Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 01.11.09 - klo:09:11

Lainaus käyttäjältä: AimoMela - 31.10.09 - klo:22:19

Täälläkin ylittyy 400 vuotta reilusti. Tosin on myönnettävä että perimys ei aina ole ollut pojan kautta vaan tytär on perinyt ja jatkanut tilaa ja hakenut siihen vävyn. Sukupuuta joskus tutkiessani kiinnitin sellaiseen huomiota että sukuliittoja (serkut yms) ei ole eikä edes kovin montaa saman kylän liittoa vaan onpa noita puolisoja haettu ihan naapurikunnista asti. Kolme viimeistä sukupolvea sitten jo kaikki hakeneet puolisonsa yli 200 kilometrin takaa. Tai hakeneet ja hakeneet mutta kaukaa kotoisin olevaan ihmiseen törmätty. Valitettavasti on todettava että tilasta on paljon lohkaistu mutta talouskeskus ja talouskeskuksen läheiset pellot ovat samassa paikassa kuin satoja vuosia sitten ja tilan nimikin on säilynyt. Kuten jossakin ketjussa todennutkin kun sukutiloja aina parjataan että aika kauan on porskutettu ja porskutetaan jatkossakin.

No 400 vuotta on jo aika hyvin, saman suvun hallussa, olihan tässä topiikissa muutama muukin, joilla oli hallussa samanlainen vanha sukutila, hienoa että niitä vielä arvostetaan.

On on. Puolentoista hehtaarin paikkeilla on alkuperäistä kantatilaa omistuksessa. Siis peltojen osalta. Eipä kiepu sukutilaviiri navetan katolla ei. Eikä kyseessä alunperinkään mikään kummoinen paikka ole kyseessä. Kolmisenkymmentä peltohehtaaria ollut parhaimmillaan. Metsää/metsämaata n. 250ha. Kitu-/jouto-/laidunmaita joitakin kymmeniä ha ollut. Pienen pieniin palasiin lohkottu koko paska.
Nykyisin hallinnassa olevasta pellosta 96% olen hankkinut ulkopuolelta. Myöskään viljelyharrastus työnä ei ole verenperintöä.

Ei mullakaan sukutilaa ole, ne maat mitä on perintönä ehkä tulossa on isäukon nimissä, eikä peltoja ole ollenkaan.

Meidän tila on saatu 1463 ja on ollut koko sen ajan sukumme hallussa. Tosin nykyinen pinta-ala on noin 15% alkuperäisestä ja niistäkin 7% minä olen ostanut takaisin kotiin. Onneksi tila on ollut sääntöperintötila, niin sitä ei ole menneinä aikoina voinut jakaa perinnönjaoissa. Mutta sääntöperinnön kumoamisen jälkeen tila on jaettu yhdessä perinnönjaossa. Mutta erilaisissa pakko-otoissa on maata viety useaan kertaan ja raskaimman mukaan.

Onneksi nykyiset torpparitilojen ja asutustilojen omistajat haluavat mieluummin asua kaupungissa. Minä mielelläni heitä siihen kannustan. Heidän kanssaan on paljon helpompaa hieroa kauppoja meille kuuluvista maista, kuin niitten vanhojen jäärien.

Meidän tila on saatu 1463 ja on ollut koko sen ajan sukumme hallussa. Tosin nykyinen pinta-ala on noin 15% alkuperäisestä ja niistäkin 7% minä olen ostanut takaisin kotiin. Onneksi tila on ollut sääntöperintötila, niin sitä ei ole menneinä aikoina voinut jakaa perinnönjaoissa. Mutta sääntöperinnön kumoamisen jälkeen tila on jaettu yhdessä perinnönjaossa. Mutta erilaisissa pakko-otoissa on maata viety useaan kertaan ja raskaimman mukaan.

Onneksi nykyiset torpparitilojen ja asutustilojen omistajat haluavat mieluummin asua kaupungissa. Minä mielelläni heitä siihen kannustan. Heidän kanssaan on paljon helpompaa hieroa kauppoja meille kuuluvista maista, kuin niitten vanhojen jäärien.

Oletko tutkinut, onko tila muodostettu Kustaa Vaasan toimesta kirkolta haltuunotetusta maasta vai talonpojilta ryövätystä maasta ?

Isonjaon aikainen alkuperäinen kantatila meilläkin "rasitteena" + toinen mokoma pinta-alaa ostettu lisäksi.

Kantatila pitäs löytyä täältäkin. 

Lainaus käyttäjältä: Luomujussi - 01.11.09 - klo:09:06

Isonjaon aikainen alkuperäinen kantatila meilläkin "rasitteena" + toinen mokoma pinta-alaa ostettu lisäksi.

Kantatila pitäs löytyä täältäkin. 

Niin pitäisi täältäkin, mutta kun ei löydy ?

Lainaus käyttäjältä: luomuilija - 01.11.09 - klo:10:52

Meidän tila on saatu 1463 ja on ollut koko sen ajan sukumme hallussa. Tosin nykyinen pinta-ala on noin 15% alkuperäisestä ja niistäkin 7% minä olen ostanut takaisin kotiin. Onneksi tila on ollut sääntöperintötila, niin sitä ei ole menneinä aikoina voinut jakaa perinnönjaoissa. Mutta sääntöperinnön kumoamisen jälkeen tila on jaettu yhdessä perinnönjaossa. Mutta erilaisissa pakko-otoissa on maata viety useaan kertaan ja raskaimman mukaan.

Onneksi nykyiset torpparitilojen ja asutustilojen omistajat haluavat mieluummin asua kaupungissa. Minä mielelläni heitä siihen kannustan. Heidän kanssaan on paljon helpompaa hieroa kauppoja meille kuuluvista maista, kuin niitten vanhojen jäärien.

Oletko tutkinut, onko tila muodostettu Kustaa Vaasan toimesta kirkolta haltuunotetusta maasta vai talonpojilta ryövätystä maasta ?

Kustaa Vaasahan tuli valtaan vasta 1521. Kun taas meidän tila on perustettu jo 1463, eli melkein 60 vuotta ennen kustaa vaasaa. Tämä tila on siis kantatila ja rekisterinumeroltaan 1. Eli on ensimmäinen kantatila joka on perustettu tähän kylään.

Onneksi nykyiset torpparitilojen ja asutustilojen omistajat haluavat mieluummin asua kaupungissa. Minä mielelläni heitä siihen kannustan. Heidän kanssaan on paljon helpompaa hieroa kauppoja meille kuuluvista maista, kuin niitten vanhojen jäärien.

Hiukan vaarallinen ilmaus, että maa kuuluu jollekin. Ei maata voi omistaa, mutta käyttöoikeus on jokaisella vain eläessään. Eikös Amerikan intiaaneilla ollut jokin tuollainen käsitys. 

Komeita historioita on Topicin isännillä. Itse en tähän joukkoon kuulu. Vain 150 vuotta alenevaa polvea takana.

Luin Pekka Herlinistä kertovan kirjan Koneen ruhtinas. Siinä on mielenkiintoinen episodi, jossa Herlin oli myymässä firmaansa Sveitsiläiselle Schindlerille. Kauppa sitten kariutui kuten tiedämme. Schindler kuitenkin valotti ajatusmaailmaansa kaupan tiimoilta suurin piirtein näin. -Olen käynyt koulua luostarissa ja siellä meihin iskostettiin ajatus, että olemme täällä vain hetken aikaa. Se sai ajattelemaan esimerkiksi Hapsburgeja, vanhaa hallitsijasukua, joka on 14 sukupolvea vanha. Se millä he nykyään tienaavat rahansa on se, että he esittelevät talojaan turisteille. Meillä on vasta neljä sukupolvea vanha yritys. Me olemme täällä vain hetken, mutta yhtiö tulee jäämään ja pitäisi ajatella sen parasta.

Mun mielestäni tässä kappaleessa on aika paljon ajatusta.

273 v.

Olis mielenkiintoista tietää kuinka monta yli 400 vuotta vanhaa tilaa suomessa on.

Eikös se suku vaihdu jos väliin tulee munaminiä???

Olis mielenkiintoista tietää kuinka monta yli 400 vuotta vanhaa tilaa suomessa on.

Se selviää maarekisteristä.

Viittisikkö selvittää. nimim Yksi monien puolesta.

Lainaus käyttäjältä: Zeppeliini - 01.11.09 - klo:22:47

Eikös se suku vaihdu jos väliin tulee munaminiä???

Niin. Meidän suvussa on käynyt noin että vävy tai munaminiä on jouduttu ottamaan kun perillisissä ei ole poikaa ollut. Suvussa tila on silti eteenpäin kulkeutunut. Sukutilaviiriin tällainenkin on oikeuttanut, en sitten tiedä miten asiat virallisesti tulkitaan.

Tässä sukutila-asiassa ollaan oltu "edistyksellisä" jo varhain, ei sukupuolisyrjintää.

No pitääkö se paikkansa, että perheen vähiten oppinut poika on useinmiten se tilan jatkaja?
Varmaan tuohon löytyy jo jonkimmoinen vastaus kun kymmenenkin sukupolvea on samaa tilaa pitänyt.