Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: MJ - 16.01.08 - klo:12:32
-
Kertokaapa kokemuksia maitotilalliset nurmelle levityksestä. Alkaa jo näillä lannotteiden hinnoilla tekeen mieli kokeilla.
-
vajaa 30tonnia lietettä ja parisataa kiloa nurmen ykköstä oon käyttäny per sato kahdesti kesässä.Lietettä EI PIDÄ ajaa liian pitkään heinään.Viis vuotta näin toimittu eikä ongelmia :),siis letkulevittimellä
-
vajaa 30tonnia lietettä ja parisataa kiloa nurmen ykköstä oon käyttäny per sato kahdesti kesässä.Lietettä EI PIDÄ ajaa liian pitkään heinään.Viis vuotta näin toimittu eikä ongelmia :),siis letkulevittimellä
Kumpi lannoitteista ei anna panostetun summan arvosta sadonvastetta?
-
Ihan hajalevityksenä on levitetty ensimmäisen teon jälkeen..10-20 tn. Tosin ei tänä kesänä kun oli niin märkää (pelkäsin et jää kohtuu urat).Joillekin aloille toisen teon jälkeen, jos on ajettu syksyllä rehua syöttöön.
yritetty ajaa tihkusateella tai hieman ennen sadetta.
EI ole ollut ongelmia.
-
Viime kesänä ajettiin 50tonnia/ha Joskinin multurilla ja lisäksi salpietaria
100kg kahtapuolen.Kasvustosta huomasi mihin ei ollu levitetty paskaa(heinä lyhyttä ja hailakkaa) mutta apulannan puutumista ei.Lannote lasku pienenee mukavasti.
-
vajaa 30tonnia lietettä ja parisataa kiloa nurmen ykköstä oon käyttäny per sato kahdesti kesässä.Lietettä EI PIDÄ ajaa liian pitkään heinään.Viis vuotta näin toimittu eikä ongelmia :),siis letkulevittimellä
Kumpi lannoitteista ei anna panostetun summan arvosta sadonvastetta?
Tuntiin kun saa lietetettyä hehtaarin,niin levityskustannuksen peittää apulantalaskun keventymisenä.pitempi ajomatka syö kannattavuutta.Hehtaarin levityskulu lietteellä kun jää alle satasen(veroton),niin näillä määrillä kilpailee apulannan kanssa.Lannanarvo nolla,lannoitusvaikutus 4-5euron luokkaa.
-
vajaa 30tonnia lietettä ja parisataa kiloa nurmen ykköstä oon käyttäny per sato kahdesti kesässä.Lietettä EI PIDÄ ajaa liian pitkään heinään.Viis vuotta näin toimittu eikä ongelmia :),siis letkulevittimellä
Kumpi lannoitteista ei anna panostetun summan arvosta sadonvastetta?
Tuntiin kun saa lietetettyä hehtaarin,niin levityskustannuksen peittää apulantalaskun keventymisenä.pitempi ajomatka syö kannattavuutta.Hehtaarin levityskulu lietteellä kun jää alle satasen(veroton),niin näillä määrillä kilpailee apulannan kanssa.Lannanarvo nolla,lannoitusvaikutus 4-5euron luokkaa.
Lähinnä tuon apulannan suhteen että tuoko panostetut rahansa takaisin sadonlisänä verrattuna lietteen tuomaan hyötyyn? Oletko kokeillut esim. jakaa jotain lohkoa kahteen eri koepalaan jossa toiseen vedät pelkän lietteen ja toiseen lisäksi apulannan? Varsinkin multaimella vedettynä lanta paremmin kasvien käytössä jolloin apulanta jää tarpeettomaksi. Kalkituksella muuten pelto kuntoon.
-
Viime kesänä ajettiin 50tonnia/ha Joskinin multurilla ja lisäksi salpietaria
100kg kahtapuolen.Kasvustosta huomasi mihin ei ollu levitetty paskaa(heinä lyhyttä ja hailakkaa) mutta apulannan puutumista ei.Lannote lasku pienenee mukavasti.
Johtopäätös tuosta... apulanta kannattanee jättää kokonaan pois.
Kun on kuivalantazysteemi, oon ajanu pelekkää lehemänkusta nurmelle toiselle sadolle, tihkusateella tai ennen sadetta hajalevityksenä yleensä 30 mottia hehtaarille. Kusettamattomat kohdat huomaa kans vaaleina ja heikkoina. Letkut tai jokku pikkukiekolliset multainvärkit olis kyllä kivat.
-
vajaa 30tonnia lietettä ja parisataa kiloa nurmen ykköstä oon käyttäny per sato kahdesti kesässä.Lietettä EI PIDÄ ajaa liian pitkään heinään.Viis vuotta näin toimittu eikä ongelmia :),siis letkulevittimellä
Kumpi lannoitteista ei anna panostetun summan arvosta sadonvastetta?
Tuntiin kun saa lietetettyä hehtaarin,niin levityskustannuksen peittää apulantalaskun keventymisenä.pitempi ajomatka syö kannattavuutta.Hehtaarin levityskulu lietteellä kun jää alle satasen(veroton),niin näillä määrillä kilpailee apulannan kanssa.Lannanarvo nolla,lannoitusvaikutus 4-5euron luokkaa.
Lähinnä tuon apulannan suhteen että tuoko panostetut rahansa takaisin sadonlisänä verrattuna lietteen tuomaan hyötyyn? Oletko kokeillut esim. jakaa jotain lohkoa kahteen eri koepalaan jossa toiseen vedät pelkän lietteen ja toiseen lisäksi apulannan? Varsinkin multaimella vedettynä lanta paremmin kasvien käytössä jolloin apulanta jää tarpeettomaksi. Kalkituksella muuten pelto kuntoon.
Tuo apulanta lissäys hiukka niiku natriumin ja sinkin takia,viimekesältä ei ainakaan liukenematonta lantaa jaa,toisin kuin toissakesä ;)
-
Vuodesta -85 on lietettä ajettu nurmille ensimmäisen sadon jälkeen. 22 vuotta ajettiin multauslaitteella ja viime kesänä ensimmäistä kertaa letkulevittimellä. Multauslaitteella sai lietettä menemään reilusti ja silloin ei apulantaa käytetty lisäksi ollenkaan. Nyt letkuilla ajettaessa levitysmäärä on pidetty kohtuullisena (30 m3/ha) ja sen lisäksi on levitetty 150-200 kg apulantaa hehtaarille. Letkuihin siirtyminen tapahtui lähinnä työn tehostamisen takia ja lisäksi ajo onnistuu nyt myös kivisille lohkoille. Multaimen jälkeen oli tapana ajaa pellot vielä jyrällä kivien painamiseksi maahan. Nykyisillä matalamultaimilla tuskin on niitä ongelmia.
-
Uudet ympäristötuki ehdot taitaa rajoittaa noita karjanlannan käyttömääriä hehtaaria kohden. Eikös karjanlannassa saa antaa fosforia vaan 30 kg/ha, ja kemiralaisessa loput? :o
-
Eikös karjanlannassa saa antaa fosforia vaan 30 kg/ha, ja kemiralaisessa loput? :o
Kyllähän se niitä huippumääriä rajoittaa, mutta taulukkoarvojen mukaan naudan lietelannassa on fosforia 0,5 kg/tn, eli 30 m3/ha antaa 15 kiloa. Taitaa nitraattidirektiivin typpi tulla ensin vastaan.
-
Monivuotisilla nurmillahan saa käyttää sen 30kg/ha, muuten 15kg. Luetaankohan keväällä suojaviljaan perustettava nurmi monivuotiseksi? Muutenhan tuo rajoittaa kuivikelannan käyttöä aika rajusti. :-\
-
Lietteen syksylevitys 15.9 mennessä nurmille on tehnyt kolme satoa kesässä-korjuumallista uudestaan houkuttelevan. Viime syksynä levittelin korjatuille nurmille koemielessä, saas nähdä onko keväällä mitään jäljellä ;)
-
Kun pellosta on niukkuutta ja kaikki se mitä on täytyy olla nurmella, niin tää paskanlevitys multausvehkelillä antaa sen verran hyviä satoja, et enää ei ainakaan minun kannata ajatellakkaan tavanomaista viljelyä. Melko yksinkertasilla laskutoimituksilla luomu on tällä tavoin kaikkein kannattavin viljelymuoto. Näillä väkilannotteiden hinnoilla tällä tilalla se on noin 30 000 e vuodessa kannattavampaa.. siis tällä tilalla. Lietteen multaus on todella tehokas tapa lisätä satoa, eikä meikäläisen kokemuksella laatutappioita synny.30-40tn/ha/ korjuu Vogelsagin multaimella apilanurmeen on meikäläisen systeemi, ja rehut on toistaseksi riittäny.
-
Kertokaapa kokemuksia maitotilalliset nurmelle levityksestä. Alkaa jo näillä lannotteiden hinnoilla tekeen mieli kokeilla.
-baatos ei ruiskuta nurmille.
-baatos päästelee siemenroiskeet pakaroille....
-
Monivuotisilla nurmillahan saa käyttää sen 30kg/ha, muuten 15kg. Luetaankohan keväällä suojaviljaan perustettava nurmi monivuotiseksi?
Kai se riippuu siitä, korjataanko suojavilja puimalla, vai tehdäänkö se vihantana rehuksi ja korjataan vielä toinenkin sato rehuksi.
-
no joo voihan sitä lieteeellä nurmea lannotella mutta ilman apulantaa kyllä jää valkuaiset nurmessa aivan liian alhaiseksi ainakin maidontuotantoa ajatellen ja minulla on sellanen käsitys siitä hommasta että nurmet pitää uusia nopeammin jos lietettä niillä käyttää rehunteon välissä ??? ??? 8) ;D
-
oottako levittäneet kuivalantaa nurmelle? meneeköhän se hyötyyn vai hukkaan? meinaan kokeilla itte ens kesänä
-
no joo voihan sitä lieteeellä nurmea lannotella mutta ilman apulantaa kyllä jää valkuaiset nurmessa aivan liian alhaiseksi ainakin maidontuotantoa ajatellen ja minulla on sellanen käsitys siitä hommasta että nurmet pitää uusia nopeammin jos lietettä niillä käyttää rehunteon välissä ??? ??? 8) ;D
- miksi lietelanta jättäisi nurmen valkuaisen alas? Meillä on lietettä ajettu nurmiin muutaman vuoden ajan. Ensin letkulevittimellä ja viime vuonna agrononicin kiekkomultaimella niin kevät-kuin kesäsatoon. Nyt syötössä kevätsatoa, jonka mukaan D-arvo 69,raakavalkuainen 15,8%, ry-arvo 0,94, korv.luku 3,1. Kivennäis ja hivenaineet ok. Lannoitus lietteellä 20 tn /ha/ sato, ei growhouta. Nurmen kierto perinteinen 4 nurmea ja vilja(1-2v). Apilaa käytetään nurmiseoksissa, mutta se häipyy kierron aikana.
Parsien kuivituksessa käytetään turvetta 100m3 vuodessa. Sitoo ammoniakkia, lisää lietteen juoksevuutta, mutta tekee navetasta likaisennäköisen.
Ympäristökeskus suhtautui myönteisesti lupakäsittelyssään sijoitukseen. Tässä asiassa olen viranomaisten kanssa yhtä mieltä.
-
Ympäristökeskus suhtautui myönteisesti lupakäsittelyssään sijoitukseen.
Sama juttu meillä letkulevityksen kanssa.
-
pitäs vähän pistää kemiralaasta alkuun kun tuo typpi liukee niin hitaasti tuosta lietteestä.
-
ei 20 tonnilla lietettä tuu nurmille tarpeeksi kyllä typpeä ja siksi valkuainen jää vajaaksi rehussa apila tietysti vähä korvaa asiaa mutta vanhemmissa nurmissa sekin häviää. :-*
-
oottako levittäneet kuivalantaa nurmelle? meneeköhän se hyötyyn vai hukkaan? meinaan kokeilla itte ens kesänä
Hyötyyn tulee, mutta älä tee säilörehua ainakaan enää samana kesänä. Kikkareita menee rehun sekaan ja klostridit + muut virhekäyttäjät juhlii. Jos laidun tai kuivaheinä, niin silloin ihan OK. Näin monesta käyttäjäkokemuksesta ja ruotsalaisista tutkimuksista yhteenvedettynä.
Petri
-
ei 20 tonnilla lietettä tuu nurmille tarpeeksi kyllä typpeä ja siksi valkuainen jää vajaaksi rehussa apila tietysti vähä korvaa asiaa mutta vanhemmissa nurmissa sekin häviää. :-*
Rapsakampi viljelykierto, niin apilakin pysyy paremmin! Ja jos on mahdollisuus erotella erilaisia rehuja eri tuotantovaiheessa oleville eläimille, niin eiköhän esim. hieho- tai ummessaolorehuun riitä vähäisempikin valkuainen?
Petri
-
pitäs vähän pistää kemiralaasta alkuun kun tuo typpi liukee niin hitaasti tuosta lietteestä.
- ei muuten liukene sen hitaammin kuin apulanta, ainakaan sijoitettu liete
-
ei muuten liukene sen hitaammin kuin apulanta, ainakaan sijoitettu liete
Taitaa riippua lietteestä, kyllä meillä oli ainakin havaittavissa sijoitusaikana, että pitempään lietteellä kasvaa. Odelmakin lähti liikkeelle eri lailla kuin kemiralaisesta niitetty.
-
Yhteen aikaan puhuttiin lietteen ilmastuksesta onko se menneen talven lumia
-
eikait sillä ilmastuksella muuta saada aikaan kuin se että typet haihtuu ilmaan, sitten saa levittää hieman enemmän lietettä hehtaarille!
-
eikait sillä ilmastuksella muuta saada aikaan kuin se että typet haihtuu ilmaan, sitten saa levittää hieman enemmän lietettä hehtaarille!
Typpitappiot (kokonaistypestä) noin 10%, liukoisen määrä pysyy ennallaan tai lisääntyy, ei vaikuta satotasoon ainakaan laskevasti, liete muuttuu juoksevammaksi, ei tartu niin paljoa kasvustoon, rehun (mikrobiologinen) laatu useimmiten hieman parempi.
Petri
-
eikait sillä ilmastuksella muuta saada aikaan kuin se että typet haihtuu ilmaan, sitten saa levittää hieman enemmän lietettä hehtaarille!
Typpitappiot (kokonaistypestä) noin 10%, liukoisen määrä pysyy ennallaan tai lisääntyy, ei vaikuta satotasoon ainakaan laskevasti, liete muuttuu juoksevammaksi, ei tartu niin paljoa kasvustoon, rehun (mikrobiologinen) laatu useimmiten hieman parempi.
Petri
Mitenkäs energiankulutus vs. saavutettu hyöty??
-
Onko raatilla kokemusta paskamankelista eli separoinnista? kummottia koneksia ja lopputuloksia?
-
eikait sillä ilmastuksella muuta saada aikaan kuin se että typet haihtuu ilmaan, sitten saa levittää hieman enemmän lietettä hehtaarille!
Typpitappiot (kokonaistypestä) noin 10%, liukoisen määrä pysyy ennallaan tai lisääntyy, ei vaikuta satotasoon ainakaan laskevasti, liete muuttuu juoksevammaksi, ei tartu niin paljoa kasvustoon, rehun (mikrobiologinen) laatu useimmiten hieman parempi.
Petri
Mitenkäs energiankulutus vs. saavutettu hyöty??
Tässäpä hyvä kysymys! Suoraa hygieniavaikutusta (taudinaiheuttajien väheneminen lietteessä) varten tarvitaan vähintään 3 vko >25 astetta, tai korkeampi lämpötila/lyhyempi aika. Mutta hajuhaitan pieneneminen ja juoksevuuden paraneminen saavutetaan jo hyvin lyhyellä pyörityksellä, sopivan/riittävän tehokkaalla vehkeellä viikko riittää hyvin, aika vähäinenkin lämpötilan nousu riittää. Jos itsellä olisi lietettä, niin luulen, että mullokselle ja ehkä nurmilevitystäkin varten ilmastaisin juuri tuolleen "kevyesti". Ellei sitten olisi jotain selkeää ongelmaa tilalla (virusripuleita ym.), sitten perustellisemmin ainakin nurmilevitystä varten.
Sitten tietysti, jos lietettä tulisi enemmän (vaikka yli 4 mottia/päivä), mutta kuitenkin niin vähän, ettei kaasutus kannata, niin sitten ehkä jatkuvatoiminen ilmastus, josta lämpö talteen. Siinä lämpötilat pyörii 40-50 asteen välillä, jolloin syntyvällä lämmöllä voisi olla jotain käyttöä ainakin lypsykarjarakennuksissa.
Petri
aikanaan muutaman vuoden lietettä kuplittaneena
-
meillä kohta 20 v pintalevitetty lietettä keväisin ja 1. niiton jälkeen. kesän levitys pitää tehdä mahdollisimman nopeasti sadonkorjuun jälkeen.. näppituntumalta valkuaislisä on helpompi ja halvempi antaa valkuaisrehuna, esim rypsi, kuin keinolannoitteena. tää tietysti pätee silloin kun säilörehua on riittävästi, eikä tarvi hakea määrää..
-
näppituntumalta valkuaislisä on helpompi ja halvempi antaa valkuaisrehuna, esim rypsi, kuin keinolannoitteena. tää tietysti pätee silloin kun säilörehua on riittävästi, eikä tarvi hakea määrää..
Eikös nyt ole justiin laskettu, että kustannusten noustessa säästöä saa vain käyttämällä paljon hyvää säilörehua ja vähän ostorehuja. Näin ainakin lypsykarjoilla.
-
näppituntumalta valkuaislisä on helpompi ja halvempi antaa valkuaisrehuna, esim rypsi, kuin keinolannoitteena. tää tietysti pätee silloin kun säilörehua on riittävästi, eikä tarvi hakea määrää..
Eikös nyt ole justiin laskettu, että kustannusten noustessa säästöä saa vain käyttämällä paljon hyvää säilörehua ja vähän ostorehuja. Näin ainakin lypsykarjoilla.
Noinhan se on. Levitystekniikka kohdalleen, niin valkuainenkin on kohdallaan....
Turha päästää ammoniakkia taivaalla käymään välillä, sieltä lannoitteeseen ja rypsiin, kunnes lehmä taasen häämöttää....
Katselin kaiholla jenkkien viljelykiertoa lypsykarjatiloilla. Pääsääntöisesti ei keinolannoitteita, vaan mailanen, maissi ja soija vuorottelivat. Lannoitus hoidettiin siis mailasen typellä lannalla, lisähöysteitä vain mikroravinteisiin......
-
Onko raatilla kokemusta paskamankelista eli separoinnista? kummottia koneksia ja lopputuloksia?
Ei ole kokemuksia, mutta takavuosina tätkin vaihtoehtoa aktiivisesti tutkittiin. Nyt oli Agromekissä esittelyssä Kemiran separaattori, joka nappaa fosforin talteen. Teho 7-10 m3/h. Kun tähän vielä lisätään kipsiä, saadaan P-Ca-pitoista maaparannusainetta. Muuten fosfori on ongelma.
-
näppituntumalta valkuaislisä on helpompi ja halvempi antaa valkuaisrehuna, esim rypsi, kuin keinolannoitteena. tää tietysti pätee silloin kun säilörehua on riittävästi, eikä tarvi hakea määrää..
Eikös nyt ole justiin laskettu, että kustannusten noustessa säästöä saa vain käyttämällä paljon hyvää säilörehua ja vähän ostorehuja. Näin ainakin lypsykarjoilla.
Noinhan se on. Levitystekniikka kohdalleen, niin valkuainenkin on kohdallaan....
Turha päästää ammoniakkia taivaalla käymään välillä, sieltä lannoitteeseen ja rypsiin, kunnes lehmä taasen häämöttää....
Katselin kaiholla jenkkien viljelykiertoa lypsykarjatiloilla. Pääsääntöisesti ei keinolannoitteita, vaan mailanen, maissi ja soija vuorottelivat. Lannoitus hoidettiin siis mailasen typellä lannalla, lisähöysteitä vain mikroravinteisiin......
Millasia noilla keinoin oli sitten hehtaarisadot. Hehtaareita kuitenkin käytös tolokuttomasti.
-
Millasia noilla keinoin oli sitten hehtaarisadot. Hehtaareita kuitenkin käytös tolokuttomasti.
Ei välttämättä meikäläisittäin huippua, mutta viivan alle jää ihan eri lailla... Se vähenevien rajatuottojen laki. Mutta vakavasti ottaen: palkokasveilla (jenkeissä mailasta ja soijaa, meillä voisi olla apilaa ja hernettä/rypsiä) saadaan valkuaista riittävästi, paskalla kasvuvoimaa muuallekin.
Petri
-
Ei välttämättä meikäläisittäin huippua, mutta viivan alle jää ihan eri lailla... Se vähenevien rajatuottojen laki. Mutta vakavasti ottaen: palkokasveilla (jenkeissä mailasta ja soijaa, meillä voisi olla apilaa ja hernettä/rypsiä) saadaan valkuaista riittävästi, paskalla kasvuvoimaa muuallekin.
Petri
Noin mä sen vähän ajattelinkin. Mailanen ei oikein tahdo menestyä tää. No jossain toki on kokeiltu, mut isommas mittakaavas ei. Etelä- ja Keski-Suomeen pitäs sopia, savi, hiesu, hieta, lämmin paikka, viettävä, jne. Pitäs tota pirua kokeilla kans jollaki pikkupalalla. (Ei tää nyt sentään niin pohjoises olla...)
-
Noin mä sen vähän ajattelinkin. Mailanen ei oikein tahdo menestyä tää. No jossain toki on kokeiltu, mut isommas mittakaavas ei. Etelä- ja Keski-Suomeen pitäs sopia, savi, hiesu, hieta, lämmin paikka, viettävä, jne. Pitäs tota pirua kokeilla kans jollaki pikkupalalla. (Ei tää nyt sentään niin pohjoises olla...)
"Luzerne verträgt keine nasse Füsse" Eli mailanen ei kestä märkiä jalkoja. Ojituksen pitää olla oikeasti kunnossa, pohjavesi syvällä. Silloin metriin ja ylikin menevästä juuristosta on apua.
Olen kerran nähnyt Lehtimäkeä (Suomenselkää, vedenjakajaseutua) kuivana kesänä, kun viljelystien toisella puolella kemiralaiset rakeet eivät olleet kolmeen viikkoon sulaneet kellankalvakassa timoteissa, toisella puolella oli 60-senttistä jykevässä kasvussa olevaa mailasta. Maalaji oli multava hiekkamaa, ojituskunnossa. Kaivoin juuria esille; 60 cm syvyyteen asti pystyin seuraamaan, sitten kävi kuoppa pieneksi ja "lanka" katosi. Eli juuristotutkijoita kuunnellen, yli metrissä oli kärjet.
Perustaminen pitäisi mailasnurmella tehdä ehkä ihan ilman mitään suojakasveja. Rikkoja ollaan latvottu joskus heinäkuun alussa ja elokuun puolivälissä on tullut jo normaali sr-sato. Mutta; kokeilut pienellä alalla, siellä missä ojitus on kunnossa. Ja lajikkeet vain eestiläisiä tai ruotsalaisia, muut voi unohtaa. Ehkä sirppimailanen, jos sitä vaan saa (Naturcom), on varmin.
Petri
-
näppituntumalta valkuaislisä on helpompi ja halvempi antaa valkuaisrehuna, esim rypsi, kuin keinolannoitteena. tää tietysti pätee silloin kun säilörehua on riittävästi, eikä tarvi hakea määrää..
Eikös nyt ole justiin laskettu, että kustannusten noustessa säästöä saa vain käyttämällä paljon hyvää säilörehua ja vähän ostorehuja. Näin ainakin lypsykarjoilla.
mutta keinolannoitteiden hinnalla saa aika paljon valkuaisrehua.. rypsi/rapsirouhe on kuitenkin halpaa verrattuna lannoitelaskuun.. ja nurmiin tietysti apila mukaan..
-
Mailaskoeilu menossa itsellä ja naapurilla. 3 ha korjattiin viimevuonna ja 3 ha kylvettiin uutta. Naapurilla kymmenkunta hehtaaria. Korjattavat olivat harvoja edellissyksyn kuivuudesta johtuen. Uusi ainakin lähti komeasti. Perustamisvaiheessa annettu paskaa, muuten ei ole lannoitettu. Sato 60% lannoitetuista heinänurmista.
Näissä mailasnurmissa oli jonkinverran pehmeyttä viimesyksynä. Ottaakohan mailanen vetensä pelkästään syvältä, eikä ollenkaan maan pinnalta?
Rypsin valkuainen on laadultaan parempaa kuin säilörehun korkea valkuainen.
-
Mailanen vaatii hyvään kasvuun lähemmäks 8pH. jos jollain on sellaisia maita niin kannattaa yrittää. muuten ei.
-
Näissä mailasnurmissa oli jonkinverran pehmeyttä viimesyksynä. Ottaakohan mailanen vetensä pelkästään syvältä, eikä ollenkaan maan pinnalta?
Rypsin valkuainen on laadultaan parempaa kuin säilörehun korkea valkuainen.
Ottaa syvältä enemmän, ehkä seoksessa (onhan heinäkasveja mukana seoksessa, onhan!), ehkä pintajuuristoa on vähemmän kuin pelkässä heinämaassa?
Ja tuo pH 8 on noita agraarilegendoja, mutta kyllä kuutosella on lukeman syytä alkaa. Eli "kalkkimyyjän normin mukaan" kalkittu riittää.
Petri
-
Rypsin valkuainen on laadultaan parempaa kuin säilörehun korkea valkuainen.
Tää ei mene aivan noin lineaarisesti. Sr-valkuaisen laatuun ja käytettävyyteen vaikuttaa d-arvo ja kuidun määrä, koska nämä vaikuttavat siihen missä ja miten valkuainen lehmässä vaikuttaa. Korkeaa prosenttia ei kannata tavoitella.
Mailasesta ei ole vielä kokemusta, mutta typensidonnassa on ymmärtääkseni mangaani tärkeä mikroravinne (ainakin apilalla) ja yli 6.5ph on silloin ei-toivottavaa.
-
Rypsin valkuainen on laadultaan parempaa kuin säilörehun korkea valkuainen.
Tää ei mene aivan noin lineaarisesti. Sr-valkuaisen laatuun ja käytettävyyteen vaikuttaa d-arvo ja kuidun määrä, koska nämä vaikuttavat siihen missä ja miten valkuainen lehmässä vaikuttaa. Korkeaa prosenttia ei kannata tavoitella.
***Tottakai pötsin olosuhteet vaikuttaa valkuaisen hyväksikäyttöön, mutta tottahan toki rypsin valkuaiselle on huomattavasti parempi tuotosvaste. Johtunee ohitusvalkuaisen isommasta määrästä. Säilörehun ylimääräinen valkuainen hukkaantuu yleensä ureana pois...
-
***Tottakai pötsin olosuhteet vaikuttaa valkuaisen hyväksikäyttöön, mutta tottahan toki rypsin valkuaiselle on huomattavasti parempi tuotosvaste. Johtunee ohitusvalkuaisen isommasta määrästä. Säilörehun ylimääräinen valkuainen hukkaantuu yleensä ureana pois...
Jees, mut myös toi kasvilajivalikoima ja korjuuaika vaikuttaa. Korkea valkuainen ja alle 70 d-arvo on huonova valkuaista :D Korkea D-arvo ja keskimääräinen valkuainen toimii paljon paremmin, eikä hajurako rypsiin ole niin suuri.
En tarkoita, etteikö rypsin valkuainen olisi hyödyllistä. Lähinnä noi timoteitotuudet hiukan provosoi kommentoimaan, kun asia on kumminkin mennyt eteenpäin.....
-
***Tottakai pötsin olosuhteet vaikuttaa valkuaisen hyväksikäyttöön, mutta tottahan toki rypsin valkuaiselle on huomattavasti parempi tuotosvaste. Johtunee ohitusvalkuaisen isommasta määrästä. Säilörehun ylimääräinen valkuainen hukkaantuu yleensä ureana pois...
Jees, mut myös toi kasvilajivalikoima ja korjuuaika vaikuttaa. Korkea valkuainen ja alle 70 d-arvo on huonova valkuaista :D Korkea D-arvo ja keskimääräinen valkuainen toimii paljon paremmin, eikä hajurako rypsiin ole niin suuri.
***Valkuaisen hyväksikäyttö on parempaa yleisesti, kun pötsissä on riittävästi energiaa. Uskallan olla sun kanssa eri mieltä tuosta hajuraosta rypsiin.
-
näppituntumalta valkuaislisä on helpompi ja halvempi antaa valkuaisrehuna, esim rypsi, kuin keinolannoitteena. tää tietysti pätee silloin kun säilörehua on riittävästi, eikä tarvi hakea määrää..
Eikös nyt ole justiin laskettu, että kustannusten noustessa säästöä saa vain käyttämällä paljon hyvää säilörehua ja vähän ostorehuja. Näin ainakin lypsykarjoilla.
***Tätä kustannussäästöä ovat tilat nyt urakalla harjoittaneet ja tuloksena maidontuotannon lasku Suomessa. Sen seurauksena tehtaita seisotetaan ja maidon tilityskyky laskee. Ostorehujen käyttöä voi toki minimoida, mutta hyvälaatuisen rypsin valkuaisesta ei kannata minimoida.
-
maidontuotannon lasku Suomessa
Höh? Eiköhän syynä ole tuotantoon sidotun tuen ja halvan viljan aiheuttama hörhöily?
-
maidontuotannon lasku Suomessa
Höh? Eiköhän syynä ole tuotantoon sidotun tuen ja halvan viljan aiheuttama hörhöily?
***Ai onko UCD sitä mieltä, että maidontuotannon nopea lasku on eduksi tuotantoalalle tässä markkinatilanteessa?
-
maidontuotannon nopea lasku
Ei, koska maito on jo maassa: Padottu rakennemuutos ja voimaperäisyys tyhjänpäällä.
-
voimaperäisyys tyhjänpäällä.
***toiset sen osaa, toiset taas ei
-
Ostorehujen käyttöä voi toki minimoida, mutta hyvälaatuisen rypsin valkuaisesta ei kannata minimoida.
Kyllä mäkin olen jatkanut samanlaisella reseptillä kuin ennemminkin, vaikka rypsi hinta on noussut muutamassa vuodessa 80 euroa tonnilta. 2,5 kg / lehmä on ollut jo kauan keskimääräinen rypsimäärä.
-
toiset sen osaa, toiset taas ei
Kaikesta päätellen melko harva, kun tuotanto tippuu..
-
toiset sen osaa, toiset taas ei
Kaikesta päätellen melko harva, kun tuotanto tippuu..
***Niin minkäs teet, kun kaikenmaailman talousviisaat paasaa että nyt kannattaa ostorehuissa säästää....
-
Ostorehujen käyttöä voi toki minimoida, mutta hyvälaatuisen rypsin valkuaisesta ei kannata minimoida.
Kyllä mäkin olen jatkanut samanlaisella reseptillä kuin ennemminkin, vaikka rypsi hinta on noussut muutamassa vuodessa 80 euroa tonnilta. 2,5 kg / lehmä on ollut jo kauan keskimääräinen rypsimäärä.
Samat määrät suunnilleen...
Apemiees, koitan vielä kerran: Mitä korkeampi d-arvo ja ndf-kuidun osuus, sen matalampi voi valkuainen sr:ssa olla. 15% valkuainen vaikuttaa d-arvolla 75 paljon enemmän kuin d-arvolla 70. Rypsin määrästä voi tinkiä tuotoksen tippumatta 25%....
-
Ostorehujen käyttöä voi toki minimoida, mutta hyvälaatuisen rypsin valkuaisesta ei kannata minimoida.
Kyllä mäkin olen jatkanut samanlaisella reseptillä kuin ennemminkin, vaikka rypsi hinta on noussut muutamassa vuodessa 80 euroa tonnilta. 2,5 kg / lehmä on ollut jo kauan keskimääräinen rypsimäärä.
Samat määrät suunnilleen...
Apemiees, koitan vielä kerran: Mitä korkeampi d-arvo ja ndf-kuidun osuus, sen matalampi voi valkuainen sr:ssa olla. 15% valkuainen vaikuttaa d-arvolla 75 paljon enemmän kuin d-arvolla 70. Rypsin määrästä voi tinkiä tuotoksen tippumatta 25%....
***Me taidetaan ajaa samaa asiaa hiukan eri katsanta kannalta katsottuna. Tottamaar tuolla paremmin sulavalla säilörehulla pystyy väkirehumäärästä(siis myös rypsin) karsimaan. Mä en kuitenkaan karsisi rypsistä vaan antaisin maitoa tulla enempi ja paremmilla pitoisuuksilla. Maitomäärän nousua ei varmaan kukaan muu kuin UCD tässä kohtaa vastusta.
Toisaalta tuollaisen säilörehun tekeminen on oma haasteensa. Jos vaikka korjuusäiden puutteessa pääsee vanhaksi, niin valkuaisen korjaamiseksi tarvitaan rajusti rypsiä.
-
Näissä mailasnurmissa oli jonkinverran pehmeyttä viimesyksynä. Ottaakohan mailanen vetensä pelkästään syvältä, eikä ollenkaan maan pinnalta?
Rypsin valkuainen on laadultaan parempaa kuin säilörehun korkea valkuainen.
Ottaa syvältä enemmän, ehkä seoksessa (onhan heinäkasveja mukana seoksessa, onhan!), ehkä pintajuuristoa on vähemmän kuin pelkässä heinämaassa?
Ja tuo pH 8 on noita agraarilegendoja, mutta kyllä kuutosella on lukeman syytä alkaa. Eli "kalkkimyyjän normin mukaan" kalkittu riittää.
Petri
Seoksessa ruokonataa ja hieman timoteita. Vanhempi lojko kesannolla ollutta vuokramaata, jossa pH vain 6,5. Sai 15 t ha Silikaattia ennen viimeistä kyntöä. Viimekesänä perustetussa pH 7.
-
vajaa 30tonnia lietettä ja parisataa kiloa nurmen ykköstä oon käyttäny per sato kahdesti kesässä.Lietettä EI PIDÄ ajaa liian pitkään heinään.Viis vuotta näin toimittu eikä ongelmia :),siis letkulevittimellä
Kumpi lannoitteista ei anna panostetun summan arvosta sadonvastetta?
lohkolla,mihin ajoin pelkän lietteen 36tn/ha,huhtikuun puolella,paras kasvusto.
-
Apilanurmelle keväällä 30tn/ha. Toisen sadon kasvaa apilan voimalla ja rehua tulee! Kannattaa olla sit ummessaoleville ja hiehoille eri rehu, esim kokoviljasr .
-
36tn kuulostaa jo aika paljolta jos ei sada heti kovin paljoa... luulis jos polttavan mutta en tiedä.. miellä ajettu 28 ja se on ollut kohtuu hyvä mutta joutuu käyttämään apupaskaa silloin
-
näppituntumalta valkuaislisä on helpompi ja halvempi antaa valkuaisrehuna, esim rypsi, kuin keinolannoitteena. tää tietysti pätee silloin kun säilörehua on riittävästi, eikä tarvi hakea määrää..
Eikös nyt ole justiin laskettu, että kustannusten noustessa säästöä saa vain käyttämällä paljon hyvää säilörehua ja vähän ostorehuja. Näin ainakin lypsykarjoilla.
Noinhan se on. Levitystekniikka kohdalleen, niin valkuainenkin on kohdallaan....
Turha päästää ammoniakkia taivaalla käymään välillä, sieltä lannoitteeseen ja rypsiin, kunnes lehmä taasen häämöttää....
Katselin kaiholla jenkkien viljelykiertoa lypsykarjatiloilla. Pääsääntöisesti ei keinolannoitteita, vaan mailanen, maissi ja soija vuorottelivat. Lannoitus hoidettiin siis mailasen typellä lannalla, lisähöysteitä vain mikroravinteisiin......
unohdit kaasutypen maissilta..
-
Tässä ketjussa on hyviä juttuja, nostetaan esille.
Vaan eise lietteellä kasva pelkästään, vaaleena ähöttää. No onnex mulla on säkissä nk:ta ja salttua tietenkin!
-
Tässä ketjussa on hyviä juttuja, nostetaan esille.
Vaan eise lietteellä kasva pelkästään, vaaleena ähöttää. No onnex mulla on säkissä nk:ta ja salttua tietenkin!
tai sitten apiloita ja mailasia...
-
Kuinkas Petri on saanut mailasen kasvamaan tornion suunnilla?
Onneksi lietekaivossa on pelkkää virtsalla täydennettyä vettä niin ei ole pahemmin huolta että sen levitys heikentäisi rehun laatua :P
-
Kuinkas Petri on saanut mailasen kasvamaan tornion suunnilla?
Itänyt on. Ekat kylvöt tänä keväänä, raportoin kun kertyy kokemuksia vähän enemmän...
-
Kuinkas Petri on saanut mailasen kasvamaan tornion suunnilla?
Itänyt on. Ekat kylvöt tänä keväänä, raportoin kun kertyy kokemuksia vähän enemmän...
Täälläkin kylvettiin ekat mailaset, 12 kiloon laitoin Nuutti-Inkerin kaveriksi hehtaarille, lajiketta en muista, ettei säkissä lukenut jotain canadaan viittaavaa!
-
Kuinkas Petri on saanut mailasen kasvamaan tornion suunnilla?
Itänyt on. Ekat kylvöt tänä keväänä, raportoin kun kertyy kokemuksia vähän enemmän...
Täälläkin kylvettiin ekat mailaset, 12 kiloon laitoin Nuutti-Inkerin kaveriksi hehtaarille, lajiketta en muista, ettei säkissä lukenut jotain canadaan viittaavaa!
Itsellä Karlua, sitä eestiläistä rehumailasta. Parempi aloittaa sellaisella joka varmimmin pärjää. Mutta uhotaan sitten myöhemmin, jos aihetta ilmenee.
Petri