Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Sianlihan ylituotantoko pitää tuottajahinnat alhaalla?  (Luettu 22358 kertaa)

poronpurija

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 959
Se kuka tällaista väittää, ei ymmärrä vapailla markkinoilla tapahtuvasta hinnanmuodostumisesta mitään.

Verratkaapa naudan- ja lampaan lihan hintoja, molemmissa omavaraisuus aste on selkeästi miinuksella, mutta entäs hinnat? Mitään ylimääräistä ei ole koskaan tullut, vaan tuonti määrää näidenkin kotimaisen tuottajahintatason.
Sianlihan osalta on täysin samoin, EU:n hintataso muodostaa Suomen tuottajahinta tason.
Investointitukien avaamisella ei tule olemaan mitään vaikutusta tuottajahintaan. Kyseessä onkin investointitukien vastustajien kateus, varsinkin jos ovat itse jollakin rahalla rakentaneet.

Veeti

  • Vieras
Se kuka tällaista väittää, ei ymmärrä vapailla markkinoilla tapahtuvasta hinnanmuodostumisesta mitään.

Verratkaapa naudan- ja lampaan lihan hintoja, molemmissa omavaraisuus aste on selkeästi miinuksella, mutta entäs hinnat? Mitään ylimääräistä ei ole koskaan tullut, vaan tuonti määrää näidenkin kotimaisen tuottajahintatason.

Tuonti= tuodaan EU:n ulkopuolelta, kotimaa= EU

Sianlihan osalta on täysin samoin, EU:n hintataso muodostaa Suomen tuottajahinta tason.
Investointitukien avaamisella ei tule olemaan mitään vaikutusta tuottajahintaan. Kyseessä onkin investointitukien vastustajien kateus, varsinkin jos ovat itse jollakin rahalla rakentaneet.

korven ukko

  • Vieras
Se kuka tällaista väittää, ei ymmärrä vapailla markkinoilla tapahtuvasta hinnanmuodostumisesta mitään.

Verratkaapa naudan- ja lampaan lihan hintoja, molemmissa omavaraisuus aste on selkeästi miinuksella, mutta entäs hinnat? Mitään ylimääräistä ei ole koskaan tullut, vaan tuonti määrää näidenkin kotimaisen tuottajahintatason.
Sianlihan osalta on täysin samoin, EU:n hintataso muodostaa Suomen tuottajahinta tason.
Investointitukien avaamisella ei tule olemaan mitään vaikutusta tuottajahintaan. Kyseessä onkin investointitukien vastustajien kateus, varsinkin jos ovat itse jollakin rahalla rakentaneet.

Loistava pointti, juuri samaa olen ihmetellyt, kuinka monilla tuntuu laahavan käsitys markkinoiden toiminnasta, kilpailuista ja hinnan muodostumisesta, vaikka etenkin sikasektorilla tulot tulevat lähinnä markkinoilta eikä verovaroista kuten piimäpuolella. Markkinahinta määräytyy tanskan mukaan, etenkin sianlihassa, sillä euroopan tuotanto kulminoituu tanskaan. Suomenkin keskihinta seuraa orjallisesti lähellä markkinahintaa. Suomessa mennään tasaisesti alle markkinahinnan, mutta erotus on pysynyt tasaisena. Onko maan keskihinta sitten yli vai alle markkinahinnan, johtuukin sitten jo monista seikoista, kuten tuotannon määrän ja kulutuksen suhteesta, tuesta, tuotannon olosuhteista ja tehokkuudesta, tuottajien ja teurastamoiden välisestä sidonnaisuudesta omistuksen ja sopimusten kautta ja myöskin markkinoista teurastamon jälkeen eli markkinoidaanko hinnalla tai onko pääasiallinen kohde kotimarkkinat vai vienti kuten tanskassa.

Suomessa tilojen välinen kilpailu on vääristymässä etenkin 2013 jälkeen. Asia oli lyhyesti pinnalla etenkin vuosi sitten ja joitakin, joskin riittämättömiä, markkinoiden oikaisutoimenpiteita tehtiinkin. Tilojen välisissä kilpailuissahan on kysymys tilojen tuloista. Nimittäin oli odotettavissa että jos vain osa sianlihan tuotantoalueesta on tuettua, niin tuottajahinta tulee määräytymään korkeamman tukitason mukaisesti, kaavalla euroopan hinta miinus tuet. Näin on käynyt esimerkiksi naudanlihassa. Naudanlihassa ongelmana on tuottajien jäsenmäärän enemmistö c-alueella, jolloin 142 artiklan hengen ja kirjaimen vastaista tukieroa ei kyetä poistamaan sektorin sisäisellä esityksellä, vaikka naudan tuotanto-olosuhteet ovat jopa paremmat pohjoisessa, jonne myös tuotanto on keskittymässä. Sianlihassa tilanne hieman toinen alueellisen edunvalvonnan suhteen, sillä aluellinen jäsenjakauma päinvastainen kuin naudassa. Tasatuella tai korkeintaan 100% olosuhdekompensoinnilla pyritään vaikuttamaan tuottajien tukitulojen solidarisoimisen lisäksi myös tuottajahintaan. Jos pohjoista tukea ei olisi ohjattu sikasektorin ulkopuolelle 141 tuen poistuessa, niin vaarana olisi ollut että käy kuten naudassa eli tuottajahinta ei singahtaisikaan ylös. Tosin nyt kun pohjoisen pientiloilta leikattiinkin vain 50%,  jäi vielä pohjoisen suotuisammalle tuotantoalueelle sikatukeatukea, jonka yhteismäärä 2013 jälkeen on jopa 1-2 miljoonaa, ja se saattaa vielä sotkea kilpailut pahastikkin etenkin jos 141 tukea ei saada täysin sidottua peltoon tulevassa lfa uudistuksessa.

Suomessa ylituotanto on ollut sen 10% luokkaa 1970 luvulta saakka ja se on pidetty vakiona lähinnä teollisuuden tasaisten toimintaedellytysten turvaamiseksi. EU kaudella, vaikka pikkutiloja on lopettanut, niin tuotanto on kasvanut osittain myös pakosta sillä etenkin etelän velkaisten tuottajien on ollut tulojen laskiessa pakko laajentaa tuotantoaan tulotason turvaamiseksi. Siksipä vuosituotanto on kasvanut a-b alueilla enemmän, mutta kuitenkin vain alle 10miljoonaa kiloa enemmän kuin muualla suomessa yhteensä. Eteläsuomen muuta maata voimakkaampi tuotannon kasvu on nostanut entisetään a-b alueiden rajallisten peltopinta-alojen hintaa ja aiheuittanut siten kilpailijoille suhteellista kilpailuetua. Lievä sianlihan ylituotanto on kuitenkin välttämätöntä teollisuuden tehokkaan ja häiriöttömän toiminnan kannalta ja on siten myös tuottajankin etu että markkinat ja teollisuus toimivat häiriöittä.

Reilumpi ylituotanto kuitenkin estää tuottajahinnan nousun tanskan tasolle, mikä olisi kuitenkin välttämätöntä sillä olosuhteet suomessa ovat epäedullisemmat ja varsinkin rehuntuotannon olosuhteet ja tuki pellossa huonompi. Naudassa ja olikos se nyt lampaanlihassa alituotanto ei näytä tilastoissa nostavan tuotajahintaa. Naudanlihan keräily on suomessa tehotonta pienten yksiköiden ja niiden pienten lihamäärien sekä välimatkojen takia. Ja olikos niissä myös tasahinnoittelu(?) ja kilpailua vääristävä tukiporras!! Noissa tilastoissa kuitenkin suomen hinta on tilalla ja euroopassa tehtaan portilla joten etenkin kotimaisen naudanlihan kokonaiskustannus on pienoinen arvoitus.

Siassa kuitenkin tuotanto keskittynyttä, viidennes tiloista tuottaa suurimman osan, joten keräily merkittävästi tehokkaampa kuin tuetussa naudassa. Tilityshinnasta vähennetään tilakohtaisesti keräilykustannus, pientiloilla ehkä enemmänkin.  100% omavaraisuus, tai korkeintaan vain lievä ylituotanto, olisi paras vaihtoehto tuottajan kannalta jota sitten täydennetään lisäämällä teollisuuden tarvitessa sen saksalaisen pakaste-emakon tuontia. Kun tukitunareiden (MTK, kepu) takia sitä halvempaa tuettua lihaa ei suomesta enään tulla saamaan. Nimittäin teollisuuden tarvitsemaa ylituotantoa ajettiin investointituilla, ja myöskin pakkokeinoin eli tukitasoja leikkaamalla, niin reippaasti että 141 tuki menetettiin. Isommat yksiköt toimvat kyllä ilman tukeakin ja kykenevät laajentumaan ilman avustuksia. Lähinnä rehuviljansa markkinoina toimineiden ja jopa kymeniä prosentteja heikompaa tuottajahintaa saavien alle 200eyn pientilojen eväät syötiin kun 141 tuki menetettiin ylituotannon vuoksi. Ja sen seurauksena meni myös loputkin markkinoidemme/teollisuuden syömähampaasta eli halvasta täydennyslihasta kun 142 oli pakko ohjata kokonaan sikasektorin ulkopuolelle (pl. se pientilojen 1-2milj) sianlihamarkkinoiden tasapuolisuuden säilyttämiseksi.

Naudan ja sian markkinatilanteiden suhteista voisi kuitenkin huomioida sen että tuotanto ei näytä nousevan ylettömälläkään tuotannon ja investointien tukemisella, vaan pikemminkin laskee, kuten nautapuolella on havaittu. Ja sianlihassa taas tuotantotukien alentaminen on nostanut tuotantoa kulutuksen tahdissa ja jopa aavistuksen nopeamminkin, vaikka tuotannon laajentaminen ko. alalla on erittäin pääomapainotteista ja investointitukiakin on tasapuolisesti rajoitettu ajallisesti ja alueellisesti. Ja näistä molemmista riippuvuuksista on tasaisesti jatkuva yhtenäinen näyttö viimeisen 15 vuoden ajalta, ja etenkin kun huomioidaan että yksimahaisten kustannuksia suomen olosuhteet nostavat varmasti enemmän kuin pötsipuolen.

Investointituesta vielä kun nyt on tyrkyllä 20% investointitukea laajennuksiin. Monet alkuvuosien investointiryminässä nousseista sikaloista, jolloin pääomitettiin jopa 70-80% avustuksella kustannusarviosta jopa takautuvasti ja ilman menoerittelyä, ovat kipeästi uusimisen tarpeessa. 20% tuki tuntuu varmasti houkuttelevalta tuossa tilanteessa, mutta juuri nyt kenekään ei pidä mennä halpaan. Nimittäin vaikka lähes kaikki sikayrittäjät vastustivat niin siltikin tuki ajettiin määrätietoisesti läpi vaikka ylituotannon vuoksi on juuri leikattu tuotantotukea! Ts. jos koppeja ei heti nouse niin luultavasti seuraavilla kierroksilla tuki on jotain aivan muuta, 50% olisi jo jotain. Tuettua rakentamista koskevat määräykset syövät helposti tuon 20 pinnaa, samoin kauppiaiden hinnoittelu kun tukipäätökset eivät tunnetusti pysy salaisuutena.

Koska poronpurija ei kuitenkaan kykene tähänkään mitään sanomaan ja älähtää jälleen jotain tyhjyyttä ja vetoaa ettei jaksa ylläolevaa tavailla, niin referoin tähän että: sianlihan ylituotannosta ja tilojen välisten kilpailujen vääristymisestä on ollut ja tulee olemaan haittaa tuottajille ja etua teollisuudelle ja kaupalle. Naudan ja sian yli/alituotannon vaikutusta hintaan ei voi suoraan verrata, koska nautapuolella tukiero vääristää kilpailuja ja keräily tehotonta.

Viimeksi muokattu: 22.12.09 - klo:12:01 kirjoittanut korven ukko

sorkkahessu

  • Vieras
Jos oikeen käsitin niin muuten menis paremmin mutta toiset ryssii .

gonemies

  • Vieras
>>>EU:n hintataso muodostaa Suomen tuottajahinta tason

EUn hintatasosta riippumatta tuottajat ovat haluneet tasaiset hinnat,Näin aiheesta kertonut mm.Jokasorkka.Kun hinnat pidetään aina pohjalla niin pysyväthän ne tasaisina.

Tämä on puhtaasti tuottajan etu,sannoo LSOoo.

 :D :D :D

poronpurija

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 959
Niin se on, ennen koiralta kusi loppuu, kuin ukolta tuo selittäminen.
Jorinan pituudesta voi päätellä paniikin olevan lähellä. Perusteet ovat aivan "musta tuntuu" tasolla. Jo esim. se väite, että 141 lopui ylituotannon johdosta ei pidä mitenkään paikkaansa, osoittaa vaan, ettei asiaat ole hallinnassa. Vaikka 0mavaraisuus olisi sama kuin lampaalla niin tulos olisi ollut sama.
Sääliksi käy, silla esittämääni kannanottoa ei noilla sepustuksilla kumota.

Sepedeus

  • Vieras
Jos oikeen käsitin niin muuten menis paremmin mutta toiset ryssii .

  Mun mielestä sianlihassa pitäis ottaa käyttöön sama hintapolitiikka ,kuin kirjolohella. Tänään Citymarketin hinnat oli kotimainen file 12-15€/kg ja norjalainen 5,95€/kg. Eiköhän se siitä ;D

Timppa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 13531
Sama juttu kauranhoidossa. Vaikka ei jyvääkään kylvä ens keväällä niin hintaan ei vaikuta.
Kui mää ain olen paras?

Sepedeus

  • Vieras
Sama juttu kauranhoidossa. Vaikka ei jyvääkään kylvä ens keväällä niin hintaan ei vaikuta.

  Ihan aikuisten oikeesti ,,, meinaatko  kylvää ;D

korven ukko

  • Vieras
Niin se on, ennen koiralta kusi loppuu, kuin ukolta tuo selittäminen.
Jorinan pituudesta voi päätellä paniikin olevan lähellä. Perusteet ovat aivan "musta tuntuu" tasolla. Jo esim. se väite, että 141 lopui ylituotannon johdosta ei pidä mitenkään paikkaansa, osoittaa vaan, ettei asiaat ole hallinnassa. Vaikka 0mavaraisuus olisi sama kuin lampaalla niin tulos olisi ollut sama.
Sääliksi käy, silla esittämääni kannanottoa ei noilla sepustuksilla kumota.
Kuten odotettavissa olikin, poromieheltä kirposi jälleen kerran ainoastaan tyhjästä nykäisty älähdys. Huvittavaa tuonlaiset huudot etenkin kun ei ole edes yritystä perusteluun. Kertoo aika paljon henkilöstä jos argumenttien perusteena ainoastaan olettama "sanomani on faktaa sillä olen asiantuntija koska mielestäni muut eivät ole"..

 Sian, naudan, lampaan, hevosen, kanin ym. kuten myös maidon keräilyteho ja tuki sekä tukiporrastumat on aivan eri maailmoista. Ei niiden yli/alituotannon vaikutuksia tuottajahinnan ja euroopan hinnan eroon voi mitenkään yhdistää, etenkin kun suomessa hinnoitellaan tilalle ja euroopassa tehtaalle. Noista aloista osa toimii markkinoiden ehdoilla, osa saa merkittävää kansallista tukea jonkun  142 alueen asuttuna pitämisen perusteella jne.. Broilerin ja kananmunien sekä sian omavaraisuuden ja hinnan riippuvuutta ehkä voisi vertailla.

Poromies voisi myöskin kertoa ne tietämänsä TODELLISET syyt 141 tukien alentumiseen/ siirtämiseen peltoon ja kun on asiantuntijaksi ilmoittautunut niin myös syyt 142 sikatukien suuntaamiseen sikasektorin ulkopuolelle. Mielenkiinnolla odotan.

Poromies-asiantutijan analyysiä odotan myös ilmiöön kuinka sianlihan tuotanto on kasvanut jopa kulutusta nopeammin ja tuet alentuneet viimeisen 15 vuoden ajan ja naudassa/maidossa päinvastainen ilmiö. Ja korjaa ihmeessä kaikki virheelliset väittämät, jottei kukaan saa väärää tietoa.

Kotimaisuus teemalla on kuitenkin oma pieni osansa lihan markkinoinnissa ja vaikka hintataso seuraileekin eurooppaa, niin sillä että onko yli vai alituotantoa kotimaisessa lihassa, on oma vaikutuksensa kysynnän ja tarjonnan lain mukaan. Hintaa painottavalle Siwa-porukalle voi jatkossakin tuoda huokeaa eldorado-emakkoa eurooppa-hintaan, kun kotimaisen lihan hinta nousee tuotannon laskiessa.

20% investointituella laajentaminen ylituotantoon on idiotismia noinkin pääomavaltaisella alalla kuin siassa. Etenkin kun tukea seuraa kustannuksia lisääviä rak.määräyksiä ja etenkin kiskontaa hankinnoissa. 20% tuella saadaan vain lisää teurastamoiden orjia jotka tuottavat omakustannushintaan.  Tukiprosentti nousee varmasti seuraavilla kierroksilla jollei laajennushannkeita 20% tuella nouse. Siksi määrätietoisesti tuki juntattiin sikayrittäjien vastustuksesta huolimatta.

poronpurija

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 959
Toistan itseäni, kun totean edelleen "ennen koiralta kusi loppuu, kuin ukolta selittely", jorinan pituudestakin tämän voi päätellä.
Itse kerroit 141:n loppuneen ylituotannon vaikutuksesta. Tämän suurempaa tietämättömyyden/ymmärtämättömyyden tulkintaa en ole aiemmin tavannut, ehkä ukon kannattaisi  opiskella vaikkapa ministeriön avustuksella Minä en rupea pyörää uudestaan keksimään ja varsinkaa ajamaan opettamaan.

Niinkuin alkumeilissäni totesin, sikayrittäjien kantava voima invastointitukien vastustamisessa on kateus.
Kun on itse pykätty sikala ilman tukia, niin ei kaverikaan saa saada tukia. Voiko tämän enää selkeämmin sanoa.

korven ukko

  • Vieras
sanotaan ny poropojalle että 141 meni siirtymäajan päätyttyä, ja 142 solidaarisuussyistä, joten voit luetella loput asiavirheet.

Niin ja selostas vaikka lampaanlihan ja maidon tuottajahintojen ja euroopan hintojen suhteet ja syyt tuolla sun ihme teoriallas?.. ja sataako pääsiäisenä?

Viimeksi muokattu: 23.12.09 - klo:23:33 kirjoittanut korven ukko

korven ukko

  • Vieras
poronulikan siilipuolustus...

Kp

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1903
Se kuka tällaista väittää, ei ymmärrä vapailla markkinoilla tapahtuvasta hinnanmuodostumisesta mitään.

Verratkaapa naudan- ja lampaan lihan hintoja, molemmissa omavaraisuus aste on selkeästi miinuksella, mutta entäs hinnat? Mitään ylimääräistä ei ole koskaan tullut, vaan tuonti määrää näidenkin kotimaisen tuottajahintatason.
Sianlihan osalta on täysin samoin, EU:n hintataso muodostaa Suomen tuottajahinta tason.
Investointitukien avaamisella ei tule olemaan mitään vaikutusta tuottajahintaan. Kyseessä onkin investointitukien vastustajien kateus, varsinkin jos ovat itse jollakin rahalla rakentaneet.

Joulupäivänä ei pitäis jänkätä, mutta.
En tiedä sioista juur mitään, mutta kanamuna hommista ihan vähän.


Siinä alalla jokainen tuotantoa lisäävä muna pudotti tuottajahintaa, koska
ylituotannon viennin maksoivat aina tuottajat itse, kuten nykyisinkin.






Naturalis

  • Vieras
Sokerista kerätään vieläkin vientimaksua vaikka EU on jo alituotanto aluetta. Suomi etunenässä vastustaa maksun poistoa...
Maksuhan kerätään puoliksi teollisuudelta ja tuottajilta...