Niin, itse en ole yliopistossa opiskellut, mutta keskiasteella kuitenkin.
Rakennusmestarin paperit on taskussa ja päivääkään en ole katunut opiskelua, vaikka työura rakennusalalla jäikin lyhyeksi päätoimisen maanviljelyn viedessä voiton.
Opiskelu tekussa painottui täysin siihen, miten tietoa pystyy hakemaan ja käsittelemään, eikä ollenkaan mihinkään ulkoa opiskeluun. Kaikkein kovimpia kokeita olivat juuri sellaiset, missä sai olla kaikki mahdollinen materiaali mukana, eli lunttaaminen oli sallittua, mutta asiat piti pystyä ratkaisemaan..
Joidenkin opettajien luennoilla viihtyi ja jotkut ovat jääneet mieleen, ei ehkä vähiten opettajat joiden esityksiä pyrki kritisoimaan ja kyseenalaistamaan, eli joilta sai ehkä itsekin arvostusta. Terveisiä vaan Naukkarisen Mikolle, jolta opin muunmuassa sivistyneen arvauksen käsitteen..
Ristikkoa ratkaistaessa(eli NR-naulalevyristikkoa, eikä suinkaan ristisanatehtävää) voimien suuntia sauvoissa ei tiedä etukäteen, vaan ne on arvattava sivistyneesti..
Sivistynyt arvaus tarkoittaa, että ne täytyy arvata oikein!
Arvata voi oikein, kun on hieman tietoa, ÄLYA ja tekee ennalta muutaman laskutoimituksen..
Sivistyneen arvauksen osaaminen on erittäin tärkeätä kaikessa yritystoiminnassa..
Vaikka kuinka opiskelua mollattaisiin, niin teen kaikkeni omien lapsieni suhteen, että heillä olisi MAHDOLLISUUS opiskeluun, jos halua ja kykyä riittää. Koetulokset heillä varsinkin Matematiikan osalta saa minut erittäin, siis erittäin toiveikkaaksi.
