Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 05.01.10 - klo:17:01

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 05.01.10 - klo:12:19

Lainaus käyttäjältä: korven ukko - 04.01.10 - klo:22:22

Mitäs se heikki taas sekoilee. Heikki sanoo että kustannukset merkityksettömiä, ehkä se siltä tuntuu, kun kilauttaa osuuskuntaan niin pihaan kaartaa oitis skania ja kaksi reiskaa, vetävät vasikan jousille, lappu kouraan, käsi ottalle ja menoksi ja hinta sama vaikka pistäisit 300 elukkaa.  

Sikapuolella on aivan oikeasti laskettu hankintatoimen kustannukset, ne on paljon muutakin kuin pari reiskaa ja skania. Siellä istuu ihan muutama sihteerikkö hienossa toimistossa ihan oikeassa kaupuntiissa, ilkeitä setiä ja mukavia tätejä, jokainen saa liksaa, hankintamies kiertää tiloja, joku laskee eturahaa, joku eläinluottoja, joku vie kirjeitä postiin, yksi jopa hoitaa yhteiskuntasuhteita jne.. Niistä muodostuu melkoinen summa, ne kun on jyvitetty niin pienen ja ison tilan ero tilityshinnassa on kymmeniä pinnoja, eikä siinä ole edes huomioitu välimatkaeroja..

Ja ihan samalla tapaa sikapuolella kyllä varmasti kattotaan että autot on täynnä, muutama poistoemakko tai sika saa odottaa vaikka viikkoja jos ei sovi logistiikalle, ja palveluerot on sitten hintaerojen lisäksi.Ja nämä kaikki on nuijittu tuottajien toimesta, joissa kylläkin nautapuoli on jäsenenemmistöinä. Jos isot kustannuserot ei olisikaan todellisia, kuten heikki väitää, ja olisi jotain ajoa sikatilojen keskittämiseen vielä tältäkin suunnalta nautaenemmistön eduksi, olisikohan noin...

Ja näistä mitä on nyt puhuttu järjestäytymisestä sun muusta, niin aika moni on tuonut esille jottei autoilu oikein kuuluisi teurastamon toimintaan. Euroopassa on hinnoittelu tehtaalle päivän hintaan, ja jokainen maksaa omat siirtonsa. Olisi reilu systeemi täälläkin.

Joo, mikäs siinä, mutta rahdin osuus on niin pieni, ettei kukaan kumminkaan ala sillä hintaa omia eläimiään teurastamoihin kuljetteleen.
Logistiikassa tärkeää on se, kuljetukset tulevat täyteen, eikä auto yleensä aja kuin yhden kuorman vuorokaudessa.
Joten se että montako kertaa se auto pysähtyy, ei ole niin oleellista kuin ensinäkemältä luulisi.

Selitäppäs tämä rahtikustannuslaskelmasi joskus vaikka taksikuskille. Tai kokeile ajaa baarista kotiin suorinta tietä tai sitten sadalla pysähdyksellä ja mutkalla ja sitten vertaile aamulla kumpi tapa maksoikaan enemmän 

Itseasiassa taksi ajaa samalla kilometritaksalla kuin nämä teurasautot ja "sikoja" on kyydissä pikkusen vähempi ?

Ei pidä paikkaansa, mutta olkoon. Oletko huomannut, että taksamittari pyörii kun auto on pysähtyneenäkin? Tuskin se seisoskelu on teurasautollakaan ilmaista. Ja vielä kalliimpaa jos kyydissä kulkee kaksi ukkoa.

 Heikki jauhaa edelleen puutaheinää, hankintatoimen todellinen kustannusero kymmeniä pinnoja pien ja isojen tilojen välillä. Se on osuuskunnissa laskettu ja vahvistettu nautapelle enemmistöllä. Mutta tilityseroa käytetään käytännössä vain yksimahaisissa, yllättäen, kun niillä on MTKn keksimä "keskittymispaine" lopunkin vaikutusvallan eliminoimiseksi ja nautapelleilyn mahdollistamiseksi

Heikki jauhaa edelleen puutaheinää, hankintatoimen todellinen kustannusero kymmeniä pinnoja pien ja isojen tilojen välillä. Se on osuuskunnissa laskettu ja vahvistettu nautapelle enemmistöllä. Mutta tilityseroa käytetään käytännössä vain yksimahaisissa, yllättäen, kun niillä on MTKn keksimä "keskittymispaine" lopunkin vaikutusvallan eliminoimiseksi ja nautapelleilyn mahdollistamiseksi

Pitäisikö naudanlihan tuottaminen sitten lopettaa ?

Heikki jauhaa edelleen puutaheinää, hankintatoimen todellinen kustannusero kymmeniä pinnoja pien ja isojen tilojen välillä. Se on osuuskunnissa laskettu ja vahvistettu nautapelle enemmistöllä. Mutta tilityseroa käytetään käytännössä vain yksimahaisissa, yllättäen, kun niillä on MTKn keksimä "keskittymispaine" lopunkin vaikutusvallan eliminoimiseksi ja nautapelleilyn mahdollistamiseksi

LSO:lla ainakin pari vuotta sitten määrälisä oli>400 vuosimyynnillä +30c/kg, määrittelyaika juokseva 12 kk, eli tuli joka elukalle. Alimpia luokkia en muista, mutta sanotaan vaikka 20kpl=5c? Teuraspainolla 330 kg/sonni, tulee eroa 400/20 kpl tiloille 39270€/vuosi. Eiköhän tuolla jo pieni perhe elä? Siis tilanteessa, jossa lihatili ja tuet menee sujut kustannusten kanssa. Oma suurempi lukunsa on sitten kansallisen kotieläintuen ero C1>AB 2724/54480 €/tila/vuosi noissa kokoluokissa.

A:lla on ollut kuormakoon mukaan lisä joka keventää korven ukon tuskaa.

Lainaus käyttäjältä: korven ukko - 05.01.10 - klo:20:56

Heikki jauhaa edelleen puutaheinää, hankintatoimen todellinen kustannusero kymmeniä pinnoja pien ja isojen tilojen välillä. Se on osuuskunnissa laskettu ja vahvistettu nautapelle enemmistöllä. Mutta tilityseroa käytetään käytännössä vain yksimahaisissa, yllättäen, kun niillä on MTKn keksimä "keskittymispaine" lopunkin vaikutusvallan eliminoimiseksi ja nautapelleilyn mahdollistamiseksi

Pitäisikö naudanlihan tuottaminen sitten lopettaa ?

No ei todellakaan, vaan pikemminkin aloittaa.. Mallia voi ottaa kosmikilta aluksi ja mieluummin yli 200 eyn keskikokoon olisi päästävä vikkelästi. Lääkket kehitykseen on samat kuin sioissa on nähtävissä, tuet reilusti aleneviksi ja pois, osuuskunnista painetta laajentamiseen sikojen tapaan. Nykyisen sirkustelun elättäminen ei ole enään jatkossa mahdollista yksimahaisten tukirippeiden poistuessa ja hallinon painostaessa edelleen ylituotantoon alaa joka ainoana kärsii pohjoisista oloista.

Lainaus käyttäjältä: sorkkahessu - 05.01.10 - klo:21:00

Lainaus käyttäjältä: korven ukko - 05.01.10 - klo:20:56

Heikki jauhaa edelleen puutaheinää, hankintatoimen todellinen kustannusero kymmeniä pinnoja pien ja isojen tilojen välillä. Se on osuuskunnissa laskettu ja vahvistettu nautapelle enemmistöllä. Mutta tilityseroa käytetään käytännössä vain yksimahaisissa, yllättäen, kun niillä on MTKn keksimä "keskittymispaine" lopunkin vaikutusvallan eliminoimiseksi ja nautapelleilyn mahdollistamiseksi

Pitäisikö naudanlihan tuottaminen sitten lopettaa ?

No ei todellakaan, vaan pikemminkin aloittaa.. Mallia voi ottaa kosmikilta aluksi ja mieluummin yli 200 eyn keskikokoon olisi päästävä vikkelästi. Lääkket kehitykseen on samat kuin sioissa on nähtävissä, tuet reilusti aleneviksi ja pois, osuuskunnista painetta laajentamiseen sikojen tapaan. Nykyisen sirkustelun elättäminen ei ole enään jatkossa mahdollista yksimahaisten tukirippeiden poistuessa ja hallinon painostaessa edelleen ylituotantoon alaa joka ainoana kärsii pohjoisista oloista.

Mallia, mistä?

http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=14503.msg213778#msg213778

Loppui rahat tuota tukitasausta odotellessa, eikä teurastamoltakaan löytynyt tarpeeksi sika/broilertuottajilta siirrettyä rahaa. Katsoin parhaaksi turvautua EU:n/veronmaksajien lompakkoon ja purkaa puhtiani uusiin haasteisiin.

>>>uet reilusti aleneviksi ja pois, osuuskunnista painetta laajentamiseen sikojen tapaan.

Ei noilla painostushommilla ole pitkää tulevaisuutta.Alan pitää kehittyä sitä kautta,että tuottajan tulee saada tarvitsemansa massit (palkka työstä +vähintään ylläpito/remontti rahat) tuotannosta.Nykytilanne jossa imetään rahat pois rehu-, eläin- yms. välttämättömillä kuluilla ei toimi pidemmän päälle.

Kaikki elukkatuet pois ja peltoviljely viljatiljen kanssa samalle viivalle niin aukene silmät muillekin kenelle nuo tuet oikeasti meni.

Ei jumalauta, voiko joku tosiaan olla noin yksinkertainen? Ettei rahtikuluilla ole muka mitään merkitystä? Kyllä sikapuolellakin sillä on perskeleen iso merkitys että jos haetaan se 20 lihasikaa paikastansa ja paikkojen väli on  30-40 kilometriä tai sitten kurvataan yhden ison yksikön pihaan ja lastataan auto täyteen yhdellä pysähdyksellä. Ihan sama asia se on nautapuolellakin. Se vaan on helppo sanoa että "ei maksa sen enempää" kun ei itse joudu omia korkeampia kustannuksiaan maksamaan vaan ne jyvitetään pois tasapuolisesti kaikkien tuottajahinnasta saman verta. Kyllä se että hinta olisi tehtaan portilla olisi tavallaan oikeudenmukaisempi homma. Tulee meinaan kaukana olevan tilan yksittäisen kiire-eläimen haku äkkiä kalliiksi. Ja mitä suurempi etäisyys yksittäisten tilojen välillä niin sitä kalliimpi kokonaiskustannus on keräilylenkillä. Minä en jaksa ymmärtää että tällaisia ilmiselviä tosiasioita ei edes tunnusteta. Siis tuota rahtikustannusta että se on erilainen ja sillä on merkitystä. Kokonaan toinen asia sitten jos ei mennä tuohon hintaan tehtaan portilla on se että onko nykyisin käytössä oleva systeemi jossa kustannukset tasataan se oikea malli vai ei.

Ei jumalauta, voiko joku tosiaan olla noin yksinkertainen? Ettei rahtikuluilla ole muka mitään merkitystä? Kyllä sikapuolellakin sillä on perskeleen iso merkitys että jos haetaan se 20 lihasikaa paikastansa ja paikkojen väli on  30-40 kilometriä tai sitten kurvataan yhden ison yksikön pihaan ja lastataan auto täyteen yhdellä pysähdyksellä. Ihan sama asia se on nautapuolellakin. Se vaan on helppo sanoa että "ei maksa sen enempää" kun ei itse joudu omia korkeampia kustannuksiaan maksamaan vaan ne jyvitetään pois tasapuolisesti kaikkien tuottajahinnasta saman verta. Kyllä se että hinta olisi tehtaan portilla olisi tavallaan oikeudenmukaisempi homma. Tulee meinaan kaukana olevan tilan yksittäisen kiire-eläimen haku äkkiä kalliiksi. Ja mitä suurempi etäisyys yksittäisten tilojen välillä niin sitä kalliimpi kokonaiskustannus on keräilylenkillä. Minä en jaksa ymmärtää että tällaisia ilmiselviä tosiasioita ei edes tunnusteta. Siis tuota rahtikustannusta että se on erilainen ja sillä on merkitystä. Kokonaan toinen asia sitten jos ei mennä tuohon hintaan tehtaan portilla on se että onko nykyisin käytössä oleva systeemi jossa kustannukset tasataan se oikea malli vai ei.

Tätä on Emo-Heikille tässä koetettu selittää mutta kun se vaan usko. Huokaus.

Mallia pitää ottaa lähinnä kosmikin asenteesta eli tehokkaasta tuottamisesta, ei niinkään loppukasvatuksen virheistä. Sikatiloilla on myös huomattu että lihasikojen kasvatus vieroitusrehulla ei lyö leiville..

Kyllä nautapuolen taantumista täytyy suuresti ihmetellä. Suomen olosuhteista ei aiheudu käytännössä mitään haittaa, vaan päinvastoin monia hyötyjä, kuten märehtijälle edullinen viileä ilmasto, ihanteelliset rehunkasvatus olosuhteet, jättimäiset tukiaiset, syrjitty yksimahaissektori ei kilpaile pellon hintoja läheskään niin korkealle kuin em tanskassa, ym ym... Mutta siltikin tuotantomäärät laskevat.

Yksimahaisissa taas ilmasto aiheuttaa tuotannolle ja rehunkasvatukselle merkittäviä haittoja, rehuntuotannonkin tuet huomioiden yksimahaisille kohdentuvat kokonaistuet huonommat kuin kilpailijamaissa. Oma hallinto on ollut ajamassa tukia kilpailijamaiden tason alle idioottimaisella keksinnöllään, "seinien sisällä" tapahtuvan tuotannon tasapuolisilla olosuhteilla.

Teurastamot keräävät lähinnä eteläsuomen alueelta yli 300 miljoonaa kiloa euroopan edullisinta sikaa ja broileria, pieneltä tuottajamäärältä ja tekevät niillä tuloksen.  Vajaat 80 kilotonnia nautaa sitten keräillään 20 000  tilalta pitkin suomea (4t/tila), ja sillä pilataan hyvä juttu. Vaatimukset porttihinnoitteluun siirtymisestä euroopan tapaan, jolloin jokainen maksaisi omat rahtinsa, ovat vähintäänkin oikeutettuja.

Mallia pitää ottaa lähinnä kosmikin asenteesta eli tehokkaasta tuottamisesta, ei niinkään loppukasvatuksen virheistä. Sikatiloilla on myös huomattu että lihasikojen kasvatus vieroitusrehulla ei lyö leiville..

Kyllä nautapuolen taantumista täytyy suuresti ihmetellä. Suomen olosuhteista ei aiheudu käytännössä mitään haittaa, vaan päinvastoin monia hyötyjä, kuten märehtijälle edullinen viileä ilmasto, ihanteelliset rehunkasvatus olosuhteet, jättimäiset tukiaiset, syrjitty yksimahaissektori ei kilpaile pellon hintoja läheskään niin korkealle kuin em tanskassa, ym ym... Mutta siltikin tuotantomäärät laskevat.

Yksimahaisissa taas ilmasto aiheuttaa tuotannolle ja rehunkasvatukselle merkittäviä haittoja, rehuntuotannonkin tuet huomioiden yksimahaisille kohdentuvat kokonaistuet huonommat kuin kilpailijamaissa. Oma hallinto on ollut ajamassa tukia kilpailijamaiden tason alle idioottimaisella keksinnöllään, "seinien sisällä" tapahtuvan tuotannon tasapuolisilla olosuhteilla.

Teurastamot keräävät lähinnä eteläsuomen alueelta yli 300 miljoonaa kiloa euroopan edullisinta sikaa ja broileria, pieneltä tuottajamäärältä ja tekevät niillä tuloksen.  Vajaat 80 kilotonnia nautaa sitten keräillään 20 000  tilalta pitkin suomea (4t/tila), ja sillä pilataan hyvä juttu. Vaatimukset porttihinnoitteluun siirtymisestä euroopan tapaan, jolloin jokainen maksaisi omat rahtinsa, ovat vähintäänkin oikeutettuja.

Toihan on helppo muuttaa , molemmille omat teurastamot tai tulosvastuu .

Lainaus käyttäjältä: korven ukko - 07.01.10 - klo:22:00

Mallia pitää ottaa lähinnä kosmikin asenteesta eli tehokkaasta tuottamisesta, ei niinkään loppukasvatuksen virheistä. Sikatiloilla on myös huomattu että lihasikojen kasvatus vieroitusrehulla ei lyö leiville..

Kyllä nautapuolen taantumista täytyy suuresti ihmetellä. Suomen olosuhteista ei aiheudu käytännössä mitään haittaa, vaan päinvastoin monia hyötyjä, kuten märehtijälle edullinen viileä ilmasto, ihanteelliset rehunkasvatus olosuhteet, jättimäiset tukiaiset, syrjitty yksimahaissektori ei kilpaile pellon hintoja läheskään niin korkealle kuin em tanskassa, ym ym... Mutta siltikin tuotantomäärät laskevat.

Yksimahaisissa taas ilmasto aiheuttaa tuotannolle ja rehunkasvatukselle merkittäviä haittoja, rehuntuotannonkin tuet huomioiden yksimahaisille kohdentuvat kokonaistuet huonommat kuin kilpailijamaissa. Oma hallinto on ollut ajamassa tukia kilpailijamaiden tason alle idioottimaisella keksinnöllään, "seinien sisällä" tapahtuvan tuotannon tasapuolisilla olosuhteilla.

Teurastamot keräävät lähinnä eteläsuomen alueelta yli 300 miljoonaa kiloa euroopan edullisinta sikaa ja broileria, pieneltä tuottajamäärältä ja tekevät niillä tuloksen.  Vajaat 80 kilotonnia nautaa sitten keräillään 20 000  tilalta pitkin suomea (4t/tila), ja sillä pilataan hyvä juttu. Vaatimukset porttihinnoitteluun siirtymisestä euroopan tapaan, jolloin jokainen maksaisi omat rahtinsa, ovat vähintäänkin oikeutettuja.

Toihan on helppo muuttaa , molemmille omat teurastamot tai tulosvastuu .

eriytyä täytyy myös edunvalvonnassa

Tätä on Emo-Heikille tässä koetettu selittää mutta kun se vaan usko. Huokaus.

Terve tuloa vaan joukkoon. Itse ollut vähän aikaa joukosta poissa mutta tuossa on kyllä työn sarkaa jos vanhat merkit paikkansa pitää...

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 07.01.10 - klo:13:56

Tätä on Emo-Heikille tässä koetettu selittää mutta kun se vaan usko. Huokaus.

Terve tuloa vaan joukkoon. Itse ollut vähän aikaa joukosta poissa mutta tuossa on kyllä työn sarkaa jos vanhat merkit paikkansa pitää...

Se nyt vaan on turha sellaisten selittää, jotka ei itse ole olleet logistiikan kansaa tekemisissä pätkääkään ...
Logistiikan osuús lopputuoteen kustannukista on jotain 3 %:n kieppeillä, siinä on kaikki kuljeutukset mitä tuotteeseen sisältyy, joten sillä ei alaa tehdä kannattavaksi, jos se ei muuten kannata.

Lainaus käyttäjältä: AaaBeeCeeMies - 08.01.10 - klo:15:55

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 07.01.10 - klo:13:56

Tätä on Emo-Heikille tässä koetettu selittää mutta kun se vaan usko. Huokaus.

Terve tuloa vaan joukkoon. Itse ollut vähän aikaa joukosta poissa mutta tuossa on kyllä työn sarkaa jos vanhat merkit paikkansa pitää...

Se nyt vaan on turha sellaisten selittää, jotka ei itse ole olleet logistiikan kansaa tekemisissä pätkääkään ...
Logistiikan osuús lopputuoteen kustannukista on jotain 3 %:n kieppeillä, siinä on kaikki kuljeutukset mitä tuotteeseen sisältyy, joten sillä ei alaa tehdä kannattavaksi, jos se ei muuten kannata.

Logistiikan osuus siis suurempi kuin viljan eli perusraaka-aineen reikäleivässä? Tai viljan osuus olutpullossa? Eli siis logistiikan osuus on merkittävämpi kuin maatalouden muulle tuotantoketjulle lahjoittaman raaka-aineen?

Mutta kyse olikin mielestäni siitä että onko tuotakaan logistiikkakustannusta pakko ehdoin tahdoin kasvattaa tekemällä päätöksiä jotka johtavat väistämättä logistiikkakustannusten kasvuun.