Pitääpä tuoda oma sanansa tännekin osioon, kun sahoista puhetta riittää. Meillä on taloudessa 2 huskua (238 ja 351), 2 dolmaria (111 ja 4600) ja stihl 260. Raivureina stihl 450 ja dolmar 4510. Vielä kun tuli myytyä sahoja 6 vuotta niin jotain näistäkin tuli opittua.
Jos taloudessa on tarkoitus pitää vaan yhtä sahaa niin ei alle 45 kuutioista kyllä kannata hankkia. Ms 200 on kyllä paikallaan polttopuiden teossa. Ms 250 en kyllä laittais kun siinä on muovirunko. Kyllä sahassa pitää olla metallinsukuinen runko, joka on ammattimalleissa magnesiumia. Itse sahailin pitkään ms 260, mutta siinä oli jonkin verran käyntiongelmia ja lumiallergisuutta. Lisäksi kytkimen jouset on tosi surkeat, ketju pyörii aika herkästi kun jouset on loppu. Muuten stihlit on oman käsityksen tosi lujia tekniikan osalta.
351 husku ei tahdo toimia talvisahauksessa, koska jäätyy aika herkästi. 238 on ollut hyvä peli, mutta ikä alkaa painaa ja sähköt reistaa ilmeisesti välillä. Käteen huskut on kyllä parhaimpia ja ranteille armollisimpia.
Dolmarit on varmaankin kaikista luotettavimpia sahoja mitä on löytynyt. Lähtee käyntiin viimeistään neljännellä nykäyksellä ja tuo 20 vuotta vanha 111 toimii aina vaan vaikka ajettu raktorilla yli ja muutenkin saanut kovaa kohtelua. Nykyään käytetään rakennushommissa jne. 4600 dolmari on omasa käytössä ja itse tykkään siitä hyvin. Jämäkkä käteen ja tosi toimintavarma on ollut. Pitää vaan muistaa putsata ja oljytä aseöljyllä kaasuttimen ympäristön jouset ja vaijeri. Moitetta tulee paksuista kahvoista (pienet kätöset) ja painoa saisi olla vähemmän, mutta kun kaikki tuon luokan sahat taitaa painaa saman verran.
Eli sama minkä sahan ostat, mutta panosta ammattimalliin niin ei kaduta myöhemmin. On sitä sahaamisen iloa enemmän kun on runtua koneessa
