Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Lietettä nurmelle  (Luettu 26360 kertaa)

Adam Smith

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 10972
  • Gee!!
Vs: Lietettä nurmelle
eikait sillä ilmastuksella muuta saada aikaan kuin se että typet haihtuu ilmaan, sitten saa levittää hieman enemmän lietettä hehtaarille!

Typpitappiot (kokonaistypestä) noin 10%, liukoisen määrä pysyy ennallaan tai lisääntyy, ei vaikuta satotasoon ainakaan laskevasti, liete muuttuu juoksevammaksi, ei tartu niin paljoa kasvustoon, rehun (mikrobiologinen) laatu useimmiten hieman parempi.

Petri

Mitenkäs energiankulutus vs. saavutettu hyöty??
                   
*****ilu on jokamiehenoikeus ja syytteen saa vasta se joka lyö.

SKF

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2539
Vs: Lietettä nurmelle
Onko raatilla kokemusta paskamankelista eli separoinnista? kummottia koneksia ja lopputuloksia?

Petri

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5274
Vs: Lietettä nurmelle
eikait sillä ilmastuksella muuta saada aikaan kuin se että typet haihtuu ilmaan, sitten saa levittää hieman enemmän lietettä hehtaarille!

Typpitappiot (kokonaistypestä) noin 10%, liukoisen määrä pysyy ennallaan tai lisääntyy, ei vaikuta satotasoon ainakaan laskevasti, liete muuttuu juoksevammaksi, ei tartu niin paljoa kasvustoon, rehun (mikrobiologinen) laatu useimmiten hieman parempi.

Petri

Mitenkäs energiankulutus vs. saavutettu hyöty??

Tässäpä hyvä kysymys! Suoraa hygieniavaikutusta (taudinaiheuttajien väheneminen lietteessä) varten tarvitaan vähintään 3 vko >25 astetta, tai korkeampi lämpötila/lyhyempi aika. Mutta hajuhaitan pieneneminen ja juoksevuuden paraneminen saavutetaan jo hyvin lyhyellä pyörityksellä, sopivan/riittävän tehokkaalla vehkeellä viikko riittää hyvin, aika vähäinenkin lämpötilan nousu riittää. Jos itsellä olisi lietettä, niin luulen, että mullokselle ja ehkä nurmilevitystäkin varten ilmastaisin juuri tuolleen "kevyesti". Ellei sitten olisi jotain selkeää ongelmaa tilalla (virusripuleita ym.), sitten perustellisemmin ainakin nurmilevitystä varten.

Sitten tietysti, jos lietettä  tulisi enemmän (vaikka yli 4 mottia/päivä), mutta kuitenkin niin vähän, ettei kaasutus kannata, niin sitten ehkä jatkuvatoiminen ilmastus, josta lämpö talteen. Siinä lämpötilat pyörii 40-50 asteen välillä, jolloin syntyvällä lämmöllä voisi olla jotain käyttöä ainakin lypsykarjarakennuksissa.

Petri
aikanaan muutaman vuoden lietettä kuplittaneena

mlahti

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2445
Vs: Lietettä nurmelle
meillä kohta 20 v pintalevitetty lietettä keväisin ja 1. niiton jälkeen. kesän levitys pitää tehdä mahdollisimman nopeasti sadonkorjuun jälkeen.. näppituntumalta valkuaislisä on helpompi ja halvempi antaa valkuaisrehuna, esim rypsi, kuin keinolannoitteena. tää tietysti pätee silloin kun säilörehua on riittävästi, eikä tarvi hakea määrää..   

Maalaispoika

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2644
  • Nothing runs like a deere
Vs: Lietettä nurmelle
näppituntumalta valkuaislisä on helpompi ja halvempi antaa valkuaisrehuna, esim rypsi, kuin keinolannoitteena. tää tietysti pätee silloin kun säilörehua on riittävästi, eikä tarvi hakea määrää..

Eikös nyt ole justiin laskettu, että kustannusten noustessa säästöä saa vain käyttämällä paljon hyvää säilörehua ja vähän ostorehuja. Näin ainakin lypsykarjoilla.
Sääliä saa pyytämättäki, kateus pitää ansaata.

Adam Smith

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 10972
  • Gee!!
Vs: Lietettä nurmelle
näppituntumalta valkuaislisä on helpompi ja halvempi antaa valkuaisrehuna, esim rypsi, kuin keinolannoitteena. tää tietysti pätee silloin kun säilörehua on riittävästi, eikä tarvi hakea määrää..

Eikös nyt ole justiin laskettu, että kustannusten noustessa säästöä saa vain käyttämällä paljon hyvää säilörehua ja vähän ostorehuja. Näin ainakin lypsykarjoilla.

Noinhan se on. Levitystekniikka kohdalleen, niin valkuainenkin on kohdallaan....

Turha päästää ammoniakkia taivaalla käymään välillä, sieltä lannoitteeseen ja rypsiin, kunnes lehmä taasen häämöttää....

Katselin kaiholla jenkkien viljelykiertoa lypsykarjatiloilla. Pääsääntöisesti ei keinolannoitteita, vaan mailanen, maissi ja soija vuorottelivat. Lannoitus hoidettiin siis mailasen typellä lannalla, lisähöysteitä vain mikroravinteisiin......
                   
*****ilu on jokamiehenoikeus ja syytteen saa vasta se joka lyö.

pekkapoika

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 114
Vs: Lietettä nurmelle
Onko raatilla kokemusta paskamankelista eli separoinnista? kummottia koneksia ja lopputuloksia?
Ei ole kokemuksia, mutta takavuosina tätkin vaihtoehtoa aktiivisesti tutkittiin. Nyt oli Agromekissä esittelyssä Kemiran separaattori, joka nappaa fosforin talteen. Teho 7-10 m3/h. Kun tähän vielä lisätään kipsiä, saadaan P-Ca-pitoista maaparannusainetta. Muuten fosfori on ongelma.

KJL

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4084
  • "Aja millä ajat ja Flieglillä loput"
Vs: Lietettä nurmelle
näppituntumalta valkuaislisä on helpompi ja halvempi antaa valkuaisrehuna, esim rypsi, kuin keinolannoitteena. tää tietysti pätee silloin kun säilörehua on riittävästi, eikä tarvi hakea määrää..

Eikös nyt ole justiin laskettu, että kustannusten noustessa säästöä saa vain käyttämällä paljon hyvää säilörehua ja vähän ostorehuja. Näin ainakin lypsykarjoilla.

Noinhan se on. Levitystekniikka kohdalleen, niin valkuainenkin on kohdallaan....

Turha päästää ammoniakkia taivaalla käymään välillä, sieltä lannoitteeseen ja rypsiin, kunnes lehmä taasen häämöttää....

Katselin kaiholla jenkkien viljelykiertoa lypsykarjatiloilla. Pääsääntöisesti ei keinolannoitteita, vaan mailanen, maissi ja soija vuorottelivat. Lannoitus hoidettiin siis mailasen typellä lannalla, lisähöysteitä vain mikroravinteisiin......

Millasia noilla keinoin oli sitten hehtaarisadot. Hehtaareita kuitenkin käytös tolokuttomasti.
tethering holes to their concave windings

Petri

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5274
Vs: Lietettä nurmelle
Millasia noilla keinoin oli sitten hehtaarisadot. Hehtaareita kuitenkin käytös tolokuttomasti.

Ei välttämättä meikäläisittäin huippua, mutta viivan alle jää ihan eri lailla... Se vähenevien rajatuottojen laki. Mutta vakavasti ottaen: palkokasveilla (jenkeissä mailasta ja soijaa, meillä voisi olla apilaa ja hernettä/rypsiä) saadaan valkuaista riittävästi, paskalla kasvuvoimaa muuallekin.

Petri

KJL

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4084
  • "Aja millä ajat ja Flieglillä loput"
Vs: Lietettä nurmelle

Ei välttämättä meikäläisittäin huippua, mutta viivan alle jää ihan eri lailla... Se vähenevien rajatuottojen laki. Mutta vakavasti ottaen: palkokasveilla (jenkeissä mailasta ja soijaa, meillä voisi olla apilaa ja hernettä/rypsiä) saadaan valkuaista riittävästi, paskalla kasvuvoimaa muuallekin.

Petri
Noin mä sen vähän ajattelinkin. Mailanen ei oikein tahdo menestyä tää. No jossain toki on kokeiltu, mut isommas mittakaavas ei. Etelä- ja Keski-Suomeen pitäs sopia, savi, hiesu, hieta, lämmin paikka, viettävä, jne. Pitäs tota pirua kokeilla kans jollaki pikkupalalla. (Ei tää nyt sentään niin pohjoises olla...)
tethering holes to their concave windings

Petri

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5274
Vs: Lietettä nurmelle
Noin mä sen vähän ajattelinkin. Mailanen ei oikein tahdo menestyä tää. No jossain toki on kokeiltu, mut isommas mittakaavas ei. Etelä- ja Keski-Suomeen pitäs sopia, savi, hiesu, hieta, lämmin paikka, viettävä, jne. Pitäs tota pirua kokeilla kans jollaki pikkupalalla. (Ei tää nyt sentään niin pohjoises olla...)

"Luzerne verträgt keine nasse Füsse" Eli mailanen ei kestä märkiä jalkoja. Ojituksen pitää olla oikeasti kunnossa, pohjavesi syvällä. Silloin metriin ja ylikin menevästä juuristosta on apua.

Olen kerran nähnyt Lehtimäkeä (Suomenselkää, vedenjakajaseutua) kuivana kesänä, kun viljelystien toisella puolella kemiralaiset rakeet eivät olleet kolmeen viikkoon sulaneet kellankalvakassa timoteissa, toisella puolella oli 60-senttistä jykevässä kasvussa olevaa mailasta. Maalaji oli multava hiekkamaa, ojituskunnossa. Kaivoin juuria esille; 60 cm syvyyteen asti pystyin seuraamaan, sitten kävi kuoppa pieneksi ja "lanka" katosi. Eli juuristotutkijoita kuunnellen, yli metrissä oli kärjet.   

Perustaminen pitäisi mailasnurmella tehdä ehkä ihan ilman mitään suojakasveja. Rikkoja ollaan latvottu joskus heinäkuun alussa ja elokuun puolivälissä on tullut jo normaali sr-sato. Mutta; kokeilut pienellä alalla, siellä missä ojitus on kunnossa. Ja lajikkeet vain eestiläisiä tai ruotsalaisia, muut voi unohtaa. Ehkä sirppimailanen, jos sitä vaan saa (Naturcom), on varmin.

Petri

mlahti

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2445
Vs: Lietettä nurmelle
näppituntumalta valkuaislisä on helpompi ja halvempi antaa valkuaisrehuna, esim rypsi, kuin keinolannoitteena. tää tietysti pätee silloin kun säilörehua on riittävästi, eikä tarvi hakea määrää..

Eikös nyt ole justiin laskettu, että kustannusten noustessa säästöä saa vain käyttämällä paljon hyvää säilörehua ja vähän ostorehuja. Näin ainakin lypsykarjoilla.

mutta keinolannoitteiden hinnalla saa aika paljon valkuaisrehua.. rypsi/rapsirouhe on kuitenkin halpaa verrattuna lannoitelaskuun.. ja nurmiin tietysti apila mukaan..

Make

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8362
Vs: Lietettä nurmelle
Mailaskoeilu menossa itsellä ja naapurilla. 3 ha korjattiin viimevuonna ja 3 ha kylvettiin uutta. Naapurilla kymmenkunta hehtaaria. Korjattavat olivat harvoja edellissyksyn kuivuudesta johtuen. Uusi ainakin lähti komeasti. Perustamisvaiheessa annettu paskaa, muuten ei ole lannoitettu. Sato 60% lannoitetuista heinänurmista.
Näissä mailasnurmissa oli jonkinverran pehmeyttä viimesyksynä. Ottaakohan mailanen vetensä pelkästään syvältä, eikä ollenkaan maan pinnalta?
Rypsin valkuainen on laadultaan parempaa kuin säilörehun korkea valkuainen.
Mystinen kesälaatumies

e0777

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 645
Vs: Lietettä nurmelle
Mailanen vaatii hyvään kasvuun lähemmäks 8pH. jos jollain on sellaisia maita niin kannattaa yrittää. muuten ei.

Petri

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5274
Vs: Lietettä nurmelle
Näissä mailasnurmissa oli jonkinverran pehmeyttä viimesyksynä. Ottaakohan mailanen vetensä pelkästään syvältä, eikä ollenkaan maan pinnalta?
Rypsin valkuainen on laadultaan parempaa kuin säilörehun korkea valkuainen.

Ottaa syvältä enemmän, ehkä seoksessa (onhan heinäkasveja mukana seoksessa, onhan!), ehkä pintajuuristoa on vähemmän kuin pelkässä heinämaassa?

Ja tuo pH 8 on noita agraarilegendoja, mutta kyllä kuutosella on lukeman syytä alkaa. Eli "kalkkimyyjän normin mukaan" kalkittu riittää.

Petri