Agronet
Keskusteluaiheet => Vapaa sana => Aiheen aloitti: poronpurija - 19.12.09 - klo:16:22
-
Se kuka tällaista väittää, ei ymmärrä vapailla markkinoilla tapahtuvasta hinnanmuodostumisesta mitään.
Verratkaapa naudan- ja lampaan lihan hintoja, molemmissa omavaraisuus aste on selkeästi miinuksella, mutta entäs hinnat? Mitään ylimääräistä ei ole koskaan tullut, vaan tuonti määrää näidenkin kotimaisen tuottajahintatason.
Sianlihan osalta on täysin samoin, EU:n hintataso muodostaa Suomen tuottajahinta tason.
Investointitukien avaamisella ei tule olemaan mitään vaikutusta tuottajahintaan. Kyseessä onkin investointitukien vastustajien kateus, varsinkin jos ovat itse jollakin rahalla rakentaneet.
-
Se kuka tällaista väittää, ei ymmärrä vapailla markkinoilla tapahtuvasta hinnanmuodostumisesta mitään.
Verratkaapa naudan- ja lampaan lihan hintoja, molemmissa omavaraisuus aste on selkeästi miinuksella, mutta entäs hinnat? Mitään ylimääräistä ei ole koskaan tullut, vaan tuonti määrää näidenkin kotimaisen tuottajahintatason.
Tuonti= tuodaan EU:n ulkopuolelta, kotimaa= EU
Sianlihan osalta on täysin samoin, EU:n hintataso muodostaa Suomen tuottajahinta tason.
Investointitukien avaamisella ei tule olemaan mitään vaikutusta tuottajahintaan. Kyseessä onkin investointitukien vastustajien kateus, varsinkin jos ovat itse jollakin rahalla rakentaneet.
-
Se kuka tällaista väittää, ei ymmärrä vapailla markkinoilla tapahtuvasta hinnanmuodostumisesta mitään.
Verratkaapa naudan- ja lampaan lihan hintoja, molemmissa omavaraisuus aste on selkeästi miinuksella, mutta entäs hinnat? Mitään ylimääräistä ei ole koskaan tullut, vaan tuonti määrää näidenkin kotimaisen tuottajahintatason.
Sianlihan osalta on täysin samoin, EU:n hintataso muodostaa Suomen tuottajahinta tason.
Investointitukien avaamisella ei tule olemaan mitään vaikutusta tuottajahintaan. Kyseessä onkin investointitukien vastustajien kateus, varsinkin jos ovat itse jollakin rahalla rakentaneet.
Loistava pointti, juuri samaa olen ihmetellyt, kuinka monilla tuntuu laahavan käsitys markkinoiden toiminnasta, kilpailuista ja hinnan muodostumisesta, vaikka etenkin sikasektorilla tulot tulevat lähinnä markkinoilta eikä verovaroista kuten piimäpuolella. Markkinahinta määräytyy tanskan mukaan, etenkin sianlihassa, sillä euroopan tuotanto kulminoituu tanskaan. Suomenkin keskihinta seuraa orjallisesti lähellä markkinahintaa. Suomessa mennään tasaisesti alle markkinahinnan, mutta erotus on pysynyt tasaisena. Onko maan keskihinta sitten yli vai alle markkinahinnan, johtuukin sitten jo monista seikoista, kuten tuotannon määrän ja kulutuksen suhteesta, tuesta, tuotannon olosuhteista ja tehokkuudesta, tuottajien ja teurastamoiden välisestä sidonnaisuudesta omistuksen ja sopimusten kautta ja myöskin markkinoista teurastamon jälkeen eli markkinoidaanko hinnalla tai onko pääasiallinen kohde kotimarkkinat vai vienti kuten tanskassa.
Suomessa tilojen välinen kilpailu on vääristymässä etenkin 2013 jälkeen. Asia oli lyhyesti pinnalla etenkin vuosi sitten ja joitakin, joskin riittämättömiä, markkinoiden oikaisutoimenpiteita tehtiinkin. Tilojen välisissä kilpailuissahan on kysymys tilojen tuloista. Nimittäin oli odotettavissa että jos vain osa sianlihan tuotantoalueesta on tuettua, niin tuottajahinta tulee määräytymään korkeamman tukitason mukaisesti, kaavalla euroopan hinta miinus tuet. Näin on käynyt esimerkiksi naudanlihassa. Naudanlihassa ongelmana on tuottajien jäsenmäärän enemmistö c-alueella, jolloin 142 artiklan hengen ja kirjaimen vastaista tukieroa ei kyetä poistamaan sektorin sisäisellä esityksellä, vaikka naudan tuotanto-olosuhteet ovat jopa paremmat pohjoisessa, jonne myös tuotanto on keskittymässä. Sianlihassa tilanne hieman toinen alueellisen edunvalvonnan suhteen, sillä aluellinen jäsenjakauma päinvastainen kuin naudassa. Tasatuella tai korkeintaan 100% olosuhdekompensoinnilla pyritään vaikuttamaan tuottajien tukitulojen solidarisoimisen lisäksi myös tuottajahintaan. Jos pohjoista tukea ei olisi ohjattu sikasektorin ulkopuolelle 141 tuen poistuessa, niin vaarana olisi ollut että käy kuten naudassa eli tuottajahinta ei singahtaisikaan ylös. Tosin nyt kun pohjoisen pientiloilta leikattiinkin vain 50%, jäi vielä pohjoisen suotuisammalle tuotantoalueelle sikatukeatukea, jonka yhteismäärä 2013 jälkeen on jopa 1-2 miljoonaa, ja se saattaa vielä sotkea kilpailut pahastikkin etenkin jos 141 tukea ei saada täysin sidottua peltoon tulevassa lfa uudistuksessa.
Suomessa ylituotanto on ollut sen 10% luokkaa 1970 luvulta saakka ja se on pidetty vakiona lähinnä teollisuuden tasaisten toimintaedellytysten turvaamiseksi. EU kaudella, vaikka pikkutiloja on lopettanut, niin tuotanto on kasvanut osittain myös pakosta sillä etenkin etelän velkaisten tuottajien on ollut tulojen laskiessa pakko laajentaa tuotantoaan tulotason turvaamiseksi. Siksipä vuosituotanto on kasvanut a-b alueilla enemmän, mutta kuitenkin vain alle 10miljoonaa kiloa enemmän kuin muualla suomessa yhteensä. Eteläsuomen muuta maata voimakkaampi tuotannon kasvu on nostanut entisetään a-b alueiden rajallisten peltopinta-alojen hintaa ja aiheuittanut siten kilpailijoille suhteellista kilpailuetua. Lievä sianlihan ylituotanto on kuitenkin välttämätöntä teollisuuden tehokkaan ja häiriöttömän toiminnan kannalta ja on siten myös tuottajankin etu että markkinat ja teollisuus toimivat häiriöittä.
Reilumpi ylituotanto kuitenkin estää tuottajahinnan nousun tanskan tasolle, mikä olisi kuitenkin välttämätöntä sillä olosuhteet suomessa ovat epäedullisemmat ja varsinkin rehuntuotannon olosuhteet ja tuki pellossa huonompi. Naudassa ja olikos se nyt lampaanlihassa alituotanto ei näytä tilastoissa nostavan tuotajahintaa. Naudanlihan keräily on suomessa tehotonta pienten yksiköiden ja niiden pienten lihamäärien sekä välimatkojen takia. Ja olikos niissä myös tasahinnoittelu(?) ja kilpailua vääristävä tukiporras!! Noissa tilastoissa kuitenkin suomen hinta on tilalla ja euroopassa tehtaan portilla joten etenkin kotimaisen naudanlihan kokonaiskustannus on pienoinen arvoitus.
Siassa kuitenkin tuotanto keskittynyttä, viidennes tiloista tuottaa suurimman osan, joten keräily merkittävästi tehokkaampa kuin tuetussa naudassa. Tilityshinnasta vähennetään tilakohtaisesti keräilykustannus, pientiloilla ehkä enemmänkin. 100% omavaraisuus, tai korkeintaan vain lievä ylituotanto, olisi paras vaihtoehto tuottajan kannalta jota sitten täydennetään lisäämällä teollisuuden tarvitessa sen saksalaisen pakaste-emakon tuontia. Kun tukitunareiden (MTK, kepu) takia sitä halvempaa tuettua lihaa ei suomesta enään tulla saamaan. Nimittäin teollisuuden tarvitsemaa ylituotantoa ajettiin investointituilla, ja myöskin pakkokeinoin eli tukitasoja leikkaamalla, niin reippaasti että 141 tuki menetettiin. Isommat yksiköt toimvat kyllä ilman tukeakin ja kykenevät laajentumaan ilman avustuksia. Lähinnä rehuviljansa markkinoina toimineiden ja jopa kymeniä prosentteja heikompaa tuottajahintaa saavien alle 200eyn pientilojen eväät syötiin kun 141 tuki menetettiin ylituotannon vuoksi. Ja sen seurauksena meni myös loputkin markkinoidemme/teollisuuden syömähampaasta eli halvasta täydennyslihasta kun 142 oli pakko ohjata kokonaan sikasektorin ulkopuolelle (pl. se pientilojen 1-2milj) sianlihamarkkinoiden tasapuolisuuden säilyttämiseksi.
Naudan ja sian markkinatilanteiden suhteista voisi kuitenkin huomioida sen että tuotanto ei näytä nousevan ylettömälläkään tuotannon ja investointien tukemisella, vaan pikemminkin laskee, kuten nautapuolella on havaittu. Ja sianlihassa taas tuotantotukien alentaminen on nostanut tuotantoa kulutuksen tahdissa ja jopa aavistuksen nopeamminkin, vaikka tuotannon laajentaminen ko. alalla on erittäin pääomapainotteista ja investointitukiakin on tasapuolisesti rajoitettu ajallisesti ja alueellisesti. Ja näistä molemmista riippuvuuksista on tasaisesti jatkuva yhtenäinen näyttö viimeisen 15 vuoden ajalta, ja etenkin kun huomioidaan että yksimahaisten kustannuksia suomen olosuhteet nostavat varmasti enemmän kuin pötsipuolen.
Investointituesta vielä kun nyt on tyrkyllä 20% investointitukea laajennuksiin. Monet alkuvuosien investointiryminässä nousseista sikaloista, jolloin pääomitettiin jopa 70-80% avustuksella kustannusarviosta jopa takautuvasti ja ilman menoerittelyä, ovat kipeästi uusimisen tarpeessa. 20% tuki tuntuu varmasti houkuttelevalta tuossa tilanteessa, mutta juuri nyt kenekään ei pidä mennä halpaan. Nimittäin vaikka lähes kaikki sikayrittäjät vastustivat niin siltikin tuki ajettiin määrätietoisesti läpi vaikka ylituotannon vuoksi on juuri leikattu tuotantotukea! Ts. jos koppeja ei heti nouse niin luultavasti seuraavilla kierroksilla tuki on jotain aivan muuta, 50% olisi jo jotain. Tuettua rakentamista koskevat määräykset syövät helposti tuon 20 pinnaa, samoin kauppiaiden hinnoittelu kun tukipäätökset eivät tunnetusti pysy salaisuutena.
Koska poronpurija ei kuitenkaan kykene tähänkään mitään sanomaan ja älähtää jälleen jotain tyhjyyttä ja vetoaa ettei jaksa ylläolevaa tavailla, niin referoin tähän että: sianlihan ylituotannosta ja tilojen välisten kilpailujen vääristymisestä on ollut ja tulee olemaan haittaa tuottajille ja etua teollisuudelle ja kaupalle. Naudan ja sian yli/alituotannon vaikutusta hintaan ei voi suoraan verrata, koska nautapuolella tukiero vääristää kilpailuja ja keräily tehotonta.
-
Jos oikeen käsitin niin muuten menis paremmin mutta toiset ryssii .
-
>>>EU:n hintataso muodostaa Suomen tuottajahinta tason
EUn hintatasosta riippumatta tuottajat ovat haluneet tasaiset hinnat,Näin aiheesta kertonut mm.Jokasorkka.Kun hinnat pidetään aina pohjalla niin pysyväthän ne tasaisina.
Tämä on puhtaasti tuottajan etu,sannoo LSOoo.
:D :D :D
-
Niin se on, ennen koiralta kusi loppuu, kuin ukolta tuo selittäminen.
Jorinan pituudesta voi päätellä paniikin olevan lähellä. Perusteet ovat aivan "musta tuntuu" tasolla. Jo esim. se väite, että 141 lopui ylituotannon johdosta ei pidä mitenkään paikkaansa, osoittaa vaan, ettei asiaat ole hallinnassa. Vaikka 0mavaraisuus olisi sama kuin lampaalla niin tulos olisi ollut sama.
Sääliksi käy, silla esittämääni kannanottoa ei noilla sepustuksilla kumota.
-
Jos oikeen käsitin niin muuten menis paremmin mutta toiset ryssii .
Mun mielestä sianlihassa pitäis ottaa käyttöön sama hintapolitiikka ,kuin kirjolohella. Tänään Citymarketin hinnat oli kotimainen file 12-15€/kg ja norjalainen 5,95€/kg. Eiköhän se siitä ;D
-
Sama juttu kauranhoidossa. Vaikka ei jyvääkään kylvä ens keväällä niin hintaan ei vaikuta.
-
Sama juttu kauranhoidossa. Vaikka ei jyvääkään kylvä ens keväällä niin hintaan ei vaikuta.
Ihan aikuisten oikeesti ,,, meinaatko kylvää ;D
-
Niin se on, ennen koiralta kusi loppuu, kuin ukolta tuo selittäminen.
Jorinan pituudesta voi päätellä paniikin olevan lähellä. Perusteet ovat aivan "musta tuntuu" tasolla. Jo esim. se väite, että 141 lopui ylituotannon johdosta ei pidä mitenkään paikkaansa, osoittaa vaan, ettei asiaat ole hallinnassa. Vaikka 0mavaraisuus olisi sama kuin lampaalla niin tulos olisi ollut sama.
Sääliksi käy, silla esittämääni kannanottoa ei noilla sepustuksilla kumota.
Kuten odotettavissa olikin, poromieheltä kirposi jälleen kerran ainoastaan tyhjästä nykäisty älähdys. Huvittavaa tuonlaiset huudot etenkin kun ei ole edes yritystä perusteluun. Kertoo aika paljon henkilöstä jos argumenttien perusteena ainoastaan olettama "sanomani on faktaa sillä olen asiantuntija koska mielestäni muut eivät ole"..
Sian, naudan, lampaan, hevosen, kanin ym. kuten myös maidon keräilyteho ja tuki sekä tukiporrastumat on aivan eri maailmoista. Ei niiden yli/alituotannon vaikutuksia tuottajahinnan ja euroopan hinnan eroon voi mitenkään yhdistää, etenkin kun suomessa hinnoitellaan tilalle ja euroopassa tehtaalle. Noista aloista osa toimii markkinoiden ehdoilla, osa saa merkittävää kansallista tukea jonkun 142 alueen asuttuna pitämisen perusteella jne.. Broilerin ja kananmunien sekä sian omavaraisuuden ja hinnan riippuvuutta ehkä voisi vertailla.
Poromies voisi myöskin kertoa ne tietämänsä TODELLISET syyt 141 tukien alentumiseen/ siirtämiseen peltoon ja kun on asiantuntijaksi ilmoittautunut niin myös syyt 142 sikatukien suuntaamiseen sikasektorin ulkopuolelle. Mielenkiinnolla odotan.
Poromies-asiantutijan analyysiä odotan myös ilmiöön kuinka sianlihan tuotanto on kasvanut jopa kulutusta nopeammin ja tuet alentuneet viimeisen 15 vuoden ajan ja naudassa/maidossa päinvastainen ilmiö. Ja korjaa ihmeessä kaikki virheelliset väittämät, jottei kukaan saa väärää tietoa.
Kotimaisuus teemalla on kuitenkin oma pieni osansa lihan markkinoinnissa ja vaikka hintataso seuraileekin eurooppaa, niin sillä että onko yli vai alituotantoa kotimaisessa lihassa, on oma vaikutuksensa kysynnän ja tarjonnan lain mukaan. Hintaa painottavalle Siwa-porukalle voi jatkossakin tuoda huokeaa eldorado-emakkoa eurooppa-hintaan, kun kotimaisen lihan hinta nousee tuotannon laskiessa.
20% investointituella laajentaminen ylituotantoon on idiotismia noinkin pääomavaltaisella alalla kuin siassa. Etenkin kun tukea seuraa kustannuksia lisääviä rak.määräyksiä ja etenkin kiskontaa hankinnoissa. 20% tuella saadaan vain lisää teurastamoiden orjia jotka tuottavat omakustannushintaan. Tukiprosentti nousee varmasti seuraavilla kierroksilla jollei laajennushannkeita 20% tuella nouse. Siksi määrätietoisesti tuki juntattiin sikayrittäjien vastustuksesta huolimatta.
-
Toistan itseäni, kun totean edelleen "ennen koiralta kusi loppuu, kuin ukolta selittely", jorinan pituudestakin tämän voi päätellä.
Itse kerroit 141:n loppuneen ylituotannon vaikutuksesta. Tämän suurempaa tietämättömyyden/ymmärtämättömyyden tulkintaa en ole aiemmin tavannut, ehkä ukon kannattaisi opiskella vaikkapa ministeriön avustuksella Minä en rupea pyörää uudestaan keksimään ja varsinkaa ajamaan opettamaan.
Niinkuin alkumeilissäni totesin, sikayrittäjien kantava voima invastointitukien vastustamisessa on kateus.
Kun on itse pykätty sikala ilman tukia, niin ei kaverikaan saa saada tukia. Voiko tämän enää selkeämmin sanoa.
-
sanotaan ny poropojalle että 141 meni siirtymäajan päätyttyä, ja 142 solidaarisuussyistä, joten voit luetella loput asiavirheet.
Niin ja selostas vaikka lampaanlihan ja maidon tuottajahintojen ja euroopan hintojen suhteet ja syyt tuolla sun ihme teoriallas?.. ja sataako pääsiäisenä?
-
poronulikan siilipuolustus...
-
Se kuka tällaista väittää, ei ymmärrä vapailla markkinoilla tapahtuvasta hinnanmuodostumisesta mitään.
Verratkaapa naudan- ja lampaan lihan hintoja, molemmissa omavaraisuus aste on selkeästi miinuksella, mutta entäs hinnat? Mitään ylimääräistä ei ole koskaan tullut, vaan tuonti määrää näidenkin kotimaisen tuottajahintatason.
Sianlihan osalta on täysin samoin, EU:n hintataso muodostaa Suomen tuottajahinta tason.
Investointitukien avaamisella ei tule olemaan mitään vaikutusta tuottajahintaan. Kyseessä onkin investointitukien vastustajien kateus, varsinkin jos ovat itse jollakin rahalla rakentaneet.
Joulupäivänä ei pitäis jänkätä, mutta.
En tiedä sioista juur mitään, mutta kanamuna hommista ihan vähän.
Siinä alalla jokainen tuotantoa lisäävä muna pudotti tuottajahintaa, koska
ylituotannon viennin maksoivat aina tuottajat itse, kuten nykyisinkin.
-
Sokerista kerätään vieläkin vientimaksua vaikka EU on jo alituotanto aluetta. Suomi etunenässä vastustaa maksun poistoa...
Maksuhan kerätään puoliksi teollisuudelta ja tuottajilta...
-
Olisiko tästä Suomen sianlihantuotannon pelastajaksi:
-
sanotaan ny poropojalle että 141 meni siirtymäajan päätyttyä, ja 142 solidaarisuussyistä, joten voit luetella loput asiavirheet.
Niin ja selostas vaikka lampaanlihan ja maidon tuottajahintojen ja euroopan hintojen suhteet ja syyt tuolla sun ihme teoriallas?.. ja sataako pääsiäisenä?
olisi 50 pinnaa parempi kuin 20 pinnan inv tuki, eikös?
-
SAS:n kuva sikataloudenherjoittajista on oikea. Tuon näköisiä siankasvattajat ovat tällä hetkellä, mutta kasvot peitettyinä, kuin ähläminaisilla. Sen takia, että hävettää huono sikojen kohtelu. Älkää kiertäkö puukkoa haavassa.
Ukolle voin kertoa, että pääsiäisenä sataa jossain päin maailmaa.
-
SAS:n kuva sikataloudenherjoittajista on oikea. Tuon näköisiä siankasvattajat ovat tällä hetkellä, mutta kasvot peitettyinä, kuin ähläminaisilla. Sen takia, että hävettää huono sikojen kohtelu. Älkää kiertäkö puukkoa haavassa.
Ukolle voin kertoa, että pääsiäisenä sataa jossain päin maailmaa.
kumpi paree 20 vai 50?
-
Puukkomies tietää: fifty/sixty
-
Puukkomies tietää: fifty/sixty
Kokeillaanpa joko poronpurija nöyrtyy perustelemaan väitettään että ylituotanto ei paina hintaa tai että tukien poistumien lopettaa maatalouden.
Ylituotanto painaa sianlihan hinnan euroopan keskihinnan alapuolelle kananmunien ja viljan tapaan, alituotanto tai omavaraisuus nostaisi sen ainakin eun keskihintaan, jopa yli, sillä kotimaisuudella on vahva asema ruuan markkinoinnissa.
Suomessa teurastetaan vain 12,5 sikaa/ emakko ja markkinoille potkaistaan heti ainakin miljoona sikaa jos niistä maksetaan eun keskihinta.
Naudan hintaan vetoaminen osoittaa ennennäkemätöntä ymmärtämättömyyttä, naudan keräily suomessa on maailman kalleinta, koska naudan tuotanto on tuettu maailman korkeimmilla pötsitukiaisilla maailman tehottomimmaksi. Lisäksi suomessa hinnoitellaan tilalle, muualla tehtaalle.
Tukien alentuessa jo merkityksettömiksi, rehualan tuet huomioiden euroopan huonoimmaksi, sianlihan tuotanto on tuottajien tulojen laskiessa kasvanut pakostakin jatkuvasti. Pötsisektorilla tukien osuus liikevaihdossa on kasvanut ja tuotanto laskenut. Lisäksi suomen olosuhteet haittaavat merkittävästi ainoastaan yksimahaisten tuotantoa.
Lammas on sesonkituote, suomessa maailman keskittynein kauppa ja se ostaa yhdellä ostolla enemmän kuin on koko suomen tuotanto. Pienet jalostajat eivät kykene vastaamaan kaupan tarpeisiin, niinpä kauppa ottaa ulkomarkkinoilta - ulkomarkkinahintaan. Sitäpaitsi lampaastahan pitää vain pässi?
MTKn junttaama 20% investointituki on halpamainen temppu. Sillä houkutellaan jo ennestään velkaisia tuottajia teollisuuden ansaan. 20 pinnaa uppoaa heti tuettua rakentamista koskeviin pykäliin ja kiskontaan rakentamiskustannuksissa, tukibyrokratiasta puhumattakaan. Jos MTK olisi sianlihantuottajien asialla se kehoittaisi olemaan investoimatta tai vaatisi teollisuudesta riippumattoman tuotannon vuoksi vähintäänkin korkeampia tukiprosentteja kuin pötsisektorilla. Yksimahaisten loppuva tuotantotuki on jo olematon, pötsillä kokonaistuet pahimmillaan jopa yli 80 pinnaa. Teollisuus ottaa härskisti hyödyn yksimahaisten talousriippuvuuksista ja ylituotannosta MTKn säestyksellä ja siinä siivellä menee maailman tehottomin pötsipelleily.
Tanskan hintaa määrä hintaluokan, paljon sen yli ei voida mennä alituotannossakaan, se on selvä. Sen tietää myös MTK, kuten myös sen että todellisuudessa ainoastaan yksimahaisten tuotannolle aiheutuu suomen olosuhteista merkittävää haittaa, mutta ajaa asioita päivastaisella strategialla, ohjaamalla tukia pötsisektorille. Lisäksi MTKlta tulee vain yllytystä investoimaan ylituotantotilanteessa, koska teollisuus tarvitsee ylituotannon ja halpaa lihaa toimiakseen tehokkaasti ja se sopii mainiosti MTKlle koska silloin sen enemmistön eli pötsipelleilyn huolto pelaa...
Edellytän että poronpurija perustelee aivoituksiaan ja etenkin intressejään nyt ja tässä selkeästi ja perusteellisesti tai on palliton tapaus
-
Voi herranjestas sentään että jaksat . Mersun vaihtaminen vain joka toinenvuosi vois auttaa alaanne selviytymään ahdinkosta
-
Puukkomies tietää: fifty/sixty
Yksimahaisten loppuva tuotantotuki on jo olematon, pötsillä kokonaistuet pahimmillaan jopa yli 80 pinnaa. Teollisuus ottaa härskisti hyödyn yksimahaisten talousriippuvuuksista ja ylituotannosta MTKn säestyksellä ja siinä siivellä menee maailman tehottomin pötsipelleily.
Tuotannosta irrotettu kansallinen sikatuki pystyy (aikansa) olemaan vaikka 20000€/karsinallinen lemmikkipossuja. Pari sataa emakkoa lahtiin, liiat pellot vuokraten pois, yksi karsinallinen lemmikkitöpseleitä, niin aika iisiä pisnestä. Joka on tietysti tienattu raskaalla rypemisellä.
Lihanautapuolella on monenmoista jäähdyttelijää, mutta kehittyneillä tiloilla kasvutulokset ovat kovin kilpailukykyisiä kansainvälisesti vertaillen. Siis grammoina, ei euroina ilman tukia. Laatu, vaikkapa hormonien käyttämättömys, salmonellavapaus jne omaa luokkaansa kuten yksimahaisillakin.
-
Eikö tuo jatkuva, saman virheellisen asian toistaminen ole palstan säännöissäkin kielletty?
-
Eikö tuo jatkuva, saman virheellisen asian toistaminen ole palstan säännöissäkin kielletty?
No itse en enää ole vastaillut koko aiheeseen, viesti on niin tarkoitushakuinen ja totuudenvastainen, ettei viitsi ruveta vääntämään ....
-
Eikö tuo jatkuva, saman virheellisen asian toistaminen ole palstan säännöissäkin kielletty?
Aulis ja Veeti olis kyllä sitten jo linnassa . 8)
-
Eikö tuo jatkuva, saman virheellisen asian toistaminen ole palstan säännöissäkin kielletty?
Faktat poronpurijalle oikaistavaksi, (virheelliset väittämät korjattava oikeilla ja perusteluineen):
Ylituotanto laskee hintaa alle eu hinnan, nähtävissä viljassa, sianlihassa, kananmunissa...
Ylituotannosta hyötyy teollisuus.
Naudan kustannusvaikutus teollisuudelle on suuri sen tehottoman tuotannon vuoksi.
Lampaanlihan hinnan määrää ulkomarkkinat koska kotimainen jalostus ei kykene vastaamaan sesonkikulutukseen.
Teurastamoteollisuus pyörii vain euroopan edullisimman yksimahaislihan voimalla koska naudan ja työn kustannus on giganttinen.
Jos mtk ajaisi tuottajien etuja se kehoittaisi olemaan investoimatta 20% tuella.
Tukien alentuminen ykismahisissa on kasvattanut tuotantoa.
Tukiosuuden kasvu pötsipuolella on alentanut tuotantomääriä.
Muutamasata yksimahaistilaa tuottaa noin puolet eläntuotteita jalostavan teollisuuden raaka-ainearvosta.
Yksimahaisten vaikutusvalta etujärjestössä on olematon ja kutistuu jatkuvasti sektorin keskittyessä pakostakin muita nopeammin.
142 tuessa yksimahasiten leikkaus on ohjattu pötsisektorin maksuvaltuutukseen.
Yksimahaiset saavat paremman edunvalvonnan järjestäytyessään omaksi ryhmäkseen.
Poronpurija myös selventää myös intressinsä ylituotantoilntoiluunsa.
-
%%%Minulta ei kysytty, mutta vastaan silti:
Naudan kustannusvaikutus teollisuudelle on suuri sen tehottoman tuotannon vuoksi.
%%%Lypsylehmät on vähän sama asia kuin teurasemakot, keräily on tehotonta kun ei niitä kukaan teurastamon mieliksi rekoittain myy. Onpa kilohintakin sitten sen mukainen.
Teurastamoteollisuus pyörii vain euroopan edullisimman yksimahaislihan voimalla koska naudan ja työn kustannus on giganttinen.
%%%Ei se naudan tuottajahinta mikään kaksinen ole. Nykyään teurastamot ovat erikoistuneet, saatko kaivettua nauta- ja sikateurastamojen tietoja yksiköittäin jostain? Kiinteät kustannukset ne kovat on ammattiyhdistyksen ansiosta kun teurastaa ei saa 24*7 kuten kilpailijamaissa.
Tukiosuuden kasvu pötsipuolella on alentanut tuotantomääriä.
%%%Ei, vaan maitokiintiö/ tuotoksen kasvu - lehmän tuottoiän lyheneminen=> vähemmän vasikoita lihantuotantoon. Emopuolta on lisätty kovasti, muttei tarpeeksi+ näkyy hitaasti teurastamolla.
Yksimahaiset saavat paremman edunvalvonnan järjestäytyessään omaksi ryhmäkseen.
%%%TUo järjestäytyminen on jo tapahtunut. Lihatalot kyllä soluttivat joutuisasti järjestön.
-
Luulin, että joltain on fakta ja fiktio sekoittunut, mutta erehdyin.
Fakta on on kadonnut ja tilalle tulleet omat, tosielämästä kaukana olevat utopiat.
-
Luulin, että joltain on fakta ja fiktio sekoittunut, mutta erehdyin.
Fakta on on kadonnut ja tilalle tulleet omat, tosielämästä kaukana olevat utopiat.
Tuo että sekoitetaan naudat ja siat, pilaa hyvänkin jutun ....
-
Tuo että sekoitetaan naudat ja siat, pilaa hyvänkin jutun ....
olen samaa mieltä, siksipä yksimahaisten on järjestäydyttävä omakseen
-
poronpurija surkein huutelija palstalla, ei mitään perusteita eikä argumentteja. Mitkä ovat intressit ylituotanto intoiluun?
-
Se kuka tällaista väittää, ei ymmärrä vapailla markkinoilla tapahtuvasta hinnanmuodostumisesta mitään.
Verratkaapa naudan- ja lampaan lihan hintoja, molemmissa omavaraisuus aste on selkeästi miinuksella, mutta entäs hinnat? Mitään ylimääräistä ei ole koskaan tullut, vaan tuonti määrää näidenkin kotimaisen tuottajahintatason.
Sianlihan osalta on täysin samoin, EU:n hintataso muodostaa Suomen tuottajahinta tason.
Investointitukien avaamisella ei tule olemaan mitään vaikutusta tuottajahintaan. Kyseessä onkin investointitukien vastustajien kateus, varsinkin jos ovat itse jollakin rahalla rakentaneet.
pp ei tajua maailman menosta mitään. Kotimaisuudella on iso rooli markkinoinnissa. Suomessa naudan keräily on äärettömän tehotonta ja siksi kallista ja se painaa hintaa. Lampaan hintaa painaa se että hajanainen jalostus ei kykene vastaamaan keskittyneen kaupan vaatimuksiin, ja kauppa ottaa ulkoa maailmanmarkkinahintaan.
Sian, viljan, kananmunien ym ylituotanto pitää hinnan eu hinnan alapuolella. alituotanto tai omavaraisuus nostaisi tehokkaimmin keräiltävien raaka-aineiden hintoja, koska kotimaisuudella on vetoa, sen tajuaa lapsikin.
Investointi merkiryksettömällä tuella ylituotantoon on julistautuminen idiootiksi.
poronpurija selventää intressinsä ylituotantokiihkoiluunsa??
-
Se kuka tällaista väittää, ei ymmärrä vapailla markkinoilla tapahtuvasta hinnanmuodostumisesta mitään.
Verratkaapa naudan- ja lampaan lihan hintoja, molemmissa omavaraisuus aste on selkeästi miinuksella, mutta entäs hinnat? Mitään ylimääräistä ei ole koskaan tullut, vaan tuonti määrää näidenkin kotimaisen tuottajahintatason.
Sianlihan osalta on täysin samoin, EU:n hintataso muodostaa Suomen tuottajahinta tason.
Investointitukien avaamisella ei tule olemaan mitään vaikutusta tuottajahintaan. Kyseessä onkin investointitukien vastustajien kateus, varsinkin jos ovat itse jollakin rahalla rakentaneet.
pp ei tajua maailman menosta mitään. Kotimaisuudella on iso rooli markkinoinnissa. Suomessa naudan keräily on äärettömän tehotonta ja siksi kallista ja se painaa hintaa. Lampaan hintaa painaa se että hajanainen jalostus ei kykene vastaamaan keskittyneen kaupan vaatimuksiin, ja kauppa ottaa ulkoa maailmanmarkkinahintaan.
Sian, viljan, kananmunien ym ylituotanto pitää hinnan eu hinnan alapuolella. alituotanto tai omavaraisuus nostaisi tehokkaimmin keräiltävien raaka-aineiden hintoja, koska kotimaisuudella on vetoa, sen tajuaa lapsikin.
Investointi merkiryksettömällä tuella ylituotantoon on julistautuminen idiootiksi.
poronpurija selventää intressinsä ylituotantokiihkoiluunsa??
Tästä naudasta minä sanon senverran, että tämän korvenukon pitäisi jättää se kokonaan kommentoimatta kun se ei tajua nautasektorista hevonhelevettiä ....
Suomessa, kuten varmaan Ruotsissakin, naudanlihasta myydään yli 80 %:tia jauhelihana, jauhelihan raaka-aineeksi käy mikä tahansa nauta, myös poistolehmät ja jauheliha nimenomaan myydään hintamielikuvalla ja yleensä vielä tarjoustuotteena, eli se on sisäänvetotuote liikkeille.
Tämä itsessään jo tekee naudanlihasta varsin haastavan tuotteen, sekä johtaa siihen ettei pihvilihamarkkinoille oikein löydy imua, kuten on muualla Euroopassa.
Muuallahan pihvilihan osuus on paljon suurempi, joissakin maissa kaikki naudanliha on pihvilihaa ja siksi ne saakin keskimäärin euron enempi kilolta, esim. Ranskassa, poistolehmät käytetään jalosteisiin kuten makkaroihin ...
Mutta muualla Euroopassa ei jauhelihan ja einesruokien osuus olekkaan tällä tasolle, mitä se Suomessa ja Ruotsissa on, joten kunnon lihalle sellaisenaan löytyy markkinat, eikä sitä tarvitse kenkätä maailmalle jauhelihana.
Tässä on pihvikarjaliitolla vielä pitkä sarka kynnettävänä, ennenkuin ollaan samalla tasolla muiden EU maiden kanssa, korjuukustannukset ei vaikuta asiaan hevon*****a ....
-
Suomessa, kuten varmaan Ruotsissakin, naudanlihasta myydään yli 80 %:tia jauhelihana, jauhelihan raaka-aineeksi käy mikä tahansa nauta, myös poistolehmät ja jauheliha nimenomaan myydään hintamielikuvalla ja yleensä vielä tarjoustuotteena, eli se on sisäänvetotuote liikkeille.
korjuukustannukset ei vaikuta asiaan hevon*****a ....
Tässä on taas kovaa paatosta... Valitettavasti tilannehan on se että markkinoilta voidaan saada vain se mitä kuluttaja suostuu maksamaan, imagoahan voi tietysti yrittää kohentaa mutta aika kauan menee varmaan ennenkuin perheissä on päivittäisenä ruokana naudanlihapihvi medium eikä lihapullat? Ja korjuukustannukset todellakin vaikuttaa! Teurastamolla on tietyt tulot ja tietyt menot ja ko erotuksesta voidaan sitten sitä tilityshintaa katsoa. Jos tulot ovat tietyt niin tulojen ja muiden menojen kuin tilityshinnan erotus on tilityshinta noin suurinpiirtein. Eli kyllä siitä tilityshinnasta on vähennetty jokainen keruukilometri ja diesellitra. Mitä enemmän keruukilometrejä per lihakilo, sitä vähemmän jää tilityshinnalla.
Olen aiemmin kritisoinut korvenukkoa ja viitsinyt edes juttujaan lukea mutta itse asiassa tässä ja tuossa
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=14503.0
ketjussa hän esittää ihan perusteltuja kantoja ja perusteltuja kysymyksiä varsinkin poronpurijalle mutta jostakin kumman syystä vastausta ei tule? Oliskohan korvenukko sittenkin vaikka jakkejäyhä, piti ensin porukkaa pilkkanaan kirjoittamalla puutaheinää ja sitten kun porukat oli varomattomia niin pistikin pahoja ja porukat seinää vasten?
-
Emo-heikin teoria naudan huonosta hinnasta kuulostaa ihan järkevältä, varmasti hinta on huono jos pihvi myydään myllättynä, ja silloin teurastamon maksukyky alenee (ainakin teoriassa). Hyvä huomio heikiltä! Olen tavattoman pahoillani etten huomioinut tuota seikkaa heti alunperin siihen pitkään faktojen luetteloon jotka kumoavat poronpurijan ylituotantokiihkoisen teorian hinnan muodostumisesta ilman kysynnän ja tarjonnan vaikutusta.
Eli nautojen, kuin myös yksimahaisten, tiltyshintaa painaa etenkin jättitukiaisilla tehottomaksi tuettu naudantuotanto ja siksi kallis keräily, mutta myös toistaitoinen lihanjalostus ja markkinointi sekä epäsuotuisat kulutustottumukset. Yksimahaisten hintaa painaa lisäksi tuottajien talousriippuvuuksista johtuva ylituotanto.
Sikapuolella anottiin 250ke apurahaa mainontaan, jotta saataisiin kuluttajia käyttämään lihaa myllätyn bulkkimössön sijaan. Tämäkin projekti herätti poronpurijassa myrkyllisiä ajatuksia, suorastaan omituista että jopa odotti sarvanmaan sikaskandaalin vauhdittamaa reportaasia aiheesta.
-
Emo-heikin teoria naudan huonosta hinnasta kuulostaa ihan järkevältä, varmasti hinta on huono jos pihvi myydään myllättynä, ja silloin teurastamon maksukyky alenee (ainakin teoriassa). Hyvä huomio heikiltä! Olen tavattoman pahoillani etten huomioinut tuota seikkaa heti alunperin siihen pitkään faktojen luetteloon jotka kumoavat poronpurijan ylituotantokiihkoisen teorian hinnan muodostumisesta ilman kysynnän ja tarjonnan vaikutusta.
Eli nautojen, kuin myös yksimahaisten, tiltyshintaa painaa etenkin jättitukiaisilla tehottomaksi tuettu naudantuotanto ja siksi kallis keräily, mutta myös toistaitoinen lihanjalostus ja markkinointi sekä epäsuotuisat kulutustottumukset. Yksimahaisten hintaa painaa lisäksi tuottajien talousriippuvuuksista johtuva ylituotanto.
Sikapuolella anottiin 250ke apurahaa mainontaan, jotta saataisiin kuluttajia käyttämään lihaa myllätyn bulkkimössön sijaan. Tämäkin projekti herätti poronpurijassa myrkyllisiä ajatuksia, suorastaan omituista että jopa odotti sarvanmaan sikaskandaalin vauhdittamaa reportaasia aiheesta.
Tämä keräily, on vain teoriassa kallista, sillä käytännössä poistolehmät haetaan maitotilolta melkein lehmä kerrallaan, ne haetaan aina ensisijaisesti ja muut teuraan sitten jatkeeksi, koska poistolehmät on jauhelihan perusta halvan hintansa takia.
Teurasauto kerää kuorman täyteen ja menee teurastamolle, pääasiassa yksi kuorma päivässä, mikäli joskus harvoin saisikin kaksi kuormaa kerättyä, niin se on niin harvinaista, ettei sitä kannata ottaa huomioon ollenkaan keräilykustannuksissa, joten säästöt yhdestä paikasta keräämisestä ovat hyvin näennäisiä ....
Mistä on syntynyt sellainen käsitys, että keräilykustannukset olisi teurastamoille ongelma ????
-
Tämä keräily, on vain teoriassa kallista, sillä käytännössä poistolehmät haetaan maitotilolta melkein lehmä kerrallaan, ne haetaan aina ensisijaisesti ja muut teuraan sitten jatkeeksi, koska poistolehmät on jauhelihan perusta halvan hintansa takia.
Teurasauto kerää kuorman täyteen ja menee teurastamolle, pääasiassa yksi kuorma päivässä, mikäli joskus harvoin saisikin kaksi kuormaa kerättyä, niin se on niin harvinaista, ettei sitä kannata ottaa huomioon ollenkaan keräilykustannuksissa, joten säästöt yhdestä paikasta keräämisestä ovat hyvin näennäisiä ....
Mistä on syntynyt sellainen käsitys, että keräilykustannukset olisi teurastamoille ongelma ????
Eihän se teurastamoille ongelma olekaan... Tuottajille voi olla... Kas kun teurastamo voi vähentää jokaisen hakureissun eurot lyhentämättömänä tuottajan lihatilistä...
Mutta muuten en ymmärrä että selvästä asiasta vänkätään. Sen tajuaa jo kansakoulun matematiikalla ja esimerkillä elävästä elämästä. Otetaan vaikka tukikohdaksi Forssan teurastamo. Sieltä lähtee aamulla auto Somerolla, käy yhdellä tilalla lastaamassa kuorman täyteen ja ajaa takaisin teurastamolle. Lähtee uudelle reissulle Huittisiin ja hakee taas yhdeltä tilalta kuorman täyteen ja ajaa takaisin teurastamolle. Toinen auto lähtee kiekalle Porin pohjoispuolelle eli ajaa ensin Poriin ja siitä sitten pikkutiloja kiertäen kerää auton viideltä tilalta täyteen ja Vammalan kautta takaisin Forssaan ja purkaa kuorman. Ihan kansakoulun matematiikalla saadaan tuloksena että tämän toisen auton keräilykustannus per lihakilo on kaksinkertainen verrattuna siihen joka koukkasi pari kuormaa Somerolta ja Huittisista.
-
Tämä keräily, on vain teoriassa kallista, sillä käytännössä poistolehmät haetaan maitotilolta melkein lehmä kerrallaan, ne haetaan aina ensisijaisesti ja muut teuraan sitten jatkeeksi, koska poistolehmät on jauhelihan perusta halvan hintansa takia.
Teurasauto kerää kuorman täyteen ja menee teurastamolle, pääasiassa yksi kuorma päivässä, mikäli joskus harvoin saisikin kaksi kuormaa kerättyä, niin se on niin harvinaista, ettei sitä kannata ottaa huomioon ollenkaan keräilykustannuksissa, joten säästöt yhdestä paikasta keräämisestä ovat hyvin näennäisiä ....
Mistä on syntynyt sellainen käsitys, että keräilykustannukset olisi teurastamoille ongelma ????
Eihän se teurastamoille ongelma olekaan... Tuottajille voi olla... Kas kun teurastamo voi vähentää jokaisen hakureissun eurot lyhentämättömänä tuottajan lihatilistä...
Mutta muuten en ymmärrä että selvästä asiasta vänkätään. Sen tajuaa jo kansakoulun matematiikalla ja esimerkillä elävästä elämästä. Otetaan vaikka tukikohdaksi Forssan teurastamo. Sieltä lähtee aamulla auto Somerolla, käy yhdellä tilalla lastaamassa kuorman täyteen ja ajaa takaisin teurastamolle. Lähtee uudelle reissulle Huittisiin ja hakee taas yhdeltä tilalta kuorman täyteen ja ajaa takaisin teurastamolle. Toinen auto lähtee kiekalle Porin pohjoispuolelle eli ajaa ensin Poriin ja siitä sitten pikkutiloja kiertäen kerää auton viideltä tilalta täyteen ja Vammalan kautta takaisin Forssaan ja purkaa kuorman. Ihan kansakoulun matematiikalla saadaan tuloksena että tämän toisen auton keräilykustannus per lihakilo on kaksinkertainen verrattuna siihen joka koukkasi pari kuormaa Somerolta ja Huittisista.
Joo, saadaan kyllä laskemalla homma näyttämään tolta ....
Mutta , käytännössä nautapuolella, keräilyreissut suunnitellaan aina niin, että ensin haetaan poistolehmät ja siihen sitten lisäksi muut teuraat ....
Käytännössä valtaosa teuraskuljetuksista on sellaisia, että yksi reissu päivässä tehdään ja auto on täynnä kun se teurastamoon kaartaa takaisin, joten tämmöset laskennalliset mahdolliset paremmat reissut on havinaisempia, eikä niitä silloin kannata erikseen edes huomioida.
Logistiikan osuus lopputuotteesta, on jotain 5-7 %:n luokkaa, jos sitäkään ja siinä on mukana myös jakelu kauppoihin, joten siinä mielessä asiasta on turha meuhkata.
-
Joo, saadaan kyllä laskemalla homma näyttämään tolta ....
Mutta , käytännössä nautapuolella, keräilyreissut suunnitellaan aina niin, että ensin haetaan poistolehmät ja siihen sitten lisäksi muut teuraat ....
Käytännössä valtaosa teuraskuljetuksista on sellaisia, että yksi reissu päivässä tehdään ja auto on täynnä kun se teurastamoon kaartaa takaisin, joten tämmöset laskennalliset mahdolliset paremmat reissut on havinaisempia, eikä niitä silloin kannata erikseen edes huomioida.
Logistiikan osuus lopputuotteesta, on jotain 5-7 %:n luokkaa, jos sitäkään ja siinä on mukana myös jakelu kauppoihin, joten siinä mielessä asiasta on turha meuhkata.
Ei tarvii saada kun toi esimerkki oli ihan elävästä elämästä sikapuolen keräilystä. Ei siis mikää teoreettinen laskennallinen tilanne. Kuten korvenukko sanoi niin esimerkiksi LSOlla on pyrkimyksenä keskittää sikapuoli isoihin yksiköihin kohtuullisen (alle 120km?) etäisyyden päähän Forssan teurastamosta. Isot yksiköt pikitien varressa Forssan lähellä. Siinä ihan käytännössä teurastamon kokonaiskeräilykulut on merkittävästi pienemmät kuin jos tilat on haulikolla ammuttu pieniä tiloja 250 km etäisyydellä teurastamosta. Ja oli logistiikan osuus mikä tahansa niin ainoa varma asia on että se vähennetään täysimääräisenä tuottajan tilistä. Ja kun ajatellaan nyt vaikka viljan osuutta joka on alle 5% leivän hinnasta niin sen logistiikan merkitys raaka-aineeseen nähden?
-
Joo, saadaan kyllä laskemalla homma näyttämään tolta ....
Mutta , käytännössä nautapuolella, keräilyreissut suunnitellaan aina niin, että ensin haetaan poistolehmät ja siihen sitten lisäksi muut teuraat ....
Käytännössä valtaosa teuraskuljetuksista on sellaisia, että yksi reissu päivässä tehdään ja auto on täynnä kun se teurastamoon kaartaa takaisin, joten tämmöset laskennalliset mahdolliset paremmat reissut on havinaisempia, eikä niitä silloin kannata erikseen edes huomioida.
Logistiikan osuus lopputuotteesta, on jotain 5-7 %:n luokkaa, jos sitäkään ja siinä on mukana myös jakelu kauppoihin, joten siinä mielessä asiasta on turha meuhkata.
Ei tarvii saada kun toi esimerkki oli ihan elävästä elämästä sikapuolen keräilystä. Ei siis mikää teoreettinen laskennallinen tilanne. Kuten korvenukko sanoi niin esimerkiksi LSOlla on pyrkimyksenä keskittää sikapuoli isoihin yksiköihin kohtuullisen (alle 120km?) etäisyyden päähän Forssan teurastamosta. Isot yksiköt pikitien varressa Forssan lähellä. Siinä ihan käytännössä teurastamon kokonaiskeräilykulut on merkittävästi pienemmät kuin jos tilat on haulikolla ammuttu pieniä tiloja 250 km etäisyydellä teurastamosta. Ja oli logistiikan osuus mikä tahansa niin ainoa varma asia on että se vähennetään täysimääräisenä tuottajan tilistä. Ja kun ajatellaan nyt vaikka viljan osuutta joka on alle 5% leivän hinnasta niin sen logistiikan merkitys raaka-aineeseen nähden?
Joo, mutta sikapuolella ei ole tälläista poistolehmäjuttua, joka nautapuolella on.
Lehmiä joka tapauksessa haetaan maitotiloilta yksi kerrallaan, koska ne on puolta halvempia kuin lihakarja, joten autot ajaa jokatapauksessa pitkin maakuntaa, joten tämmöstä ylimääräistä kulua ei ole olemassa.
Kyse on vain logistiikasta, että aina saadaan auto täyteen, se on tärkeintä.
-
Mitäs se heikki taas sekoilee. Heikki sanoo että kustannukset merkityksettömiä, ehkä se siltä tuntuu, kun kilauttaa osuuskuntaan niin pihaan kaartaa oitis skania ja kaksi reiskaa, vetävät vasikan jousille, lappu kouraan, käsi ottalle ja menoksi ja hinta sama vaikka pistäisit 300 elukkaa.
Sikapuolella on aivan oikeasti laskettu hankintatoimen kustannukset, ne on paljon muutakin kuin pari reiskaa ja skania. Siellä istuu ihan muutama sihteerikkö hienossa toimistossa ihan oikeassa kaupuntiissa, ilkeitä setiä ja mukavia tätejä, jokainen saa liksaa, hankintamies kiertää tiloja, joku laskee eturahaa, joku eläinluottoja, joku vie kirjeitä postiin, yksi jopa hoitaa yhteiskuntasuhteita jne.. Niistä muodostuu melkoinen summa, ne kun on jyvitetty niin pienen ja ison tilan ero tilityshinnassa on kymmeniä pinnoja, eikä siinä ole edes huomioitu välimatkaeroja..
Ja ihan samalla tapaa sikapuolella kyllä varmasti kattotaan että autot on täynnä, muutama poistoemakko tai sika saa odottaa vaikka viikkoja jos ei sovi logistiikalle, ja palveluerot on sitten hintaerojen lisäksi.Ja nämä kaikki on nuijittu tuottajien toimesta, joissa kylläkin nautapuoli on jäsenenemmistöinä. Jos isot kustannuserot ei olisikaan todellisia, kuten heikki väitää, ja olisi jotain ajoa sikatilojen keskittämiseen vielä tältäkin suunnalta nautaenemmistön eduksi, olisikohan noin...
Ja näistä mitä on nyt puhuttu järjestäytymisestä sun muusta, niin aika moni on tuonut esille jottei autoilu oikein kuuluisi teurastamon toimintaan. Euroopassa on hinnoittelu tehtaalle päivän hintaan, ja jokainen maksaa omat siirtonsa. Olisi reilu systeemi täälläkin.
-
Mitäs se heikki taas sekoilee. Heikki sanoo että kustannukset merkityksettömiä, ehkä se siltä tuntuu, kun kilauttaa osuuskuntaan niin pihaan kaartaa oitis skania ja kaksi reiskaa, vetävät vasikan jousille, lappu kouraan, käsi ottalle ja menoksi ja hinta sama vaikka pistäisit 300 elukkaa.
Sikapuolella on aivan oikeasti laskettu hankintatoimen kustannukset, ne on paljon muutakin kuin pari reiskaa ja skania. Siellä istuu ihan muutama sihteerikkö hienossa toimistossa ihan oikeassa kaupuntiissa, ilkeitä setiä ja mukavia tätejä, jokainen saa liksaa, hankintamies kiertää tiloja, joku laskee eturahaa, joku eläinluottoja, joku vie kirjeitä postiin, yksi jopa hoitaa yhteiskuntasuhteita jne.. Niistä muodostuu melkoinen summa, ne kun on jyvitetty niin pienen ja ison tilan ero tilityshinnassa on kymmeniä pinnoja, eikä siinä ole edes huomioitu välimatkaeroja..
Ja ihan samalla tapaa sikapuolella kyllä varmasti kattotaan että autot on täynnä, muutama poistoemakko tai sika saa odottaa vaikka viikkoja jos ei sovi logistiikalle, ja palveluerot on sitten hintaerojen lisäksi.Ja nämä kaikki on nuijittu tuottajien toimesta, joissa kylläkin nautapuoli on jäsenenemmistöinä. Jos isot kustannuserot ei olisikaan todellisia, kuten heikki väitää, ja olisi jotain ajoa sikatilojen keskittämiseen vielä tältäkin suunnalta nautaenemmistön eduksi, olisikohan noin...
Ja näistä mitä on nyt puhuttu järjestäytymisestä sun muusta, niin aika moni on tuonut esille jottei autoilu oikein kuuluisi teurastamon toimintaan. Euroopassa on hinnoittelu tehtaalle päivän hintaan, ja jokainen maksaa omat siirtonsa. Olisi reilu systeemi täälläkin.
Joo, mikäs siinä, mutta rahdin osuus on niin pieni, ettei kukaan kumminkaan ala sillä hintaa omia eläimiään teurastamoihin kuljetteleen.
Logistiikassa tärkeää on se, kuljetukset tulevat täyteen, eikä auto yleensä aja kuin yhden kuorman vuorokaudessa.
Joten se että montako kertaa se auto pysähtyy, ei ole niin oleellista kuin ensinäkemältä luulisi.
-
Mitäs se heikki taas sekoilee. Heikki sanoo että kustannukset merkityksettömiä, ehkä se siltä tuntuu, kun kilauttaa osuuskuntaan niin pihaan kaartaa oitis skania ja kaksi reiskaa, vetävät vasikan jousille, lappu kouraan, käsi ottalle ja menoksi ja hinta sama vaikka pistäisit 300 elukkaa.
Sikapuolella on aivan oikeasti laskettu hankintatoimen kustannukset, ne on paljon muutakin kuin pari reiskaa ja skania. Siellä istuu ihan muutama sihteerikkö hienossa toimistossa ihan oikeassa kaupuntiissa, ilkeitä setiä ja mukavia tätejä, jokainen saa liksaa, hankintamies kiertää tiloja, joku laskee eturahaa, joku eläinluottoja, joku vie kirjeitä postiin, yksi jopa hoitaa yhteiskuntasuhteita jne.. Niistä muodostuu melkoinen summa, ne kun on jyvitetty niin pienen ja ison tilan ero tilityshinnassa on kymmeniä pinnoja, eikä siinä ole edes huomioitu välimatkaeroja..
Ja ihan samalla tapaa sikapuolella kyllä varmasti kattotaan että autot on täynnä, muutama poistoemakko tai sika saa odottaa vaikka viikkoja jos ei sovi logistiikalle, ja palveluerot on sitten hintaerojen lisäksi.Ja nämä kaikki on nuijittu tuottajien toimesta, joissa kylläkin nautapuoli on jäsenenemmistöinä. Jos isot kustannuserot ei olisikaan todellisia, kuten heikki väitää, ja olisi jotain ajoa sikatilojen keskittämiseen vielä tältäkin suunnalta nautaenemmistön eduksi, olisikohan noin...
Ja näistä mitä on nyt puhuttu järjestäytymisestä sun muusta, niin aika moni on tuonut esille jottei autoilu oikein kuuluisi teurastamon toimintaan. Euroopassa on hinnoittelu tehtaalle päivän hintaan, ja jokainen maksaa omat siirtonsa. Olisi reilu systeemi täälläkin.
Joo, mikäs siinä, mutta rahdin osuus on niin pieni, ettei kukaan kumminkaan ala sillä hintaa omia eläimiään teurastamoihin kuljetteleen.
Logistiikassa tärkeää on se, kuljetukset tulevat täyteen, eikä auto yleensä aja kuin yhden kuorman vuorokaudessa.
Joten se että montako kertaa se auto pysähtyy, ei ole niin oleellista kuin ensinäkemältä luulisi.
Selitäppäs tämä rahtikustannuslaskelmasi joskus vaikka taksikuskille. Tai kokeile ajaa baarista kotiin suorinta tietä tai sitten sadalla pysähdyksellä ja mutkalla ja sitten vertaile aamulla kumpi tapa maksoikaan enemmän ;D
-
Mitäs se heikki taas sekoilee. Heikki sanoo että kustannukset merkityksettömiä, ehkä se siltä tuntuu, kun kilauttaa osuuskuntaan niin pihaan kaartaa oitis skania ja kaksi reiskaa, vetävät vasikan jousille, lappu kouraan, käsi ottalle ja menoksi ja hinta sama vaikka pistäisit 300 elukkaa.
Sikapuolella on aivan oikeasti laskettu hankintatoimen kustannukset, ne on paljon muutakin kuin pari reiskaa ja skania. Siellä istuu ihan muutama sihteerikkö hienossa toimistossa ihan oikeassa kaupuntiissa, ilkeitä setiä ja mukavia tätejä, jokainen saa liksaa, hankintamies kiertää tiloja, joku laskee eturahaa, joku eläinluottoja, joku vie kirjeitä postiin, yksi jopa hoitaa yhteiskuntasuhteita jne.. Niistä muodostuu melkoinen summa, ne kun on jyvitetty niin pienen ja ison tilan ero tilityshinnassa on kymmeniä pinnoja, eikä siinä ole edes huomioitu välimatkaeroja..
Ja ihan samalla tapaa sikapuolella kyllä varmasti kattotaan että autot on täynnä, muutama poistoemakko tai sika saa odottaa vaikka viikkoja jos ei sovi logistiikalle, ja palveluerot on sitten hintaerojen lisäksi.Ja nämä kaikki on nuijittu tuottajien toimesta, joissa kylläkin nautapuoli on jäsenenemmistöinä. Jos isot kustannuserot ei olisikaan todellisia, kuten heikki väitää, ja olisi jotain ajoa sikatilojen keskittämiseen vielä tältäkin suunnalta nautaenemmistön eduksi, olisikohan noin...
Ja näistä mitä on nyt puhuttu järjestäytymisestä sun muusta, niin aika moni on tuonut esille jottei autoilu oikein kuuluisi teurastamon toimintaan. Euroopassa on hinnoittelu tehtaalle päivän hintaan, ja jokainen maksaa omat siirtonsa. Olisi reilu systeemi täälläkin.
Joo, mikäs siinä, mutta rahdin osuus on niin pieni, ettei kukaan kumminkaan ala sillä hintaa omia eläimiään teurastamoihin kuljetteleen.
Logistiikassa tärkeää on se, kuljetukset tulevat täyteen, eikä auto yleensä aja kuin yhden kuorman vuorokaudessa.
Joten se että montako kertaa se auto pysähtyy, ei ole niin oleellista kuin ensinäkemältä luulisi.
Selitäppäs tämä rahtikustannuslaskelmasi joskus vaikka taksikuskille. Tai kokeile ajaa baarista kotiin suorinta tietä tai sitten sadalla pysähdyksellä ja mutkalla ja sitten vertaile aamulla kumpi tapa maksoikaan enemmän ;D
Itseasiassa taksi ajaa samalla kilometritaksalla kuin nämä teurasautot ja "sikoja" on kyydissä pikkusen vähempi ????
-
Mitäs se heikki taas sekoilee. Heikki sanoo että kustannukset merkityksettömiä, ehkä se siltä tuntuu, kun kilauttaa osuuskuntaan niin pihaan kaartaa oitis skania ja kaksi reiskaa, vetävät vasikan jousille, lappu kouraan, käsi ottalle ja menoksi ja hinta sama vaikka pistäisit 300 elukkaa.
Sikapuolella on aivan oikeasti laskettu hankintatoimen kustannukset, ne on paljon muutakin kuin pari reiskaa ja skania. Siellä istuu ihan muutama sihteerikkö hienossa toimistossa ihan oikeassa kaupuntiissa, ilkeitä setiä ja mukavia tätejä, jokainen saa liksaa, hankintamies kiertää tiloja, joku laskee eturahaa, joku eläinluottoja, joku vie kirjeitä postiin, yksi jopa hoitaa yhteiskuntasuhteita jne.. Niistä muodostuu melkoinen summa, ne kun on jyvitetty niin pienen ja ison tilan ero tilityshinnassa on kymmeniä pinnoja, eikä siinä ole edes huomioitu välimatkaeroja..
Ja ihan samalla tapaa sikapuolella kyllä varmasti kattotaan että autot on täynnä, muutama poistoemakko tai sika saa odottaa vaikka viikkoja jos ei sovi logistiikalle, ja palveluerot on sitten hintaerojen lisäksi.Ja nämä kaikki on nuijittu tuottajien toimesta, joissa kylläkin nautapuoli on jäsenenemmistöinä. Jos isot kustannuserot ei olisikaan todellisia, kuten heikki väitää, ja olisi jotain ajoa sikatilojen keskittämiseen vielä tältäkin suunnalta nautaenemmistön eduksi, olisikohan noin...
Ja näistä mitä on nyt puhuttu järjestäytymisestä sun muusta, niin aika moni on tuonut esille jottei autoilu oikein kuuluisi teurastamon toimintaan. Euroopassa on hinnoittelu tehtaalle päivän hintaan, ja jokainen maksaa omat siirtonsa. Olisi reilu systeemi täälläkin.
Joo, mikäs siinä, mutta rahdin osuus on niin pieni, ettei kukaan kumminkaan ala sillä hintaa omia eläimiään teurastamoihin kuljetteleen.
Logistiikassa tärkeää on se, kuljetukset tulevat täyteen, eikä auto yleensä aja kuin yhden kuorman vuorokaudessa.
Joten se että montako kertaa se auto pysähtyy, ei ole niin oleellista kuin ensinäkemältä luulisi.
Selitäppäs tämä rahtikustannuslaskelmasi joskus vaikka taksikuskille. Tai kokeile ajaa baarista kotiin suorinta tietä tai sitten sadalla pysähdyksellä ja mutkalla ja sitten vertaile aamulla kumpi tapa maksoikaan enemmän ;D
Itseasiassa taksi ajaa samalla kilometritaksalla kuin nämä teurasautot ja "sikoja" on kyydissä pikkusen vähempi ????
Ei pidä paikkaansa, mutta olkoon. Oletko huomannut, että taksamittari pyörii kun auto on pysähtyneenäkin? Tuskin se seisoskelu on teurasautollakaan ilmaista. Ja vielä kalliimpaa jos kyydissä kulkee kaksi ukkoa.
-
Heikki jauhaa edelleen puutaheinää, hankintatoimen todellinen kustannusero kymmeniä pinnoja pien ja isojen tilojen välillä. Se on osuuskunnissa laskettu ja vahvistettu nautapelle enemmistöllä. Mutta tilityseroa käytetään käytännössä vain yksimahaisissa, yllättäen, kun niillä on MTKn keksimä "keskittymispaine" lopunkin vaikutusvallan eliminoimiseksi ja nautapelleilyn mahdollistamiseksi
-
Heikki jauhaa edelleen puutaheinää, hankintatoimen todellinen kustannusero kymmeniä pinnoja pien ja isojen tilojen välillä. Se on osuuskunnissa laskettu ja vahvistettu nautapelle enemmistöllä. Mutta tilityseroa käytetään käytännössä vain yksimahaisissa, yllättäen, kun niillä on MTKn keksimä "keskittymispaine" lopunkin vaikutusvallan eliminoimiseksi ja nautapelleilyn mahdollistamiseksi
Pitäisikö naudanlihan tuottaminen sitten lopettaa ?
-
Heikki jauhaa edelleen puutaheinää, hankintatoimen todellinen kustannusero kymmeniä pinnoja pien ja isojen tilojen välillä. Se on osuuskunnissa laskettu ja vahvistettu nautapelle enemmistöllä. Mutta tilityseroa käytetään käytännössä vain yksimahaisissa, yllättäen, kun niillä on MTKn keksimä "keskittymispaine" lopunkin vaikutusvallan eliminoimiseksi ja nautapelleilyn mahdollistamiseksi
LSO:lla ainakin pari vuotta sitten määrälisä oli>400 vuosimyynnillä +30c/kg, määrittelyaika juokseva 12 kk, eli tuli joka elukalle. Alimpia luokkia en muista, mutta sanotaan vaikka 20kpl=5c? Teuraspainolla 330 kg/sonni, tulee eroa 400/20 kpl tiloille 39270€/vuosi. Eiköhän tuolla jo pieni perhe elä? Siis tilanteessa, jossa lihatili ja tuet menee sujut kustannusten kanssa. Oma suurempi lukunsa on sitten kansallisen kotieläintuen ero C1>AB 2724/54480 €/tila/vuosi noissa kokoluokissa.
A:lla on ollut kuormakoon mukaan lisä joka keventää korven ukon tuskaa.
-
Heikki jauhaa edelleen puutaheinää, hankintatoimen todellinen kustannusero kymmeniä pinnoja pien ja isojen tilojen välillä. Se on osuuskunnissa laskettu ja vahvistettu nautapelle enemmistöllä. Mutta tilityseroa käytetään käytännössä vain yksimahaisissa, yllättäen, kun niillä on MTKn keksimä "keskittymispaine" lopunkin vaikutusvallan eliminoimiseksi ja nautapelleilyn mahdollistamiseksi
Pitäisikö naudanlihan tuottaminen sitten lopettaa ?
No ei todellakaan, vaan pikemminkin aloittaa.. Mallia voi ottaa kosmikilta aluksi ja mieluummin yli 200 eyn keskikokoon olisi päästävä vikkelästi. Lääkket kehitykseen on samat kuin sioissa on nähtävissä, tuet reilusti aleneviksi ja pois, osuuskunnista painetta laajentamiseen sikojen tapaan. Nykyisen sirkustelun elättäminen ei ole enään jatkossa mahdollista yksimahaisten tukirippeiden poistuessa ja hallinon painostaessa edelleen ylituotantoon alaa joka ainoana kärsii pohjoisista oloista.
-
Heikki jauhaa edelleen puutaheinää, hankintatoimen todellinen kustannusero kymmeniä pinnoja pien ja isojen tilojen välillä. Se on osuuskunnissa laskettu ja vahvistettu nautapelle enemmistöllä. Mutta tilityseroa käytetään käytännössä vain yksimahaisissa, yllättäen, kun niillä on MTKn keksimä "keskittymispaine" lopunkin vaikutusvallan eliminoimiseksi ja nautapelleilyn mahdollistamiseksi
Pitäisikö naudanlihan tuottaminen sitten lopettaa ?
No ei todellakaan, vaan pikemminkin aloittaa.. Mallia voi ottaa kosmikilta aluksi ja mieluummin yli 200 eyn keskikokoon olisi päästävä vikkelästi. Lääkket kehitykseen on samat kuin sioissa on nähtävissä, tuet reilusti aleneviksi ja pois, osuuskunnista painetta laajentamiseen sikojen tapaan. Nykyisen sirkustelun elättäminen ei ole enään jatkossa mahdollista yksimahaisten tukirippeiden poistuessa ja hallinon painostaessa edelleen ylituotantoon alaa joka ainoana kärsii pohjoisista oloista.
Mallia, mistä?
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=14503.msg213778#msg213778
Loppui rahat tuota tukitasausta odotellessa, eikä teurastamoltakaan löytynyt tarpeeksi sika/broilertuottajilta siirrettyä rahaa. Katsoin parhaaksi turvautua EU:n/veronmaksajien lompakkoon ja purkaa puhtiani uusiin haasteisiin.
-
>>>uet reilusti aleneviksi ja pois, osuuskunnista painetta laajentamiseen sikojen tapaan.
Ei noilla painostushommilla ole pitkää tulevaisuutta.Alan pitää kehittyä sitä kautta,että tuottajan tulee saada tarvitsemansa massit (palkka työstä +vähintään ylläpito/remontti rahat) tuotannosta.Nykytilanne jossa imetään rahat pois rehu-, eläin- yms. välttämättömillä kuluilla ei toimi pidemmän päälle.
Kaikki elukkatuet pois ja peltoviljely viljatiljen kanssa samalle viivalle niin aukene silmät muillekin kenelle nuo tuet oikeasti meni.
-
Ei jumalauta, voiko joku tosiaan olla noin yksinkertainen? Ettei rahtikuluilla ole muka mitään merkitystä? Kyllä sikapuolellakin sillä on perskeleen iso merkitys että jos haetaan se 20 lihasikaa paikastansa ja paikkojen väli on 30-40 kilometriä tai sitten kurvataan yhden ison yksikön pihaan ja lastataan auto täyteen yhdellä pysähdyksellä. Ihan sama asia se on nautapuolellakin. Se vaan on helppo sanoa että "ei maksa sen enempää" kun ei itse joudu omia korkeampia kustannuksiaan maksamaan vaan ne jyvitetään pois tasapuolisesti kaikkien tuottajahinnasta saman verta. Kyllä se että hinta olisi tehtaan portilla olisi tavallaan oikeudenmukaisempi homma. Tulee meinaan kaukana olevan tilan yksittäisen kiire-eläimen haku äkkiä kalliiksi. Ja mitä suurempi etäisyys yksittäisten tilojen välillä niin sitä kalliimpi kokonaiskustannus on keräilylenkillä. Minä en jaksa ymmärtää että tällaisia ilmiselviä tosiasioita ei edes tunnusteta. Siis tuota rahtikustannusta että se on erilainen ja sillä on merkitystä. Kokonaan toinen asia sitten jos ei mennä tuohon hintaan tehtaan portilla on se että onko nykyisin käytössä oleva systeemi jossa kustannukset tasataan se oikea malli vai ei.
-
Ei jumalauta, voiko joku tosiaan olla noin yksinkertainen? Ettei rahtikuluilla ole muka mitään merkitystä? Kyllä sikapuolellakin sillä on perskeleen iso merkitys että jos haetaan se 20 lihasikaa paikastansa ja paikkojen väli on 30-40 kilometriä tai sitten kurvataan yhden ison yksikön pihaan ja lastataan auto täyteen yhdellä pysähdyksellä. Ihan sama asia se on nautapuolellakin. Se vaan on helppo sanoa että "ei maksa sen enempää" kun ei itse joudu omia korkeampia kustannuksiaan maksamaan vaan ne jyvitetään pois tasapuolisesti kaikkien tuottajahinnasta saman verta. Kyllä se että hinta olisi tehtaan portilla olisi tavallaan oikeudenmukaisempi homma. Tulee meinaan kaukana olevan tilan yksittäisen kiire-eläimen haku äkkiä kalliiksi. Ja mitä suurempi etäisyys yksittäisten tilojen välillä niin sitä kalliimpi kokonaiskustannus on keräilylenkillä. Minä en jaksa ymmärtää että tällaisia ilmiselviä tosiasioita ei edes tunnusteta. Siis tuota rahtikustannusta että se on erilainen ja sillä on merkitystä. Kokonaan toinen asia sitten jos ei mennä tuohon hintaan tehtaan portilla on se että onko nykyisin käytössä oleva systeemi jossa kustannukset tasataan se oikea malli vai ei.
Tätä on Emo-Heikille tässä koetettu selittää mutta kun se vaan usko. Huokaus.
-
Mallia pitää ottaa lähinnä kosmikin asenteesta eli tehokkaasta tuottamisesta, ei niinkään loppukasvatuksen virheistä. Sikatiloilla on myös huomattu että lihasikojen kasvatus vieroitusrehulla ei lyö leiville..
Kyllä nautapuolen taantumista täytyy suuresti ihmetellä. Suomen olosuhteista ei aiheudu käytännössä mitään haittaa, vaan päinvastoin monia hyötyjä, kuten märehtijälle edullinen viileä ilmasto, ihanteelliset rehunkasvatus olosuhteet, jättimäiset tukiaiset, syrjitty yksimahaissektori ei kilpaile pellon hintoja läheskään niin korkealle kuin em tanskassa, ym ym... Mutta siltikin tuotantomäärät laskevat.
Yksimahaisissa taas ilmasto aiheuttaa tuotannolle ja rehunkasvatukselle merkittäviä haittoja, rehuntuotannonkin tuet huomioiden yksimahaisille kohdentuvat kokonaistuet huonommat kuin kilpailijamaissa. Oma hallinto on ollut ajamassa tukia kilpailijamaiden tason alle idioottimaisella keksinnöllään, "seinien sisällä" tapahtuvan tuotannon tasapuolisilla olosuhteilla.
Teurastamot keräävät lähinnä eteläsuomen alueelta yli 300 miljoonaa kiloa euroopan edullisinta sikaa ja broileria, pieneltä tuottajamäärältä ja tekevät niillä tuloksen. Vajaat 80 kilotonnia nautaa sitten keräillään 20 000 tilalta pitkin suomea (4t/tila), ja sillä pilataan hyvä juttu. Vaatimukset porttihinnoitteluun siirtymisestä euroopan tapaan, jolloin jokainen maksaisi omat rahtinsa, ovat vähintäänkin oikeutettuja.
-
Mallia pitää ottaa lähinnä kosmikin asenteesta eli tehokkaasta tuottamisesta, ei niinkään loppukasvatuksen virheistä. Sikatiloilla on myös huomattu että lihasikojen kasvatus vieroitusrehulla ei lyö leiville..
Kyllä nautapuolen taantumista täytyy suuresti ihmetellä. Suomen olosuhteista ei aiheudu käytännössä mitään haittaa, vaan päinvastoin monia hyötyjä, kuten märehtijälle edullinen viileä ilmasto, ihanteelliset rehunkasvatus olosuhteet, jättimäiset tukiaiset, syrjitty yksimahaissektori ei kilpaile pellon hintoja läheskään niin korkealle kuin em tanskassa, ym ym... Mutta siltikin tuotantomäärät laskevat.
Yksimahaisissa taas ilmasto aiheuttaa tuotannolle ja rehunkasvatukselle merkittäviä haittoja, rehuntuotannonkin tuet huomioiden yksimahaisille kohdentuvat kokonaistuet huonommat kuin kilpailijamaissa. Oma hallinto on ollut ajamassa tukia kilpailijamaiden tason alle idioottimaisella keksinnöllään, "seinien sisällä" tapahtuvan tuotannon tasapuolisilla olosuhteilla.
Teurastamot keräävät lähinnä eteläsuomen alueelta yli 300 miljoonaa kiloa euroopan edullisinta sikaa ja broileria, pieneltä tuottajamäärältä ja tekevät niillä tuloksen. Vajaat 80 kilotonnia nautaa sitten keräillään 20 000 tilalta pitkin suomea (4t/tila), ja sillä pilataan hyvä juttu. Vaatimukset porttihinnoitteluun siirtymisestä euroopan tapaan, jolloin jokainen maksaisi omat rahtinsa, ovat vähintäänkin oikeutettuja.
Toihan on helppo muuttaa , molemmille omat teurastamot tai tulosvastuu .
-
Mallia pitää ottaa lähinnä kosmikin asenteesta eli tehokkaasta tuottamisesta, ei niinkään loppukasvatuksen virheistä. Sikatiloilla on myös huomattu että lihasikojen kasvatus vieroitusrehulla ei lyö leiville..
Kyllä nautapuolen taantumista täytyy suuresti ihmetellä. Suomen olosuhteista ei aiheudu käytännössä mitään haittaa, vaan päinvastoin monia hyötyjä, kuten märehtijälle edullinen viileä ilmasto, ihanteelliset rehunkasvatus olosuhteet, jättimäiset tukiaiset, syrjitty yksimahaissektori ei kilpaile pellon hintoja läheskään niin korkealle kuin em tanskassa, ym ym... Mutta siltikin tuotantomäärät laskevat.
Yksimahaisissa taas ilmasto aiheuttaa tuotannolle ja rehunkasvatukselle merkittäviä haittoja, rehuntuotannonkin tuet huomioiden yksimahaisille kohdentuvat kokonaistuet huonommat kuin kilpailijamaissa. Oma hallinto on ollut ajamassa tukia kilpailijamaiden tason alle idioottimaisella keksinnöllään, "seinien sisällä" tapahtuvan tuotannon tasapuolisilla olosuhteilla.
Teurastamot keräävät lähinnä eteläsuomen alueelta yli 300 miljoonaa kiloa euroopan edullisinta sikaa ja broileria, pieneltä tuottajamäärältä ja tekevät niillä tuloksen. Vajaat 80 kilotonnia nautaa sitten keräillään 20 000 tilalta pitkin suomea (4t/tila), ja sillä pilataan hyvä juttu. Vaatimukset porttihinnoitteluun siirtymisestä euroopan tapaan, jolloin jokainen maksaisi omat rahtinsa, ovat vähintäänkin oikeutettuja.
Toihan on helppo muuttaa , molemmille omat teurastamot tai tulosvastuu .
eriytyä täytyy myös edunvalvonnassa
-
Tätä on Emo-Heikille tässä koetettu selittää mutta kun se vaan usko. Huokaus.
Terve tuloa vaan joukkoon. Itse ollut vähän aikaa joukosta poissa mutta tuossa on kyllä työn sarkaa jos vanhat merkit paikkansa pitää...
-
Tätä on Emo-Heikille tässä koetettu selittää mutta kun se vaan usko. Huokaus.
Terve tuloa vaan joukkoon. Itse ollut vähän aikaa joukosta poissa mutta tuossa on kyllä työn sarkaa jos vanhat merkit paikkansa pitää...
Se nyt vaan on turha sellaisten selittää, jotka ei itse ole olleet logistiikan kansaa tekemisissä pätkääkään ...
Logistiikan osuús lopputuoteen kustannukista on jotain 3 %:n kieppeillä, siinä on kaikki kuljeutukset mitä tuotteeseen sisältyy, joten sillä ei alaa tehdä kannattavaksi, jos se ei muuten kannata.
-
Tätä on Emo-Heikille tässä koetettu selittää mutta kun se vaan usko. Huokaus.
Terve tuloa vaan joukkoon. Itse ollut vähän aikaa joukosta poissa mutta tuossa on kyllä työn sarkaa jos vanhat merkit paikkansa pitää...
Se nyt vaan on turha sellaisten selittää, jotka ei itse ole olleet logistiikan kansaa tekemisissä pätkääkään ...
Logistiikan osuús lopputuoteen kustannukista on jotain 3 %:n kieppeillä, siinä on kaikki kuljeutukset mitä tuotteeseen sisältyy, joten sillä ei alaa tehdä kannattavaksi, jos se ei muuten kannata.
Logistiikan osuus siis suurempi kuin viljan eli perusraaka-aineen reikäleivässä? Tai viljan osuus olutpullossa? Eli siis logistiikan osuus on merkittävämpi kuin maatalouden muulle tuotantoketjulle lahjoittaman raaka-aineen?
Mutta kyse olikin mielestäni siitä että onko tuotakaan logistiikkakustannusta pakko ehdoin tahdoin kasvattaa tekemällä päätöksiä jotka johtavat väistämättä logistiikkakustannusten kasvuun.
-
Tätä on Emo-Heikille tässä koetettu selittää mutta kun se vaan usko. Huokaus.
Terve tuloa vaan joukkoon. Itse ollut vähän aikaa joukosta poissa mutta tuossa on kyllä työn sarkaa jos vanhat merkit paikkansa pitää...
Se nyt vaan on turha sellaisten selittää, jotka ei itse ole olleet logistiikan kansaa tekemisissä pätkääkään ...
Logistiikan osuús lopputuoteen kustannukista on jotain 3 %:n kieppeillä, siinä on kaikki kuljeutukset mitä tuotteeseen sisältyy, joten sillä ei alaa tehdä kannattavaksi, jos se ei muuten kannata.
Niin. Ehkä LOPPUTUOTTEEN kustannuksista logistiikan kulu voi olla pieni, mutta tämä on Agronet. Täällä puhutaan ALKUTUOTANNOSTA. Alkutuottaja maksaa rahdit kalliimman kautta. Tämä näkyy eniten viljakaupassa, lihahommissa isot tilat sponsoroivat pienempien rahteja. Tämän asian myöntävät myös teurastamojen ihmiset, joten tästä on täälllä enää ihan turha jankuttaa.
-
Tätä on Emo-Heikille tässä koetettu selittää mutta kun se vaan usko. Huokaus.
Terve tuloa vaan joukkoon. Itse ollut vähän aikaa joukosta poissa mutta tuossa on kyllä työn sarkaa jos vanhat merkit paikkansa pitää...
Se nyt vaan on turha sellaisten selittää, jotka ei itse ole olleet logistiikan kansaa tekemisissä pätkääkään ...
Logistiikan osuús lopputuoteen kustannukista on jotain 3 %:n kieppeillä, siinä on kaikki kuljeutukset mitä tuotteeseen sisältyy, joten sillä ei alaa tehdä kannattavaksi, jos se ei muuten kannata.
Niin. Ehkä LOPPUTUOTTEEN kustannuksista logistiikan kulu voi olla pieni, mutta tämä on Agronet. Täällä puhutaan ALKUTUOTANNOSTA. Alkutuottaja maksaa rahdit kalliimman kautta. Tämä näkyy eniten viljakaupassa, lihahommissa isot tilat sponsoroivat pienempien rahteja. Tämän asian myöntävät myös teurastamojen ihmiset, joten tästä on täälllä enää ihan turha jankuttaa.
Kuljetuksen osuus on niin pieni, ettei sitä sonnia kannata itse lähteä sinne teurastamoon viemään, sialla asia voi olla toisin, kun sikapuolella ei teurasautot kulje pitkin maakuntaa, kuten kulkee nautapuolella, kun ne näitä poistolehmiä noutavat maitotiloilta.
Mikäli kuljetus olisi todellinen kustannus, niin välittömästi laittaisin itselle oman teurasauton ja ajaisin itse omat teuraani teurastamolle ja ottaisin nekin rahat itselle, mutta näillä hinnoilla ei kannata.
-
Niin. Ehkä LOPPUTUOTTEEN kustannuksista logistiikan kulu voi olla pieni, mutta tämä on Agronet. Täällä puhutaan ALKUTUOTANNOSTA. Alkutuottaja maksaa rahdit kalliimman kautta. Tämä näkyy eniten viljakaupassa, lihahommissa isot tilat sponsoroivat pienempien rahteja. Tämän asian myöntävät myös teurastamojen ihmiset, joten tästä on täälllä enää ihan turha jankuttaa.
Noin se menee. Ns ilmaista lounasta ei ole, aina joku ne kustannukset maksaa. Ymmärrän tietysti niitä jotka hyötyvät nykysysteemistä eli pienet yksiköt isojen etäisyyksien päässä kaukana teurastamosta että he haluaisivat säilyttää nykysysteemin koska itse siitä hyötyvät. Ja silloin paras keino on ensin kieltää että edes hyötyvät siitä jotta ei syntyisi niin paljon keskustelua aiheesta ja sitten kun syntyy keskustelua niin todeta että kustannus on merkityksetön.
-
Kuljetuksen osuus on niin pieni, ettei sitä sonnia kannata itse lähteä sinne teurastamoon viemään, sialla asia voi olla toisin, kun sikapuolella ei teurasautot kulje pitkin maakuntaa, kuten kulkee nautapuolella, kun ne näitä poistolehmiä noutavat maitotiloilta.
Mikäli kuljetus olisi todellinen kustannus, niin välittömästi laittaisin itselle oman teurasauton ja ajaisin itse omat teuraani teurastamolle ja ottaisin nekin rahat itselle, mutta näillä hinnoilla ei kannata.
Voisi kannattaa että laittaisit itsellesi sen oman auton? Näkisit paljonko se kustantaa viedä se yksi eläin kerran kuussa sinne teurastamolle? Tulis muuten kallista kuljetusta...
-
Kuljetuksen osuus on niin pieni, ettei sitä sonnia kannata itse lähteä sinne teurastamoon viemään, sialla asia voi olla toisin, kun sikapuolella ei teurasautot kulje pitkin maakuntaa, kuten kulkee nautapuolella, kun ne näitä poistolehmiä noutavat maitotiloilta.
Mikäli kuljetus olisi todellinen kustannus, niin välittömästi laittaisin itselle oman teurasauton ja ajaisin itse omat teuraani teurastamolle ja ottaisin nekin rahat itselle, mutta näillä hinnoilla ei kannata.
Voisi kannattaa että laittaisit itsellesi sen oman auton? Näkisit paljonko se kustantaa viedä se yksi eläin kerran kuussa sinne teurastamolle? Tulis muuten kallista kuljetusta...
No empä tiedä, teurasauto liikkuu 1,5 euron kilometri taksalla, jos siinä on vaikka 5000 kg teuraita kyydissä, niin mitähän tossa tulisi kiloa kohti hintaa ????
Vaikka laskisi ton 1,5 euroa edestakaisin, niin ei siitä bisnestä synny ....
-
Korvenukko unohtaa yhden asian noista suurista yksiköistä , rehun ja paskan . Sikalassa ostetaan tai itse kasvatetaan vain viljaa , liete on kysyttyä tavaraa viljanviljeliöiden keskuudessa joten siitä pikkusen saakin rahaa , rehu ja paska ei siis ole sikaloissa mikään ongelma .
-
Se kuka tällaista väittää, ei ymmärrä vapailla markkinoilla tapahtuvasta hinnanmuodostumisesta mitään.
Verratkaapa naudan- ja lampaan lihan hintoja, molemmissa omavaraisuus aste on selkeästi miinuksella, mutta entäs hinnat? Mitään ylimääräistä ei ole koskaan tullut, vaan tuonti määrää näidenkin kotimaisen tuottajahintatason.
Sianlihan osalta on täysin samoin, EU:n hintataso muodostaa Suomen tuottajahinta tason.
Investointitukien avaamisella ei tule olemaan mitään vaikutusta tuottajahintaan. Kyseessä onkin investointitukien vastustajien kateus, varsinkin jos ovat itse jollakin rahalla rakentaneet.
Sehän on selvää. Sieltä ostetaan mistä halvimmalla saadaan....
Ajatelkaapa asiaa näin: Kaupassa A "ruokakassi" maksaa 80€ ja kaupassa B sen tiedetään maksavan 65€. Kummasta kaupasta siis ruokakassisi haet???? Vain idiootti maksaisi siitä enemmän ihan vaan huvikseen.
Toisaalta koska kyse on ruoasta ja vieläpä lihasta, niin kyllä minä henkilökohtaisesti ostan suomalaista AINA...ihan oman hyvinvointini ja terveyteni takia.
Mutta on se kyllä jesuksen kummallista, jos/kun Suomessa tuotetaan esim. sianlihaa enemmän kuin kulutetaan niin silti sitä tuodaan tänne, ja vieläpä hevevetin kaukaa. Samoin on maidon laita. Mikä järki?????
-
No empä tiedä, teurasauto liikkuu 1,5 euron kilometri taksalla, jos siinä on vaikka 5000 kg teuraita kyydissä, niin mitähän tossa tulisi kiloa kohti hintaa ???? Vaikka laskisi ton 1,5 euroa edestakaisin, niin ei siitä bisnestä synny ....
Katos vaikka tosta linkistä vertailuksi Avenan viljarahteja:
http://www.avenakauppa.fi/kuljetus?lng=FIN&Service=kuljetus&sessionid=&ref=www.farmit.net
Vaikka esimerkkinä 30 tonnia viljaa 100 kilometrin päähän veloitus 330 euroa alv 0 eli toi olis siis jotain 3,3 euroa kilometri. Vastaavasti 40 tonnia 200 kilometrin päähän 533 euroa alv 0 eli 2,65 euroa / km. Jos noilla taksoilla 400 kilometrin keräyslenkki halvimmalla taksalla olisi 800 euroa ja se olisi siis kustannusvaikutukseltaan 8 senttiä per lihakilo tuolla 5.000 kilolla. Viljakiesit nyt on aika paljon yksinkertaisemmat ja halvemmat kuin eläinautot. Mutta pelkkä kuski + apumies kustannus on teurastamolle vähintään 300 euroa päivässä palkkakuluina. Tai siis ovat pääsääntöisesti yksityisiä yrittäjiä joilta teurastamo ostaa palvelun mutta tuskin kovin kauaa omaksi tappiokseen teuraita kuskaavat. Veikkaan että koska teurastamo antaa heille reitit eli työtehtävät niin selustansa varmistaakseen heillä lienee jonkunlainen yhdistelmä tuntia / kilometriä / suorite tai jotain. Tarttis päästä näkemään mitä sopimuksissaan lukee että tietäisi mistä rahoista puhutaan mutta jos lasketaan että 300 km per päivä ja euron km niin kokonaiskustannus olisi 600 euroa per päivä, ei välttämättä olla kaukana? Sikapuolella nuppikuorma lähellä 10.000 kiloa eli jos päivässä yksi kuorma niin kustannus 6 c/lihakilo (tilityshinta 1,40 eli keräily 5% lihan tuottajahinnasta) ja jos kaksi kuormaa joka onnistuu kuten Aimo tässä ketjussa jossakin kuvaili jos pari isoa tilaa lähellä teurastamoa niin puolet tuosta eli 3c/kg.
-
Se kuka tällaista väittää, ei ymmärrä vapailla markkinoilla tapahtuvasta hinnanmuodostumisesta mitään.
Verratkaapa naudan- ja lampaan lihan hintoja, molemmissa omavaraisuus aste on selkeästi miinuksella, mutta entäs hinnat? Mitään ylimääräistä ei ole koskaan tullut, vaan tuonti määrää näidenkin kotimaisen tuottajahintatason.
Sianlihan osalta on täysin samoin, EU:n hintataso muodostaa Suomen tuottajahinta tason.
Investointitukien avaamisella ei tule olemaan mitään vaikutusta tuottajahintaan. Kyseessä onkin investointitukien vastustajien kateus, varsinkin jos ovat itse jollakin rahalla rakentaneet.
Sehän on selvää. Sieltä ostetaan mistä halvimmalla saadaan....
Ajatelkaapa asiaa näin: Kaupassa A "ruokakassi" maksaa 80€ ja kaupassa B sen tiedetään maksavan 65€. Kummasta kaupasta siis ruokakassisi haet???? Vain idiootti maksaisi siitä enemmän ihan vaan huvikseen.
Toisaalta koska kyse on ruoasta ja vieläpä lihasta, niin kyllä minä henkilökohtaisesti ostan suomalaista AINA...ihan oman hyvinvointini ja terveyteni takia.
Mutta on se kyllä jesuksen kummallista, jos/kun Suomessa tuotetaan esim. sianlihaa enemmän kuin kulutetaan niin silti sitä tuodaan tänne, ja vieläpä hevevetin kaukaa. Samoin on maidon laita. Mikä järki?????
K-kaupassa muovikassi maksaa vain 20 snt ;D
-
Yhdyvalloissa kova meininki sikala luvissa, kuin moni maastullista luki? Kuitenkin 2000 sikaa riitti sitten, eihän tuo kovin suurelta kuulosta. ???
-
Yhdyvalloissa kova meininki sikala luvissa, kuin moni maastullista luki? Kuitenkin 2000 sikaa riitti sitten, eihän tuo kovin suurelta kuulosta. ???
Aika pientä joo. Ihan ihmeytti. Tuo on varmaan kerralla. Ja emakkoja. Jenkeissä on kaikki suurta. Velat, tulot ja pommit.
-
No empä tiedä, teurasauto liikkuu 1,5 euron kilometri taksalla, jos siinä on vaikka 5000 kg teuraita kyydissä, niin mitähän tossa tulisi kiloa kohti hintaa ???? Vaikka laskisi ton 1,5 euroa edestakaisin, niin ei siitä bisnestä synny ....
Katos vaikka tosta linkistä vertailuksi Avenan viljarahteja:
http://www.avenakauppa.fi/kuljetus?lng=FIN&Service=kuljetus&sessionid=&ref=www.farmit.net
Vaikka esimerkkinä 30 tonnia viljaa 100 kilometrin päähän veloitus 330 euroa alv 0 eli toi olis siis jotain 3,3 euroa kilometri. Vastaavasti 40 tonnia 200 kilometrin päähän 533 euroa alv 0 eli 2,65 euroa / km. Jos noilla taksoilla 400 kilometrin keräyslenkki halvimmalla taksalla olisi 800 euroa ja se olisi siis kustannusvaikutukseltaan 8 senttiä per lihakilo tuolla 5.000 kilolla. Viljakiesit nyt on aika paljon yksinkertaisemmat ja halvemmat kuin eläinautot. Mutta pelkkä kuski + apumies kustannus on teurastamolle vähintään 300 euroa päivässä palkkakuluina. Tai siis ovat pääsääntöisesti yksityisiä yrittäjiä joilta teurastamo ostaa palvelun mutta tuskin kovin kauaa omaksi tappiokseen teuraita kuskaavat. Veikkaan että koska teurastamo antaa heille reitit eli työtehtävät niin selustansa varmistaakseen heillä lienee jonkunlainen yhdistelmä tuntia / kilometriä / suorite tai jotain. Tarttis päästä näkemään mitä sopimuksissaan lukee että tietäisi mistä rahoista puhutaan mutta jos lasketaan että 300 km per päivä ja euron km niin kokonaiskustannus olisi 600 euroa per päivä, ei välttämättä olla kaukana? Sikapuolella nuppikuorma lähellä 10.000 kiloa eli jos päivässä yksi kuorma niin kustannus 6 c/lihakilo (tilityshinta 1,40 eli keräily 5% lihan tuottajahinnasta) ja jos kaksi kuormaa joka onnistuu kuten Aimo tässä ketjussa jossakin kuvaili jos pari isoa tilaa lähellä teurastamoa niin puolet tuosta eli 3c/kg.
Joo, varmaan se ton 6 senttiä kilolta on, luulisin että naudalla voi olla enempikin, mutta 6 senttiä ei ole kovinkaan paljoa, ei sillä hintaa kannata vielä itse kuskata.
Mikäli se olisi tossa 6 sentin haarukassa, niin se olisi noin 2 %:tia lihanaudan teurashinnasta, mutta oletan sen olevan jossakin 3-4 % välillä, en kyllä tarkkaan tiedä, mutta eiköhän se tossa haarukassa vähintääkin ole ....
Eli ei tossa ole niin paljoa puristettavissa, että sillä alan kannattavuutta oleellisesti korjattaisiin.
Vaikka auttaahan se aina pienikin parannus ...
-
No empä tiedä, teurasauto liikkuu 1,5 euron kilometri taksalla, jos siinä on vaikka 5000 kg teuraita kyydissä, niin mitähän tossa tulisi kiloa kohti hintaa ???? Vaikka laskisi ton 1,5 euroa edestakaisin, niin ei siitä bisnestä synny ....
Katos vaikka tosta linkistä vertailuksi Avenan viljarahteja:
http://www.avenakauppa.fi/kuljetus?lng=FIN&Service=kuljetus&sessionid=&ref=www.farmit.net
Vaikka esimerkkinä 30 tonnia viljaa 100 kilometrin päähän veloitus 330 euroa alv 0 eli toi olis siis jotain 3,3 euroa kilometri. Vastaavasti 40 tonnia 200 kilometrin päähän 533 euroa alv 0 eli 2,65 euroa / km. Jos noilla taksoilla 400 kilometrin keräyslenkki halvimmalla taksalla olisi 800 euroa ja se olisi siis kustannusvaikutukseltaan 8 senttiä per lihakilo tuolla 5.000 kilolla. Viljakiesit nyt on aika paljon yksinkertaisemmat ja halvemmat kuin eläinautot. Mutta pelkkä kuski + apumies kustannus on teurastamolle vähintään 300 euroa päivässä palkkakuluina. Tai siis ovat pääsääntöisesti yksityisiä yrittäjiä joilta teurastamo ostaa palvelun mutta tuskin kovin kauaa omaksi tappiokseen teuraita kuskaavat. Veikkaan että koska teurastamo antaa heille reitit eli työtehtävät niin selustansa varmistaakseen heillä lienee jonkunlainen yhdistelmä tuntia / kilometriä / suorite tai jotain. Tarttis päästä näkemään mitä sopimuksissaan lukee että tietäisi mistä rahoista puhutaan mutta jos lasketaan että 300 km per päivä ja euron km niin kokonaiskustannus olisi 600 euroa per päivä, ei välttämättä olla kaukana? Sikapuolella nuppikuorma lähellä 10.000 kiloa eli jos päivässä yksi kuorma niin kustannus 6 c/lihakilo (tilityshinta 1,40 eli keräily 5% lihan tuottajahinnasta) ja jos kaksi kuormaa joka onnistuu kuten Aimo tässä ketjussa jossakin kuvaili jos pari isoa tilaa lähellä teurastamoa niin puolet tuosta eli 3c/kg.
Joo, varmaan se ton 6 senttiä kilolta on, luulisin että naudalla voi olla enempikin, mutta 6 senttiä ei ole kovinkaan paljoa, ei sillä hintaa kannata vielä itse kuskata.
Mikäli se olisi tossa 6 sentin haarukassa, niin se olisi noin 2 %:tia lihanaudan teurashinnasta, mutta oletan sen olevan jossakin 3-4 % välillä, en kyllä tarkkaan tiedä, mutta eiköhän se tossa haarukassa vähintääkin ole ....
Eli ei tossa ole niin paljoa puristettavissa, että sillä alan kannattavuutta oleellisesti korjattaisiin.
Vaikka auttaahan se aina pienikin parannus ...
Hyvä laskelma emo-heikiltä tähän väliin. Kiitos!
-
Joo, varmaan se ton 6 senttiä kilolta on, luulisin että naudalla voi olla enempikin, mutta 6 senttiä ei ole kovinkaan paljoa, ei sillä hintaa kannata vielä itse kuskata.
Mikäli se olisi tossa 6 sentin haarukassa, niin se olisi noin 2 %:tia lihanaudan teurashinnasta, mutta oletan sen olevan jossakin 3-4 % välillä, en kyllä tarkkaan tiedä, mutta eiköhän se tossa haarukassa vähintääkin ole ....
Eli ei tossa ole niin paljoa puristettavissa, että sillä alan kannattavuutta oleellisesti korjattaisiin.
Vaikka auttaahan se aina pienikin parannus ...
Hyvä laskelma emo-heikiltä tähän väliin. Kiitos!
Muuten ehkä mutta taisi mennä väärään suuntaan jos nautakuorma on 5.000 kiloa kun tuo 6 c/kg oli 10.000 lihasikakuorman kustannus minkä tuosta tempaisin. Se tarkoittaisi että naudan keräilykustannus olisi tuollaisilla lenkeillä eli 300 kilometriä ja kuorma täyteen niin 12 c/kg. Joka sitten on naudan teurashinnasta paljonko?
Nyt täytyy huomata pari muuta asiaa. Tuo pelkkä autonajokustannus on vasta osa keräilylogiikan kustannusta. Mahtaako olla niin että yksi logistiikkasuunnittelija teurastamolla hoitaa 2-4 auton reitit. Sen lisäksi täytyy jonkun ottaa teurasilmoituksia vastaan, soitella ja ilmoitella tiloille jne jne. Kun siihen huomioidaan tuon porukan palkat + toimitilat + atk-kustannukset tukihenkilöineen jne jne niin sen jälkeen veikkaan että nuo edellä olevat luvut per lihakilo saa kertoa kahdella. Jos edes riittää.
Ja edelleen, mitä enemmän kilometrejä ja työtunteja per teurastamon portille saatu lihakilo sitä suurempi keräilykustannus per lihakilo. Nyt se jyvitetään tuottajahintoihin kaikille tasan mutta toisinkin voisi olla, keräily lähellä teurastamoa sijaitsevilta isoilta yksiköiltä merkittävästi edullisempaa.
-
Joo, varmaan se ton 6 senttiä kilolta on, luulisin että naudalla voi olla enempikin, mutta 6 senttiä ei ole kovinkaan paljoa, ei sillä hintaa kannata vielä itse kuskata.
Mikäli se olisi tossa 6 sentin haarukassa, niin se olisi noin 2 %:tia lihanaudan teurashinnasta, mutta oletan sen olevan jossakin 3-4 % välillä, en kyllä tarkkaan tiedä, mutta eiköhän se tossa haarukassa vähintääkin ole ....
Eli ei tossa ole niin paljoa puristettavissa, että sillä alan kannattavuutta oleellisesti korjattaisiin.
Vaikka auttaahan se aina pienikin parannus ...
Hyvä laskelma emo-heikiltä tähän väliin. Kiitos!
Muuten ehkä mutta taisi mennä väärään suuntaan jos nautakuorma on 5.000 kiloa kun tuo 6 c/kg oli 10.000 lihasikakuorman kustannus minkä tuosta tempaisin. Se tarkoittaisi että naudan keräilykustannus olisi tuollaisilla lenkeillä eli 300 kilometriä ja kuorma täyteen niin 12 c/kg. Joka sitten on naudan teurashinnasta paljonko?
Nyt täytyy huomata pari muuta asiaa. Tuo pelkkä autonajokustannus on vasta osa keräilylogiikan kustannusta. Mahtaako olla niin että yksi logistiikkasuunnittelija teurastamolla hoitaa 2-4 auton reitit. Sen lisäksi täytyy jonkun ottaa teurasilmoituksia vastaan, soitella ja ilmoitella tiloille jne jne. Kun siihen huomioidaan tuon porukan palkat + toimitilat + atk-kustannukset tukihenkilöineen jne jne niin sen jälkeen veikkaan että nuo edellä olevat luvut per lihakilo saa kertoa kahdella. Jos edes riittää.
Ja edelleen, mitä enemmän kilometrejä ja työtunteja per teurastamon portille saatu lihakilo sitä suurempi keräilykustannus per lihakilo. Nyt se jyvitetään tuottajahintoihin kaikille tasan mutta toisinkin voisi olla, keräily lähellä teurastamoa sijaitsevilta isoilta yksiköiltä merkittävästi edullisempaa.
Niin, mutta aleneeko ne keräilykustannukset suhteessa, jos pysähdyksiä on kolmen paikan sijasta kaksi tai yksi ????
Eli kun se nautapuolella se auto jokatapauksessa hakee niitä poistolehmiä maitotiloilta ympäri maakuntaa, niin mikä jää pois jos lihantuotanto keskitetään isompiin yksiköihin, eli mistä se säästö oikein tulee ????
Varmaan jotain pientä säästöä tulee, mutta ei sillä mitään oleellista kilpailuetua saavuteta.
Kuten sanoin jo ylempänä, logistiikan merkitystä liioitellaan kustannuksissa, ei sen merkitys ole niin suuri kuin oletetaan täällä.
-
Joo, varmaan se ton 6 senttiä kilolta on, luulisin että naudalla voi olla enempikin, mutta 6 senttiä ei ole kovinkaan paljoa, ei sillä hintaa kannata vielä itse kuskata.
Mikäli se olisi tossa 6 sentin haarukassa, niin se olisi noin 2 %:tia lihanaudan teurashinnasta, mutta oletan sen olevan jossakin 3-4 % välillä, en kyllä tarkkaan tiedä, mutta eiköhän se tossa haarukassa vähintääkin ole ....
Eli ei tossa ole niin paljoa puristettavissa, että sillä alan kannattavuutta oleellisesti korjattaisiin.
Vaikka auttaahan se aina pienikin parannus ...
Hyvä laskelma emo-heikiltä tähän väliin. Kiitos!
Muuten ehkä mutta taisi mennä väärään suuntaan jos nautakuorma on 5.000 kiloa kun tuo 6 c/kg oli 10.000 lihasikakuorman kustannus minkä tuosta tempaisin. Se tarkoittaisi että naudan keräilykustannus olisi tuollaisilla lenkeillä eli 300 kilometriä ja kuorma täyteen niin 12 c/kg. Joka sitten on naudan teurashinnasta paljonko?
Nyt täytyy huomata pari muuta asiaa. Tuo pelkkä autonajokustannus on vasta osa keräilylogiikan kustannusta. Mahtaako olla niin että yksi logistiikkasuunnittelija teurastamolla hoitaa 2-4 auton reitit. Sen lisäksi täytyy jonkun ottaa teurasilmoituksia vastaan, soitella ja ilmoitella tiloille jne jne. Kun siihen huomioidaan tuon porukan palkat + toimitilat + atk-kustannukset tukihenkilöineen jne jne niin sen jälkeen veikkaan että nuo edellä olevat luvut per lihakilo saa kertoa kahdella. Jos edes riittää.
Ja edelleen, mitä enemmän kilometrejä ja työtunteja per teurastamon portille saatu lihakilo sitä suurempi keräilykustannus per lihakilo. Nyt se jyvitetään tuottajahintoihin kaikille tasan mutta toisinkin voisi olla, keräily lähellä teurastamoa sijaitsevilta isoilta yksiköiltä merkittävästi edullisempaa.
Eli just tuosta se "kiitos". Ota huomioon, että nauta maksaa enemmän kuin sika. Silloin kustannus/tilitys kg on pienempi. En muista paljonko nauta maksaa, enkä viitsi kaivaa tuolta rouvan laatikosta. -sob-
-
logistiikan merkitystä liioitellaan kustannuksissa, ei sen merkitys ole niin suuri kuin oletetaan täällä.
Veikkaan että jos pyörittäisit tuollaista 3.000 - 5.000 lihasian yksikköä niin saattaisit olla hiukan toista mieltä. Ihan jo yksikön sisällä tuollaisessa jo pelkkä paskaralli on melkoinen logistinen asia, samoin se että rehut on paikan päällä kun tarvitaan. Ja kyllä kun viljaakin menee se rekkakuorma viikossa niin varmaan sillä rahdillakin jo vuoden mittaan on merkitystä. Katsot aika lailla liian kapeasta näkökulmasta noita asioita, pitäisi pystyä ymmärtämään muidenkin kuin oma todellisuus?
-
Kyllä nautapuolen taantumista täytyy suuresti ihmetellä. Suomen olosuhteista ei aiheudu käytännössä mitään haittaa, vaan päinvastoin monia hyötyjä, kuten märehtijälle edullinen viileä ilmasto, ihanteelliset rehunkasvatus olosuhteet, jättimäiset tukiaiset, syrjitty yksimahaissektori ei kilpaile pellon hintoja läheskään niin korkealle kuin em tanskassa, ym ym... Mutta siltikin tuotantomäärät laskevat.
Jo tuli vuosisadan vitsi, vai ettei siat kilpaile pellon hintoja ylös. Siinä ei nautatilalla mitään sijaa, jos sikamies lähtee tarjouskilpaan, sen verta hyvä tuotto sioissa on.
-
Niin, mutta aleneeko ne keräilykustannukset suhteessa, jos pysähdyksiä on kolmen paikan sijasta kaksi tai yksi ???? Eli kun se nautapuolella se auto jokatapauksessa hakee niitä poistolehmiä maitotiloilta ympäri maakuntaa, niin mikä jää pois jos lihantuotanto keskitetään isompiin yksiköihin, eli mistä se säästö oikein tulee ???? Varmaan jotain pientä säästöä tulee, mutta ei sillä mitään oleellista kilpailuetua saavuteta. Kuten sanoin jo ylempänä, logistiikan merkitystä liioitellaan kustannuksissa, ei sen merkitys ole niin suuri kuin oletetaan täällä.
Palaan tähän vielä sen verran että jos suinkin osaat niin koitas nähdä vähän laajempi kuva? Oletko koskaan tutustunut tarkemmin mitä ja miksi teurastamon hankinnassa ja logistiikassa tehdään? Siinähän logistiikka syöttää tavaraa "liukuhihnalle joka ei saa pysähtyä" ja se tuo omat haasteensa hommaan mm ajoitukseen ja muuhun. Ja se muuten on sitten iso kustannus jos tuo liukuhihna pysähtyy sen takia että logistiikka tyrii. Että logistiikan merkitys teurastamosektorilla on hyvinkin suuri.
Ai niin, asiasta kukkaruukkuun, tiedän ainakin kaksi tilaa jotka ovat ajaneet Forssan teurastamolle kuormat itse. Isompia sikatiloja, toinen ajaa edelleenkin, toisesta en ole ihan varma. Mutta jotkut ovat laskeneet että sekin kannattaa?
Takerrut liikaa tuohon "yksi pysähdys enemmän". Jos nyt ajatellaan että 90% kuormista ajetaan siten että "tuolla tilalla vakio joka viikon maanantai kello 09:30 kuorma täyteen" niin osaatko hahmottaa mitä se tarkoittaa logistiikkaosastolla? Montako henkeä tarvitaan suunnittelemaan tuollainen vakioreitti? Kun vaihtoehtona on että 30 tilaa ilmoittaa kukin 10-30 eläintä kyytiin ja sitten lähdet miettimään että autojen kapasiteetti, suht "pyöreä" edullinen reitti, tautitilanne tiloilla, joudutaanko sen takia muuttamaan järjestystä jne jne vaikka kuinka monta asiaa ja yksityiskohtaa kuten lastausjärjestys (sonnit / lehmät), pääseekö tilalla ympäri kärryn kanssa vai pelkkä nuppi, mahtuuko isoin nuppi tuolle tilalle jne jne. Osaatko hahmottaa mitä tuo tarkoittaa osaamisessa, työmäärässä ja henkilötarpeessa? Ja sitten on aina niitä että "perkele, tuossa olisi vain 10 kilometriä lisää reittiin mutta kun auto tulee täyteen, minkä jätän pois ja minkä auton ajatan tilalle" -juttuja ja montaa muuta. Ainakin toinen suurempi teurastamo käsittääkseni yritti kerätä nuo poistolehmät tavallaan vakiopäivinä eli tiloille ilmoitettiin että niinä ja niinä päivinä auto kiertää siellä suunnalla ja kyytiin, olikos siinä jotain kaupallista kannustettakin?
Mutta että kyllä logistiikka on ihan todellinen kustannus teurastamoille sekä toimiessaan että varsinkin jos asiat menee pieleen ja kyllä kaikki mikä pienentää tai suurentaa kustannusta sillä puolella näkyy tuottajan tilinauhassa tavalla tai toisella. Ja olennaisin luku on ehkä kilometriä ja työtuntia per teurastamolle saatu lihakilo. Ja tosiasia nyt vaan on että mitä enemmän hajallaan tilat ovat ja mitä pienempiä tilat ovat niin sitä suurempia nuo km ja tunnit per lihakilo ovat, se on ihan matematiikkaa.
Mutta turhaan minä tätä taidan selittää kun olet kerran päättänyt että logistiikkakustannuksella ei ole mitään merkitystä tai ainakaan sillä että kaukana olevalta pieneltä tilalta haetaan yksi tai kaksi eläintä niin se ei ole kustannus eikä mikään vaan menee siinä sivussa ihan ilmatteksi niin mitäpä minä turhaan selitän, oikeassa kun olet joka tapauksessa.
-
heikillä laahaa pahasti, kuvitteelee että lehmät keräillään jokatapauksessa ilmaiseksi ja mullit pääsevät siinä samoilla savuilla... ;D ;D
sikapuolella on nautaenemmistöisten osuuskuntien toimesta hankintatoimen kustannukset jyvitetty ja ero ison ja pienen välillä on kymmeniä pinnoja kilohinnasta. Ja tuo ero on vain vuosimyynnin ja eräkokojen mukaan. Nyt heikki väittää että ero on tekaistua ja nautaenemmistö olisikin ihan vaan omassa hyötymistarkoituksessaan ajanut yksimahaisia keskittymään...
Jos nautatilalta haetaan vuodessa 4tn 200 kg erissä ja yksimahaistilalta 100tn täysinä kuormina, niin kyllähän eroa on..
faktat on lyöty pöytään ja heikki löpertelee samaa paskaa ilmaisista lehmäkyydeistä mutta maksullisista emakkoreissuista.... ;D ;D
-
Niin, mutta aleneeko ne keräilykustannukset suhteessa, jos pysähdyksiä on kolmen paikan sijasta kaksi tai yksi ???? Eli kun se nautapuolella se auto jokatapauksessa hakee niitä poistolehmiä maitotiloilta ympäri maakuntaa, niin mikä jää pois jos lihantuotanto keskitetään isompiin yksiköihin, eli mistä se säästö oikein tulee ???? Varmaan jotain pientä säästöä tulee, mutta ei sillä mitään oleellista kilpailuetua saavuteta. Kuten sanoin jo ylempänä, logistiikan merkitystä liioitellaan kustannuksissa, ei sen merkitys ole niin suuri kuin oletetaan täällä.
Palaan tähän vielä sen verran että jos suinkin osaat niin koitas nähdä vähän laajempi kuva? Oletko koskaan tutustunut tarkemmin mitä ja miksi teurastamon hankinnassa ja logistiikassa tehdään? Siinähän logistiikka syöttää tavaraa "liukuhihnalle joka ei saa pysähtyä" ja se tuo omat haasteensa hommaan mm ajoitukseen ja muuhun. Ja se muuten on sitten iso kustannus jos tuo liukuhihna pysähtyy sen takia että logistiikka tyrii. Että logistiikan merkitys teurastamosektorilla on hyvinkin suuri.
Ai niin, asiasta kukkaruukkuun, tiedän ainakin kaksi tilaa jotka ovat ajaneet Forssan teurastamolle kuormat itse. Isompia sikatiloja, toinen ajaa edelleenkin, toisesta en ole ihan varma. Mutta jotkut ovat laskeneet että sekin kannattaa?
Takerrut liikaa tuohon "yksi pysähdys enemmän". Jos nyt ajatellaan että 90% kuormista ajetaan siten että "tuolla tilalla vakio joka viikon maanantai kello 09:30 kuorma täyteen" niin osaatko hahmottaa mitä se tarkoittaa logistiikkaosastolla? Montako henkeä tarvitaan suunnittelemaan tuollainen vakioreitti? Kun vaihtoehtona on että 30 tilaa ilmoittaa kukin 10-30 eläintä kyytiin ja sitten lähdet miettimään että autojen kapasiteetti, suht "pyöreä" edullinen reitti, tautitilanne tiloilla, joudutaanko sen takia muuttamaan järjestystä jne jne vaikka kuinka monta asiaa ja yksityiskohtaa kuten lastausjärjestys (sonnit / lehmät), pääseekö tilalla ympäri kärryn kanssa vai pelkkä nuppi, mahtuuko isoin nuppi tuolle tilalle jne jne. Osaatko hahmottaa mitä tuo tarkoittaa osaamisessa, työmäärässä ja henkilötarpeessa? Ja sitten on aina niitä että "perkele, tuossa olisi vain 10 kilometriä lisää reittiin mutta kun auto tulee täyteen, minkä jätän pois ja minkä auton ajatan tilalle" -juttuja ja montaa muuta. Ainakin toinen suurempi teurastamo käsittääkseni yritti kerätä nuo poistolehmät tavallaan vakiopäivinä eli tiloille ilmoitettiin että niinä ja niinä päivinä auto kiertää siellä suunnalla ja kyytiin, olikos siinä jotain kaupallista kannustettakin?
Mutta että kyllä logistiikka on ihan todellinen kustannus teurastamoille sekä toimiessaan että varsinkin jos asiat menee pieleen ja kyllä kaikki mikä pienentää tai suurentaa kustannusta sillä puolella näkyy tuottajan tilinauhassa tavalla tai toisella. Ja olennaisin luku on ehkä kilometriä ja työtuntia per teurastamolle saatu lihakilo. Ja tosiasia nyt vaan on että mitä enemmän hajallaan tilat ovat ja mitä pienempiä tilat ovat niin sitä suurempia nuo km ja tunnit per lihakilo ovat, se on ihan matematiikkaa.
Mutta turhaan minä tätä taidan selittää kun olet kerran päättänyt että logistiikkakustannuksella ei ole mitään merkitystä tai ainakaan sillä että kaukana olevalta pieneltä tilalta haetaan yksi tai kaksi eläintä niin se ei ole kustannus eikä mikään vaan menee siinä sivussa ihan ilmatteksi niin mitäpä minä turhaan selitän, oikeassa kun olet joka tapauksessa.
No en ala sen enempää asiasta enää vääntämään, jos kerran näkemyksesi on se mikä on, niin tuskin saan sitä muutettua ...
Mutta, ainakin meilläpäin hommat menee kyllä niin, että ne poistolehmät haetaan varsin nopeasti, senjälkeen autoon lyödään teuraita sen mukaan kun on tilaa.
Tämän kyllä ymmärtää, kun huomioi sen, että naudanlihasta myydään 80 %:tia jauhelihana, joka on bulkkituote ja myydään hinnalla. Raaka-ainekulu on silloin avainasemassa, eli se poistolehmä määrittelee keräysrenkaan ja noutovälin, ei se teuraita tuottava kasvattamo.
Sianlihalla on toisin, koska sika on kaikkien jalosteiden perusraaka-aine, kuten makkarat jne ...
Sialla ei myöskään ole tälläistä poistolehmäjuttua, jossa yhtä kantturaa haetaan maakunnasta aina yhdestä talosta kerrallaan, sonnit mitä lastataan näiden poistolehmien lomassa, niin niitähän lyödään kyytiin aina useampi ja niistä saadaan sitten se arvokkaampi liha, vähän niinkuin sivutuotteena koska selkeä pääosa lihastahan menee jauhelihaksi, josta tulee se volyymi mitä teurastamo tarvitsee ....
-
. Sikalassa ostetaan tai itse kasvatetaan vain viljaa
[/quote]
En ol koskaan nähny, et sikalas kasvatetaan viljaa
-
. Sikalassa ostetaan tai itse kasvatetaan vain viljaa
En ol koskaan nähny, et sikalas kasvatetaan viljaa
[/quote]
Joskus takavuosina oli jossain maatalousalan lehdessä juttua, jossa joku naudankasvattaja idätti ohraa vanhassa navetassa (tai jossain, en muista niin tarkkaan enää) talvella, ja syötti sitä orasta naudoille.
-
Tai olla joku ituhippi.
-
. Sikalassa ostetaan tai itse kasvatetaan vain viljaa
En ol koskaan nähny, et sikalas kasvatetaan viljaa
Joskus takavuosina oli jossain maatalousalan lehdessä juttua, jossa joku naudankasvattaja idätti ohraa vanhassa navetassa (tai jossain, en muista niin tarkkaan enää) talvella, ja syötti sitä orasta naudoille.
[/quote]
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=14131.0
-
. Sikalassa ostetaan tai itse kasvatetaan vain viljaa
En ol koskaan nähny, et sikalas kasvatetaan viljaa
Joskus takavuosina oli jossain maatalousalan lehdessä juttua, jossa joku naudankasvattaja idätti ohraa vanhassa navetassa (tai jossain, en muista niin tarkkaan enää) talvella, ja syötti sitä orasta naudoille.
[/quote]
Jooo, mut sikalas en vielä ooo nähkynyt
-
. Sikalassa ostetaan tai itse kasvatetaan vain viljaa
En ol koskaan nähny, et sikalas kasvatetaan viljaa
Joskus takavuosina oli jossain maatalousalan lehdessä juttua, jossa joku naudankasvattaja idätti ohraa vanhassa navetassa (tai jossain, en muista niin tarkkaan enää) talvella, ja syötti sitä orasta naudoille.
[/quote]
Meillä kasvoi vilja jokunen vuosi sitten mukavasti kylmäilma"kuivurissa". Nyt siellä kasvaa lehmiä. Tai kutistuu, so what.
-
Pelkästä mielenkiinnosta, onko tuossa idätyksessä mitään riskejä kuten vaikkapa salmonellan vaaraa??