*

MTK  junttasi heti Eu-jäsenyyden alussa  AB-alueen korotetut investointituet pois, samoin AB-alueen nuorten tuottajien tuen...ja monta muuta etelän  tukea  näitten jälkeenkin

**** Tuo ei ole vastaus kysymykseeni.

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 16.11.09 - klo:17:51

Lainaus käyttäjältä: Veeti - 16.11.09 - klo:17:49

Lainaus käyttäjältä: rööri-roope - 16.11.09 - klo:17:41

***** Ja etelän viljelijätkö eivät ole tähän syyllistyneet? Juuri tehän olette vaatimassa 142:n lakkauttamista "tasa-arvoisuuden" perusteella. Suomi lienee ainoa EU-maa jonka maataloustukijärjestelmän romuttavat sen omat viljelijät keskinäisellä rähinöinnillään.

MTK  junttasi heti Eu-jäsenyyden alussa  AB-alueen korotetut investointituet pois, samoin AB-alueen nuorten tuottajien tuen...ja monta muuta etelän  tukea  näitten jälkeenkin

Voisitko vielä täsmentää, mitä tukia ja milloin se on juntannut pois ?

EU:n meille määräämät AB-alueen korotetut investointituet ja nuorten viljelijöitten tuki (maksetaan edelleenkin C-alueella ks. tukihakemuslomake) v. 1997  , viljan CAP-alasta 200 000 ha pois vuodesta 2000, viljan kuivatustuki hävitettiin tilatuen sisään kaikille jaettavaksi v. 2005, viljan LFA-korotus piti olla 50 e/ha, MTK vaati, että pudotettava 14 euroon v. 2003 jne jne

Tiedä meneekö siellä tundralla hyvin ainoa mikä kirpoo on kun käytte meidän tukien kimppuun. Ainoastaan etelän maataloudella on mahdollisuuksia selviytyä tundran tukeminen on hukkaan heitettyä resursseja. Täällä etenkin kun sivistys taso korkeempi

***** Sic! Ja miten tämä "sivistys" ilmenee? Sitenkö että syyllistät ja haukut ihmisiä jotka eivät juurikaan ole vaikuttaneet tukiasioiden tilaan?

-no korkea kolutus korrelloi aika tiiviisti älykkyyttä joka edelleen lisää sivistyksen todennäköisyyttä.


ja kyetään realistisesti arvioimaan omia mahdollisuuksia eikä pilvilinnoja rakennella.

**** Sen sijaan tuijotatte menneisyyteen ja haikailette aikoja joihin ei ole paluuta.

 Kuten vaikka viljanviljelyn järkevyys tai omat kyvyt ja taidota tai vaikkapa siitinlaitteen koko versus maan keskiarvo.

***** Molemmat ovat kovasti surkastumaan päin.

 Josta tulikin mieleen että tämä masinoitu kamppanja kun kävitte 141 tuen kimppuun ylituotannolla eli ajoitte se ahneudella alas on vähän sama kun alkaa lyhentämään muiden siitinlaitteistoa takajatuksenaan oman siitinlaitteen suhteellisesti parempi ulottuvuus vaikka se absoluuttisesti ei muuttuisikaan. Tämä suhteellisuuden ja absolutian eron hahmottaminen tuntuu olevan ylivoimaisen vaikeaa etenkin tundralla.

***** Ja etelän viljelijätkö eivät ole tähän syyllistyneet? Juuri tehän olette vaatimassa 142:n lakkauttamista "tasa-arvoisuuden" perusteella. Suomi lienee ainoa EU-maa jonka maataloustukijärjestelmän romuttavat sen omat viljelijät keskinäisellä rähinöinnillään.
142 tuen ehtona oli muutma tuotantomäärään liittyvä seikka...

Lainaus käyttäjältä: Tapani - 15.11.09 - klo:12:21

Lainaus käyttäjältä: korven ukko - 15.11.09 - klo:12:13

Lainaus käyttäjältä: korven ukko - 15.11.09 - klo:10:48

https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/36248/sianliha.pdf?sequence=1

suomennan tuolta viä tapsalle, kun lienee nittä yksin kertasia, kuinka kasvu tapahtunut tonneina, kun lienee prosentit ja murto luvut hepreaa

katos tarkemmin 1997-2006 välillä ab alue joutui kasvattamaan tulojen turvaamiseksi tuotantoa vaikeissa olosuhteissa tanskan ja tundran puristuksessa ja hallinon painostaessa toimillaan ylituotantoon ainoastaan 16200 tonnia ja c alueet pahensivat tilannetta markkinoilla ahneuksissaan vielä 12100 tonnilla vaikka TUOTANTO EI OLISI SAANUT KASVAA LAINKAAN.

Ja tämä siis aika väliillä 1997-2006, ja jos vertailu vuodeksi otettais 1994 joka on varsinainen vertailuvuosi tukien kokonaismäärässä, eli se määrä johon tukimäärä sidottiin kun liityttiin junioniin, niin kasvuhan olisi vielä paljon rankenpaa etenkin tundralla.

Ja kun rinnalle otetaan samaan aikaan syy-yhteys tarkasteluun etenkin kulutuksen alenama samalla aikavälillä, niin perusteet etenkin 142 tukien poistamiseen olisi selkeät vaikka olisi mitäkin asutustiheys koukkuja tai 142 tuen säilyttävyys-täysimääräisyys-ensisijaisuus ehtoja artikloihin uitettu. Etenkin kun nimenomaan yksimahaisten tuotantoa ja rehualaa ei tundran olot pahemmin haittaa seinien sisällä. Olosuhde-ero on pikemminkin tanskan ja ab-alueen välillä, lahden molemmin puolin.

fakta tekee kipeää...

Oot sie kipee ? Kun noin kirpasee, jos jollain menee "hyvin".

Tiedä meneekö siellä tundralla hyvin ainoa mikä kirpoo on kun käytte meidän tukien kimppuun. Ainoastaan etelän maataloudella on mahdollisuuksia selviytyä tundran tukeminen on hukkaan heitettyä resursseja. Täällä etenkin kun sivistys taso korkeempi ja kyetään realistisesti arvioimaan omia mahdollisuuksia eikä pilvilinnoja rakennella. Kuten vaikka viljanviljelyn järkevyys tai omat kyvyt ja taidota tai vaikkapa siitinlaitteen koko versus maan keskiarvo. Josta tulikin mieleen että tämä masinoitu kamppanja kun kävitte 141 tuen kimppuun ylituotannolla eli ajoitte se ahneudella alas on vähän sama kun alkaa lyhentämään muiden siitinlaitteistoa takajatuksenaan oman siitinlaitteen suhteellisesti parempi ulottuvuus vaikka se absoluuttisesti ei muuttuisikaan. Tämä suhteellisuuden ja absolutian eron hahmottaminen tuntuu olevan ylivoimaisen vaikeaa etenkin tundralla.

[

-no korkea kolutus korrelloi aika tiiviisti älykkyyttä joka edelleen lisää sivistyksen todennäköisyyttä.


****** Hölö hölö! koulutuksella ja älykkyydellä ei ole mitään korrelaatiosuhdetta.

Lainaus käyttäjältä: rööri-roope - 17.11.09 - klo:17:33

[
-no korkea kolutus korrelloi aika tiiviisti älykkyyttä joka edelleen lisää sivistyksen todennäköisyyttä.

****** Hölö hölö! koulutuksella ja älykkyydellä ei ole mitään korrelaatiosuhdetta.

Katsos tuolta:
http://www.valt.helsinki.fi/staff/jproos/lynnvanhanen.htm
Siinä professori J.P. Roos kommentoi pääministerimme isän Tatu Vanhasen teosta jossa älykkyydestä on aika paljon erilaisia tutkimuksia ja teorioita esitetty. Pieni lainaus tuossa:

"Lynn ja Vanhanen suorittavat joukon erilaisia analyyseja vain sen testaamiseksi ovatko heidän mittarinsa todella kelvollisia. Ne jotka tämänkään jälkeen eivät tahdo uskoa ÄO:lla olevan minkään valtakunnan merkitystä muuten kuin testien vastauksiin, voivat pysyä uskossaan, mutta heillä ei ole juurikaan empiiristä pohjaa tuloksen kiistämiseen. Älykkyyden yhteys keskeisiin muihin kognitiivisia kykyjä mittaaviin tuloksiin on erittäin vahva (siis oppimistuloksiin yms.)."

Sinällään jos asia kiinnostaa ja ymmärrät tiettyjä tilastotieteen juttuja kuten korrelaatioita ja muita tarpeeksi ja sitten pitäs vähän hahmottaa aina kun tilastotieteestä puhutaan että mikä on syy ja mikä seuraus. Esimerkiksi tuossa jossakin todettiin siihen suuntaan että älykkyys näyttäisi olevan voimakkaasti periytyvää. Mutta onko se? Entäs jos älykkäät hankkivat paremman koulutuksen itselleen ja sitä kautta arvostavat koulutusta ja älykkyyttä ja ohjaavat lapsiaan opiskelemaan ja lukemaan jne. Eli perinnöllinen juttu vai ympäristön aikaansaamaa.

Mutta ymmärsit varmaan mitä tuo "Älykkyyden yhteys keskeisiin muihin kognitiivisia kykyjä mittaaviin tuloksiin on erittäin vahva (siis oppimistuloksiin yms.)." tarkoitti? Se ei sitä ihan suoraan sano mutta älykkyys pakkaa korreloimaan koulumenestyksen kanssa. Tosin on mahdollista että paljolla työllä eli sisulla ja lukemisella korvataan sitä älykkyyttä mutta varsinkin tehtävissä jotka vaativat soveltamista kuten monesti fysiikka, kemia, matematiikka niin se ei enää ihan varsinkaan yliopistotasolla riitä että lukee tenttiin ja osaa tentissä toistaa lukemansa. Mutta aiheesta voisi varmasti keskustella enemmäkin mutta ei nyt tällä kertaa tämän enempää minun osaltani. Mutta tuo juttu kannattaa kyllä lukea jos aihepiiri kiinnostaa, Vanhanen (siis isä-Vanhanen) on tosin kiistelty hahmo tiedepiireissäkin tai ehkä varsinkin niissä.

****** Lynn ja Vanhanen eivät tiettävästi vahvistaneet kuitenkaan niminerkki korven ukon teesiä siitä että älykkyys olisi keskittynyt 141-alueelle 
Tämä oli juttuni pointti.

Veikkaisin, että on todennäköisempää opiskelijoiden määrän lisääntyminen lapsirikkaissa kunnissa kuin eläkeläisrikkaissa kunnissa..

Lainaus käyttäjältä: rööri-roope - 17.11.09 - klo:17:57

****** Lynn ja Vanhanen eivät tiettävästi vahvistaneet kuitenkaan niminerkki korven ukon teesiä siitä että älykkyys olisi keskittynyt 141-alueelle  Tämä oli juttuni pointti.

Sorry. En tajunnut mikä oli pointtisi, johtuneeko vajavaisesta älykkyydestä. Mutta valitettavasti täytyy tuottaa sinulle pettymys, kyllä Lynn&Vanhanen vahvistivat sen teesin? Oletkos koskaan nähnyt tilastoja joissa on korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä alueittain? En juuri nyt löytänyt mutta etsippä käsiisi. Jos oletamme että koulutus eli vaikkapa korkeakoulututkinnon suorittaminen korreloi älykkyyden kanssa vaikkapa edes merkitsevyystasolla p=0,05 niin kyllä valitettavasti korkeakoulututkinnoissa 141-alue taitaa sen verran johtaa että korvenukon teesi taitaa valitettavasti pitää paikkansa.

Lainaus käyttäjältä: AimoMela - 17.11.09 - klo:18:02

Lainaus käyttäjältä: rööri-roope - 17.11.09 - klo:17:57

****** Lynn ja Vanhanen eivät tiettävästi vahvistaneet kuitenkaan niminerkki korven ukon teesiä siitä että älykkyys olisi keskittynyt 141-alueelle  Tämä oli juttuni pointti.

Sorry. En tajunnut mikä oli pointtisi, johtuneeko vajavaisesta älykkyydestä. Mutta valitettavasti täytyy tuottaa sinulle pettymys, kyllä Lynn&Vanhanen vahvistivat sen teesin? Oletkos koskaan nähnyt tilastoja joissa on korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä alueittain? En juuri nyt löytänyt mutta etsippä käsiisi. Jos oletamme että koulutus eli vaikkapa korkeakoulututkinnon suorittaminen korreloi älykkyyden kanssa vaikkapa edes merkitsevyystasolla p=0,05 niin kyllä valitettavasti korkeakoulututkinnoissa 141-alue taitaa sen verran johtaa että korvenukon teesi taitaa valitettavasti pitää paikkansa.

Kaikenlaista paskaa sitä kirjoitellaankin ?
Älykkyys on yliarvostettu ominaisuus, luonne se on joka ratkaisee.