Lainaus käyttäjältä: Zeppeliini - 01.11.09 - klo:22:47

Eikös se suku vaihdu jos väliin tulee munaminiä???

Niin. Meidän suvussa on käynyt noin että vävy tai munaminiä on jouduttu ottamaan kun perillisissä ei ole poikaa ollut. Suvussa tila on silti eteenpäin kulkeutunut. Sukutilaviiriin tällainenkin on oikeuttanut, en sitten tiedä miten asiat virallisesti tulkitaan.

"Suku" vaihtuu maatilalla silloin kun isälinja katkeaa. Näin on kuules asian laita.

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 01.11.09 - klo:11:36

Lainaus käyttäjältä: luomuilija - 01.11.09 - klo:10:52

Meidän tila on saatu 1463 ja on ollut koko sen ajan sukumme hallussa. Tosin nykyinen pinta-ala on noin 15% alkuperäisestä ja niistäkin 7% minä olen ostanut takaisin kotiin. Onneksi tila on ollut sääntöperintötila, niin sitä ei ole menneinä aikoina voinut jakaa perinnönjaoissa. Mutta sääntöperinnön kumoamisen jälkeen tila on jaettu yhdessä perinnönjaossa. Mutta erilaisissa pakko-otoissa on maata viety useaan kertaan ja raskaimman mukaan.

Onneksi nykyiset torpparitilojen ja asutustilojen omistajat haluavat mieluummin asua kaupungissa. Minä mielelläni heitä siihen kannustan. Heidän kanssaan on paljon helpompaa hieroa kauppoja meille kuuluvista maista, kuin niitten vanhojen jäärien.

Oletko tutkinut, onko tila muodostettu Kustaa Vaasan toimesta kirkolta haltuunotetusta maasta vai talonpojilta ryövätystä maasta ?

Kustaa Vaasahan tuli valtaan vasta 1521. Kun taas meidän tila on perustettu jo 1463, eli melkein 60 vuotta ennen kustaa vaasaa. Tämä tila on siis kantatila ja rekisterinumeroltaan 1. Eli on ensimmäinen kantatila joka on perustettu tähän kylään.

Lainaus käyttäjältä: Zeppeliini - 01.11.09 - klo:22:47

Eikös se suku vaihdu jos väliin tulee munaminiä???

Niin. Meidän suvussa on käynyt noin että vävy tai munaminiä on jouduttu ottamaan kun perillisissä ei ole poikaa ollut. Suvussa tila on silti eteenpäin kulkeutunut. Sukutilaviiriin tällainenkin on oikeuttanut, en sitten tiedä miten asiat virallisesti tulkitaan.

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 02.11.09 - klo:14:29

Ennenvanhaan homma meni niin, että jos vävy tuli taloon isännäksi niin vävyn ns. sukunimi vaihtui talonnimen mukaan, eli se otti aina talonnimen, kyse siis ei oikeastaan ole sukunimestä vaan talonnimestä

Juuri näin on tässäkin kohtaa menetelty muutaman kerran. Ja sitten vielä tuo uusi sukunimilaki oli olevinaan niin edityksellinen kun miehellä tuli mahdollisuus ottaa vaimon sukunimi. Joskus on ollut vähän noin niinkuin pakko...

Täällä Varsinais-Suomessa lähinnä aatelisilla oli sukunimet, muut olivat poikia ja tyttäriä. Sukunimet tulivat käyttöön tavallisilla tilallisillakin vasta 1800-luvulla.
Tuon perintönä ilmeisesti vieläkin täälläpäin puhutaan maanviljelijöistä  usein tilannimen eikä sukunimen mukaan.

Lainaus käyttäjältä: luomuilija - 01.11.09 - klo:20:47

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 01.11.09 - klo:11:36

Lainaus käyttäjältä: luomuilija - 01.11.09 - klo:10:52

Meidän tila on saatu 1463 ja on ollut koko sen ajan sukumme hallussa. Tosin nykyinen pinta-ala on noin 15% alkuperäisestä ja niistäkin 7% minä olen ostanut takaisin kotiin. Onneksi tila on ollut sääntöperintötila, niin sitä ei ole menneinä aikoina voinut jakaa perinnönjaoissa. Mutta sääntöperinnön kumoamisen jälkeen tila on jaettu yhdessä perinnönjaossa. Mutta erilaisissa pakko-otoissa on maata viety useaan kertaan ja raskaimman mukaan.

Onneksi nykyiset torpparitilojen ja asutustilojen omistajat haluavat mieluummin asua kaupungissa. Minä mielelläni heitä siihen kannustan. Heidän kanssaan on paljon helpompaa hieroa kauppoja meille kuuluvista maista, kuin niitten vanhojen jäärien.

Oletko tutkinut, onko tila muodostettu Kustaa Vaasan toimesta kirkolta haltuunotetusta maasta vai talonpojilta ryövätystä maasta ?

Kustaa Vaasahan tuli valtaan vasta 1521. Kun taas meidän tila on perustettu jo 1463, eli melkein 60 vuotta ennen kustaa vaasaa. Tämä tila on siis kantatila ja rekisterinumeroltaan 1. Eli on ensimmäinen kantatila joka on perustettu tähän kylään.

Aijaa, luulin että kyseessä on ns. säteritila, jonka sai kun palveli kuningasta ratsain, mutta ilmeisesti kyseessä on ns. rustholli, eli itsenäinen tila joka sai verovapauden kun palveli kuningasta ratsain ?

Täällä tuli sukututkimuksessa vastaan yhdellä kaverilla sellainen aika hauska tapahtuma, siinä oli hieno sukunimi ja kun suvun vaiheita selviteltiin, niin siinä oli yksi isäntä ottanut itselle nuoren vaimon, no isäntä joutui sitten mukaan näihin sotahommiin ja lopulta kaatui siellä vuosia myöhemmin, vaimo oli jäänyt elämään taloa ja kun siitä tuli leski, eikä muita perillisiä ollut, niin se oli saanut koko talon, vaimo siinä sitten nai talon rengin ja sai paljon jälkeläisiä, suku jatkui ja talo menestyi ?
Mutta, nämä vaimon ja rengin jälkeläiset, jotka on samalla hienolla sukunimellä kuin muukin suku, ei ole mitään sukua niille muille noinniinkuin geneettisesti ?

Ennenvanhaan homma meni niin, että jos vävy tuli taloon isännäksi niin vävyn ns. sukunimi vaihtui talonnimen mukaan, eli se otti aina talonnimen, kyse siis ei oikeastaan ole sukunimestä vaan talonnimestä

Vielä isoisäni isä on kirkonkirjoissa ruotsinkielisillä etunimillä, joita kukaan kylällä ei juuri tunnustanut.

Petri

Ihan tarkkaa tietoa ei ole meidän päiviin säilynyt mistä palveluksesta esi-isäni sai läänityksen.

***Jospa se oli kiffelillä koonnut jonkun kuninkaallisen paskoja linnan nurkista... 

Kun tarpeeksi kaukaisen linkin kautta haetaan vaikka N:n polven serkukset ja tehtäsinn hiukka DNA-tutkimusta, voisi monen suvun kohdalla tulla mielenkiintoisia tuloksia.