taitaa suomessa yksikkökokoja rajottaa yksistään hajallaan olevat pienet peltotilikut
lissää ei sais raivata
ja ajella issoilla konneilla kymmenijä kilometrejä tietä mihin ei taho mahtuva etes kahelle kaistalle
siinä mennee viimestää välit rahavaan ja vilijelijöitten väliltä kehenoksi

eikä paskan ja rehun ajossa oikeen voi käyttää etes palluukuorma systeemijä

Lainaus käyttäjältä: ENTER - 14.01.10 - klo:09:23

taitaa suomessa yksikkökokoja rajottaa yksistään hajallaan olevat pienet peltotilikut
lissää ei sais raivata
ja ajella issoilla konneilla kymmenijä kilometrejä tietä mihin ei taho mahtuva etes kahelle kaistalle
siinä mennee viimestää välit rahavaan ja vilijelijöitten väliltä kehenoksi

eikä paskan ja rehun ajossa oikeen voi käyttää etes palluukuorma systeemijä

Paitsi jos isot yksiköt perustetaan etelään? Tämä "oma aukea" tässä niin on kahden kilometrin säteellä parisataa hehtaaria. Ja isoja lohkoja, keskikoko varmaan 5 hehtaarin luokkaa. Monta omistajaa tietty. Ja kun ajelee tästä kakkostietä vaikka tai sitten kumpaa vaan Turku-Tampere tietä niin tuollaisia 100 hehtaarin aukeita löytyy aika tiheään niidenkin teiden varsilta.

Mellilän kohdilla aukean koko taidetaan mitata tuhansissa hehtaareissa? Lounais-Suomi on kyllä niin täynnä possua että taitaisi pikemmin joku Salo-Tampere-Kouvola olla hyvää navetantonttia?

Kokoluokista puheen ollen KM:n kaasukuivurijuttua luin aamulla vessassa, 400 hehtaarin talokin käyttää liittoutumisstrategiaa päästäkseen elinkelpoiseen kokoluokkaan viljatilana ja tietysti kansainvälisesti vertaillen.

Lainaus käyttäjältä: ENTER - 14.01.10 - klo:09:23

taitaa suomessa yksikkökokoja rajottaa yksistään hajallaan olevat pienet peltotilikut
lissää ei sais raivata
ja ajella issoilla konneilla kymmenijä kilometrejä tietä mihin ei taho mahtuva etes kahelle kaistalle
siinä mennee viimestää välit rahavaan ja vilijelijöitten väliltä kehenoksi

eikä paskan ja rehun ajossa oikeen voi käyttää etes palluukuorma systeemijä

Paitsi jos isot yksiköt perustetaan etelään? Tämä "oma aukea" tässä niin on kahden kilometrin säteellä parisataa hehtaaria. Ja isoja lohkoja, keskikoko varmaan 5 hehtaarin luokkaa. Monta omistajaa tietty. Ja kun ajelee tästä kakkostietä vaikka tai sitten kumpaa vaan Turku-Tampere tietä niin tuollaisia 100 hehtaarin aukeita löytyy aika tiheään niidenkin teiden varsilta.

No miksette perusta? Maidosta on maksettu koko EU-ajan Suomessa ja maksetaan edelleen erittäin kilpailukykyistä hintaa ja tuet päälle. AB-alueella tarvii tietty noin 110 lehmää samaan liikevaihtoon kuin C1/2 saa 100:sta lehmästä. C-alueen parhaat viljelyalueet tietysti hyötyy tuosta erosta mutta pääosa kelle se tuki on mitoitettu voi vaan haaveilla tuosta esim. 100:sta lehmästä.(Jos siinä nyt jotain haaveilemista on ) Voihan sen navetan vielä sinne kiviseen ja mäkiseen mettään tehdä mutta peltoa tuskin Taitaa olla oma saamattomuus tän etelän valituskansan suurin synti, täällä vaan jauhetaan pohjoisen valitusta kansasta ja laskeskellaan miten sais tukia jos olis maidontuottaja ja asuis ivalossa

Tornion navettahanke oli pelkkää tukialueiden välistä puukotusta, taas nähdään miten luotu järjestelmä ruokkii sen omia tarkoitusperiä. Puhumattakaan miten tämän kaltaiset julkisuuspuuhailut vaikuttavat suomalaisen maataloustuotannon tulevaisuuden kilpailukykyyn, sekä asenteisiin yhteiskunnassa että myös eri virkamiestahoilla.


Ainoa asiapitoinen kommentti on tullut UCD:ltä. Miten suomalainen maatalous voi kehittyä jos lisätään pelkkiä kattoja jos perusta mätänee koko ajan? Tukileikkuria myös pienille tiloille joissa tuloista suurin osa kertyy muusta kuin pääelinkeinosta sekä myös tiloille joiden tuotannon ylläpito perustuu pelkästään tukien nauttimiseen. Mitä hyötyä on tukea toimintaa jossa ideana ei ole edes toiminnan kehittäminen kannattavan liiketoiminnan suuntaan? Tukileikkurista jäljelle jäävät rahat voitaisiin sijoittaa maatalouden aitoon kehittämiseen, niin ihmisten, eläinten kuten myös ympäristön hyvinvoinnin kehittämiseen.

Ei navetan kokoa ole milläänlailla rajoitettu. Maksaja vaan ilmoittaa, mihinasta haluaa antaa hommaan ylimääräistä tukea. Ison yksikön pitäisi tulla toimeen jo omillaankin.

Urjalassa - Taikayön tienoolla on hyvä reilumman yksikön sijoituspaikka. Jopa Urjalan seutukaavassa on maininta että Nuutäjärven alue on vahvaa maidontuotantoaluetta. Meillä täällä keskilehmäluku maitotiloilla on 86,75 lehmää per tila.

Urjalassa on omaa meijeritoimintaa. Meillä täällä on oma maitoautoliikkenniöitsijä, jolla alla pakasta vedetty kalusto.

Nuutajärveltä mennään mihin ilmansuuntaan hyvänsä, niin aina on alta 15 kilometrin yli kymmenentuhannen hehtaarin peltoaukea.

Urjalasta 100 kilometriä mihinpäin hyvänsä on isot kuluttajakeskittymät, --> utareesta maitolasiin lyhyt matka --> kustannustehokasta.

Ei se että eilen Riston kanssa asemakaavaan sijoitettiin 1150 lehmän navetto, vaan se että niitä piirrettiin kolme rinnakkain 

1793 Kartanon omistaja De Pont perusti lasitehtaan Nuutajärvelle maatilan viereen ja nyt entinen lasinpuhaltaja on mukana puuhaamassa perustaa maitotila lasitehtaan kupeeseen. Tehään just toisinpäin. Tavoitteena kiistatta Urjalan paras työpaikka.

Olen tässä ikäni ollu puuhastelemassa maidontuotannon kanssa ja mä vain aion jatkaa tällä valitulla saralla...

Kateudesta pari kaneettia:
Yleensä pidetään että kiima on elämää ylläpitävä voima, mutta Suomessa se on kateus
Eero jo puhallusverstaan mestarina työn lomassa kertoili että kyllä hän sen tietää että kateus vie kalatkin järvestä, mutta kun hältä se vei katiskan

Ei navetan kokoa ole milläänlailla rajoitettu. Maksaja vaan ilmoittaa, mihinasta haluaa antaa hommaan ylimääräistä tukea. Ison yksikön pitäisi tulla toimeen jo omillaankin.

näin mut alarajaa kannatan harrasteviljelmät tulis siirtää oikeille viljelijöille nimellisellä ha vuokral nii saaraan joku roti näille tukieläteille

Lainaus käyttäjältä: Make - 14.01.10 - klo:11:59

Ei navetan kokoa ole milläänlailla rajoitettu. Maksaja vaan ilmoittaa, mihinasta haluaa antaa hommaan ylimääräistä tukea. Ison yksikön pitäisi tulla toimeen jo omillaankin.

näin mut alarajaa kannatan harrasteviljelmät tulis siirtää oikeille viljelijöille nimellisellä ha vuokral nii saaraan joku roti näille tukieläteille

Yks helvetin kommari säkin...

Pelko johtuu siitä kun itse ei uskalleta tehdä mitään, ja sit tullaan kateellisiksi jos joku ottaa velkaa ja yrittää, ja mikä pahinta vielä menestyy se on kauheaa…..

Tälläistä saa aikaan päättäjät/isännät/ henkilöt joiden elämä on jäänyt siihen pienen navetan ja talon väliin ja jos puhutaan ja keskustellaan niin se asioiden vaihto on saman henkisen naapurin kanssa.
Kyllä suomessa tuotettu elintarvike kuitenkin on aika puhdasta ja myyntivaltteja/vientivaltteja olis useita jos niitä käytettäis oikein ja hyvin, ne vaan täällä suomessa käytetään sit vasta kun on jo liian myöhäistä ja  on tosiaan pakkosauma ja siinä vaiheessa vasta kun tuottajahintaa ei saada enää riittävän ylös mietitään uutta……  ei ennen kuin on pakko

Ja myös Tiloja ei hirveästi kehitetä ennen kuin on pakko, jos on 10-30 lehmää talossa ja siihen menee pariskunnan työ aika niin onko se järkevää tuottamista?? Toiset pariskunnat lypsää 250 lehmää samalla työ määrällä (ehkä hieman ääripäät mutta kuitenkin)

Moni itkee kun ei kannata ja lehmiä tosiaan on 20 ja 2 hölöä töissä…ja pitäs olla kalustokin kunnossa kun siihen on totuttu monena vuonna hinnan ollessa hyvänä…
Kyllä suomen maatalous tarvisi aika lailla rakennemuutosta mutta se kehittyy hiljaa ikävä kyllä, onneksi on nuoria jotka uskaltavat kehittää  oikeaan suuntaan….. ja onneksi niitä vanhempiakin että olis oikeasti tiloja mitä siirtää isältä pojalle… kenen poika haluaa työlään 30 paikkaisen parisinavetan?? (no se tietty joka ei saa ees akkaa)

Harvinaisen paljon asiaa yhdessä viestissä tällä palstalla

Näitä esimerkkejä löytyy kyllä surullisen paljon

Lainaus käyttäjältä: apilas - 14.01.10 - klo:13:13

Lainaus käyttäjältä: Make - 14.01.10 - klo:11:59

Ei navetan kokoa ole milläänlailla rajoitettu. Maksaja vaan ilmoittaa, mihinasta haluaa antaa hommaan ylimääräistä tukea. Ison yksikön pitäisi tulla toimeen jo omillaankin.

näin mut alarajaa kannatan harrasteviljelmät tulis siirtää oikeille viljelijöille nimellisellä ha vuokral nii saaraan joku roti näille tukieläteille

Yks helvetin kommari säkin...

tukielätti hiljaa

Kyllä tää käsite "perhekoon navetta" lähtee hyvin pitkälle myös tuolta maatalousoppilaitoksista, kun oppilaat ikään kuin kasvaa siellä koulujen (nykymittapuun mukaan pienissä) parsinavetoissa siihen tiettyyn 20-25 kokoluokkaan. Samalla hyvin useille oppilaille muodostuu negatiivinen käsitys navettatöistä, kun "korvaaminen" hyvin usein käsittää ylimääräisiä navettavuoroja.

Miksi edes nähtäisiin suurempia kuvioita, kun opetetaan jo alusta pitäen päin persettä?

Ei... en ole ollut oppilaana missään maatalousoppilaitoksessa, eikä tämä kohdistu erityisesti mihinkään tiettyyn kouluun...

Lainaus käyttäjältä: Make - 14.01.10 - klo:11:59

Ei navetan kokoa ole milläänlailla rajoitettu. Maksaja vaan ilmoittaa, mihinasta haluaa antaa hommaan ylimääräistä tukea. Ison yksikön pitäisi tulla toimeen jo omillaankin.

näin mut alarajaa kannatan harrasteviljelmät tulis siirtää oikeille viljelijöille nimellisellä ha vuokral nii saaraan joku roti näille tukieläteille

Eiköhän meillä tukia perustella "eurooppalaisella monivaikutteisen maatalouden mallilla" ja muilla ei-tuotannollisilla syillä. Jos tukea halutaan maksaa "maaseudun elävänä pitämisellä", "monimuotoisuudella", ja sellaisilla syillä, niin kyllä oletetun vastineenkin tukieuroille pitäisi olla tätä.

Alarajan laittaminen on hiukka hankalaa: pienen yksikön voi toteuttaa aika pienillä pääomakuluilla (peltoorit korviin traktorissa, lapioon tartutaan muutenkin kun sen siirtämiseksi koneen tieltä ym.), kekseliäisyydestä rankaiseminen apilaksen ehdottamalla tavalla ei tule toimimaan.

Tukikaton tulisi olla jollain lailla liukuva, ettei mennä kanapuolelta tuttuun hallinnon määrittelemään yksikkökokoon. Jos suuruuden ekonomiaa oikeasti on olemassa, niin pitäisi tuottaa heikommallakin tuella.

Se, ettei tuhannen lehmän navetoita tule sinne etelän upeille aukeille kertoo varmaan tämänhetkisen maankäytön ja/tai vaihtoehtoisten tekemisten kannattavuudesta - ei ole pakkoa eli tarvetta ottaa riskiä tai tehdä enempää.

Petri

Mitä järkeä tehdä suurnavetta aabee-alueelle, jos jo ceeykkösellä saat noin 40000 euroa / sata ammua enämpi pätäkkää?

Mitä järkeä tehdä suurnavetta aabee-alueelle, jos jo ceeykkösellä saat noin 40000 euroa / sata ammua enämpi pätäkkää?

Onhan homma tältä osin vaikeampaa A ja B alueilla, mutta on syytä muistaa että hyvin hoidettu karja pärjää ilman tuota 40 k€:n bonustakin. Sitä 40 000 euroa "ei saa" vaan se täytyy kuitenkin jotenkin ansaita.

Lainaus käyttäjältä: mah - 15.01.10 - klo:06:02

Mitä järkeä tehdä suurnavetta aabee-alueelle, jos jo ceeykkösellä saat noin 40000 euroa / sata ammua enämpi pätäkkää?

Onhan homma tältä osin vaikeampaa A ja B alueilla, mutta on syytä muistaa että hyvin hoidettu karja pärjää ilman tuota 40 k€:n bonustakin. Sitä 40 000 euroa "ei saa" vaan se täytyy kuitenkin jotenkin ansaita.

Motivoi tekeen asiat paremmin kun ei ole yrittämistä tappavaa yhteiskunnallista "holhousta" ja kannustinloukkua.

Vaikka tukia tulis kuin keleesti ja siitä kahisevaa, lehmä ei tee sillä mitään. Lehmä tietää rahasta yhtäpaljon kuin sika pohjantähdestä.

Lehmä tarvii ruohoo, monta lehmää tarvii paljon ruohoo ja se sitoo pinta-alaa, jota etelässä on

Tuotanto on järjetöntä ja vääristynyttä, jos vaikka esim. lopputuote pitää kuskata yli 150 km kaikenmaailman kuljetustukien avulla.