Agronet
Keskusteluaiheet => Vapaa sana => Aiheen aloitti: bdr-529 - 31.10.09 - klo:17:13
-
Suomen vanhin yritys täytti 360 vuotta.http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=2009/10/27419&ext=rss
Kuinkahan monta tuota vanhempaa sukutilaa on vielä toiminnassa ja elinvoimaisenakin vielä.
-
Ei ehkä kovinkaan monta, sillä maatiloja on pilkottu aika monta kertaa näiden vuosien aikana ????
Toisaalta, voisihan sitä jäljellä olevaa kantatilaa pitää kumminkin alkuperäisenä tilana, jos se maatilana vielä toimii ????
-
Kyllä kantatiloja on vielä toiminnassa, omistajasuku on vain saattanut vaihtua. Eipä taida Fiskarssiakaan enää perustajasuku omistaa ainakaan kovin suuressa määrin.
-
Kyllä kantatiloja on vielä toiminnassa, omistajasuku on vain saattanut vaihtua. Eipä taida Fiskarssiakaan enää perustajasuku omistaa ainakaan kovin suuressa määrin.
Löytyy niitä varmaan joitakin kappaleita, mutta onhan tässä ollut isojaosta lähtien monenlaista maareformia muutenkin ja siihen sitten vielä muutama kymmenen perinnönjakoa, eli aika harvassa taitaa olla ne talot jotka samoilla pinta-aloilla ovat kuin silloin, tai edes samannimisenä kantatilana on olemassa ????
-
kun ulkolaisia lähteitä katselee niin toteaa että suomessa on tuo jatkuvuus ollut kyllä vähän niin ja näin jo usean vuosisadan, joko naidaan sisko tai sitten joku ihan toisen kategorian joka pistää hommat lihoiksi alta aikayksikön. liekö tuossa perisynti ; kateus syyllisenä ! perkele jos en minä niin et sinäkää!
-
kun ulkolaisia lähteitä katselee niin toteaa että suomessa on tuo jatkuvuus ollut kyllä vähän niin ja näin jo usean vuosisadan, joko naidaan sisko tai sitten joku ihan toisen kategorian joka pistää hommat lihoiksi alta aikayksikön. liekö tuossa perisynti ; kateus syyllisenä ! perkele jos en minä niin et sinäkää!
Totta, homma karkaa käsistä ihan liian helpolla, tai sitten käy kuten Iijoella, naidaan sukua ristiin niin kauan että koko kunta on samoja tasapäitä ????
Vain sen takia ettei maat mene jakoon ....
-
kun ulkolaisia lähteitä katselee niin toteaa että suomessa on tuo jatkuvuus ollut kyllä vähän niin ja näin jo usean vuosisadan, joko naidaan sisko tai sitten joku ihan toisen kategorian joka pistää hommat lihoiksi alta aikayksikön. liekö tuossa perisynti ; kateus syyllisenä ! perkele jos en minä niin et sinäkää!
Totta, homma karkaa käsistä ihan liian helpolla, tai sitten käy kuten Iijoella, naidaan sukua ristiin niin kauan että koko kunta on samoja tasapäitä ???? Vain sen takia ettei maat mene jakoon ....
...että semmosia merijärviä... kepusuomessa... :o :o >:( >:( >:(
-
Suomen vanhin yritys täytti 360 vuotta.http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=2009/10/27419&ext=rss
Kuinkahan monta tuota vanhempaa sukutilaa on vielä toiminnassa ja elinvoimaisenakin vielä.
Meillä tuohon saa laittaa vielä reilut sata vuotta lisää.
Kyllä nyt mkaipuu riemastuu.
-
Monissa maatalousalan lehdissäkin on ollu juttua että nykyinen isäntä on neljästoita tai viidestoista suoraan alenevassa polvessa. Helposti on 400 sataa vuotta täynnä. Siihen on sopinu monemmoista nälkävuotta ja isoa ja pikkuvihaa vapaus- kuin veljessotaa ja aina vain porskutetaan. Eu on pikku kiusa tässä juoksussa.
-
Monissa maatalousalan lehdissäkin on ollu juttua että nykyinen isäntä on neljästoita tai viidestoista suoraan alenevassa polvessa. Helposti on 400 sataa vuotta täynnä. Siihen on sopinu monemmoista nälkävuotta ja isoa ja pikkuvihaa vapaus- kuin veljessotaa ja aina vain porskutetaan. Eu on pikku kiusa tässä juoksussa.
eu on ***** ja maailma on renki ;D
-
Prästkulla on ollut samalla suvulla noin 600 vuotta. Onkohan vanhempia? http://sukutilat.sarka.fi/
-
Tekeekö Fiskars vielä Fälttejä?
-
Isonjaon aikainen alkuperäinen kantatila meilläkin "rasitteena" + toinen mokoma pinta-alaa ostettu lisäksi.
-
Täälläkin ylittyy 400 vuotta reilusti. Tosin on myönnettävä että perimys ei aina ole ollut pojan kautta vaan tytär on perinyt ja jatkanut tilaa ja hakenut siihen vävyn. Sukupuuta joskus tutkiessani kiinnitin sellaiseen huomiota että sukuliittoja (serkut yms) ei ole eikä edes kovin montaa saman kylän liittoa vaan onpa noita puolisoja haettu ihan naapurikunnista asti. Kolme viimeistä sukupolvea sitten jo kaikki hakeneet puolisonsa yli 200 kilometrin takaa. Tai hakeneet ja hakeneet mutta kaukaa kotoisin olevaan ihmiseen törmätty. Valitettavasti on todettava että tilasta on paljon lohkaistu mutta talouskeskus ja talouskeskuksen läheiset pellot ovat samassa paikassa kuin satoja vuosia sitten ja tilan nimikin on säilynyt. Kuten jossakin ketjussa todennutkin kun sukutiloja aina parjataan että aika kauan on porskutettu ja porskutetaan jatkossakin.
No 400 vuotta on jo aika hyvin, saman suvun hallussa, olihan tässä topiikissa muutama muukin, joilla oli hallussa samanlainen vanha sukutila, hienoa että niitä vielä arvostetaan.
-
Täälläkin ylittyy 400 vuotta reilusti. Tosin on myönnettävä että perimys ei aina ole ollut pojan kautta vaan tytär on perinyt ja jatkanut tilaa ja hakenut siihen vävyn. Sukupuuta joskus tutkiessani kiinnitin sellaiseen huomiota että sukuliittoja (serkut yms) ei ole eikä edes kovin montaa saman kylän liittoa vaan onpa noita puolisoja haettu ihan naapurikunnista asti. Kolme viimeistä sukupolvea sitten jo kaikki hakeneet puolisonsa yli 200 kilometrin takaa. Tai hakeneet ja hakeneet mutta kaukaa kotoisin olevaan ihmiseen törmätty. Valitettavasti on todettava että tilasta on paljon lohkaistu mutta talouskeskus ja talouskeskuksen läheiset pellot ovat samassa paikassa kuin satoja vuosia sitten ja tilan nimikin on säilynyt. Kuten jossakin ketjussa todennutkin kun sukutiloja aina parjataan että aika kauan on porskutettu ja porskutetaan jatkossakin.
No 400 vuotta on jo aika hyvin, saman suvun hallussa, olihan tässä topiikissa muutama muukin, joilla oli hallussa samanlainen vanha sukutila, hienoa että niitä vielä arvostetaan.
On on. Puolentoista hehtaarin paikkeilla on alkuperäistä kantatilaa omistuksessa. Siis peltojen osalta. Eipä kiepu sukutilaviiri navetan katolla ei. Eikä kyseessä alunperinkään mikään kummoinen paikka ole kyseessä. Kolmisenkymmentä peltohehtaaria ollut parhaimmillaan. Metsää/metsämaata n. 250ha. Kitu-/jouto-/laidunmaita joitakin kymmeniä ha ollut. Pienen pieniin palasiin lohkottu koko paska.
Nykyisin hallinnassa olevasta pellosta 96% olen hankkinut ulkopuolelta. Myöskään viljelyharrastus työnä ei ole verenperintöä.
-
Täälläkin ylittyy 400 vuotta reilusti. Tosin on myönnettävä että perimys ei aina ole ollut pojan kautta vaan tytär on perinyt ja jatkanut tilaa ja hakenut siihen vävyn. Sukupuuta joskus tutkiessani kiinnitin sellaiseen huomiota että sukuliittoja (serkut yms) ei ole eikä edes kovin montaa saman kylän liittoa vaan onpa noita puolisoja haettu ihan naapurikunnista asti. Kolme viimeistä sukupolvea sitten jo kaikki hakeneet puolisonsa yli 200 kilometrin takaa. Tai hakeneet ja hakeneet mutta kaukaa kotoisin olevaan ihmiseen törmätty. Valitettavasti on todettava että tilasta on paljon lohkaistu mutta talouskeskus ja talouskeskuksen läheiset pellot ovat samassa paikassa kuin satoja vuosia sitten ja tilan nimikin on säilynyt. Kuten jossakin ketjussa todennutkin kun sukutiloja aina parjataan että aika kauan on porskutettu ja porskutetaan jatkossakin.
No 400 vuotta on jo aika hyvin, saman suvun hallussa, olihan tässä topiikissa muutama muukin, joilla oli hallussa samanlainen vanha sukutila, hienoa että niitä vielä arvostetaan.
On on. Puolentoista hehtaarin paikkeilla on alkuperäistä kantatilaa omistuksessa. Siis peltojen osalta. Eipä kiepu sukutilaviiri navetan katolla ei. Eikä kyseessä alunperinkään mikään kummoinen paikka ole kyseessä. Kolmisenkymmentä peltohehtaaria ollut parhaimmillaan. Metsää/metsämaata n. 250ha. Kitu-/jouto-/laidunmaita joitakin kymmeniä ha ollut. Pienen pieniin palasiin lohkottu koko paska.
Nykyisin hallinnassa olevasta pellosta 96% olen hankkinut ulkopuolelta. Myöskään viljelyharrastus työnä ei ole verenperintöä.
Ei mullakaan sukutilaa ole, ne maat mitä on perintönä ehkä tulossa on isäukon nimissä, eikä peltoja ole ollenkaan.
-
Meidän tila on saatu 1463 ja on ollut koko sen ajan sukumme hallussa. Tosin nykyinen pinta-ala on noin 15% alkuperäisestä ja niistäkin 7% minä olen ostanut takaisin kotiin. Onneksi tila on ollut sääntöperintötila, niin sitä ei ole menneinä aikoina voinut jakaa perinnönjaoissa. Mutta sääntöperinnön kumoamisen jälkeen tila on jaettu yhdessä perinnönjaossa. Mutta erilaisissa pakko-otoissa on maata viety useaan kertaan ja raskaimman mukaan.
Onneksi nykyiset torpparitilojen ja asutustilojen omistajat haluavat mieluummin asua kaupungissa. Minä mielelläni heitä siihen kannustan. Heidän kanssaan on paljon helpompaa hieroa kauppoja meille kuuluvista maista, kuin niitten vanhojen jäärien.
-
Meidän tila on saatu 1463 ja on ollut koko sen ajan sukumme hallussa. Tosin nykyinen pinta-ala on noin 15% alkuperäisestä ja niistäkin 7% minä olen ostanut takaisin kotiin. Onneksi tila on ollut sääntöperintötila, niin sitä ei ole menneinä aikoina voinut jakaa perinnönjaoissa. Mutta sääntöperinnön kumoamisen jälkeen tila on jaettu yhdessä perinnönjaossa. Mutta erilaisissa pakko-otoissa on maata viety useaan kertaan ja raskaimman mukaan.
Onneksi nykyiset torpparitilojen ja asutustilojen omistajat haluavat mieluummin asua kaupungissa. Minä mielelläni heitä siihen kannustan. Heidän kanssaan on paljon helpompaa hieroa kauppoja meille kuuluvista maista, kuin niitten vanhojen jäärien.
Oletko tutkinut, onko tila muodostettu Kustaa Vaasan toimesta kirkolta haltuunotetusta maasta vai talonpojilta ryövätystä maasta ????
-
Isonjaon aikainen alkuperäinen kantatila meilläkin "rasitteena" + toinen mokoma pinta-alaa ostettu lisäksi.
Kantatila pitäs löytyä täältäkin. :)
-
Isonjaon aikainen alkuperäinen kantatila meilläkin "rasitteena" + toinen mokoma pinta-alaa ostettu lisäksi.
Kantatila pitäs löytyä täältäkin. :)
Niin pitäisi täältäkin, mutta kun ei löydy ????
-
Meidän tila on saatu 1463 ja on ollut koko sen ajan sukumme hallussa. Tosin nykyinen pinta-ala on noin 15% alkuperäisestä ja niistäkin 7% minä olen ostanut takaisin kotiin. Onneksi tila on ollut sääntöperintötila, niin sitä ei ole menneinä aikoina voinut jakaa perinnönjaoissa. Mutta sääntöperinnön kumoamisen jälkeen tila on jaettu yhdessä perinnönjaossa. Mutta erilaisissa pakko-otoissa on maata viety useaan kertaan ja raskaimman mukaan.
Onneksi nykyiset torpparitilojen ja asutustilojen omistajat haluavat mieluummin asua kaupungissa. Minä mielelläni heitä siihen kannustan. Heidän kanssaan on paljon helpompaa hieroa kauppoja meille kuuluvista maista, kuin niitten vanhojen jäärien.
Oletko tutkinut, onko tila muodostettu Kustaa Vaasan toimesta kirkolta haltuunotetusta maasta vai talonpojilta ryövätystä maasta ????
Kustaa Vaasahan tuli valtaan vasta 1521. Kun taas meidän tila on perustettu jo 1463, eli melkein 60 vuotta ennen kustaa vaasaa. Tämä tila on siis kantatila ja rekisterinumeroltaan 1. Eli on ensimmäinen kantatila joka on perustettu tähän kylään.
-
Onneksi nykyiset torpparitilojen ja asutustilojen omistajat haluavat mieluummin asua kaupungissa. Minä mielelläni heitä siihen kannustan. Heidän kanssaan on paljon helpompaa hieroa kauppoja meille kuuluvista maista, kuin niitten vanhojen jäärien.
Hiukan vaarallinen ilmaus, että maa kuuluu jollekin. Ei maata voi omistaa, mutta käyttöoikeus on jokaisella vain eläessään. Eikös Amerikan intiaaneilla ollut jokin tuollainen käsitys.
-
Komeita historioita on Topicin isännillä. Itse en tähän joukkoon kuulu. Vain 150 vuotta alenevaa polvea takana.
Luin Pekka Herlinistä kertovan kirjan Koneen ruhtinas. Siinä on mielenkiintoinen episodi, jossa Herlin oli myymässä firmaansa Sveitsiläiselle Schindlerille. Kauppa sitten kariutui kuten tiedämme. Schindler kuitenkin valotti ajatusmaailmaansa kaupan tiimoilta suurin piirtein näin. -Olen käynyt koulua luostarissa ja siellä meihin iskostettiin ajatus, että olemme täällä vain hetken aikaa. Se sai ajattelemaan esimerkiksi Hapsburgeja, vanhaa hallitsijasukua, joka on 14 sukupolvea vanha. Se millä he nykyään tienaavat rahansa on se, että he esittelevät talojaan turisteille. Meillä on vasta neljä sukupolvea vanha yritys. Me olemme täällä vain hetken, mutta yhtiö tulee jäämään ja pitäisi ajatella sen parasta.
Mun mielestäni tässä kappaleessa on aika paljon ajatusta.
-
273 v.
-
Olis mielenkiintoista tietää kuinka monta yli 400 vuotta vanhaa tilaa suomessa on.
-
Eikös se suku vaihdu jos väliin tulee munaminiä???
-
Olis mielenkiintoista tietää kuinka monta yli 400 vuotta vanhaa tilaa suomessa on.
Se selviää maarekisteristä.
-
Viittisikkö selvittää. nimim Yksi monien puolesta.
-
Eikös se suku vaihdu jos väliin tulee munaminiä???
Niin. Meidän suvussa on käynyt noin että vävy tai munaminiä on jouduttu ottamaan kun perillisissä ei ole poikaa ollut. Suvussa tila on silti eteenpäin kulkeutunut. Sukutilaviiriin tällainenkin on oikeuttanut, en sitten tiedä miten asiat virallisesti tulkitaan.
Tässä sukutila-asiassa ollaan oltu "edistyksellisä" jo varhain, ei sukupuolisyrjintää.
-
No pitääkö se paikkansa, että perheen vähiten oppinut poika on useinmiten se tilan jatkaja?
Varmaan tuohon löytyy jo jonkimmoinen vastaus kun kymmenenkin sukupolvea on samaa tilaa pitänyt.
-
Eikös se suku vaihdu jos väliin tulee munaminiä???
Niin. Meidän suvussa on käynyt noin että vävy tai munaminiä on jouduttu ottamaan kun perillisissä ei ole poikaa ollut. Suvussa tila on silti eteenpäin kulkeutunut. Sukutilaviiriin tällainenkin on oikeuttanut, en sitten tiedä miten asiat virallisesti tulkitaan.
"Suku" vaihtuu maatilalla silloin kun isälinja katkeaa. Näin on kuules asian laita.
*****************************
Joku maatila on sillai "parempi" ettei suku vaihdu vaikka isäntä tulee muualta. ;D ;D
**************************
"Se sai ajattelemaan esimerkiksi Hapsburgeja, vanhaa hallitsijasukua, joka on 14 sukupolvea vanha.
Onko tuo suku silloin saanut alkunsa löytyneestä kananmunasta vai miten joku suku voi olla 14 sukupolvea vanha???
;D ;D
Huvittavia nuo "sukukirjat" joissa puhutaan suvun "esi-isästä" niinkuin sillä ei olis isää olemassakaan.
:D
-
Meidän tila on saatu 1463 ja on ollut koko sen ajan sukumme hallussa. Tosin nykyinen pinta-ala on noin 15% alkuperäisestä ja niistäkin 7% minä olen ostanut takaisin kotiin. Onneksi tila on ollut sääntöperintötila, niin sitä ei ole menneinä aikoina voinut jakaa perinnönjaoissa. Mutta sääntöperinnön kumoamisen jälkeen tila on jaettu yhdessä perinnönjaossa. Mutta erilaisissa pakko-otoissa on maata viety useaan kertaan ja raskaimman mukaan.
Onneksi nykyiset torpparitilojen ja asutustilojen omistajat haluavat mieluummin asua kaupungissa. Minä mielelläni heitä siihen kannustan. Heidän kanssaan on paljon helpompaa hieroa kauppoja meille kuuluvista maista, kuin niitten vanhojen jäärien.
Oletko tutkinut, onko tila muodostettu Kustaa Vaasan toimesta kirkolta haltuunotetusta maasta vai talonpojilta ryövätystä maasta ????
Kustaa Vaasahan tuli valtaan vasta 1521. Kun taas meidän tila on perustettu jo 1463, eli melkein 60 vuotta ennen kustaa vaasaa. Tämä tila on siis kantatila ja rekisterinumeroltaan 1. Eli on ensimmäinen kantatila joka on perustettu tähän kylään.
Aijaa, luulin että kyseessä on ns. säteritila, jonka sai kun palveli kuningasta ratsain, mutta ilmeisesti kyseessä on ns. rustholli, eli itsenäinen tila joka sai verovapauden kun palveli kuningasta ratsain ????
-
Eikös se suku vaihdu jos väliin tulee munaminiä???
Niin. Meidän suvussa on käynyt noin että vävy tai munaminiä on jouduttu ottamaan kun perillisissä ei ole poikaa ollut. Suvussa tila on silti eteenpäin kulkeutunut. Sukutilaviiriin tällainenkin on oikeuttanut, en sitten tiedä miten asiat virallisesti tulkitaan.
Ennenvanhaan homma meni niin, että jos vävy tuli taloon isännäksi niin vävyn ns. sukunimi vaihtui talonnimen mukaan, eli se otti aina talonnimen, kyse siis ei oikeastaan ole sukunimestä vaan talonnimestä, koska monesti myös palkolliset käytti lisänimenään talonnimeä.
Yleensä myös jos talo vaihtoi omistajaa, esim. kaupan kautta, niin uusi omistaja otti sukunimekseen eli lisänimekseen talonnimen ja vanha omistaja suku, otti sen nimen mihin taloon ne sieltä entisestä siirtyi, eli kyse ei varsinaisesti ollut nykymääritelmän mukaan sukunimestä, vain hyvin harvoilla oli näiden talonnimien lisäksi vielä omat sukunimet, tosin niitäkin kyllä oli.
Asiasta voisi kirjoitella vaikka kuinka paljon, mutta en ala selittämään sen enempää ????
-
Ennenvanhaan homma meni niin, että jos vävy tuli taloon isännäksi niin vävyn ns. sukunimi vaihtui talonnimen mukaan, eli se otti aina talonnimen, kyse siis ei oikeastaan ole sukunimestä vaan talonnimestä
Juuri näin on tässäkin kohtaa menetelty muutaman kerran. Ja sitten vielä tuo uusi sukunimilaki oli olevinaan niin edityksellinen kun miehellä tuli mahdollisuus ottaa vaimon sukunimi. Joskus on ollut vähän noin niinkuin pakko...
Täällä tuli sukututkimuksessa vastaan yhdellä kaverilla sellainen aika hauska tapahtuma, siinä oli hieno sukunimi ja kun suvun vaiheita selviteltiin, niin siinä oli yksi isäntä ottanut itselle nuoren vaimon, no isäntä joutui sitten mukaan näihin sotahommiin ja lopulta kaatui siellä vuosia myöhemmin, vaimo oli jäänyt elämään taloa ja kun siitä tuli leski, eikä muita perillisiä ollut, niin se oli saanut koko talon, vaimo siinä sitten nai talon rengin ja sai paljon jälkeläisiä, suku jatkui ja talo menestyi ????
Mutta, nämä vaimon ja rengin jälkeläiset, jotka on samalla hienolla sukunimellä kuin muukin suku, ei ole mitään sukua niille muille noinniinkuin geneettisesti ????
-
Täällä Varsinais-Suomessa lähinnä aatelisilla oli sukunimet, muut olivat poikia ja tyttäriä. Sukunimet tulivat käyttöön tavallisilla tilallisillakin vasta 1800-luvulla.
Tuon perintönä ilmeisesti vieläkin täälläpäin puhutaan maanviljelijöistä usein tilannimen eikä sukunimen mukaan.
-
Täällä Varsinais-Suomessa lähinnä aatelisilla oli sukunimet, muut olivat poikia ja tyttäriä. Sukunimet tulivat käyttöön tavallisilla tilallisillakin vasta 1800-luvulla.
Tuon perintönä ilmeisesti vieläkin täälläpäin puhutaan maanviljelijöistä usein tilannimen eikä sukunimen mukaan.
Jooo, siinä on vaan sellainen harha, että myös aateliset saivat nimensä läänitystensä mukaan, eli kartanoiden.
On tietenkin olemassa muutamia harvoja vanhoja aatelissukuja, joilla on sitten lisäksi ollut oikeat sukunimet.
-
Aatelisilla on olleet sukunimet kuitenkin kauemmin käytössä.
Omissa suvuissani ilmestyvät sukunimet käyttöön yleensä 1800-luvun puolivälissä.
-
Meidän tila on saatu 1463 ja on ollut koko sen ajan sukumme hallussa. Tosin nykyinen pinta-ala on noin 15% alkuperäisestä ja niistäkin 7% minä olen ostanut takaisin kotiin. Onneksi tila on ollut sääntöperintötila, niin sitä ei ole menneinä aikoina voinut jakaa perinnönjaoissa. Mutta sääntöperinnön kumoamisen jälkeen tila on jaettu yhdessä perinnönjaossa. Mutta erilaisissa pakko-otoissa on maata viety useaan kertaan ja raskaimman mukaan.
Onneksi nykyiset torpparitilojen ja asutustilojen omistajat haluavat mieluummin asua kaupungissa. Minä mielelläni heitä siihen kannustan. Heidän kanssaan on paljon helpompaa hieroa kauppoja meille kuuluvista maista, kuin niitten vanhojen jäärien.
Oletko tutkinut, onko tila muodostettu Kustaa Vaasan toimesta kirkolta haltuunotetusta maasta vai talonpojilta ryövätystä maasta ????
Kustaa Vaasahan tuli valtaan vasta 1521. Kun taas meidän tila on perustettu jo 1463, eli melkein 60 vuotta ennen kustaa vaasaa. Tämä tila on siis kantatila ja rekisterinumeroltaan 1. Eli on ensimmäinen kantatila joka on perustettu tähän kylään.
Aijaa, luulin että kyseessä on ns. säteritila, jonka sai kun palveli kuningasta ratsain, mutta ilmeisesti kyseessä on ns. rustholli, eli itsenäinen tila joka sai verovapauden kun palveli kuningasta ratsain ????
Nyt taitaa siellä emo-heikillä olla vähän historia hakusessa. Rustholli liittyy ruotujakolaitokseen, joka alkoi vasta 1600-luvun lopulla. Säteri taas oli rälssille kuulunut ratsutila.
Ihan tarkkaa tietoa ei ole meidän päiviin säilynyt mistä palveluksesta esi-isäni sai läänityksen. Mutta joka tapauksessa esi-isät ovat hyvin luovineet eri hallitsijoiden aikana, koska tila on pysynyt meidän suvulla kokoajan.
-
Täällä tuli sukututkimuksessa vastaan yhdellä kaverilla sellainen aika hauska tapahtuma, siinä oli hieno sukunimi ja kun suvun vaiheita selviteltiin, niin siinä oli yksi isäntä ottanut itselle nuoren vaimon, no isäntä joutui sitten mukaan näihin sotahommiin ja lopulta kaatui siellä vuosia myöhemmin, vaimo oli jäänyt elämään taloa ja kun siitä tuli leski, eikä muita perillisiä ollut, niin se oli saanut koko talon, vaimo siinä sitten nai talon rengin ja sai paljon jälkeläisiä, suku jatkui ja talo menestyi ????
Mutta, nämä vaimon ja rengin jälkeläiset, jotka on samalla hienolla sukunimellä kuin muukin suku, ei ole mitään sukua niille muille noinniinkuin geneettisesti ????
Tuo oli kiva tarina. Kun perehdyin oman kylän tilojen historiaan, yllättävän usealla tilalla suku vaihtunut, eri syistä.
Televisiossa kerrottiin jokin aika sitten etelä-Suomen aatelissuvuista. Tutkija oli löytänyt arkistoista kymmeniä sammuneita aatelissukuja, kun ei ollut perillisiä.
-
Ennenvanhaan homma meni niin, että jos vävy tuli taloon isännäksi niin vävyn ns. sukunimi vaihtui talonnimen mukaan, eli se otti aina talonnimen, kyse siis ei oikeastaan ole sukunimestä vaan talonnimestä
Itse en ole kovin pitkää sukuTILAhistoriaa tekemässä, isoisäni osti tämän ihan rahalla 1920 -luvulla. Mutta historiasta: 1800-luvun puolivälissä oli silloisessa esi-isäini asuinkunnassa (50 km täältä) kolmessa talossa saman(suku)nimisiä, jotka eivät ollet mitään sukua keskenään. Kaksi oli saanut sukunimensä tilan mukaan, se kolmas (jota itse jatkan) vanhemmiltaan perimällä. Siinä sitä sukututkijoilla on rattoisaa aikaa selvittää, mitä kirkkoherra on ruotsiksi tai vajavaisella suomenkielentaidollaan kirjoihin raapustanut. Vielä isoisäni isä on kirkonkirjoissa ruotsinkielisillä etunimillä, joita kukaan kylällä ei juuri tunnistanut.
Petri
-
Ihan tarkkaa tietoa ei ole meidän päiviin säilynyt mistä palveluksesta esi-isäni sai läänityksen.
***Jospa se oli kiffelillä koonnut jonkun kuninkaallisen paskoja linnan nurkista...
;D ;D
-
Vielä isoisäni isä on kirkonkirjoissa ruotsinkielisillä etunimillä, joita kukaan kylällä ei juuri tunnustanut.
Petri
-
Ihan tarkkaa tietoa ei ole meidän päiviin säilynyt mistä palveluksesta esi-isäni sai läänityksen.
***Jospa se oli kiffelillä koonnut jonkun kuninkaallisen paskoja linnan nurkista... ;D ;D
Homma se on seki... ja eri homma ku pankollamakoilu :P :P ;D :D :) :)
-
Kun tarpeeksi kaukaisen linkin kautta haetaan vaikka N:n polven serkukset ja tehtäsinn hiukka DNA-tutkimusta, voisi monen suvun kohdalla tulla mielenkiintoisia tuloksia.
;D
-
Kun tarpeeksi kaukaisen linkin kautta haetaan vaikka N:n polven serkukset ja tehtäsinn hiukka DNA-tutkimusta, voisi monen suvun kohdalla tulla mielenkiintoisia tuloksia. ;D
Juu :P ::) ;D :D :) :)
-
Kun tarpeeksi kaukaisen linkin kautta haetaan vaikka N:n polven serkukset ja tehtäsinn hiukka DNA-tutkimusta, voisi monen suvun kohdalla tulla mielenkiintoisia tuloksia. ;D
Juu :P ::) ;D :D :) :)
...että voisi olla jossakin päätelmä: suvussa on talo pysynyt...naapurin suvussa. :)
-
Meidän tila on saatu 1463 ja on ollut koko sen ajan sukumme hallussa. Tosin nykyinen pinta-ala on noin 15% alkuperäisestä ja niistäkin 7% minä olen ostanut takaisin kotiin. Onneksi tila on ollut sääntöperintötila, niin sitä ei ole menneinä aikoina voinut jakaa perinnönjaoissa. Mutta sääntöperinnön kumoamisen jälkeen tila on jaettu yhdessä perinnönjaossa. Mutta erilaisissa pakko-otoissa on maata viety useaan kertaan ja raskaimman mukaan.
Onneksi nykyiset torpparitilojen ja asutustilojen omistajat haluavat mieluummin asua kaupungissa. Minä mielelläni heitä siihen kannustan. Heidän kanssaan on paljon helpompaa hieroa kauppoja meille kuuluvista maista, kuin niitten vanhojen jäärien.
Oletko tutkinut, onko tila muodostettu Kustaa Vaasan toimesta kirkolta haltuunotetusta maasta vai talonpojilta ryövätystä maasta ????
Kustaa Vaasahan tuli valtaan vasta 1521. Kun taas meidän tila on perustettu jo 1463, eli melkein 60 vuotta ennen kustaa vaasaa. Tämä tila on siis kantatila ja rekisterinumeroltaan 1. Eli on ensimmäinen kantatila joka on perustettu tähän kylään.
Aijaa, luulin että kyseessä on ns. säteritila, jonka sai kun palveli kuningasta ratsain, mutta ilmeisesti kyseessä on ns. rustholli, eli itsenäinen tila joka sai verovapauden kun palveli kuningasta ratsain ????
Nyt taitaa siellä emo-heikillä olla vähän historia hakusessa. Rustholli liittyy ruotujakolaitokseen, joka alkoi vasta 1600-luvun lopulla. Säteri taas oli rälssille kuulunut ratsutila.
Ihan tarkkaa tietoa ei ole meidän päiviin säilynyt mistä palveluksesta esi-isäni sai läänityksen. Mutta joka tapauksessa esi-isät ovat hyvin luovineet eri hallitsijoiden aikana, koska tila on pysynyt meidän suvulla kokoajan.
Sanoisin noin niinkuin nyrkkisäntönä eron, rustholli on tila joka jo alunperinkin oli isännän omaa omaisuutta, säteritila taas oli kuninkaalta saatu läänitys, eli kaveri oli joku perseaukinen palkkasotilas joka sai ansioistaan tämän aseman eli aatelioitiin edellinen on taas ollut isäntä jo syntyjään ????
-
Aatelisilla on olleet sukunimet kuitenkin kauemmin käytössä.
Omissa suvuissani ilmestyvät sukunimet käyttöön yleensä 1800-luvun puolivälissä.
On niitä sukunimiä ollut muillakin, mutta aika harvinaista se on ollut, nämä -nen päätteiset nimet on jotkut jo olleet sukuniminä jo 1300 luvulla, pääasiassa itäsuomessa.
Näissä nimityksissä on ollut kaksi eri tarvetta, ensiksi on tar***** lisänimi jolla verottaja on voinut yksilöidä eri talot, eli veronmaksajat, jotta on saatu kaikilta verot kerättyä, toinen linja on ollut sitten että nimi on kuvannut jotain oikeutta, kuten esim. läänitystä, eli aatelinen jolla on ollut läänityksensä nimi sillä on ollut hallintaoikeus kyseiseen läänitykseen.
Toisaalta myös säätypäiville piti ottaa sukunimet, eli jokainen säätynsä edustaja otti jonkun lisänimen silloin, vain talonpojilla oli suomenkielisiä nimiä, muilla säädyilä nimet oli vierasperäisiä.
-
Aatelisilla on olleet sukunimet kuitenkin kauemmin käytössä.
Omissa suvuissani ilmestyvät sukunimet käyttöön yleensä 1800-luvun puolivälissä.
Minun suvullani isänpuolelta on talonpoikaistausta ja tämä kyseinen "sukunimi" mainitaan kirkonkijoissa ensimmäisen kerran 1683, nimi on seurannut kantajiaan vaikka talot on välillä vaihtuneet ( näinhän käy kun suku laajenee ja se on laajentunut varsin paljon ), joten itse pitäisin sitä sukunimenä, talonnimi on tullut vain jatkoksi, tosin onhan se tietenkin niinkin, että osalla se on jäänyt poiskin.
Tuota pitemmälle en ole päässyt omassa sukututkimuksessa. ( varmaan ammattitaidon puutetta )
-
Nyt taitaa siellä emo-heikillä olla vähän historia hakusessa. Rustholli liittyy ruotujakolaitokseen, joka alkoi vasta 1600-luvun lopulla.
Niin että historiakin? Kirkkovaalijärjestyksen lisäksi?
Mitä kirkkovaalijärjestykseen tulee, niin täälläpäin on kirkkovaltuustossa edustaja joka ei kuulu tähän luterilaiseen kirkkoon, vaikka Auliksen antamien tietojen pohjalta se ei pitäisi olla mahdollista.
-
Mitä kirkkovaalijärjestykseen tulee, niin täälläpäin on kirkkovaltuustossa edustaja joka ei kuulu tähän luterilaiseen kirkkoon, vaikka Auliksen antamien tietojen pohjalta se ei pitäisi olla mahdollista.
Noin se ny ei kuiteskaa oo... tutkis toi juttu.
-
Mitä kirkkovaalijärjestykseen tulee, niin täälläpäin on kirkkovaltuustossa edustaja joka ei kuulu tähän luterilaiseen kirkkoon, vaikka Auliksen antamien tietojen pohjalta se ei pitäisi olla mahdollista.
Noin ny ei kuiteskaa oo... tutkis toi juttu.
No Sokeron Leena on istunut vuosikymmeniä Rovaniemen seurakunnan kirkkovaltuustossa, eikä ole kuulunut koskaan kirkkoon, en tiedä istuuko enää ????
Tausta on vähemmistökommunisti.
Onko noilla eri lait kuin muilla ????
-
Sukunimikäytännöstä tietoa tuolla:
http://www.genealogia.fi/linktoold/nimet/nimi17s.htm
Eli kahenlaista ilmaa.
-
Mitä kirkkovaalijärjestykseen tulee, niin täälläpäin on kirkkovaltuustossa edustaja joka ei kuulu tähän luterilaiseen kirkkoon, vaikka Auliksen antamien tietojen pohjalta se ei pitäisi olla mahdollista.
Noin ny ei kuiteskaa oo... tutkis toi juttu.
No Sokeron Leena on istunut vuosikymmeniä Rovaniemen seurakunnan kirkkovaltuustossa, eikä ole kuulunut koskaan kirkkoon, en tiedä istuuko enää ???? Tausta on vähemmistökommunisti. Onko noilla eri lait kuin muilla ????
Ei ole - tsekkaas huvikses se seurakuntaan kuuluminen... se on julkinen asiakirja.