Usean valtra vuoden jälkeen tuli kokeiltuu dyna-veeteetä ja taitaapi olla viisanta pysyy valtrassa!! 167hv ja pienes ylämäes tippuu vauhti jopa 20km/h.....Kuormaa 10.55T + kärryn paino n.2,5T...Ei ymmärrä? Tosin onhaa se näppärä vekotin se portaaton. Ei auta kun ootella valtran portaatont jos se teho hukka ei olis ihan noin suuri.

No sit sun täytyy vaan ootella sitä valtua. Tänään kokeilin tommosta Dyna-VT:tä lieteen ajossa ja kynnössä. Mukavahan tuo oli ajella. Kyllä directistäkin varmaan ihan hyvä tulee - aikanaan. Ei kai konserni muuten ois antanu sitä kehittää, täytyy siinä jotain ideaa olla - valmiina.

Jos et Dyna-VT:llä osannu ajaa, ei directikään sua sen onnelliseksi tee. Ajotapa ja säätökysymys nyt muuten ensimmäisenä tulee mieleen tuosta "hyytymisestä". Tuntuuhan se kone puhdittomalta, kun ei kuulu entiseen tapaan helvetillinen räyhääminen pellin alta...

Pitäähän sen moottorin räyhää että voi ryskää! Olihaa siin joku mist sai kierroksii nostettuu peräti 1900 mut ei se kyl paljoo tuntun auttavan.

Usean valtra vuoden jälkeen tuli kokeiltuu dyna-veeteetä ja taitaapi olla viisanta pysyy valtrassa!! 167hv ja pienes ylämäes tippuu vauhti jopa 20km/h.....Kuormaa 10.55T + kärryn paino n.2,5T...Ei ymmärrä? Tosin onhaa se näppärä vekotin se portaaton. Ei auta kun ootella valtran portaatont jos se teho hukka ei olis ihan noin suuri.

portaattomanha tarkoitus on säästää polttoainetta ja toimia parhail väännön alueil. tottakai se kuluttaa enempi polttoainetta jos haluaa saada kuorman nopeeta ylös mutta kuka siitä hyötyy jos nopeuden hyöty kuluu polttoaineeseen?  jos säästää siinä pari minuuttia.

Koko Agco siirtymässä pois näistä Fendtin laatikoista kunhan Valtra saa omansa sarjatuotantoon

No siihen menee onneksi todella pitkä aika, ja sitten onkin jo sähkövermeet käytössä...

Haastatytelitteko Valtran osastolla niitä esittelijöitä kun kertoivat miten toimii portaaton laatikko valtras  / frentissä,  mikä on tarkoitus. Oli muuten valaiseva tapahtuma  annoin vapaasti kertoa molenpien miksi valmet teki sen laatikon.  Jyväskylässä olivat molenmat laatikot  halkaistuna samalla matolla.

Haastatytelitteko Valtran osastolla niitä esittelijöitä kun kertoivat miten toimii portaaton laatikko valtras  / frentissä,  mikä on tarkoitus. Oli muuten valaiseva tapahtuma  annoin vapaasti kertoa molenpien miksi valmet teki sen laatikon.  Jyväskylässä olivat molenmat laatikot  halkaistuna samalla matolla.

Mitäpäs kertoivat sulle vastaukseksi? Ovat kuitenkin melko erilaiset sisuksiltaan, vaikka molemmat ovat kin portaattomia,

Lainaus käyttäjältä: Isäntärenki - 28.10.09 - klo:16:23

Haastatytelitteko Valtran osastolla niitä esittelijöitä kun kertoivat miten toimii portaaton laatikko valtras  / frentissä,  mikä on tarkoitus. Oli muuten valaiseva tapahtuma  annoin vapaasti kertoa molenpien miksi valmet teki sen laatikon.  Jyväskylässä olivat molenmat laatikot  halkaistuna samalla matolla.

Mitäpäs kertoivat sulle vastaukseksi? Ovat kuitenkin melko erilaiset sisuksiltaan, vaikka molemmat ovat kin portaattomia,

Valtran lootaa kehitetään ny ajan kuluksi kun alulle on päästy.

Portaattoman polttoainetta säästävä ominaisuus tulee parhaiten esille normaalissa peltopyörittelyssä.

Ajoin tällä viikolla valtran portaattomalla ja kyllä sekin osasi tehot hävittää öljyn vatkaamiseen, josta seuraa öljyn lämpiäminen, jota on sitten kiva viskolla jäähdyttää siinä keulalla...
Kerrassaan mainioita lämmön tuottajia noi kuminauhapelit.

Portaattoman polttoainetta säästävä ominaisuus tulee parhaiten esille normaalissa peltopyörittelyssä.

Joo, näin on.
Ei monasti tulis mieleen purottaa kierroksia niin alas keppilootaisella kuin nämät portaattomat tekee itteksensä. Kai se automatiikka hoitaa hommansa?
Jotenkin tuntuu alkuun jopelolta kun moottorin kierrokset pörrää siinä 1400 rpm tuntumassa, nopeusmittarissa lukemat 10-12 km/h ja perässä siipiteräkultivaattori työstää isänmaata n. 20 cm syvyydeltä.
Toinen jänskä niittohommissa. Moottori rpm 1200, voa 540 rpm. Kuitenkin tuo 1200 rpm riittää viemään raktoria niitossa n. 15 km/h ja päistesiirrossa 25 km/h. Tosin tuo niitin ei ole kuin 2,8 m leveä.

Lootaa oli aloitettu suunnitella jo ennen kuin Acco   osti ja jos laitettaisiin frentin loota niin  silloin  ei täyttäisi Kotimaisuus lippu vaatimusta. Ajovoimanotto on se yks asia noille turvesoille. Mutta pitävät molenmissa sitä polttoaineen säästöa merkittävänä tulevaisuuden juttuna.

Lainaus käyttäjältä: Timppa - 28.10.09 - klo:16:53

Portaattoman polttoainetta säästävä ominaisuus tulee parhaiten esille normaalissa peltopyörittelyssä.

Joo, näin on.
Ei monasti tulis mieleen purottaa kierroksia niin alas keppilootaisella kuin nämät portaattomat tekee itteksensä. Kai se automatiikka hoitaa hommansa?
Jotenkin tuntuu alkuun jopelolta kun moottorin kierrokset pörrää siinä 1400 rpm tuntumassa, nopeusmittarissa lukemat 10-12 km/h ja perässä siipiteräkultivaattori työstää isänmaata n. 20 cm syvyydeltä.
Toinen jänskä niittohommissa. Moottori rpm 1200, voa 540 rpm. Kuitenkin tuo 1200 rpm riittää viemään raktoria niitossa n. 15 km/h ja päistesiirrossa 25 km/h. Tosin tuo niitin ei ole kuin 2,8 m leveä.

Juupasjuu. Totta on, että 155hv Dyna-VT:n nopeus putoo "Tervahaminas" (Ilmajoella) 3-tiellä pitkäs "tappavas" nousus juuri tuohon kahteen kymppiin, mutta ylös mennään. Kärryn paino jonkun kilon vaille 4tn ja kuormana 20 kosteahkoa apilapaalia 700-800kg/kpl. Vetositkeyden säädintä ruuvaamalla saa kyllä kierrokset pysymään niin, että kone räyhää kunnolla, mutta mitään hyötyä siitä ei ole nopeuden säilymiselle. Jyrkemmät, mutta lyhyemmät nousut Jurvan ja Laihian välillä mennään samanlaisella kuormalla nopeuksilla 40-46km/h. Voihirveetä ku ei pysy nopeus siinä 53 km/h:ssa!!! Paremmin, nopeammin, pienemmällä soppamäärällä kulkee kuormat kulkee kuin ennemmin 167hv keppilootaisella. Onhan se kamalaa, kun ei nopeus pysy tapissa ja kierroksekki putoo 1400-1500 asti, muttei alemmas. Kas perhanaa! Konehan on viisaampi kuin kuski ja menee parhaan väännön alueella. Nojoo Power-moodilla jaksaa mäet hiukan paremmin kuin Eco-moodilla, mutta ero ei oo merkittävä, muussa kuin kulutuksessa. Muuten kuorma kulkee iloisesti ecoilullakin 1750 kierroksella ja soppaa säästyy. Tulee vaan mieleen, että mihin helvettiin sen kaiken säästyvän löpön kans oikeen joutuu?

Siis polttoaineensäästöönhän noi kaikki portaattomat on tarkoitettu merkistä riippumatta... Näyttävää räyhäämistä ja ryskäämistä halajavien täytyy sitte vaan tyytyä keppilootaisiin ja painaa se talla pohjaan. Täytyy vaan muistaa sekin, että tiukassa paikassa täytyy itte kepittää, jos haluu sen moottorin räyhäävän kunnolla...

Mikä laatikko on isoissa valtran portaattomissa?

FRENTIN LOOTA.

Miksi?

Koska valtra ei ittekään luota oman laatikkonsa kestävyyteen.

Siis polttoaineensäästöönhän noi kaikki portaattomat on tarkoitettu merkistä riippumatta... Näyttävää räyhäämistä ja ryskäämistä halajavien täytyy sitte vaan tyytyä keppilootaisiin ja painaa se talla pohjaan. Täytyy vaan muistaa sekin, että tiukassa paikassa täytyy itte kepittää, jos haluu sen moottorin räyhäävän kunnolla...

Tuohon tottunut naapurin vanhaisäntä kysyi kun ensmäistä kertaa havaitti "oudonnäköisen" raktorin kartanonlaitapellollansa jotta: "Käypikö siinä kone ollenkaan vai onko siinä sähkökone?"
Tottunu vuosikymmenet kuuntelemaan valmuttien karjuntaa.
Muuten, miksi helevatassa enin osa vallukuskeista kierrättää keveissäkin töissä moottoria niin hiivatisti? Kauhiaa melusaastetta. Kuulee ainaski kolomenkilometrin päähän kun kasitonnihiitekki kiskoo neliterästä sarka-auraa kukkamullassa.