Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Petri - 17.11.09 - klo:21:30
-
Naapurille on ajatunut (vähän) käytetty Wibergin S-piikkiäes, sellainen kaksilohkoinen, keskellä kaksi peräkkäistä pyörää, sivulohkoissa yksi ratas. Ei leveä, mutta meikäläisen pienten koneiden ja vähäisten kylvöalojen (noin 30 ha/v) hoitoon ehkä pätevä.
PAITSI että piikit ovat vain kolmessa rivissä. Multamailla, tuollaista "jälleenraivaus" -tyyppisiä alustoja ajaessa on kohtuullisella varmuudella tukossa. Varsinkin kun perinteistä piikkiä on kallistettu aika lailla taaksepäin, niin, että piikki on melkein kohtisuorassa maahan. Tästä johtuen rakenne vaikuttaa aika matalalta.
Kun laitteen saisi suunnilleen Kuusakosken taksalla itselle, niin nuukaa rupesi himottamaan, mutta toisaalta tuo piikkijako on sellainen, että tukossa olisi epäilemättä usein.
Seuraava ajatus oli, että mikähän temppu olisi pidentää runkoa, edes niin että saisi piikit neljälle akselille. Viisi taitaa olla liikaa. Onko kellään kokemusta tällaisesta: onko kohtuullisesti tehtävissä ja edelleenkin perusepäilys: onko hommassa mitään järkeä?
Petri
-
Unoha koko juttu... :P
-
Varsinaisesti äkeen pidentämisestä ei ole kokemusta, mutta omasta Runnin Peltomestarista harvennettiin piikkijakoa jakamalla entiset piikit kolmeen riviin. Eipä tuo äkeen jatkaminenkaan kovin monimutkaiselta hommalta kuulosta, rohkeesti vaan tekemään, kyllä se siitä. Kun tuommosta konetta sepittää vähänaikaa, niin saa ainakin semmosen kuin itse haluaa.
Onkos se Wiberkki hinattava äes jossa lohkot nousee ylös hydraulisylinterin ja vaijereiden avulla?
-
(http://www.mascus.com/images/productimages/0cb08f15/2f6cdda5.jpg)
Eikös nuo viiperit ollu joskus ihan kartanoitten ykköskoneita?
-
Onkos se Wiberkki hinattava äes jossa lohkot nousee ylös hydraulisylinterin ja vaijereiden avulla?
Tää katsomani on nostolaitekone, joustava (kääntyvä) vetopää, näyttää vähän kun tuo Timpan kartanon vehje, mutta keskilohkossa ei ole ollenkaan piikkejä. Mutta hydraulisesti nousee lohkot, sylkky on suoraan pultattu sivulohkoihin ilman vaijereita.
Homman järkevyyden omia pohdintojani tulostan vasta myöhemmin, kunhan saan muitakin arvioita kuin omat pähkäilyni.
Petri
-
Wibergs on äkeitten äes. Vääteri on siitä kopiomalla tehty.
Wibergsin esi-isä oli aikoinaan Volvo tehtaan Tive äes. Osta pois kuleksimasta,Wiibergsillä äestää maailman tappiin saakka.
-
Kyllä piikit pitää olla 4 rivissä, ettei tukkoja tule. Jostain 4-akselisesta ota malli piikkien sijotteluun, sitä ei toinna kokeilemalla hakea kun toimiva jako on jo olemassa.
Ihan kannattava homma, jos saat aihion edullisesti.
-
Samaa mieltä, pidennä vaan, piikkijaon harvenemisen kannalta on hyväksi, kuten myös ajovakauden, pidempi äes tulee suoraan perässä, eikä souda. Kestävyyden kannalta voisi harkita pulttiliitosta, ettei tule väärien tukipisteiden takia jokakeväiseksi ongelmaksi hakea aamulla pellolta äkeen takaosa, joka on illalla pudonnut kyydistä..tai jos ei putoa ihan pois niin voi alkuperäinen runko mennä poreelle esim. kuljetusrasituksesta.
Käyttökelpoinen idea, kunhan toteutat ajatuksella.
-
Multivalla taitaa mallistossa olla ihan tehtaalla jatkettuja malleja.
-
Jos äkeessä on säädettävä piikkikulma, niin menee astetta hankalammaksi mutta ei lainkaan mahdottomaksi. Ihmiset niitä äkeitä tehtaassakin tekevät.
Kun en tunne W:n rakennetta, en osaa seikkaperäistä neuvoa antaa. Jos äkeessä on harapiikkejä tai varpajyrä perässä tai muita, on ehkä helpompi laittaa äes poikki jostakin piikkiakselivälistä ja tehdä runkoon jatkopalat. Tasapaino pyörien suhteen pitää muistaa. Parempi pyörät liian takana ja painoa traktorille kuin liian edessä ja takapainoinen äes.
Voi olla järkevää lisätä jäykisteitä runkoon. Kokomittaiset palkit edestä taakse asti.
Piikkien jako voi olla haastavaa. Itse laitoin lisä akselin tumelaiseen. Pyörien viereen piti laittaa apuakseleita piikeille.
-
Voi olla järkevää lisätä jäykisteitä runkoon. Kokomittaiset palkit edestä taakse asti.
Tässä kohden tulee mieleen talon Kongskilde-joustopiikki 80-luvulta. Jäykkäpiikkisen tasausharavan vaihto varpajyrään lisäsi äkeen painoa, erityisesti takapainoa. Vahvistuksia tehtiin runkoon asti. Viimeisellä tämän nostelaiteäkeen veto/nostopisteen kolmio antoi periksi. Eli vaikka vahvistaa pitää, niin materiaalin lisäysellä on aina kaksi puolta...
-
Multivalla taitaa mallistossa olla ihan tehtaalla jatkettuja malleja.
Ihan kahdeksaan riviin asti aseteltuja piikkejä on niillä siellä kyllä!
Tuosta tukemisesta ja kolmiopalojen hitsaamisesta voi tulla loputon suo, kun äes joustaa ja on jäykkä väärästä kohtaa, niin edellisen tuen ja sauman viereen tulee käytössä taas uusi pore. Näitä paikkaa paikanpäälle- koneita näkee paikallisen pajan pihalla usein.
-
Ite tuli rakennettua äes muutama vuosi sitten, sen pohjalta muutamia ajatuksia:
Multamaalla kyllä viisi akselia saisi olla, varsinkin jos piikkien seassa on kannatuspyörät. Minulla on viidellä akselilla 10 cm piikkivälillä (akselien väli muistaakseni 40 cm) ja vielä meinaa tuketa, jos on juolavehnänjuurta. Ei kylläkään haitaksi asti.
Etummaisella akselilla piikit pitää olla harvemmassa ja takimmaisella tiheämmässä. Piikit pitäisi asetella myös siten, että eivät ole hieman viistosta katsoen samalla linjalla. Jos ovat, niin takana tulevat piikit hakeutuvat helposti edellä kulkevan uraan, ja äes kulkee vähän vinossa eikä toimi niinkuin pitää.
Jos olisi helposti mahdollista, kääntäisin piikkiakselit vaakasuoraan. Paras piikkimalli on tavallinen S-piikki (ei pystypiikki) normaaliasennossa siten, että kärki on akselin kohdalla ja joustaessa kärki ei paljoa nouse maasta. Tällöin piikki nostaa muokattavaa maata ylöspäin, ja vetotehoa tarvitaan vähemmän kuin pystypiikillä, jolla muokattavaa maata yritetään työntää sivulle päin.
Omassa äkeessäni tärkeämmät ovat edessä, heti latan takana olevat kannatuspyörät. Myös taaempana, 4. akselin kohdalla on pyörät, mutta niillä on vähemmän merkitystä, koska takapäätä kannattelee osaltaan varpajyrä. Varpajyrä on mielestäni kevyillä mailla hyvä, ja aika helppo tehdä itsekin, kun miettii systeemin.
Itse asiassa äkeen runko ja akselit eivät tule hyvin kalliiksi, vaikka tekisit aivan uudetkin esim. akselit 50X4 neliöputkea ja pitkittäispalkit 50x100x4 tmv. Yllättävän suuren osan äkeen arvosta muodostavat lata, piikit, niiden kiinnitysosat ja varsinkin taittuvarunkoisen äkeen hydrauliikka yms. taittoelimet. Eli jos nämä saa edullisella kilohinnalla, voi olla järkevä kauppa.
Oma 4 m leveä yksilohkoinen nostolaiteäes tuli jo sikäli painava, että A-mallin valtran keula alkaa käymään kevyeksi, jos ei laita lisäpainoja. Eli joku tolkku kannattaa siinä pidentämisessä pitää, ettei hirveästi lisää painoa kovin kauas traktorista. Jos meinaa sitä vielä nostolaitteella nostaa.
-
Mulla on Wiperi aktiivikäytös,ei se ny kauhian herkästi tukkeudu.Mun kylläkin hinattava ja kaikki mahdolliset säädöt .Ajele ny ens vuos ja kattele sitten.
-
Varpajyrällinen potila tuli joskus muutettua hinattavaksi ja pidennettyä reilulla metrillä. Tuli kaksi piikkiakselia lisää ja keskelle vielä yksi isompi väli, aika hyvä ratkaisu. Piikkijako taitaa olla jotain 7 senttiä alkuperäisen kymmenen sijaan. On kuitenkin sen verran kapea että jaksaa traktori mennä vaikka ottaa kaikki piikit maahan ::). Kerta-ajolla pahakin paikka muuttuu eri näköiseksi. Helppo ottaa töihin, nappaa vaan koukkuun ja tökkää kaksi letkua kiinni.
-
Naapurille on ajatunut (vähän) käytetty Wibergin S-piikkiäes, sellainen kaksilohkoinen, keskellä kaksi peräkkäistä pyörää, sivulohkoissa yksi ratas. Ei leveä, mutta meikäläisen pienten koneiden ja vähäisten kylvöalojen (noin 30 ha/v) hoitoon ehkä pätevä.
Joo en tiedä sitten kuinka halvalla saisit, mutta minä kyllä kattelisin pienimpiä hinattavia 90-luvulta esim Potila 430. Kulkee melko pienelläkin traktorilla ja se on kuitenkin sellasenaan ihan valmis töihin.
-
Naapurille on ajatunut (vähän) käytetty Wibergin S-piikkiäes, sellainen kaksilohkoinen, keskellä kaksi peräkkäistä pyörää, sivulohkoissa yksi ratas. Ei leveä, mutta meikäläisen pienten koneiden ja vähäisten kylvöalojen (noin 30 ha/v) hoitoon ehkä pätevä.
PAITSI että piikit ovat vain kolmessa rivissä. Multamailla, tuollaista "jälleenraivaus" -tyyppisiä alustoja ajaessa on kohtuullisella varmuudella tukossa. Varsinkin kun perinteistä piikkiä on kallistettu aika lailla taaksepäin, niin, että piikki on melkein kohtisuorassa maahan. Tästä johtuen rakenne vaikuttaa aika matalalta.
Kun laitteen saisi suunnilleen Kuusakosken taksalla itselle, niin nuukaa rupesi himottamaan, mutta toisaalta tuo piikkijako on sellainen, että tukossa olisi epäilemättä usein.
Seuraava ajatus oli, että mikähän temppu olisi pidentää runkoa, edes niin että saisi piikit neljälle akselille. Viisi taitaa olla liikaa. Onko kellään kokemusta tällaisesta: onko kohtuullisesti tehtävissä ja edelleenkin perusepäilys: onko hommassa mitään järkeä?
Petri
Noo, Petri, aina tämmösissä asioissa maajussit ensin kysyy, onko sulla korjaustilat, pysyykö se hitsauskoneen kolvi kädessä, onko taitoa (halua) tehdä käytännössä se mitä yöllä mieleen tulee?.
Jos nämä kyvyt löytyy, äkeen pidennys on pikkujuttu.
Mutta jos näitä pyytää kaupungin sepältä, voi olla ,että kannattaa jättää haaveeksi.
-
Perusepäilykseni on juurikin tuo ettei ole mitään järkeä.Tuosta Wibergin äkeestä on muutaman vuoden kokemus eikä kylläkään ole itsellä mitenkään positiiviset kokemukset mutta jos ilmaseksi saa niin mikä ettei siitäkin äkeen rakentaa. Wiberiä pidettiin ehkä jossakin vaiheessa edistyksellisenä mutta ainakaan omat kokemukseni eivät tätä uskomusta tue.Jos väderi oli kopio tästä niin ainakin olivat sitten aika paljon tuota parantaneet. Äes tukki ja lauttasi pehmeässä melko herkästi ja hyvän työjäljen eteen sai tehdä tosissaan töitä mutta mahdollista toki oli tuollakin hyvä jälki aikaan saada. Kovassa maassa ongelmia alkoi tulla ja jos lohkolla oli rajuja maalajivaihteluja niin tasaisen muokkauspojan saaminen oli todellinen työvoitto. Ei tuo ehkä niin huono ole kuin omat kokemukset antaa ymmärtää mutta useampia erillaisia äkeitä ajaneena ei tuo kovinkaan korkealle sijoitu.
-
Varpajyrällinen potila tuli joskus muutettua hinattavaksi ja pidennettyä reilulla metrillä. Tuli kaksi piikkiakselia lisää ja keskelle vielä yksi isompi väli, aika hyvä ratkaisu. Piikkijako taitaa olla jotain 7 senttiä alkuperäisen kymmenen sijaan. On kuitenkin sen verran kapea että jaksaa traktori mennä vaikka ottaa kaikki piikit maahan ::). Kerta-ajolla pahakin paikka muuttuu eri näköiseksi. Helppo ottaa töihin, nappaa vaan koukkuun ja tökkää kaksi letkua kiinni.
Minkälaisen Potilan päivitit? Itellä on nurkissa keltainen 290, jossa varpajyrät edessä ja takana ja piikit neljässä rivissä. Ajattelin hommata jostain jonkun kapean kolmilohkoisen, esim. Potilan 360, ja ottaa siitä sivulohkot tuohon omaan. Työleveyttä sais n. 5,3 metriä.
Etulatoja ei ole, joten nekin pitäisi tehdä. Samantien tietysti hydrauliset. Onko kellään vinkkiä?
Toinen ongelma on kannatuspyörien puute. Pelkillä varpajyrillä pärjää yleensä hyvin, mutta tietyissä olosuhteissa tahtoo sukeltaa liian syvälle, vaikka pyörittäisi jyrät täysin alas. Minkälaiset kannatuspyörät lisäsit?
-
Varpajyrällinen potila tuli joskus muutettua hinattavaksi ja pidennettyä reilulla metrillä. Tuli kaksi piikkiakselia lisää ja keskelle vielä yksi isompi väli, aika hyvä ratkaisu. Piikkijako taitaa olla jotain 7 senttiä alkuperäisen kymmenen sijaan. On kuitenkin sen verran kapea että jaksaa traktori mennä vaikka ottaa kaikki piikit maahan ::). Kerta-ajolla pahakin paikka muuttuu eri näköiseksi. Helppo ottaa töihin, nappaa vaan koukkuun ja tökkää kaksi letkua kiinni.
Minkälaisen Potilan päivitit? Itellä on nurkissa keltainen 290, jossa varpajyrät edessä ja takana ja piikit neljässä rivissä. Ajattelin hommata jostain jonkun kapean kolmilohkoisen, esim. Potilan 360, ja ottaa siitä sivulohkot tuohon omaan. Työleveyttä sais n. 5,3 metriä.
Etulatoja ei ole, joten nekin pitäisi tehdä. Samantien tietysti hydrauliset. Onko kellään vinkkiä?
Toinen ongelma on kannatuspyörien puute. Pelkillä varpajyrillä pärjää yleensä hyvin, mutta tietyissä olosuhteissa tahtoo sukeltaa liian syvälle, vaikka pyörittäisi jyrät täysin alas. Minkälaiset kannatuspyörät lisäsit?
Kolmas ongelma on kannattavuus. Käytettyjä hinattavia äkeitä kauppojen pihat väärällään ja ne on sitte kerralla valmiita! Tuollaisia 5m käytettyjä löytyy vaikka millä mitalla. Ilmaiseksi pitää saada se 360 potila ja etuladan värkit, että saa jonkunlaisen työpalkan itselle.
Harrastuksena koneiden rakentelun kyllä ymmärrän, mutta useinkaan siinä ei paljo säästä...
-
Kolmas ongelma on kannattavuus. Käytettyjä hinattavia äkeitä kauppojen pihat väärällään ja ne on sitte kerralla valmiita! ...
Harrastuksena koneiden rakentelun kyllä ymmärrän, mutta useinkaan siinä ei paljo säästä...
Kiitos kommenteista! Kolvi pysyy jotenkin kädessä, kevyemmän raudan projekteja on tullut kyllä tehtyä, asialliset työtilat ovat vähän hakusessa.
Kun noilla "puoli-ilmaisilla" käytetyillä konekenttäänsä täyttää, niin ongelmaksi tulee kohdalle osuminen hyvän tarjouksen ollessa hetken olemassa. Sellaisiakin sattumia pihassa on (ojajyrsin 800 eskolla, per käteen ilman kuitteja). Mutta tämänkin Wiiperin kanssa pitäisi ottaa samaan kasaan mm. ketjuharava ja vanha väkilannoitetuutti, joille itse en keksi mitään järkevää käyttöä. Ja takapihaa ei oikein ole. Joutuu tällaiseen osto-myynti -kierteeseen, joka vie aikaa - pois siitä, mitä varten kuvittelee olevansa olemassa...
Petri
-
Tee niistä tarpeettomista koneista romukasa ja soita hakija.Pääset eroon.Mitä niitä nokkospuskiin keräilet.Pidä tarpeelliset.
-
Jos väderi oli kopio tästä niin ainakin olivat sitten aika paljon tuota parantaneet.
Eiköös Multivan ja Potilan ja väderin esikuva Löydy hakusanalla ;
Lilla - Harrie
Heijjssan Ålands Poijkarna
8)
Mikäss siinä jatka vaan Wibergssi laita piikit hieman harvempaan ja akseleita lisää piikeille siis
Ei taida ola Vanhan Tiven voittanutta vieläkä'än tehty ?
::)
-
Varpajyrällinen potila tuli joskus muutettua hinattavaksi ja pidennettyä reilulla metrillä. Tuli kaksi piikkiakselia lisää ja keskelle vielä yksi isompi väli, aika hyvä ratkaisu. Piikkijako taitaa olla jotain 7 senttiä alkuperäisen kymmenen sijaan. On kuitenkin sen verran kapea että jaksaa traktori mennä vaikka ottaa kaikki piikit maahan ::). Kerta-ajolla pahakin paikka muuttuu eri näköiseksi. Helppo ottaa töihin, nappaa vaan koukkuun ja tökkää kaksi letkua kiinni.
Minkälaisen Potilan päivitit? Itellä on nurkissa keltainen 290, jossa varpajyrät edessä ja takana ja piikit neljässä rivissä. Ajattelin hommata jostain jonkun kapean kolmilohkoisen, esim. Potilan 360, ja ottaa siitä sivulohkot tuohon omaan. Työleveyttä sais n. 5,3 metriä.
Etulatoja ei ole, joten nekin pitäisi tehdä. Samantien tietysti hydrauliset. Onko kellään vinkkiä?
Toinen ongelma on kannatuspyörien puute. Pelkillä varpajyrillä pärjää yleensä hyvin, mutta tietyissä olosuhteissa tahtoo sukeltaa liian syvälle, vaikka pyörittäisi jyrät täysin alas. Minkälaiset kannatuspyörät lisäsit?
Kolmas ongelma on kannattavuus. Käytettyjä hinattavia äkeitä kauppojen pihat väärällään ja ne on sitte kerralla valmiita! Tuollaisia 5m käytettyjä löytyy vaikka millä mitalla. Ilmaiseksi pitää saada se 360 potila ja etuladan värkit, että saa jonkunlaisen työpalkan itselle.
Harrastuksena koneiden rakentelun kyllä ymmärrän, mutta useinkaan siinä ei paljo säästä...
Harrastuksenahan tämä koko viljely on ajateltava, tai muuten voi iskeä stressi ;D
Mitä olen katsellut, niin tuommosen 360 Potilan hinnat on satasissa, kun taas "uudemmista" 90-luvun 5-metrisistä saa pulittaa hyvinkin 4 tonnia, varsinkin jos mielii varpajyrillä ja kunnon etulatalla olevaa ???
Työpalkkaa pitäisi kyllä jäädä ihan mukavasti...
-
Kuvaakin löytyi ;
http://www.agrimarket.fi/sivusto/dyn_vaihtokoneporssiLisainfo.cfm?vkId=7630720
::)
-
Kuvaakin löytyi ;
http://www.agrimarket.fi/sivusto/dyn_vaihtokoneporssiLisainfo.cfm?vkId=7630720
::)
Ja hintaa löytyy :(
Eikä edes varpajyriä, ne on meidän maalajeilla must!
-
Varpajyrällinen potila tuli joskus muutettua hinattavaksi ja pidennettyä reilulla metrillä. Tuli kaksi piikkiakselia lisää ja keskelle vielä yksi isompi väli, aika hyvä ratkaisu. Piikkijako taitaa olla jotain 7 senttiä alkuperäisen kymmenen sijaan. On kuitenkin sen verran kapea että jaksaa traktori mennä vaikka ottaa kaikki piikit maahan ::). Kerta-ajolla pahakin paikka muuttuu eri näköiseksi. Helppo ottaa töihin, nappaa vaan koukkuun ja tökkää kaksi letkua kiinni.
Minkälaisen Potilan päivitit? Itellä on nurkissa keltainen 290, jossa varpajyrät edessä ja takana ja piikit neljässä rivissä. Ajattelin hommata jostain jonkun kapean kolmilohkoisen, esim. Potilan 360, ja ottaa siitä sivulohkot tuohon omaan. Työleveyttä sais n. 5,3 metriä.
Etulatoja ei ole, joten nekin pitäisi tehdä. Samantien tietysti hydrauliset. Onko kellään vinkkiä?
Toinen ongelma on kannatuspyörien puute. Pelkillä varpajyrillä pärjää yleensä hyvin, mutta tietyissä olosuhteissa tahtoo sukeltaa liian syvälle, vaikka pyörittäisi jyrät täysin alas. Minkälaiset kannatuspyörät lisäsit?
Juurikin tuollaisen 290:n. Aisan laitoin vetolaitteen kiinnitysreikiin ja lisäksi toiselle sivulle pönkä jonka kiinnitin noin reilun puolen metriä aisan sivulle. Tuota aisaa nostamaan ja laskemaan laitoin 2-toimisen sylinterin jolla sai siis myös painatettua etummaista varpajyrää, tai kevennettyä. Ja nostettua ilmaan koko etupään.
Takapyörät laitoin takimmaisen varpajyrän taakse ja niitä painamaan löytyi jokin vanha yksitoiminen sylinteri. Olisi kyllä saanut olla 2-toiminen kun jää rumat renkaan jäljet äkeen jäljiltä, ei saa siis noita takapyöriä nostettua ilmaan ollenkaan. Jotkut vanhan peugeotin renkaat ja pyörännavat tuohon hitsailin, on aivan sopivat.
Jos tahtoo tukkeutua äes niin nostan takemman varpajyrän niin ylös että se juuri pyörii niin aika hyvin pysyy äes auki. Tuota äestä en tehnytkään isompien alojen vetoon vaan vaikeisiin paikkoihin pyörtänöille ja kivikoille. Tasoittuu rehti ojapakkakin kun vaan on kuivaa ja etuvarpajyrää hiukan painottaa. Ainoa vika tuossa oli kun ostin konehallilta noita piikkejä lisää niin ne mitkä on alkuperäisiä on yhä hyviä mutta konehallin piikit on mutkalla minne sattuu ja osa poikkikin.