Tuo että sekoitetaan naudat ja siat, pilaa hyvänkin jutun ....

olen samaa mieltä, siksipä yksimahaisten on järjestäydyttävä omakseen

poronpurija surkein huutelija palstalla, ei mitään perusteita eikä argumentteja. Mitkä ovat intressit ylituotanto intoiluun?

Se kuka tällaista väittää, ei ymmärrä vapailla markkinoilla tapahtuvasta hinnanmuodostumisesta mitään.

Verratkaapa naudan- ja lampaan lihan hintoja, molemmissa omavaraisuus aste on selkeästi miinuksella, mutta entäs hinnat? Mitään ylimääräistä ei ole koskaan tullut, vaan tuonti määrää näidenkin kotimaisen tuottajahintatason.
Sianlihan osalta on täysin samoin, EU:n hintataso muodostaa Suomen tuottajahinta tason.
Investointitukien avaamisella ei tule olemaan mitään vaikutusta tuottajahintaan. Kyseessä onkin investointitukien vastustajien kateus, varsinkin jos ovat itse jollakin rahalla rakentaneet.

pp ei tajua maailman menosta mitään. Kotimaisuudella on iso rooli markkinoinnissa. Suomessa naudan keräily on äärettömän tehotonta ja siksi kallista ja se painaa hintaa. Lampaan hintaa painaa se että hajanainen jalostus ei kykene vastaamaan keskittyneen kaupan vaatimuksiin, ja kauppa ottaa ulkoa maailmanmarkkinahintaan.

Sian, viljan, kananmunien ym ylituotanto pitää hinnan eu hinnan alapuolella. alituotanto tai omavaraisuus nostaisi tehokkaimmin keräiltävien raaka-aineiden hintoja, koska kotimaisuudella on vetoa, sen tajuaa lapsikin.

Investointi merkiryksettömällä tuella ylituotantoon on julistautuminen idiootiksi.

poronpurija selventää intressinsä ylituotantokiihkoiluunsa??

Lainaus käyttäjältä: poronpurija - 19.12.09 - klo:16:22

Se kuka tällaista väittää, ei ymmärrä vapailla markkinoilla tapahtuvasta hinnanmuodostumisesta mitään.

Verratkaapa naudan- ja lampaan lihan hintoja, molemmissa omavaraisuus aste on selkeästi miinuksella, mutta entäs hinnat? Mitään ylimääräistä ei ole koskaan tullut, vaan tuonti määrää näidenkin kotimaisen tuottajahintatason.
Sianlihan osalta on täysin samoin, EU:n hintataso muodostaa Suomen tuottajahinta tason.
Investointitukien avaamisella ei tule olemaan mitään vaikutusta tuottajahintaan. Kyseessä onkin investointitukien vastustajien kateus, varsinkin jos ovat itse jollakin rahalla rakentaneet.

pp ei tajua maailman menosta mitään. Kotimaisuudella on iso rooli markkinoinnissa. Suomessa naudan keräily on äärettömän tehotonta ja siksi kallista ja se painaa hintaa. Lampaan hintaa painaa se että hajanainen jalostus ei kykene vastaamaan keskittyneen kaupan vaatimuksiin, ja kauppa ottaa ulkoa maailmanmarkkinahintaan.

Sian, viljan, kananmunien ym ylituotanto pitää hinnan eu hinnan alapuolella. alituotanto tai omavaraisuus nostaisi tehokkaimmin keräiltävien raaka-aineiden hintoja, koska kotimaisuudella on vetoa, sen tajuaa lapsikin.

Investointi merkiryksettömällä tuella ylituotantoon on julistautuminen idiootiksi.

poronpurija selventää intressinsä ylituotantokiihkoiluunsa??

Tästä naudasta minä sanon senverran, että tämän korvenukon pitäisi jättää se kokonaan kommentoimatta kun se ei tajua nautasektorista hevonhelevettiä ....

Suomessa, kuten varmaan Ruotsissakin, naudanlihasta myydään yli 80 %:tia jauhelihana, jauhelihan raaka-aineeksi käy mikä tahansa nauta, myös poistolehmät ja jauheliha nimenomaan myydään hintamielikuvalla ja yleensä vielä tarjoustuotteena, eli se on sisäänvetotuote liikkeille.
Tämä itsessään jo tekee naudanlihasta varsin haastavan tuotteen, sekä johtaa siihen ettei pihvilihamarkkinoille oikein löydy imua, kuten on muualla Euroopassa.
Muuallahan pihvilihan osuus on paljon suurempi, joissakin maissa kaikki naudanliha on pihvilihaa ja siksi ne saakin keskimäärin euron enempi kilolta, esim. Ranskassa, poistolehmät käytetään jalosteisiin kuten makkaroihin ...
Mutta muualla Euroopassa ei jauhelihan ja einesruokien osuus olekkaan tällä tasolle, mitä se Suomessa ja Ruotsissa on, joten kunnon lihalle sellaisenaan löytyy markkinat, eikä sitä tarvitse kenkätä maailmalle jauhelihana.

Tässä on pihvikarjaliitolla vielä pitkä sarka kynnettävänä, ennenkuin ollaan samalla tasolla muiden EU maiden kanssa, korjuukustannukset ei vaikuta asiaan hevon*****a ....

Suomessa, kuten varmaan Ruotsissakin, naudanlihasta myydään yli 80 %:tia jauhelihana, jauhelihan raaka-aineeksi käy mikä tahansa nauta, myös poistolehmät ja jauheliha nimenomaan myydään hintamielikuvalla ja yleensä vielä tarjoustuotteena, eli se on sisäänvetotuote liikkeille.

korjuukustannukset ei vaikuta asiaan hevon*****a ....

Tässä on taas kovaa paatosta... Valitettavasti tilannehan on se että markkinoilta voidaan saada vain se mitä kuluttaja suostuu maksamaan, imagoahan voi tietysti yrittää kohentaa mutta aika kauan menee varmaan ennenkuin perheissä on päivittäisenä ruokana naudanlihapihvi medium eikä lihapullat? Ja korjuukustannukset todellakin vaikuttaa! Teurastamolla on tietyt tulot ja tietyt menot ja ko erotuksesta voidaan sitten sitä tilityshintaa katsoa. Jos tulot ovat tietyt niin tulojen ja muiden menojen kuin tilityshinnan erotus on tilityshinta noin suurinpiirtein. Eli kyllä siitä tilityshinnasta on vähennetty jokainen keruukilometri ja diesellitra. Mitä enemmän keruukilometrejä per lihakilo, sitä vähemmän jää tilityshinnalla.

Olen aiemmin kritisoinut korvenukkoa ja viitsinyt edes juttujaan lukea mutta itse asiassa tässä ja tuossa
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=14503.0
ketjussa hän esittää ihan perusteltuja kantoja ja perusteltuja kysymyksiä varsinkin poronpurijalle mutta jostakin kumman syystä vastausta ei tule? Oliskohan korvenukko sittenkin vaikka jakkejäyhä, piti ensin porukkaa pilkkanaan kirjoittamalla puutaheinää ja sitten kun porukat oli varomattomia niin pistikin pahoja ja porukat seinää vasten?

Emo-heikin teoria naudan huonosta hinnasta kuulostaa ihan järkevältä, varmasti hinta on huono jos pihvi myydään myllättynä, ja silloin teurastamon maksukyky alenee (ainakin teoriassa). Hyvä huomio heikiltä! Olen tavattoman pahoillani etten huomioinut tuota seikkaa heti alunperin siihen pitkään faktojen luetteloon jotka kumoavat poronpurijan ylituotantokiihkoisen teorian hinnan muodostumisesta ilman kysynnän ja tarjonnan vaikutusta.

Eli nautojen, kuin myös yksimahaisten, tiltyshintaa painaa etenkin jättitukiaisilla tehottomaksi tuettu naudantuotanto ja siksi kallis keräily, mutta myös toistaitoinen lihanjalostus ja markkinointi sekä epäsuotuisat kulutustottumukset. Yksimahaisten hintaa painaa lisäksi tuottajien talousriippuvuuksista johtuva ylituotanto.

Sikapuolella anottiin 250ke apurahaa mainontaan, jotta saataisiin kuluttajia käyttämään lihaa myllätyn bulkkimössön sijaan. Tämäkin projekti herätti poronpurijassa myrkyllisiä ajatuksia, suorastaan omituista että jopa odotti sarvanmaan sikaskandaalin vauhdittamaa reportaasia aiheesta.

Emo-heikin teoria naudan huonosta hinnasta kuulostaa ihan järkevältä, varmasti hinta on huono jos pihvi myydään myllättynä, ja silloin teurastamon maksukyky alenee (ainakin teoriassa). Hyvä huomio heikiltä! Olen tavattoman pahoillani etten huomioinut tuota seikkaa heti alunperin siihen pitkään faktojen luetteloon jotka kumoavat poronpurijan ylituotantokiihkoisen teorian hinnan muodostumisesta ilman kysynnän ja tarjonnan vaikutusta.

Eli nautojen, kuin myös yksimahaisten, tiltyshintaa painaa etenkin jättitukiaisilla tehottomaksi tuettu naudantuotanto ja siksi kallis keräily, mutta myös toistaitoinen lihanjalostus ja markkinointi sekä epäsuotuisat kulutustottumukset. Yksimahaisten hintaa painaa lisäksi tuottajien talousriippuvuuksista johtuva ylituotanto.

Sikapuolella anottiin 250ke apurahaa mainontaan, jotta saataisiin kuluttajia käyttämään lihaa myllätyn bulkkimössön sijaan. Tämäkin projekti herätti poronpurijassa myrkyllisiä ajatuksia, suorastaan omituista että jopa odotti sarvanmaan sikaskandaalin vauhdittamaa reportaasia aiheesta.

Tämä keräily, on vain teoriassa kallista, sillä käytännössä poistolehmät haetaan maitotilolta melkein lehmä kerrallaan, ne haetaan aina ensisijaisesti ja muut teuraan sitten jatkeeksi, koska poistolehmät on jauhelihan perusta halvan hintansa takia.
Teurasauto kerää kuorman täyteen ja menee teurastamolle, pääasiassa yksi kuorma päivässä, mikäli joskus harvoin saisikin kaksi kuormaa kerättyä, niin se on niin harvinaista, ettei sitä kannata ottaa huomioon ollenkaan keräilykustannuksissa, joten säästöt yhdestä paikasta keräämisestä ovat hyvin näennäisiä ....

Mistä on syntynyt sellainen käsitys, että keräilykustannukset olisi teurastamoille ongelma ?

Tämä keräily, on vain teoriassa kallista, sillä käytännössä poistolehmät haetaan maitotilolta melkein lehmä kerrallaan, ne haetaan aina ensisijaisesti ja muut teuraan sitten jatkeeksi, koska poistolehmät on jauhelihan perusta halvan hintansa takia.
Teurasauto kerää kuorman täyteen ja menee teurastamolle, pääasiassa yksi kuorma päivässä, mikäli joskus harvoin saisikin kaksi kuormaa kerättyä, niin se on niin harvinaista, ettei sitä kannata ottaa huomioon ollenkaan keräilykustannuksissa, joten säästöt yhdestä paikasta keräämisestä ovat hyvin näennäisiä ....

Mistä on syntynyt sellainen käsitys, että keräilykustannukset olisi teurastamoille ongelma ?

Eihän se teurastamoille ongelma olekaan... Tuottajille voi olla... Kas kun teurastamo voi vähentää jokaisen hakureissun eurot lyhentämättömänä tuottajan lihatilistä...

Mutta muuten en ymmärrä että selvästä asiasta vänkätään. Sen tajuaa jo kansakoulun matematiikalla ja esimerkillä elävästä elämästä. Otetaan vaikka tukikohdaksi Forssan teurastamo. Sieltä lähtee aamulla auto Somerolla, käy yhdellä tilalla lastaamassa kuorman täyteen ja ajaa takaisin teurastamolle. Lähtee uudelle reissulle Huittisiin ja hakee taas yhdeltä tilalta kuorman täyteen ja ajaa takaisin teurastamolle. Toinen auto lähtee kiekalle Porin pohjoispuolelle eli ajaa ensin Poriin ja siitä sitten pikkutiloja kiertäen kerää auton viideltä tilalta täyteen ja Vammalan kautta takaisin Forssaan ja purkaa kuorman. Ihan kansakoulun matematiikalla saadaan tuloksena että tämän toisen auton keräilykustannus per lihakilo on kaksinkertainen verrattuna siihen joka koukkasi pari kuormaa Somerolta ja Huittisista.

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 04.01.10 - klo:17:20

Tämä keräily, on vain teoriassa kallista, sillä käytännössä poistolehmät haetaan maitotilolta melkein lehmä kerrallaan, ne haetaan aina ensisijaisesti ja muut teuraan sitten jatkeeksi, koska poistolehmät on jauhelihan perusta halvan hintansa takia.
Teurasauto kerää kuorman täyteen ja menee teurastamolle, pääasiassa yksi kuorma päivässä, mikäli joskus harvoin saisikin kaksi kuormaa kerättyä, niin se on niin harvinaista, ettei sitä kannata ottaa huomioon ollenkaan keräilykustannuksissa, joten säästöt yhdestä paikasta keräämisestä ovat hyvin näennäisiä ....

Mistä on syntynyt sellainen käsitys, että keräilykustannukset olisi teurastamoille ongelma ?

Eihän se teurastamoille ongelma olekaan... Tuottajille voi olla... Kas kun teurastamo voi vähentää jokaisen hakureissun eurot lyhentämättömänä tuottajan lihatilistä...

Mutta muuten en ymmärrä että selvästä asiasta vänkätään. Sen tajuaa jo kansakoulun matematiikalla ja esimerkillä elävästä elämästä. Otetaan vaikka tukikohdaksi Forssan teurastamo. Sieltä lähtee aamulla auto Somerolla, käy yhdellä tilalla lastaamassa kuorman täyteen ja ajaa takaisin teurastamolle. Lähtee uudelle reissulle Huittisiin ja hakee taas yhdeltä tilalta kuorman täyteen ja ajaa takaisin teurastamolle. Toinen auto lähtee kiekalle Porin pohjoispuolelle eli ajaa ensin Poriin ja siitä sitten pikkutiloja kiertäen kerää auton viideltä tilalta täyteen ja Vammalan kautta takaisin Forssaan ja purkaa kuorman. Ihan kansakoulun matematiikalla saadaan tuloksena että tämän toisen auton keräilykustannus per lihakilo on kaksinkertainen verrattuna siihen joka koukkasi pari kuormaa Somerolta ja Huittisista.

Joo, saadaan kyllä laskemalla homma näyttämään tolta ....

Mutta , käytännössä nautapuolella, keräilyreissut suunnitellaan aina niin, että ensin haetaan poistolehmät ja siihen sitten lisäksi muut teuraat ....
Käytännössä valtaosa teuraskuljetuksista on sellaisia, että yksi reissu päivässä tehdään ja auto on täynnä kun se teurastamoon kaartaa takaisin, joten tämmöset laskennalliset mahdolliset paremmat reissut on havinaisempia, eikä niitä silloin kannata erikseen edes huomioida.

Logistiikan osuus lopputuotteesta, on jotain 5-7 %:n luokkaa, jos sitäkään ja siinä on mukana myös jakelu kauppoihin, joten siinä mielessä asiasta on turha meuhkata.

Joo, saadaan kyllä laskemalla homma näyttämään tolta ....

Mutta , käytännössä nautapuolella, keräilyreissut suunnitellaan aina niin, että ensin haetaan poistolehmät ja siihen sitten lisäksi muut teuraat ....
Käytännössä valtaosa teuraskuljetuksista on sellaisia, että yksi reissu päivässä tehdään ja auto on täynnä kun se teurastamoon kaartaa takaisin, joten tämmöset laskennalliset mahdolliset paremmat reissut on havinaisempia, eikä niitä silloin kannata erikseen edes huomioida.

Logistiikan osuus lopputuotteesta, on jotain 5-7 %:n luokkaa, jos sitäkään ja siinä on mukana myös jakelu kauppoihin, joten siinä mielessä asiasta on turha meuhkata.

Ei tarvii saada kun toi esimerkki oli ihan elävästä elämästä sikapuolen keräilystä. Ei siis mikää teoreettinen laskennallinen tilanne. Kuten korvenukko sanoi niin esimerkiksi LSOlla on pyrkimyksenä keskittää sikapuoli isoihin yksiköihin kohtuullisen (alle 120km?) etäisyyden päähän Forssan teurastamosta. Isot yksiköt pikitien varressa Forssan lähellä. Siinä ihan käytännössä teurastamon kokonaiskeräilykulut on merkittävästi pienemmät kuin jos tilat on haulikolla ammuttu pieniä tiloja 250 km etäisyydellä teurastamosta. Ja oli logistiikan osuus mikä tahansa niin ainoa varma asia on että se vähennetään täysimääräisenä tuottajan tilistä. Ja kun ajatellaan nyt vaikka viljan osuutta joka on alle 5% leivän hinnasta niin sen logistiikan merkitys raaka-aineeseen nähden?

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 04.01.10 - klo:18:26

Joo, saadaan kyllä laskemalla homma näyttämään tolta ....

Mutta , käytännössä nautapuolella, keräilyreissut suunnitellaan aina niin, että ensin haetaan poistolehmät ja siihen sitten lisäksi muut teuraat ....
Käytännössä valtaosa teuraskuljetuksista on sellaisia, että yksi reissu päivässä tehdään ja auto on täynnä kun se teurastamoon kaartaa takaisin, joten tämmöset laskennalliset mahdolliset paremmat reissut on havinaisempia, eikä niitä silloin kannata erikseen edes huomioida.

Logistiikan osuus lopputuotteesta, on jotain 5-7 %:n luokkaa, jos sitäkään ja siinä on mukana myös jakelu kauppoihin, joten siinä mielessä asiasta on turha meuhkata.

Ei tarvii saada kun toi esimerkki oli ihan elävästä elämästä sikapuolen keräilystä. Ei siis mikää teoreettinen laskennallinen tilanne. Kuten korvenukko sanoi niin esimerkiksi LSOlla on pyrkimyksenä keskittää sikapuoli isoihin yksiköihin kohtuullisen (alle 120km?) etäisyyden päähän Forssan teurastamosta. Isot yksiköt pikitien varressa Forssan lähellä. Siinä ihan käytännössä teurastamon kokonaiskeräilykulut on merkittävästi pienemmät kuin jos tilat on haulikolla ammuttu pieniä tiloja 250 km etäisyydellä teurastamosta. Ja oli logistiikan osuus mikä tahansa niin ainoa varma asia on että se vähennetään täysimääräisenä tuottajan tilistä. Ja kun ajatellaan nyt vaikka viljan osuutta joka on alle 5% leivän hinnasta niin sen logistiikan merkitys raaka-aineeseen nähden?

Joo, mutta sikapuolella ei ole tälläista poistolehmäjuttua, joka nautapuolella on.
Lehmiä joka tapauksessa haetaan maitotiloilta yksi kerrallaan, koska ne on puolta halvempia kuin lihakarja, joten autot ajaa jokatapauksessa pitkin maakuntaa, joten tämmöstä ylimääräistä kulua ei ole olemassa.
Kyse on vain logistiikasta, että aina saadaan auto täyteen, se on tärkeintä.

Mitäs se heikki taas sekoilee. Heikki sanoo että kustannukset merkityksettömiä, ehkä se siltä tuntuu, kun kilauttaa osuuskuntaan niin pihaan kaartaa oitis skania ja kaksi reiskaa, vetävät vasikan jousille, lappu kouraan, käsi ottalle ja menoksi ja hinta sama vaikka pistäisit 300 elukkaa.  

Sikapuolella on aivan oikeasti laskettu hankintatoimen kustannukset, ne on paljon muutakin kuin pari reiskaa ja skania. Siellä istuu ihan muutama sihteerikkö hienossa toimistossa ihan oikeassa kaupuntiissa, ilkeitä setiä ja mukavia tätejä, jokainen saa liksaa, hankintamies kiertää tiloja, joku laskee eturahaa, joku eläinluottoja, joku vie kirjeitä postiin, yksi jopa hoitaa yhteiskuntasuhteita jne.. Niistä muodostuu melkoinen summa, ne kun on jyvitetty niin pienen ja ison tilan ero tilityshinnassa on kymmeniä pinnoja, eikä siinä ole edes huomioitu välimatkaeroja..

Ja ihan samalla tapaa sikapuolella kyllä varmasti kattotaan että autot on täynnä, muutama poistoemakko tai sika saa odottaa vaikka viikkoja jos ei sovi logistiikalle, ja palveluerot on sitten hintaerojen lisäksi.Ja nämä kaikki on nuijittu tuottajien toimesta, joissa kylläkin nautapuoli on jäsenenemmistöinä. Jos isot kustannuserot ei olisikaan todellisia, kuten heikki väitää, ja olisi jotain ajoa sikatilojen keskittämiseen vielä tältäkin suunnalta nautaenemmistön eduksi, olisikohan noin...

Ja näistä mitä on nyt puhuttu järjestäytymisestä sun muusta, niin aika moni on tuonut esille jottei autoilu oikein kuuluisi teurastamon toimintaan. Euroopassa on hinnoittelu tehtaalle päivän hintaan, ja jokainen maksaa omat siirtonsa. Olisi reilu systeemi täälläkin.

Mitäs se heikki taas sekoilee. Heikki sanoo että kustannukset merkityksettömiä, ehkä se siltä tuntuu, kun kilauttaa osuuskuntaan niin pihaan kaartaa oitis skania ja kaksi reiskaa, vetävät vasikan jousille, lappu kouraan, käsi ottalle ja menoksi ja hinta sama vaikka pistäisit 300 elukkaa.  

Sikapuolella on aivan oikeasti laskettu hankintatoimen kustannukset, ne on paljon muutakin kuin pari reiskaa ja skania. Siellä istuu ihan muutama sihteerikkö hienossa toimistossa ihan oikeassa kaupuntiissa, ilkeitä setiä ja mukavia tätejä, jokainen saa liksaa, hankintamies kiertää tiloja, joku laskee eturahaa, joku eläinluottoja, joku vie kirjeitä postiin, yksi jopa hoitaa yhteiskuntasuhteita jne.. Niistä muodostuu melkoinen summa, ne kun on jyvitetty niin pienen ja ison tilan ero tilityshinnassa on kymmeniä pinnoja, eikä siinä ole edes huomioitu välimatkaeroja..

Ja ihan samalla tapaa sikapuolella kyllä varmasti kattotaan että autot on täynnä, muutama poistoemakko tai sika saa odottaa vaikka viikkoja jos ei sovi logistiikalle, ja palveluerot on sitten hintaerojen lisäksi.Ja nämä kaikki on nuijittu tuottajien toimesta, joissa kylläkin nautapuoli on jäsenenemmistöinä. Jos isot kustannuserot ei olisikaan todellisia, kuten heikki väitää, ja olisi jotain ajoa sikatilojen keskittämiseen vielä tältäkin suunnalta nautaenemmistön eduksi, olisikohan noin...

Ja näistä mitä on nyt puhuttu järjestäytymisestä sun muusta, niin aika moni on tuonut esille jottei autoilu oikein kuuluisi teurastamon toimintaan. Euroopassa on hinnoittelu tehtaalle päivän hintaan, ja jokainen maksaa omat siirtonsa. Olisi reilu systeemi täälläkin.

Joo, mikäs siinä, mutta rahdin osuus on niin pieni, ettei kukaan kumminkaan ala sillä hintaa omia eläimiään teurastamoihin kuljetteleen.
Logistiikassa tärkeää on se, kuljetukset tulevat täyteen, eikä auto yleensä aja kuin yhden kuorman vuorokaudessa.
Joten se että montako kertaa se auto pysähtyy, ei ole niin oleellista kuin ensinäkemältä luulisi.

Lainaus käyttäjältä: korven ukko - 04.01.10 - klo:22:22

Mitäs se heikki taas sekoilee. Heikki sanoo että kustannukset merkityksettömiä, ehkä se siltä tuntuu, kun kilauttaa osuuskuntaan niin pihaan kaartaa oitis skania ja kaksi reiskaa, vetävät vasikan jousille, lappu kouraan, käsi ottalle ja menoksi ja hinta sama vaikka pistäisit 300 elukkaa.  

Sikapuolella on aivan oikeasti laskettu hankintatoimen kustannukset, ne on paljon muutakin kuin pari reiskaa ja skania. Siellä istuu ihan muutama sihteerikkö hienossa toimistossa ihan oikeassa kaupuntiissa, ilkeitä setiä ja mukavia tätejä, jokainen saa liksaa, hankintamies kiertää tiloja, joku laskee eturahaa, joku eläinluottoja, joku vie kirjeitä postiin, yksi jopa hoitaa yhteiskuntasuhteita jne.. Niistä muodostuu melkoinen summa, ne kun on jyvitetty niin pienen ja ison tilan ero tilityshinnassa on kymmeniä pinnoja, eikä siinä ole edes huomioitu välimatkaeroja..

Ja ihan samalla tapaa sikapuolella kyllä varmasti kattotaan että autot on täynnä, muutama poistoemakko tai sika saa odottaa vaikka viikkoja jos ei sovi logistiikalle, ja palveluerot on sitten hintaerojen lisäksi.Ja nämä kaikki on nuijittu tuottajien toimesta, joissa kylläkin nautapuoli on jäsenenemmistöinä. Jos isot kustannuserot ei olisikaan todellisia, kuten heikki väitää, ja olisi jotain ajoa sikatilojen keskittämiseen vielä tältäkin suunnalta nautaenemmistön eduksi, olisikohan noin...

Ja näistä mitä on nyt puhuttu järjestäytymisestä sun muusta, niin aika moni on tuonut esille jottei autoilu oikein kuuluisi teurastamon toimintaan. Euroopassa on hinnoittelu tehtaalle päivän hintaan, ja jokainen maksaa omat siirtonsa. Olisi reilu systeemi täälläkin.

Joo, mikäs siinä, mutta rahdin osuus on niin pieni, ettei kukaan kumminkaan ala sillä hintaa omia eläimiään teurastamoihin kuljetteleen.
Logistiikassa tärkeää on se, kuljetukset tulevat täyteen, eikä auto yleensä aja kuin yhden kuorman vuorokaudessa.
Joten se että montako kertaa se auto pysähtyy, ei ole niin oleellista kuin ensinäkemältä luulisi.

Selitäppäs tämä rahtikustannuslaskelmasi joskus vaikka taksikuskille. Tai kokeile ajaa baarista kotiin suorinta tietä tai sitten sadalla pysähdyksellä ja mutkalla ja sitten vertaile aamulla kumpi tapa maksoikaan enemmän 

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 05.01.10 - klo:12:19

Lainaus käyttäjältä: korven ukko - 04.01.10 - klo:22:22

Mitäs se heikki taas sekoilee. Heikki sanoo että kustannukset merkityksettömiä, ehkä se siltä tuntuu, kun kilauttaa osuuskuntaan niin pihaan kaartaa oitis skania ja kaksi reiskaa, vetävät vasikan jousille, lappu kouraan, käsi ottalle ja menoksi ja hinta sama vaikka pistäisit 300 elukkaa.  

Sikapuolella on aivan oikeasti laskettu hankintatoimen kustannukset, ne on paljon muutakin kuin pari reiskaa ja skania. Siellä istuu ihan muutama sihteerikkö hienossa toimistossa ihan oikeassa kaupuntiissa, ilkeitä setiä ja mukavia tätejä, jokainen saa liksaa, hankintamies kiertää tiloja, joku laskee eturahaa, joku eläinluottoja, joku vie kirjeitä postiin, yksi jopa hoitaa yhteiskuntasuhteita jne.. Niistä muodostuu melkoinen summa, ne kun on jyvitetty niin pienen ja ison tilan ero tilityshinnassa on kymmeniä pinnoja, eikä siinä ole edes huomioitu välimatkaeroja..

Ja ihan samalla tapaa sikapuolella kyllä varmasti kattotaan että autot on täynnä, muutama poistoemakko tai sika saa odottaa vaikka viikkoja jos ei sovi logistiikalle, ja palveluerot on sitten hintaerojen lisäksi.Ja nämä kaikki on nuijittu tuottajien toimesta, joissa kylläkin nautapuoli on jäsenenemmistöinä. Jos isot kustannuserot ei olisikaan todellisia, kuten heikki väitää, ja olisi jotain ajoa sikatilojen keskittämiseen vielä tältäkin suunnalta nautaenemmistön eduksi, olisikohan noin...

Ja näistä mitä on nyt puhuttu järjestäytymisestä sun muusta, niin aika moni on tuonut esille jottei autoilu oikein kuuluisi teurastamon toimintaan. Euroopassa on hinnoittelu tehtaalle päivän hintaan, ja jokainen maksaa omat siirtonsa. Olisi reilu systeemi täälläkin.

Joo, mikäs siinä, mutta rahdin osuus on niin pieni, ettei kukaan kumminkaan ala sillä hintaa omia eläimiään teurastamoihin kuljetteleen.
Logistiikassa tärkeää on se, kuljetukset tulevat täyteen, eikä auto yleensä aja kuin yhden kuorman vuorokaudessa.
Joten se että montako kertaa se auto pysähtyy, ei ole niin oleellista kuin ensinäkemältä luulisi.

Selitäppäs tämä rahtikustannuslaskelmasi joskus vaikka taksikuskille. Tai kokeile ajaa baarista kotiin suorinta tietä tai sitten sadalla pysähdyksellä ja mutkalla ja sitten vertaile aamulla kumpi tapa maksoikaan enemmän 

Itseasiassa taksi ajaa samalla kilometritaksalla kuin nämä teurasautot ja "sikoja" on kyydissä pikkusen vähempi ?