Mitä mieltä kumpi parempi?

Itselläni kultivaattori (megadan) ollu muutama vuosi ja kokemukset ovat olleet vaihtelevia. Syksyt olleet sateisia ja ei oo raktori jaksanu kunnolla puskea (115hv) ja onks se nyt putkipakkeri 600mm on täyttynyt aika helposti. Oon sitte osan kyntäny ja osan kultivoinu. Keväällä kuivuminen ei ole tuottanu ongelmia, mutta laahavannas kylvökone meinaa tukkeutua. Juolaheinä ja valvatti tuntuu kasvavan paremmin kevytmuokatussa. Tänä vuonna on ollut kasvun epätasaisuutta ja lehtien vaaleutta kevytmuokatussa pellossa.
Ravinteita on, ph ok ja salaojitus kunnossa. Osa pelloista on vierekkäin.
Onko teillä ollut samanlaisia kokemuksia? Itsestäni vaan tuntuu, että kyntäminen on parempi savimailla.

Mitä mieltä kumpi parempi?

Itselläni kultivaattori (megadan) ollu muutama vuosi ja kokemukset ovat olleet vaihtelevia. Syksyt olleet sateisia ja ei oo raktori jaksanu kunnolla puskea (115hv) ja onks se nyt putkipakkeri 600mm on täyttynyt aika helposti. Oon sitte osan kyntäny ja osan kultivoinu. Keväällä kuivuminen ei ole tuottanu ongelmia, mutta laahavannas kylvökone meinaa tukkeutua. Juolaheinä ja valvatti tuntuu kasvavan paremmin kevytmuokatussa. Tänä vuonna on ollut kasvun epätasaisuutta ja lehtien vaaleutta kevytmuokatussa pellossa.
Ravinteita on, ph ok ja salaojitus kunnossa. Osa pelloista on vierekkäin.
Onko teillä ollut samanlaisia kokemuksia? Itsestäni vaan tuntuu, että kyntäminen on parempi savimailla.

Mää oon joskus tuumannu näistä keskustellessa, jotta voihan niitä muita muokkaustapoja kokeilla, kun ne voi sitten kyntää kuntoon sen jälkeen. Nää on niitä JOS-muokkausmentelmiä, syksyllä sadonkorjuun aikaan keskustellessa lauseet alkaa: JOS olis ollu kuivempaa niin... JOS olis odottanu pitempään... JOS olis ruiskuttanu ennen... jne.


Ei vaan tosiasias pikkasen olen ihmetellyt mistä tulee vakaa usko suomalaisille viljelijöille uusien menetelmien kaikkivoipaisuuteen, niitä yritetään sitten soveltaa sellaisenaan kaikkiin maalajeihin, kasveihin, kelioloihin.

Lainaus käyttäjältä: koivikko - 13.07.09 - klo:19:46

Mitä mieltä kumpi parempi?

Itselläni kultivaattori (megadan) ollu muutama vuosi ja kokemukset ovat olleet vaihtelevia. Syksyt olleet sateisia ja ei oo raktori jaksanu kunnolla puskea (115hv) ja onks se nyt putkipakkeri 600mm on täyttynyt aika helposti. Oon sitte osan kyntäny ja osan kultivoinu. Keväällä kuivuminen ei ole tuottanu ongelmia, mutta laahavannas kylvökone meinaa tukkeutua. Juolaheinä ja valvatti tuntuu kasvavan paremmin kevytmuokatussa. Tänä vuonna on ollut kasvun epätasaisuutta ja lehtien vaaleutta kevytmuokatussa pellossa.
Ravinteita on, ph ok ja salaojitus kunnossa. Osa pelloista on vierekkäin.
Onko teillä ollut samanlaisia kokemuksia? Itsestäni vaan tuntuu, että kyntäminen on parempi savimailla.

Mää oon joskus tuumannu näistä keskustellessa, jotta voihan niitä muita muokkaustapoja kokeilla, kun ne voi sitten kyntää kuntoon sen jälkeen. Nää on niitä JOS-muokkausmentelmiä, syksyllä sadonkorjuun aikaan keskustellessa lauseet alkaa: JOS olis ollu kuivempaa niin... JOS olis odottanu pitempään... JOS olis ruiskuttanu ennen... jne.


Ei vaan tosiasias pikkasen olen ihmetellyt mistä tulee vakaa usko suomalaisille viljelijöille uusien menetelmien kaikkivoipaisuuteen, niitä yritetään sitten soveltaa sellaisenaan kaikkiin maalajeihin, kasveihin, kelioloihin.

Entä mistä tulee se usko että maatalous on saavuttanut huippunsa ja haitekkinsa kun kyntöaurat on keksitty.
Katsos kun tyytyväisyys vaan on kehityksen jarru. Jos aina olet tyytyväinen omiin tekemisiin, jää innovaatiot ja uusien asioiden kokeilut vähälle.

Toki sitten suomalaiseen luonteeseen kuuluu se että ei voida myöntää jos ei joku omista menetelmistä oikeasti toimi (vaikka sen itse tietäisikin)

Suorakylvön kanssa (kuten kevytmuokkauksenkin) kanssa ollaan kuitenkin vielä niin lapsenkengissä että en lähtis ihan täysin menetelmää lyttäämään. Onhan noita maailmallakin näkynyt aikojen sivu noita suorakylvöksiä joten luulisin että siitä saadaan ajan saatossa jalostettua Suomeenkin sopiva menetelmä. Saattaa osittain vaatia aika rankkojakin työtapojen ja tottumuksien muutoksia.

Ei ole oikotietä onneen. Lautasmuokkausta kokeillut

Itse oon suorakylvön kannattaja. Kyntäminen loppui kymmenen vuotta sitten, ku vessateessa loka-marraskuun vaihteessa kynnellessä märkää savea tuli mieleen että onko tässä järkeä.... No kukin tekee niinkun tykkää. Meidän satotasoon ei suorakylvö ole alentavasti vaikuttanut, vituiks meni jo aiemminkin... Näitä uusia risukarhia eli olkiharoja vai mitänenyoli olis jännä kokeilla.

Olet ikuisten kysymysten ääressä. 

Tuo laahavannaskoneen soveltuminen kevytmuokatun kylvämiseen on vähän niin ja näin. Ainakin pehmeillä mailla, joilta sitä olkeakin tulee. Kestorikat lisääntyvät taatusti ja niiden torjuntaan pitää kiinnittää erityistä huomiota. Tosin kevytkin syysmuokkaus vähentää niitäkin, mutta omalla kokemuksella sanoisin, että sen minkä kyntämisen pois jättämisellä voittaa polttoaineissa ja työajassa menee lähes yksiin kasvaneen kasvinsuojelutyön ja -aine kulujen kanssa.

Itse ajan pääosin keväisin lautasmuokkaimella, pinnan rikki (3-4cm) ja multaan lietteen. Viikkoa ennen vetäsen glyfosaatin. Kiekkovannaskonetta varten maamuokkauttuu riittävästi kerta-ajolla, nurmelle menevät äestän lisäksi. Maat ovat runsasmultaisia hiesusavia, joilla pH on yli 6,5. Kevät- / kevytmuokkaukseen siirryin, kun mietin miten kevätkosteuden pystyisi paremmin hyödyntämään savilla. Kyntö katkaisee ikävästi kapilaarisuuden, teki sen sitten keväällä tai syksyllä. Parina viime keväänä oraat verrattuna naapureiden kyntömaihin on olleet huomattavasti paremmat ja sato tasalaatuisempaa, kun vihreitä ei ole joukossa. Yllättävää on ollut, että kasvitaudit eivät ole alkaneen lisääntymään (vielä ). Noita Weijon mainitsemia JOS lauseita ei ole itse tarttenut käyttää. Weijolla on tietty muutenkin eri ideologia muokkaukseen, kun hänellä tärkeintä on tehdä rikkojen torjunta oikein. Naapurin luomuviljelijät on alkaneet syksyllä heti puinnin jälkeen ajamaan pinnasta hanhenjalkakultivaattorilla noin 5 senttiin ja myöhään syksyllä, kun maa menee kohmeloon, niin kyntävät sen. Kasvustoista päätellen homma toimii.

Loppu kaneettina: Oikeen märälle pellolle ei kannatta mennä millään vehkeellä.

Itse olen kokeillut kevytmuokkausta lautasäkeellä ja kultivaattorilla. Ja kumpikaan menetelmä ei sovellu ainakaan savimaille. Multavammilla mailla tuntu toimivan paremmin, mutta ei sielläkään kyntämisen veroisesti.
Useempana vuotena kevytmuokkausta kokeiltiin ja joka vuosi sadot oli huomattavasti pienemmät kuin kynnetyillä mailla ja rikka ruiskutuksia joutu tekeen kielikeskellä suuta.

Suorakylvöäkin kokeiltiin kolmena vuonna parhailla kappaleilla noin parinkymmenen hehtaarin alalla. Mutta se se vasta surkee menetelmä ainakin näille savimaille oli. Hehtaarisadot laski sekä määrässä, että laadussa vuosi vuodelta. Ja meinas rikkojen kanssa mopo karata kokonaan. Mutta kynnöllä noikin pellot sai pelastettua. Eli kyllä tuossa suorakylvö systeemissä aika paljon vielä on kehittämisen varaa.

Muutenkin olen tuota suorakylvöä sivusta seurannut reilusti yli kymmenen vuotta. Elikä naapuri hankki ensimmäisen suorakylvökoneensa vuoden 1995 paikkeilla ja siitä asti on suorakylvöä harrastanut. Ja kylvi muummoassa meidän suorakylvö kokeilut.
Ja kyllä naapurinkin pellot on mennyt huonompaan suuntaan joka vuosi. Sato tasot on laskenut vuosi vuodelta ja useampaan vuoteen ei ole laatu riittänyt kuin rehuviljaksi. Ja nyt viime vuosien aikana pellot on päässyt niin pahasti rikkojen valtaan ettei ruiskutuksilla enää tahdo olla tehoa. Tiedä sitten johtuuko siitä, että on käyttänyt liian kauan samoja aineita ja rikat on tullut resistenteiksi.
Ja yksi asia mitä en usko alkuunkaan. On väitteet suorakylvön vesitalouden hyödyistä. Meillä on virekkäiset peltolohkot joittenka korkeusasema on miltei sama ja maan laatu aivan sama. Aina kun tulee kovia sateita ja pelloille tulee isoja lammikoita, niin meidän kyntämällä viljellyllä pellolla lätäköt imeytyvät muutamassa tunnissa, kun taas naapurin suorakylvetyssä pellossa lätäkköjen häviäminen kestää aina reilun vuorokauden.

Mutta tällä en halua täysin tyrmätä suoraviljelyä. Olen nähnyt todella hyviäkin jo kauan suoraviljeltyjä peltoja, joissa sato ja laatu eivät häviä paljoakaan perinteisellä tavalla viljellyille.
Mutta sen tyrmään, että suorakylvö sopii maalajille kuin maalajille.
Joten kyllä se on edelleenkin millä tahansa maalajilla kyntämällä viljeltävä maata, jos haluaa huippusadon sekä määrällisesti että laadullisesti.

Mutta semmoinen asia noista kokeiluista jäi, että puintien jälkeen ensin vedän kultivaattorilla ja sitten mahdollisimman myöhään kynnän. Näin on rikat saanut pysymään täysin kurissa. No meillä tietenkin rikkojen kurissa pysymisestä iso osa lankeaa hyvälle nurmikierrolle.

Mä oon kans kokeillu kaikkea mahdollista ja uudet aurat ostin tulevalle syksylle, keskiarvona kynnettyt lohkot huomattavasti parempia kuin kevytmuokatut ja suorakylvetyt, myös peltojen kuivaminen sateen jäljiltä kynnetyillä nopeampaa. Ja rikat ja ennen kaikkea juolavehnä, tuntuu kuin suorakylvökoneissa olisi johonkin piilotettu juolavehnänsiemen säiliö josta siementä riittää ja riittää....toki varmaan jossain olosuhteissa ja maalajeilla toimiva systeemi.

MK

Kyntö on järjen köyhyyttä.

Kevytmuokannu jonku vuoden,ei rikka ongelmia eikä satotasois ongelmia.En ole vannoutunu mihinkään yhteen lajiin:jos pitää kyntää,se tehdään.Jostain syystä kyntö vain on vähentyny vuosi vuodelta.Ittelle sopivin tuntuu olevan muokkaus syksyllä,keväällä joustopiikillä.Viljelykierto on hyväksi.

Suorakylvöö harrastanu osalla lohkoista pari vuotta.Tuntuu että silläkin voi saada normaalin sadon mutta täys epäonnistumisen mahdollisuus on suurempi.

Saman tuen saa vaikkei kyntäiskää 

eiku 45 euroa suuremman

HtS, HsS savilla on kultivoitu seitsemän vuotta. Mielestäni on parantanut maan laatua huomattavasti. pellot kantavat enemmän kuin ennen. En ole huomannut kasvitautien ja rikkaruohojen dramaattista lisäystä. Ihan asiallisella kasvinsuojelulla ollaan pärjätty.

Kultivaattoreissa on eroa. Megadan tekee hyvän jäljen, mutta on varmasti raskas kone. Vaatii hyvät olosuhteet. Mulla on Potilan KK13 ja se on mielestäni muuten hyvä kone, mutta painoa on parisataa kiloa liikaa. Päinvastaisista näkemyksistä huolimatta, olen sitä mieltä, että kultivaattorin ei tarvitse olla painava. Oleellista on piikin rakenne. Potila käyttää Kongskilden lehtijousta ja sen maahantunkeutumiskyky on erittäin hyvä. 2000-luvun alun parina kuivana syksynä ei ollut ongelmia maahantunkeutumisen kanssa. 2004 oli hemmetin märkää ja silloin ongelmaksi tuli tukkiminen eli lauttaaminen. Otin sitten hanhenjalkasiivet pois ja ongelma poistui. En seuraavana syksynä jaksanut laittaa niitä paikalleen, koska se on varsin isotöinen ruljanssi. Eli pari syksyä tuli ajettua ilman hanhenjalkoja. En huomannut työjäljeljessä tai muutenkaan mitään mainitsemisen arvoista. Jälkiäes, hankopiikkinen vai mikä sen oikea nimitys lieneekään, on sellainen, että vaikka se kerääntyy kuraa täyteen, niin ei se menoa haittaa märässäkään. Hanhenjalka on vaakatasossa, kun taas Keski-Eurooppalaisissa koneissa se on voimakkaasti nostava. Luulen, että tämäkin seikka lisää vetotehon tarvetta.

Ollaan yleensä kultivoitu mielestämme aika syvästä, ainakin 10cm:stä. Ei siitä haittaa ole ollut. Sänkiongelmaan voi hakea apua sängen silppuamisella esim. niittokoneella. Ollaan yleensä kauransänget ajettu, mutta ei aina. Keväällä oljesta ei tainnut olla laahavannaskoneellakaan haittaa. Yksi kevät oli hankala, mutta silloinkin syy oli mielestäni, että mentiin pitelemään peltoja liian märkänä. Kuiva maa murentuu helposti ja oljetkin pääsevät paremmin läpi.

Pehmeissä maissa kultivointi ei toimi. Ostettiin lautasmuokkain osin senkin takia, että päästäisiin kynnöstä lopullisesti eroon. Kokemuksia on nyt kahden kevään osalta ja huononlaisia. Lautasmuokkain tiivistää ja käsittelee maata niin pinnasta, että ei ainakaan meidän tiivistyneet savet niele sadevesiä. Tänä vuonna selviä ja paikoin pahoja kasvustotappioita. Olen kääntynyt sille kannalle, että lautasmuokkain saa jäädä syksyllä talliin ja pellot kultivoidaan ja pehmeimmät lohkot kynnetään (vanhan isännän suureksi riemuksi).

Laajamittaiseen kyntöön ei ole paluuta. Sen verran paljon on positiivista kehitystä tullut kultivoinnin myötä viljelyyn. En mä oikein käsitä tai kai siinä provoakin on mukana, että kyntö olisi jotenkin ainutlaatuinen ja ainoa oikea menetelmä. Ei tosiaankaan. Ja kyllä mun mielestäni on myös terveellistä kokeilla uusia viljelymenetelmiä. Ei niistä oikein muuten pääse selvyyteen kuin itse kokeilemalla. Jokaisella on omanlaisensa peltolohkot ja ratkaisut pitää hakea sellaisiksi, että ne nimenomaan omille maille sopivat. Kyllähän tuo lautasmuokkain sopii oikein hyvin sellaisille lohkoille, jotka läpäisee luonnostaan vettä ja joilla oljesta ei tule ongelmaa.

Veikataan että kyntö nostaa päätään taas kun seuraavan kerran hieman viljojen hinnat nousee.

Lautasmuokkaus jäänee rinnalle ja siihen tulee jankkuri teriä mukaan.

Myös todellinen syväkultivointi tuonne 30 cm syvyyksiin nostaa päätään sekin.

Tehokas kyntö ei sinällään ole kovin kallista ja säästöä tulee kemikaalien käyttöön kestorikkakasveilla 

Tylsää ja pitkäveteistä hommaa. Märkinä syksyinä puimuri ui. Päisteet yhtä kuralammikkoa. Pitää rasvoa kiekkoja.

Tulin apaattiseksi.

Kultivaattori hanhenjaloilla ja Överummit. Keväisin jos sänkeä jää ni sit lautasmuokkaimella. EI suorakylvöä. Perseestä ja syvältä, kuten joku vesilahtelainen kutsuu kepua....