Lainaus käyttäjältä: SKN - 29.09.09 - klo:08:29

Se kumipakkeriko sitten ei jyrää sitä jälkeä?

Kyllä 3,5m leveydeltä. Laske montako kiloa tulee per työleveysmetri ja vertaa kyntämiseen...

Mites pintapaine? Vertaa 650 tr.rengas paine 0,8bar ja kovakumipakkeri?

Lainaus käyttäjältä: SomeBody77 - 29.09.09 - klo:08:44

Lainaus käyttäjältä: SKN - 29.09.09 - klo:08:29

Se kumipakkeriko sitten ei jyrää sitä jälkeä?

Kyllä 3,5m leveydeltä. Laske montako kiloa tulee per työleveysmetri ja vertaa kyntämiseen...

Mites pintapaine? Vertaa 650 tr.rengas paine 0,8bar ja kovakumipakkeri?

Tästä nyt saa ikuisen väittelyn... 

Ainakaan pakkeri ei uppoa jos traktori uppoaa, joten veikkaan että pakkerissa on pienempi pistekuorma.

Lainaus käyttäjältä: Timppa - 29.09.09 - klo:11:16

***Kyntöhän ei suurimmalla osalla työleveydestä tallaa lainkaan vaan nostaa maata ylöspäin.

Ja lautasmuokkari nostaa maata koko työleveydeltään. Tiedetään että seuraavaksi joku sanoo, että muokkarissa on pakkeri mikä painaa maan taas piukkaan. Mutta kyllä se maa vaan kuohkeaa on koko muokkaus-syvyydeltä/leveydeltä muokkarin jäljiltä, ettei se pakkeri kovin paljon maata tiivistä. Päisteissä muokkari kyllä taas kulkee pakkerin varassa, minkä tiivistysvaikutus on mielestäni pientä verrattuna siihen, että ison traktorin paripyörättömien takarenkaiden päällä on lisäpainona esim. neljäsiipisen kääntöauran paino.

Lautasmuokkari tiivistää koko leveydeltään

Vaikka Lohtajan Seppo onkin hyvä jätkä, hän ei kuitenkaan ole agronomi.

Mutta itse asiasta: pintapaineen ja akselipainon ero on tässä jo kerrattu. Pintapaineen ongelmat näkyvät heti ja ovat helpohkosti korjattavissa. Akselipainon aiheuttamat ongelmat tulevat sinne muokkauskerroksen alapuolelle eivätkä ole korjattavissa. Kosteusoloiltaan sopivana kesänähän on ihan sama, miten jankko käyttäytyy, mutta jos on liian vähän tai liikaa vettä, niin ongelmia seuraa. Saattaa olla, että tämä näkyy vain joka kolmas tai joka kuudes vuosi. Pieniin akselipainoihin satsaaminen vähän sellaista vakuutus- tai turvavyölogiikkaa: välitöntä hyötyä ei välttämättä ole, mutta keskimäärin homma kannattaa.

Petri

Jonkinmoinen ristiriita tässä keskustelussa on.

Maataloustutkimuksen (?) mukaan pintapaineen alentaminen auttaa vain pintakerrosta. Vain akselipainon alentaminen auttaa syvemmälle. Maaperä toimii siis pellolla kuormituksen alla alaspäin suppenevana kartiona, joka summaa kaiken yläpuolisen kuormituksen tiettyyn syvyyteen. Rakennuspuolella taas maaperä toimii kuorman alla alaspäin laajenevana kartiona, joka siis tasaa yläpuolisen kuorman sitä laajemmalle, mitä syvemmälle mennään. Näin siis karkeasti.

Saivarrellaan vähän. Mikä pitää saman massan (=esim perävaunun teli tai traktori) peräkkäisten akseleiden etäisyys olla toisistaan, jotta maaperä erottaa ne eri akseleiksi, ja kiittää, eikä ymmärrä niitä yhdeksi erittäin löysäksi vyörenkaaksi, joka taas on pahasta? On tästä tainnut mm. KM:ssä olla juttuja takavuosina erilaisten graafisten esitysten kera. Mutta on kyllä mittausmenetelmissä vika, jos kuorman jakaminen suuremmalle pinta-alalle ei mittauksissa syvemmällä näy.

Jonkinmoinen ristiriita tässä keskustelussa on.

Kyllä varmaan tuo kuusi tonnia on karkea yleistys, kun joskus on pyydetty jotain rajaa. Mutta ei silti sulje pois sitä perushavaintoa, että ylisuuret kuormat tiivistävät pohjamaata ja aiheuttavat näin riskin tulevaisuuteen.

Ihan toinen juttu sitten on, onko keskipitkällä aikavälillä parempi vaihtoehto esim. 8 metrin vai 3 metrin äestysleveys niihin liittyvine vetokoneineen? Lannan levityksessä taas nykyaikainen levityskalusto levityskalusto vs. vanhan taakseen puodottavat kotimaiset levitysihmeet. Jne jne, tällaisista olisi joskus kiva nähdä asiaan syvemmin perehtyeiden pohdintoja, ei pelkästään niitä, jolla moderniin kalustoon investoineet puolustavat vekseliään.

Petri

Vaikka Lohtajan Seppo onkin hyvä jätkä, hän ei kuitenkaan ole agronomi.

Hmmm... vosin vaikka vannoa, muta lienen sitten sekoittanut henkilöllisyyden johonkuhun muuhun..

Tinttaamisesta tuli mieleeni taas tuo nykyaikainen lietteenlevitysurakointi, lietettä näillä valtavilla koneilla liukkaasti pelloille ajetaan. Koneen paino täydellä kuormalla on siinä 45 tonnia, ja alla vain kolme akselia. Olkoonkin että siellä on ne 1050 kummit alla ja ajetaan rapuohjauksella, siinä on sitten 15 tonnia akselia kohden. Pintaan ei jälkiä jää, mutta mitä siellä alempana tapahtuu? Ainakin pihamaalla painui viime vuonna kaivettu salaojan kuoppa melkein 40 senttiä, tekis mieli kaivaa auki ja katsoa kuinkapaljon on putki notkollansa. Niin että onko tuo mammuttirenkain ajelu moisilla kuormilla "pois silmistä, pois mielestä" meininkiä??

"jota Liukkaasti pelloille ajetaan"..hehheh..ei taida aueta kuin paikallisille..
Silti tuo luonnehdinta "pois silmistä, pois mielestä" on tosi hyvä, kun paikallisille mammuttirengas-uskovaisille alkaa puhua akselipainoista ja niiden vaikutuksista, tuntuu että niille melkein paniikki iskee, ja aletaan puhua säästä..

Lainaus käyttäjältä: Herra Heinamaki - 29.09.09 - klo:22:03

Jonkinmoinen ristiriita tässä keskustelussa on.

Kyllä varmaan tuo kuusi tonnia on karkea yleistys, kun joskus on pyydetty jotain rajaa. Mutta ei silti sulje pois sitä perushavaintoa, että ylisuuret kuormat tiivistävät pohjamaata ja aiheuttavat näin riskin tulevaisuuteen.

Ihan toinen juttu sitten on, onko keskipitkällä aikavälillä parempi vaihtoehto esim. 8 metrin vai 3 metrin äestysleveys niihin liittyvine vetokoneineen? Lannan levityksessä taas nykyaikainen levityskalusto levityskalusto vs. vanhan taakseen puodottavat kotimaiset levitysihmeet. Jne jne, tällaisista olisi joskus kiva nähdä asiaan syvemmin perehtyeiden pohdintoja, ei pelkästään niitä, jolla moderniin kalustoon investoineet puolustavat vekseliään.

Petri

Nyt on 5vuotta tehty rehut karhottamalla 15m yhteen ja silppurilla korjattu pois, niin tuntuis että maat on paljon paremmassa kunnossa kynnettäessä ku ennen. Silloin korjattiin karhottamatta noukkarilla. Toki nurmissa myös nykyään apilaa myös melko runsaasti.
Tuo lietteen levitys kyllä hirvittää näillä multaimilla, kun vaunut vaan kasvaa ja työ leveydet kapenee verrattuna letkulevitykseen. Lisäksi vetotehoa tuntuvat myös ottavan aikalailla.