Naapurille on ajatunut (vähän) käytetty Wibergin S-piikkiäes, sellainen kaksilohkoinen, keskellä kaksi peräkkäistä pyörää, sivulohkoissa yksi ratas. Ei leveä, mutta meikäläisen pienten koneiden ja vähäisten kylvöalojen (noin 30 ha/v) hoitoon ehkä pätevä.

PAITSI että piikit ovat vain kolmessa rivissä. Multamailla, tuollaista "jälleenraivaus" -tyyppisiä alustoja ajaessa on kohtuullisella varmuudella tukossa. Varsinkin kun perinteistä piikkiä on kallistettu aika lailla taaksepäin, niin, että piikki on melkein kohtisuorassa maahan. Tästä johtuen rakenne vaikuttaa aika matalalta.

Kun laitteen saisi suunnilleen Kuusakosken taksalla itselle, niin nuukaa rupesi himottamaan, mutta toisaalta tuo piikkijako on sellainen, että tukossa olisi epäilemättä usein.

Seuraava ajatus oli, että mikähän temppu olisi pidentää runkoa, edes niin että saisi piikit neljälle akselille. Viisi taitaa olla liikaa. Onko kellään kokemusta tällaisesta: onko kohtuullisesti tehtävissä ja edelleenkin perusepäilys: onko hommassa mitään järkeä?

Petri

Unoha koko juttu...

Varsinaisesti äkeen pidentämisestä ei ole kokemusta, mutta omasta Runnin Peltomestarista harvennettiin piikkijakoa jakamalla entiset piikit kolmeen riviin. Eipä tuo äkeen jatkaminenkaan kovin monimutkaiselta hommalta kuulosta, rohkeesti vaan tekemään, kyllä se siitä. Kun tuommosta konetta sepittää vähänaikaa, niin saa ainakin semmosen kuin itse haluaa.
Onkos se Wiberkki hinattava äes jossa lohkot nousee ylös hydraulisylinterin ja vaijereiden avulla?

Eikös nuo viiperit ollu joskus ihan kartanoitten ykköskoneita?

Onkos se Wiberkki hinattava äes jossa lohkot nousee ylös hydraulisylinterin ja vaijereiden avulla?

Tää katsomani on nostolaitekone, joustava (kääntyvä) vetopää, näyttää vähän kun tuo Timpan kartanon vehje, mutta keskilohkossa ei ole ollenkaan piikkejä. Mutta hydraulisesti nousee lohkot, sylkky on suoraan pultattu sivulohkoihin ilman vaijereita.

Homman järkevyyden omia pohdintojani tulostan vasta myöhemmin, kunhan saan muitakin arvioita kuin omat pähkäilyni.

Petri

Wibergs on äkeitten äes. Vääteri on siitä kopiomalla tehty.
Wibergsin esi-isä oli aikoinaan Volvo tehtaan Tive äes. Osta pois kuleksimasta,Wiibergsillä äestää maailman tappiin saakka.

Kyllä piikit pitää olla 4 rivissä, ettei tukkoja tule. Jostain 4-akselisesta ota malli piikkien sijotteluun, sitä ei toinna kokeilemalla hakea kun toimiva jako on jo olemassa.

Ihan kannattava homma, jos saat aihion edullisesti.

Samaa mieltä, pidennä vaan, piikkijaon harvenemisen kannalta on hyväksi, kuten myös ajovakauden, pidempi äes tulee suoraan perässä, eikä souda. Kestävyyden kannalta voisi harkita pulttiliitosta, ettei tule väärien tukipisteiden takia jokakeväiseksi ongelmaksi hakea aamulla pellolta äkeen takaosa, joka on illalla pudonnut kyydistä..tai jos ei putoa ihan pois niin voi alkuperäinen runko mennä poreelle esim. kuljetusrasituksesta.
Käyttökelpoinen idea, kunhan toteutat ajatuksella.

Multivalla taitaa mallistossa olla ihan tehtaalla jatkettuja malleja.

Jos äkeessä on säädettävä piikkikulma, niin menee astetta hankalammaksi mutta ei lainkaan mahdottomaksi. Ihmiset niitä äkeitä tehtaassakin tekevät.

Kun en tunne W:n rakennetta, en osaa seikkaperäistä neuvoa antaa. Jos äkeessä on harapiikkejä tai varpajyrä perässä tai muita, on ehkä helpompi laittaa äes poikki jostakin piikkiakselivälistä ja tehdä runkoon jatkopalat. Tasapaino pyörien suhteen pitää muistaa. Parempi pyörät liian takana ja painoa traktorille kuin liian edessä ja takapainoinen äes.
 
Voi olla järkevää lisätä jäykisteitä runkoon. Kokomittaiset palkit edestä taakse asti.

Piikkien jako voi olla haastavaa. Itse laitoin lisä akselin tumelaiseen. Pyörien viereen piti laittaa apuakseleita piikeille.

Voi olla järkevää lisätä jäykisteitä runkoon. Kokomittaiset palkit edestä taakse asti.

 

Tässä kohden tulee mieleen talon Kongskilde-joustopiikki 80-luvulta. Jäykkäpiikkisen tasausharavan vaihto varpajyrään lisäsi äkeen painoa, erityisesti takapainoa. Vahvistuksia tehtiin runkoon asti. Viimeisellä tämän nostelaiteäkeen veto/nostopisteen kolmio antoi periksi. Eli vaikka vahvistaa pitää, niin materiaalin lisäysellä on aina kaksi puolta...

Multivalla taitaa mallistossa olla ihan tehtaalla jatkettuja malleja.

Ihan kahdeksaan riviin asti aseteltuja piikkejä on niillä siellä kyllä!

Tuosta tukemisesta ja kolmiopalojen hitsaamisesta voi tulla loputon suo, kun äes joustaa ja on jäykkä väärästä kohtaa, niin edellisen tuen ja sauman viereen tulee käytössä taas uusi pore. Näitä paikkaa paikanpäälle- koneita näkee paikallisen pajan pihalla usein.

Ite tuli rakennettua äes muutama vuosi sitten, sen pohjalta muutamia ajatuksia:

Multamaalla kyllä viisi akselia saisi olla, varsinkin jos piikkien seassa on kannatuspyörät. Minulla on viidellä akselilla 10 cm piikkivälillä (akselien väli muistaakseni 40 cm) ja vielä meinaa tuketa, jos on juolavehnänjuurta. Ei kylläkään haitaksi asti.

Etummaisella akselilla piikit pitää olla harvemmassa ja takimmaisella tiheämmässä. Piikit pitäisi asetella myös siten, että eivät ole hieman viistosta katsoen samalla linjalla. Jos ovat, niin takana tulevat piikit hakeutuvat helposti edellä kulkevan uraan, ja äes kulkee vähän vinossa eikä toimi niinkuin pitää.

Jos olisi helposti mahdollista, kääntäisin piikkiakselit vaakasuoraan. Paras piikkimalli on tavallinen S-piikki (ei pystypiikki) normaaliasennossa siten, että kärki on akselin kohdalla ja joustaessa kärki ei paljoa nouse maasta. Tällöin piikki nostaa muokattavaa maata ylöspäin, ja vetotehoa tarvitaan vähemmän kuin pystypiikillä, jolla muokattavaa maata yritetään työntää sivulle päin.

Omassa äkeessäni tärkeämmät ovat edessä, heti latan takana olevat kannatuspyörät. Myös taaempana, 4. akselin kohdalla on pyörät, mutta niillä on vähemmän merkitystä, koska takapäätä kannattelee osaltaan varpajyrä. Varpajyrä on mielestäni kevyillä mailla hyvä, ja aika helppo tehdä itsekin, kun miettii systeemin.

Itse asiassa äkeen runko ja akselit eivät tule hyvin kalliiksi, vaikka tekisit aivan uudetkin esim. akselit 50X4 neliöputkea ja pitkittäispalkit 50x100x4 tmv. Yllättävän suuren osan äkeen arvosta muodostavat lata, piikit, niiden kiinnitysosat  ja varsinkin taittuvarunkoisen äkeen hydrauliikka yms. taittoelimet. Eli jos nämä saa edullisella kilohinnalla, voi olla järkevä kauppa.

Oma 4 m leveä yksilohkoinen nostolaiteäes tuli jo sikäli painava, että A-mallin valtran keula alkaa käymään kevyeksi, jos ei laita lisäpainoja. Eli joku tolkku kannattaa siinä pidentämisessä pitää, ettei hirveästi lisää painoa kovin kauas traktorista. Jos meinaa sitä vielä nostolaitteella nostaa.

Mulla on Wiperi aktiivikäytös,ei se ny kauhian herkästi tukkeudu.Mun kylläkin hinattava ja kaikki mahdolliset säädöt .Ajele ny ens vuos ja kattele sitten.

Varpajyrällinen potila tuli joskus muutettua hinattavaksi ja pidennettyä reilulla metrillä. Tuli kaksi piikkiakselia lisää ja keskelle vielä yksi isompi väli, aika hyvä ratkaisu. Piikkijako taitaa olla jotain 7 senttiä alkuperäisen kymmenen sijaan.  On kuitenkin sen verran kapea että jaksaa traktori mennä vaikka ottaa kaikki piikit maahan . Kerta-ajolla pahakin paikka muuttuu eri näköiseksi. Helppo ottaa töihin, nappaa vaan koukkuun ja tökkää kaksi letkua kiinni.