulle maiden rakenteen paraneminen on tärkeämpi juttu kuin joku EU:n lahjoittama satanen tai kaksi. En minä jaksa jokaisen tukikikkailun perässä juosta, elämässä on tärkeämpääkin kuin elää jonkun paperisilpun armoilla. Oma henkinen hyvinvointi on kiinnostaa enemmän kuin rahan perässä juokseminen.

Maailma makaa nyt sillä tavalla että kaikki nämä toteutuu samalla kertaa. Luomusopimukseen nimi alle, LHP:tä, suojavyöhykettä leveälti ja maaystävälliset lisätoimenpiteet. Kasvukunto kohentuu, paperisilppua ja tarkastusta riittää, tietty tulos on varma säistä riippumatta ja jos kunnianhimoa riittää, hyvälaatuisesta sadosta saa kelpo hinnan.

Erästä uusimaalaista kollegaani lainaten: "Näissä tansseissa pitää tanssia niin kuin soitetaan". Eli kun AB-nautatehtailu sivutuoterehuilla ei lyö leiville, tuotetaan tulevaisuuden varalle ympäristöhyötyjä ilman satoriskiä ja suurta työmäärää. Minusta tuntuu hyvältä että maani ovat hyvässä kunnossa. Uskon että se jollain vuosikymmenellä taas on hyödyksikin.

Jos Agronetissä olisi moderaattori, tämä kauas Torniosta ajautunut keskustelunhäntä olisi varmaan omanaan jossain.

Lainaus käyttäjältä: cosmic_cowboy - 17.01.10 - klo:16:57

Samapa tässä nyt kertoa että olen ollut aikeissa JoHaRa:a apeasiantuntijana kysäistä jopa osakkaaksi jonkinlaiseen nautakuvioon kun siinä vieressäkin Iki-nurmea viljelin (jonka Jokukeho77 sitten kynteli heti 7 satovuoden jälkeen).

Hä? Mitä on kynnetty? Minä en ole, kuin käynyt ottamassa maanäytteet niiltä Vampulan keskustassa olevilta lohkoila... 

Minä en tiedä tästä mitään. Isä joskus taisi kertoa kuka siinä kynsi..

Lainaus käyttäjältä: KJL - 17.01.10 - klo:16:29

Lainaus käyttäjältä: apemies - 17.01.10 - klo:15:40

Lainaus käyttäjältä: MF 4000 - 17.01.10 - klo:15:33

Lainaus käyttäjältä: apemies - 17.01.10 - klo:15:00

Mulla ainakin on selkeä visio siitä, että karjatilan/vilja+yksmahais-tilan yhteystyö nurmikierrätyksessä on tulevaisuutta. Pellon tuottoarvo parantuu jo kahden vuoden kierrolla, mutta 3-4 vuotta olisi tietysti parhainta.

Teoriassa hyvä, mutta tuskinpa toteutuu ainakaan Etelä-Pohjanmaalla, ei ainakaan tällä vuosisadalla. Senverran kateellista on meno sielläkin ja perinteet yhteistoiminnalle puuttuvat tyystin. Kyllä apemieskin sen hyvin tietää.    Aiotko jäänmurtajan hommiin?

***Tälläinen yhteystyökuvio on ollut käytössä jo neljän kesän ajan. Nyt pari viimeistä vuotta kahden eri toimijan kanssa ja tulevana kesänä tulee yksi lisää.

Samoin yhteistyötä tehdään hiuksia halkomatta... Molemmat osapuolet hyötyy.

miten sie sen teet? vietko vain sadon pois vai maksatko myös siemeniä tai lannoitusta? koska sehän se tuen nostaa jona hallinnassa pelto on.

Miten kulloinkin, mutta tää yhteistyökumppani hoitaa viljanviljelypuolen, laadusta tinkimättä, omilla koneillaan eli tavallaan urakoi meille viljanviljelyn kokonaisuutena...  tää on vähä semmonen outo kuvio niille, jokka on tottunu vaan tuijottamaan omiin napoihinsa.

Miten kulloinkin, mutta tää yhteistyökumppani hoitaa viljanviljelypuolen, laadusta tinkimättä, omilla koneillaan eli tavallaan urakoi meille viljanviljelyn kokonaisuutena...  tää on vähä semmonen outo kuvio niille, jokka on tottunu vaan tuijottamaan omiin napoihinsa.

Hienoa kuulla. Menee aikansa ennen kuin tajutaan, että toiminta voi olla kannattavaa/kannattavampaa, vaikka kaikkea ei tehdä itse. Pitää osata luottaa toistenkin ammattitaitoon ja omaan johtamistaitoon, sekä kykyyn vaatia tiettyä laatua yhteistyökumppanilta. Tuossa kuviossa saadaan varmasti monta etua.

Lainaus käyttäjältä: KJL - 17.01.10 - klo:20:10

Miten kulloinkin, mutta tää yhteistyökumppani hoitaa viljanviljelypuolen, laadusta tinkimättä, omilla koneillaan eli tavallaan urakoi meille viljanviljelyn kokonaisuutena...  tää on vähä semmonen outo kuvio niille, jokka on tottunu vaan tuijottamaan omiin napoihinsa.

Hienoa kuulla. Menee aikansa ennen kuin tajutaan, että toiminta voi olla kannattavaa/kannattavampaa, vaikka kaikkea ei tehdä itse. Pitää osata luottaa toistenkin ammattitaitoon ja omaan johtamistaitoon, sekä kykyyn vaatia tiettyä laatua yhteistyökumppanilta. Tuossa kuviossa saadaan varmasti monta etua.

täälläki on tehty vähän kaikella lailla.. nurmella yleensä sillai että kasvinviljelijä on hoitanut nurmen perustamisen ja nautatilallinen lannoituksen ja sadonkorjuun..

Aloitit ez6 muka asialla eli tuolla liikevaihdolla ja kun siihen sitten asiallisesti vastasin niin keskityitkin vastauksessasi tyypillisesti tuohon ei-asialliseen puoleen ja jätit tämän asiapuolen sitten kokonaan kommentoimatta? Johtuuko siitä että on helppo heittää että "10 lehmä liikevaihto eroa" mutta sitten kun rupeaa miettimään että liikevaihto ei elätä vaan tulos niin asia onkin ihan toinen. Eiköhän se ole ihan käytännön ero että jos haluaa saada saman tuloksen eli käteen jäävän rahan niin siinä missä c-alueella tehdään yhden robon navetta niin ab-alueella on pakko tehdä kahden robon navetta. Jos siis saman tuloksen haluaa. Jokainen voi sitten tahollaan miettiä että millaisesta riskin lisäyksestä puhutaan? Peltoala, työmäärä, osaaminen jne jne. Ja onhan noita muutama riski sitten realisoitunutkin? Mutta että kun toteat että "miksette perusta" niin kyllä kun vähän asiaa miettii niin löytyyhän siihen kyllä ihan järkisyy. Kynnys investoinnille nousee ab-alueella merkittävästi korkemmaksi kun riski kasvaa. Tämä on se syy minkä takia niitä navetoita sinne c-alueelle nousee paljon reippaammassa tahdissa ja kyllä jokainen ajattelemaan kykenevä sen myöskin ymmärtää.
[/quote]
No tiputetaan ettei työmäärä nouse liikaa, ab tarvii 22 lehmää samaan liikevaihtoon kuin c saa 20:llä eli joutuu olemaan kustannustehokkaampi jos haluaa samoille palkoille. Enkä minä noista tukiasioista päätä. Mutta jos mietitään investointeja vaikka 5v sitten niin eikös etelässä vastaavasti ollu paremmat investointituet? Ja kiintiöitä sai melkein lahjaks vrt c-alue jossa aika monta vuotta maksellaan sillä tukierolla pelkästään niitä kalliimpia kiintiöitä? Ja sitten vielä tuo että järjetöntä jättää ne etelän upeat aukeat hyödyntämättä ja samaan aikaan c:llä raivataan lisää peltoa. No aika kallista raivata ja tukikelvotonta että siinä viimeistään tasoittuu aika paljon. Olisko kuitenkin että jostain se leipänsä on revittävä ja usein sen saa jostain muualta helpommalla. Ja noista porttihinnoista jaksat jauhaa, kenen aattelit siitä hyötyvän? Etelässä on karjatiloja jo melko harvassa ja jokainen haluaa tuottaa eri firmaan toisin kuin c-aleen vahvoilla karjatalousalueilla. Ja montakohan meijeriä meillä olis nykyään jos se olis aikoinaan ollu että lähempänä meijeriä parempi hinta. Siinä on hyvä pohja lähtee keskustelemaan kun hommaa aletaan tehostamaan että kummalles paikkakunnalle jää oma meijeri ja parempi tuottajahinta

Ja montakohan meijeriä meillä olis nykyään jos se olis aikoinaan ollu että lähempänä meijeriä parempi hinta. Siinä on hyvä pohja lähtee keskustelemaan kun hommaa aletaan tehostamaan että kummalles paikkakunnalle jää oma meijeri ja parempi tuottajahinta

Vastaus meijereiden lukumäärään: Ainakin sata ja maidon hinta selvästi alle EU-tason

Se on vaan noiden investointitukipummien ahneus sitä luokkaa ettei mikään riitä, tällä kertaa yrittävät savustaa pienet tilat ulos jollain maidonkeräilymaksulla tms. pistehinnoittelulla.

Lainaus käyttäjältä: ezo6 - 19.01.10 - klo:10:47

Ja montakohan meijeriä meillä olis nykyään jos se olis aikoinaan ollu että lähempänä meijeriä parempi hinta. Siinä on hyvä pohja lähtee keskustelemaan kun hommaa aletaan tehostamaan että kummalles paikkakunnalle jää oma meijeri ja parempi tuottajahinta

Vastaus meijereiden lukumäärään: Ainakin sata ja maidon hinta selvästi alle EU-tason

Se on vaan noiden investointitukipummien ahneus sitä luokkaa ettei mikään riitä, tällä kertaa yrittävät savustaa pienet tilat ulos jollain maidonkeräilymaksulla tms. pistehinnoittelulla.

Tässä piilee osa totuudesta...