Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Lietettä nurmelle  (Luettu 26352 kertaa)

Timppa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 13531
Vs: Lietettä nurmelle
Kertokaapa kokemuksia maitotilalliset nurmelle levityksestä. Alkaa jo näillä lannotteiden hinnoilla tekeen mieli kokeilla.

-baatos ei ruiskuta nurmille.

-baatos päästelee siemenroiskeet pakaroille....

Viimeksi muokattu: 16.01.08 - klo:19:32 kirjoittanut Timppa

Kui mää ain olen paras?

Maalaispoika

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2644
  • Nothing runs like a deere
Vs: Lietettä nurmelle
Monivuotisilla nurmillahan saa käyttää sen 30kg/ha, muuten 15kg. Luetaankohan keväällä suojaviljaan perustettava nurmi monivuotiseksi?

Kai se riippuu siitä, korjataanko suojavilja puimalla, vai tehdäänkö se vihantana rehuksi ja korjataan vielä toinenkin sato rehuksi.
Sääliä saa pyytämättäki, kateus pitää ansaata.

tissinkoittaja

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 189
Vs: Lietettä nurmelle
no joo voihan sitä lieteeellä nurmea lannotella mutta ilman apulantaa kyllä jää valkuaiset nurmessa aivan liian alhaiseksi ainakin maidontuotantoa ajatellen ja minulla on sellanen käsitys siitä hommasta että nurmet pitää uusia nopeammin jos lietettä niillä käyttää rehunteon välissä  ??? ??? 8) ;D

haba

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 51
Vs: Lietettä nurmelle
oottako levittäneet kuivalantaa nurmelle? meneeköhän se hyötyyn vai hukkaan? meinaan kokeilla itte ens kesänä

pekkapoika

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 114
Vs: Lietettä nurmelle
no joo voihan sitä lieteeellä nurmea lannotella mutta ilman apulantaa kyllä jää valkuaiset nurmessa aivan liian alhaiseksi ainakin maidontuotantoa ajatellen ja minulla on sellanen käsitys siitä hommasta että nurmet pitää uusia nopeammin jos lietettä niillä käyttää rehunteon välissä  ??? ??? 8) ;D
- miksi lietelanta jättäisi nurmen valkuaisen alas? Meillä on lietettä ajettu nurmiin muutaman vuoden ajan. Ensin letkulevittimellä ja viime vuonna agrononicin kiekkomultaimella niin kevät-kuin kesäsatoon.  Nyt syötössä kevätsatoa, jonka mukaan D-arvo 69,raakavalkuainen 15,8%, ry-arvo 0,94, korv.luku 3,1.  Kivennäis ja hivenaineet ok. Lannoitus lietteellä 20 tn /ha/ sato, ei growhouta.  Nurmen kierto perinteinen 4 nurmea ja vilja(1-2v). Apilaa käytetään nurmiseoksissa, mutta se häipyy kierron aikana.
Parsien kuivituksessa käytetään turvetta 100m3 vuodessa.  Sitoo ammoniakkia, lisää lietteen juoksevuutta, mutta tekee navetasta likaisennäköisen.

 Ympäristökeskus suhtautui myönteisesti lupakäsittelyssään sijoitukseen. Tässä asiassa olen viranomaisten kanssa yhtä mieltä.

Maalaispoika

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2644
  • Nothing runs like a deere
Vs: Lietettä nurmelle
Ympäristökeskus suhtautui myönteisesti lupakäsittelyssään sijoitukseen.

Sama juttu meillä letkulevityksen kanssa.
Sääliä saa pyytämättäki, kateus pitää ansaata.

HöPö-HeSSu

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 150
Vs: Lietettä nurmelle
pitäs vähän pistää kemiralaasta alkuun kun tuo typpi liukee niin hitaasti tuosta lietteestä.

tissinkoittaja

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 189
Vs: Lietettä nurmelle
ei 20 tonnilla lietettä tuu nurmille tarpeeksi kyllä typpeä ja siksi valkuainen jää vajaaksi rehussa apila tietysti vähä korvaa asiaa mutta vanhemmissa nurmissa sekin häviää. :-*

Petri

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5274
Vs: Lietettä nurmelle
oottako levittäneet kuivalantaa nurmelle? meneeköhän se hyötyyn vai hukkaan? meinaan kokeilla itte ens kesänä

Hyötyyn tulee, mutta älä tee säilörehua ainakaan enää samana kesänä. Kikkareita menee rehun sekaan ja klostridit + muut virhekäyttäjät juhlii. Jos laidun tai kuivaheinä, niin silloin ihan OK. Näin monesta käyttäjäkokemuksesta ja ruotsalaisista tutkimuksista yhteenvedettynä.

Petri

Petri

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5274
Vs: Lietettä nurmelle
ei 20 tonnilla lietettä tuu nurmille tarpeeksi kyllä typpeä ja siksi valkuainen jää vajaaksi rehussa apila tietysti vähä korvaa asiaa mutta vanhemmissa nurmissa sekin häviää. :-*

Rapsakampi viljelykierto, niin apilakin pysyy paremmin! Ja jos on mahdollisuus erotella erilaisia rehuja eri tuotantovaiheessa oleville eläimille, niin eiköhän esim. hieho- tai ummessaolorehuun riitä vähäisempikin valkuainen?

Petri

pekkapoika

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 114
Vs: Lietettä nurmelle
pitäs vähän pistää kemiralaasta alkuun kun tuo typpi liukee niin hitaasti tuosta lietteestä.
- ei  muuten liukene sen hitaammin kuin apulanta, ainakaan sijoitettu liete

Maalaispoika

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2644
  • Nothing runs like a deere
Vs: Lietettä nurmelle
ei  muuten liukene sen hitaammin kuin apulanta, ainakaan sijoitettu liete

Taitaa riippua lietteestä, kyllä meillä oli ainakin havaittavissa sijoitusaikana, että pitempään lietteellä kasvaa. Odelmakin lähti liikkeelle eri lailla kuin kemiralaisesta niitetty.
Sääliä saa pyytämättäki, kateus pitää ansaata.

HöPö-HeSSu

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 150
Vs: Lietettä nurmelle
Yhteen aikaan puhuttiin lietteen ilmastuksesta onko se menneen talven lumia

jupe

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 679
Vs: Lietettä nurmelle
eikait sillä ilmastuksella muuta saada aikaan kuin se että typet haihtuu ilmaan, sitten saa levittää hieman enemmän lietettä hehtaarille!

Petri

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5274
Vs: Lietettä nurmelle
eikait sillä ilmastuksella muuta saada aikaan kuin se että typet haihtuu ilmaan, sitten saa levittää hieman enemmän lietettä hehtaarille!

Typpitappiot (kokonaistypestä) noin 10%, liukoisen määrä pysyy ennallaan tai lisääntyy, ei vaikuta satotasoon ainakaan laskevasti, liete muuttuu juoksevammaksi, ei tartu niin paljoa kasvustoon, rehun (mikrobiologinen) laatu useimmiten hieman parempi.

Petri