portaaton,vm06 6620 vaihteisto vaihdettu kerran ja vaihtovaihteiston vaihdosta neuvotellaan,takaperän tasauspyörästö vaihdettu (keski/ristitappi petti korjaussarjassa vahvistettu) samoin jarrulevyt ei käytön vaan jarrupintojen lohkeamisen takia
tähän päälle epämääräisiä vikailmoituksia jotka kuittautuvat huollon läppärillä ja katoavat bittiavaruuteen
suunnanvaihto jota ei voi säätää muuten kuin vaihteistoa vaihtamalla oli ensimmäisellä vaihteistolla suht koht "normaali" tällä paikollaan olevalla askilla "tuumii"ensin ja sitten vasta vaihtaa"normaalisti"
ja kaiken huipuksi jos pysäytät ojanpenkalle/jyrkkään rinteeseen pitää varautua 3sekunnin syöksyyn ennen kuin vaihteisto kytkee vedon jarrupolkimen noston jälkeen eikä tietenkään tee kyseistä oiretta kuin silloin tällöin
kaikki tämä alle 3th tuntia ajetussa koneessa. onneksi edes vaihteisto on mennyt takuuseen (hajosi kesken kiireimmän säilörehun teon)
itse käytynä vertailemassa vaihtokone riveissä vastaavia koneita kuin omani niin huomiona täytyy todeta että toinen vaihtaa laiskasti toinen pudottaa penkiltä suuntaa vaihdettaessa ja vasta kolmas toimii normaalisti
No voi sun suatana, miten se nuin?
Saman valamistajan ölijyn sihhuuttaja voimaa välittämässä tuossa teutsissaki, eikä tuommosesta mittään havaintoja.
Ei taijja jonteeressä toimia suunnanvaihin jarruna sitten?
Meleko kätevä ominaisuus vaikka perälevy hommissa jossa jatkuvaa eestaas sahhausta kohtuu noppeuvvella. Pehemiästi jarruttaa ku nakkaa suunnanvaihtimen vastakkaiseen asentoon mihin on menossa ja muistaa pittää oikianpuoleisen ronttosen pohojan ajo(=kaasu)polokimesta erillään. Pysähtymismatkan kun oppii sovittamaan kulloiseenkin noppeuteen näin toimiessa niin periaatteessa nuissa tuon tapasissa hommeleissa ei juuri tartte varsinaisiin jarruihin kajota.
Niijja raktorihan sitte pyssyy paikallansa kunnes 45 taas tavoittelee ajopolokimen pintaa. Eipä siinä tartte orastavasta vanahuuvvesta kärsivän (=meikäläisen) palijo ylimäärästä keppiä sun muuta vipstaakkia hämmentää ja työ joutuu.
Se vainen harmittaa ku eijjoo oppinu vielä sitä työnohesa mopilisointia, elikkä kännykkäpuhelua. Siis sitä tyyliä ku päätä kallistettaan 90 astetta olokapäätä kohen ja kännykkä litistetään siihen korvan ja olokapään välliin. Aina häätyy heittää muut hommat sikseen jos meinaa mopilisoijja kesken töitten. Ihimeen notkiat niskat näkkyy nuilla nuorilla olevan ku tuommosiin akropaattisiin suorituksiin kykenevät.
