Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 14.11.09 - klo:12:08

Lainaus käyttäjältä: Veeti - 14.11.09 - klo:11:34

Miksi äänestätte kepua, miksi maksatte ämteekoon jäsenmaksun?

Kysymys kertoo kysyjästä enempi, kuin vastaus vastaajasta ?
Kysynkin, miksi sinä et äänestä ja kepua ja maksa MTK:n jäsenmaksua ?

Ootko ikinä emo-heikki käynyt etelä-suomessa? Olosuhteet jakautuu hyvinkin epätasaisesti suomen sisällä, eivät valitettavasti noudata tukirajoja. Eteläsuomen hiesusaville pitäis saaha jotain crc tai cccb-alue tukee. Kasvaa heinä huonommin ku merilapissa. Ei ne olosuhteet nyt niin erilaiset suomen sisällä oo, kun luulet....

Kyllä olen käynyt ja monesti, käyn säännöllisesti katselemassa mallia siitä, minkälaisia maatilojen pitäisi olla täälläpäin ?

Lakkautuuko Ceemaatalous heti, jos edes pieni osa tuesta maksettaisiin myös täällä etelässä.

Kyllä oikein puistattaa tää jumalan valitun kansan ajattelutapa omasta etoikeutetusta tuotannostaan

Joku vinoili tanskalaisten suhtautumisesta ab-maatalouteen, mikä siinä voi olla? tuet ovat täysin samat lahden molemmin puolin!

Kukahan se on ja kenen taskulla? No laita tilinumeroo niin katellaan!!

Lakkautuuko Ceemaatalous heti, jos edes pieni osa tuesta maksettaisiin myös täällä etelässä.

En ainakaan minä ole vastustanut A-B;n tukemista mitenkään, mutta siellä tuntuu olevan uskomus, että poistamalla pohjoisia tukia tuottajahinnat nousevat huomattavasti.
Tuotantosuuntien väliset tukierot ovat yleensä pahempi haitta yksittäisille tiloille kuin tukialueiden erot. 

Kyllä oikein puistattaa tää jumalan valitun kansan ajattelutapa omasta etoikeutetusta tuotannostaan

Joku vinoili tanskalaisten suhtautumisesta ab-maatalouteen, mikä siinä voi olla? tuet ovat täysin samat lahden molemmin puolin!

o/ Minä
Meinaatko, että Tanskassa saa tonnin hehtaarille luomuheinien keräilyyn?

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 14.11.09 - klo:02:26

Lakkautuuko Ceemaatalous heti, jos edes pieni osa tuesta maksettaisiin myös täällä etelässä.

En ainakaan minä ole vastustanut A-B;n tukemista mitenkään, mutta siellä tuntuu olevan uskomus, että poistamalla pohjoisia tukia tuottajahinnat nousevat huomattavasti.
Tuotantosuuntien väliset tukierot ovat yleensä pahempi haitta yksittäisille tiloille kuin tukialueiden erot. 
Olet oikeassa
Joku vinoili tanskalaisten suhtautumisesta ab-maatalouteen, mikä siinä voi olla? tuet ovat täysin samat lahden molemmin puolin!

o/ Minä
Meinaatko, että Tanskassa saa tonnin hehtaarille luomuheinien keräilyyn?

[/quote]Jaa'a . Ottakaas selvää .

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 14.11.09 - klo:12:08

Lainaus käyttäjältä: Veeti - 14.11.09 - klo:11:34

Miksi äänestätte kepua, miksi maksatte ämteekoon jäsenmaksun?

Kysymys kertoo kysyjästä enempi, kuin vastaus vastaajasta ?
Kysynkin, miksi sinä et äänestä ja kepua ja maksa MTK:n jäsenmaksua ?

Ootko ikinä emo-heikki käynyt etelä-suomessa? Olosuhteet jakautuu hyvinkin epätasaisesti suomen sisällä, eivät valitettavasti noudata tukirajoja. Eteläsuomen hiesusaville pitäis saaha jotain crc tai cccb-alue tukee. Kasvaa heinä huonommin ku merilapissa. Ei ne olosuhteet nyt niin erilaiset suomen sisällä oo, kun luulet....

Jos kattelee junan ikkunasta tai konetieltä etelä suomee saattaa syntyä illuusio "kartano suomesta", mutta jos poikkee vähänkään sivummalle niin alkaa löytyyn etsimättäkin niitä "aukeita" joista ei kukaan leipäänsä revi ilman monimahaisia.

Ai niin voihan täällä alkaa pirssikuskiks...

Jos kattelee junan ikkunasta tai konetieltä etelä suomee saattaa syntyä illuusio "kartano suomesta", mutta jos poikkee vähänkään sivummalle niin alkaa löytyyn etsimättäkin niitä "aukeita" joista ei kukaan leipäänsä revi ilman monimahaisia.

...mutta repivätkö kaikki... ja kuka sen repimisen kustantaa... 

Jos kattelee junan ikkunasta tai konetieltä etelä suomee saattaa syntyä illuusio "kartano suomesta", mutta jos poikkee vähänkään sivummalle niin alkaa löytyyn etsimättäkin niitä "aukeita" joista ei kukaan leipäänsä revi ilman monimahaisia.

Ai niin voihan täällä alkaa pirssikuskiks...

Kyllä täältä napapiiriltä kun lähtee lasottaan, niin viimeistään tossa pohjanmaan kohdalla tajuaa, että meillä ei ole muuta ongelmaa Lapissa, kuin liian vähän peltoja, alakaa senverran maisemat avautuun ?
Junalla en ole oikeastaan koskaan ajanut ja eikös ne junat kule aikalailla mettiä pitkin muutenkin ....

etenkin pellot huomioiden tanskan tukitaso korkeempi ja olosuhteet paremmat. Ja kun taas cmaatalous etenkin sikapuolella on saanut ylituotannon aikaan historian aikana 20c/kg tukieron turvin ja tuhosi näin 141 paketin ja jatkaa porskuttamistaan korkeilla tukiaisilla kun olosuhteet ovat pitkälti samat satotasossa ja etenkin seinien sisällä.

Kun vielä huomioidaan 141-142 kusetus, vaikka molemmat ovat siirtmä tukia niin tuo kavalasti mukaan uitettu ensisijaisuus pykälä 142 tuen osalta ja naurettavat asutustiheysehdot huomioiden näyttää siltä että maatalous ajetaan tundralle. 

etenkin sikapuolella olosuhdero on pohjoisen hyväksi suomessa, nimittäin olsuhteet paranee pohooojanmaan suuntaan kun katsoo merkitävää kustannustekijää eli sikojen rehuntuotanto olosuhteita. On tasaaaaseet pelloooooot kivettömät ja kovin kehutaan sadoilla. Etelässä monin  paikoin pelto kallista ja kovin kivistä sekä etenkin pienimuotoista, kesällä uhkaa kuivuus satoa ja talvella vaivaa kodsteus etenkin läpimissä rakennuksissa, kosteuden poisto onkin merkittävä kustannustekijä, se syö öljyä ja etenkin sähköä.

Ja olosuhteet niin tuotantolosuhteet nimittäin etenkin tukitaso on ollut aina sen 20 pinnaa perässä etenkin yksimahaisissa peltopuolesta puhumattakaan jossa lisäksi satotaso tuntuu jäävän jälkeen poohojanmmaaaaasta. Ja nyt se tukiero vielä betonoitiin ilman  MERKITTÄVIÄ kompensaatio toimenpiteitä.
 
 

etenkin pellot huomioiden tanskan tukitaso korkeempi ja olosuhteet paremmat. Ja kun taas cmaatalous etenkin sikapuolella on saanut ylituotannon aikaan historian aikana 20c/kg tukieron turvin ja tuhosi näin 141 paketin ja jatkaa porskuttamistaan korkeilla tukiaisilla kun olosuhteet ovat pitkälti samat satotasossa ja etenkin seinien sisällä.

Kun vielä huomioidaan 141-142 kusetus, vaikka molemmat ovat siirtmä tukia niin tuo kavalasti mukaan uitettu ensisijaisuus pykälä 142 tuen osalta ja naurettavat asutustiheysehdot huomioiden näyttää siltä että maatalous ajetaan tundralle. 

etenkin sikapuolella olosuhdero on pohjoisen hyväksi suomessa, nimittäin olsuhteet paranee pohooojanmaan suuntaan kun katsoo merkitävää kustannustekijää eli sikojen rehuntuotanto olosuhteita. On tasaaaaseet pelloooooot kivettömät ja kovin kehutaan sadoilla. Etelässä monin  paikoin pelto kallista ja kovin kivistä sekä etenkin pienimuotoista, kesällä uhkaa kuivuus satoa ja talvella vaivaa kodsteus etenkin läpimissä rakennuksissa, kosteuden poisto onkin merkittävä kustannustekijä, se syö öljyä ja etenkin sähköä.

Ja olosuhteet niin tuotantolosuhteet nimittäin etenkin tukitaso on ollut aina sen 20 pinnaa perässä etenkin yksimahaisissa peltopuolesta puhumattakaan jossa lisäksi satotaso tuntuu jäävän jälkeen poohojanmmaaaaasta. Ja nyt se tukiero vielä betonoitiin ilman  MERKITTÄVIÄ kompensaatio toimenpiteitä.
 

Vaihda jo levyä.

Lainaus käyttäjältä: korven ukko - 14.11.09 - klo:18:31

etenkin pellot huomioiden tanskan tukitaso korkeempi ja olosuhteet paremmat. Ja kun taas cmaatalous etenkin sikapuolella on saanut ylituotannon aikaan historian aikana 20c/kg tukieron turvin ja tuhosi näin 141 paketin ja jatkaa porskuttamistaan korkeilla tukiaisilla kun olosuhteet ovat pitkälti samat satotasossa ja etenkin seinien sisällä.

Kun vielä huomioidaan 141-142 kusetus, vaikka molemmat ovat siirtmä tukia niin tuo kavalasti mukaan uitettu ensisijaisuus pykälä 142 tuen osalta ja naurettavat asutustiheysehdot huomioiden näyttää siltä että maatalous ajetaan tundralle. 

etenkin sikapuolella olosuhdero on pohjoisen hyväksi suomessa, nimittäin olsuhteet paranee pohooojanmaan suuntaan kun katsoo merkitävää kustannustekijää eli sikojen rehuntuotanto olosuhteita. On tasaaaaseet pelloooooot kivettömät ja kovin kehutaan sadoilla. Etelässä monin  paikoin pelto kallista ja kovin kivistä sekä etenkin pienimuotoista, kesällä uhkaa kuivuus satoa ja talvella vaivaa kodsteus etenkin läpimissä rakennuksissa, kosteuden poisto onkin merkittävä kustannustekijä, se syö öljyä ja etenkin sähköä.

Ja olosuhteet niin tuotantolosuhteet nimittäin etenkin tukitaso on ollut aina sen 20 pinnaa perässä etenkin yksimahaisissa peltopuolesta puhumattakaan jossa lisäksi satotaso tuntuu jäävän jälkeen poohojanmmaaaaasta. Ja nyt se tukiero vielä betonoitiin ilman  MERKITTÄVIÄ kompensaatio toimenpiteitä.
 

Vaihda jo levyä.

Näitä faktoja tulemme rummuttamaan mediassa selkein esimerkein havainnollistettuna etenkin vaalien alla.

Lainaus käyttäjältä: rt - 13.11.09 - klo:23:57

Lainaus käyttäjältä: AimoMela - 13.11.09 - klo:23:19

Yhtä hyvin jos ajatellaan että maidontuottaja saa c3:lla 20 lehmällä tukea noin 45.000 euroa siihen maidontuotantoon niin miksei oteta kadulta työtöntä ja sijoiteta sitä asumaan jonnekin hevon kuuseen ja sanota että saat 40 tonnia vuodessa jos asut täällä. Saman verran rahaa menisi.

Sillä 45 tonnilla tulee kuitenkin C3 P4 alueellakin maitoa yli 271 tuhatta litraa (korkea tuottoiset lehmät sulla), työtön pariskunta ei tuota yhtään mitään.

Työttömistä tulikin mieleen, että miksi työttömille maksetaan paremmat asumistuet stadissa kuin pienellä paikkakunnalla, eikö tämäkin vaatisi pikaista korjausta?

En malta olla sanomatta mutta juuri tällaisissa se koulutus näkyy. Kun joku mulle heittää jonkun luvun niin ensimmäisenä minä tuumailen että mites toi voisi olla saatu, mitkä on perusteet? Koostuuko monesta osasta, mitä siinä on sisällä. Yritän analysoida ja selvittää. Mutta jos olisit viitsinyt ajatella asiaa niin olisit tajunnut että tuo oli tietysti tilan kokonaistuet, lehmät ja pelto. Lehmistä 20*9000*0,17=30.600 ja pellosta 20*600=12.000 hehtaaria ja pieni pyöristys ylöspäin kun hehtaareja on kuiteskin 23 niin siinä tulee se 45 tonnia? Miten kuvittelit että tuo luku on saatu?

Mutta nyt kun veronmaksajaa ajatellaan niin tosiaan tuolla 45 tonnin sijoituksella veronmaksaja saa tosiaan 180.000 litraa maitoa joka pitää kohtuu suurilla rahtikuluilla rahdata etelän suuntaan. Nyt jos tuo tila olisi ab-alueella niin veronmaksajalta tarvittaisiin vain 18.000 euron sijoitus samaan maitomäärään ja huomattavasti pienemmillä rahtikuluilla kulutuspaikalla. Tai samalla rahalla saisi ab-alueelle sijoitettuna noin 1.000.000 litraa maitoa eli viisinkertaisen määrän ja edelleen pienemillä rahtikuluilla. Mutta puhutaan siis siitä mitä veromarkoilla eli sijoituksella saa mihinkin sijoitettuna.

Mitä taas noihin työttömiin ja asumistukiin ja muihin tulee niin eihän nyt tietenkään ketään voida sijoittaa jonnekin hevon kuuseen, olisi se karmea rangaistus jollekin etelän metallimiehellä joutua jonnekin pohjoisen ahdasmieliseen kepukuntaan. Sellaista kohtaloa ei oikeasti toivo kenellekään. Ja mitä taas asumistukiin tulee niin stadissa jos ei sillan alle laiteta asumaan vaan ihan taloihin niin niistä on pakko "hiukan" enemmän maksaa. Monta kertaahan asuat kunnan tai jonkun säätiön tms asunnossa joiden pitäisi olla sellaisia edullisia mutta säätiöiden rahankäytön valvonta lienee pettänyt ja siellä on turhia kuluja ja siksi vuokrataso on stadissa korkeampi. Kunhan ylimääräiset kulut ja turhat avustukset saadaan karsittua pois niin tilanne hiukan paranee.

No miksi 70-luvulla ja myöhemminkin niin paljon etelässä siirryttiin pois lypsykarjan pidosta. Tais vaan olla niin paskasta ja *****maista hommaa, että ei ollu tekijäksi. Ennen 30 hehtaaria viljaa riitti hyvään toimeentuloon.

30 ha oli hyvä bisnes aikoinaan viljalla .

En nyt jaksa lukea näitä kaikkia viestejä, mutta totean tässä näin ohimennen, että Pääkaupunkiseutulaisilla on paljon pissaa päässä.

Lainaus käyttäjältä: Tapani - 14.11.09 - klo:18:34

Lainaus käyttäjältä: korven ukko - 14.11.09 - klo:18:31

etenkin pellot huomioiden tanskan tukitaso korkeempi ja olosuhteet paremmat. Ja kun taas cmaatalous etenkin sikapuolella on saanut ylituotannon aikaan historian aikana 20c/kg tukieron turvin ja tuhosi näin 141 paketin ja jatkaa porskuttamistaan korkeilla tukiaisilla kun olosuhteet ovat pitkälti samat satotasossa ja etenkin seinien sisällä.

Kun vielä huomioidaan 141-142 kusetus, vaikka molemmat ovat siirtmä tukia niin tuo kavalasti mukaan uitettu ensisijaisuus pykälä 142 tuen osalta ja naurettavat asutustiheysehdot huomioiden näyttää siltä että maatalous ajetaan tundralle. 

etenkin sikapuolella olosuhdero on pohjoisen hyväksi suomessa, nimittäin olsuhteet paranee pohooojanmaan suuntaan kun katsoo merkitävää kustannustekijää eli sikojen rehuntuotanto olosuhteita. On tasaaaaseet pelloooooot kivettömät ja kovin kehutaan sadoilla. Etelässä monin  paikoin pelto kallista ja kovin kivistä sekä etenkin pienimuotoista, kesällä uhkaa kuivuus satoa ja talvella vaivaa kodsteus etenkin läpimissä rakennuksissa, kosteuden poisto onkin merkittävä kustannustekijä, se syö öljyä ja etenkin sähköä.

Ja olosuhteet niin tuotantolosuhteet nimittäin etenkin tukitaso on ollut aina sen 20 pinnaa perässä etenkin yksimahaisissa peltopuolesta puhumattakaan jossa lisäksi satotaso tuntuu jäävän jälkeen poohojanmmaaaaasta. Ja nyt se tukiero vielä betonoitiin ilman  MERKITTÄVIÄ kompensaatio toimenpiteitä.
 

Vaihda jo levyä.

Näitä faktoja tulemme rummuttamaan mediassa selkein esimerkein havainnollistettuna etenkin vaalien alla.

tää on fakta

En malta olla sanomatta mutta juuri tällaisissa se koulutus näkyy. Kun joku mulle heittää jonkun luvun niin ensimmäisenä minä tuumailen että mites toi voisi olla saatu, mitkä on perusteet? Koostuuko monesta osasta, mitä siinä on sisällä. Yritän analysoida ja selvittää. Mutta jos olisit viitsinyt ajatella asiaa niin olisit tajunnut että tuo oli tietysti tilan kokonaistuet, lehmät ja pelto.

No totta kai minä sen tajusin tuumailemattakin, testasin vain että vaaditko sinä heiltä vielä peltotuetkin pois jaettavaksi etelään
Sekin siis selvisi