Mä oon kans kokeillu kaikkea mahdollista ja uudet aurat ostin tulevalle syksylle, keskiarvona kynnettyt lohkot huomattavasti parempia kuin kevytmuokatut ja suorakylvetyt, myös peltojen kuivaminen sateen jäljiltä kynnetyillä nopeampaa. Ja rikat ja ennen kaikkea juolavehnä, tuntuu kuin suorakylvökoneissa olisi johonkin piilotettu juolavehnänsiemen säiliö josta siementä riittää ja riittää....toki varmaan jossain olosuhteissa ja maalajeilla toimiva systeemi.

MK

Jep sillon ku meillä viritellään äkeitä keväällä, niin suorakylvömiehet menee Glyfo kauppaan. ja virittelee ruiskuja.
Lautasäkeen vetäjät tuskailee et on liian märkää.. pakkaa pakkeriin.
Kultivointimiehet tuskailee turppaikkoa...
Ja kynnös vaan kuivaa... , Ja sit se onkin yhtäkkiä liian kuivaa...

Ei ainakaan lautasäes säästä polttoainetta ja aikaa eikä rahaa, ku tarttee ostaa myös isompi veturi sille, että saa kulkeen tarpeeksi lujaa, mutta makuasioista ei voi kiistellä vaan miten se oli..

Samalla vehnälajikkeella kylvöpäivissä melkein kahden viikon eron kynnetyn eduksi verrattuna omiin lautasmuokattuun, tähkälle tulossa 2 päivää - puinnissa? Olisko nolla? Tämä siis tänä vuonna, kun kyntömiehet hätäili ja kylvi siemenet kylmään maahan. Kummasti kuroo kiinni, kun lämpösummaa alkaa tulla, jos alla on kosteutta...

Kultivoinnilla on joutunut nostamaan etenkin kuivilla savimailla lannoitustasoja verrattuna kyntöön. Äestystarve lisääntyy myös jonkun verran ja villiheinäpaikat menevät usein täysin ryssäksi.

Silti kokonaisuutta ajatellen suurimman osan lohkoista kultivointi on ok homma. Kyllä fältit kannattaa kaivaa muutaman vuoden välein/lohko esiin. Epäsäännöllisen muotoisten lohkojen kyntäminen kysyy niskoja...

Kultivoinnilla on joutunut nostamaan etenkin kuivilla savimailla lannoitustasoja verrattuna kyntöön. Äestystarve lisääntyy myös jonkun verran ja villiheinäpaikat menevät usein täysin ryssäksi.

Ootko tosissasi? Mulla on päinvastaisia havaintoja.

Itse käytän kyntämistä, kun olen tämmönen pienviljelijä. Muuten näkyy täälläpäin lautasmuokkain olevan kovasti muodissa.
Tämmösenä sadekesänä omassa kaurassa alkaa nyt olla lakoa, ja näillä kevytmuokkaajilla variksen polven korkusta keltasta. Kevät oli tosin erittäin kuiva, ja pistin semmosen merkille, että kevytmuokatut orastu paremmin. Mutta kun vettä rupes kesäkuun alusta asti tulemaan, niin kun esterin perseestä,niin puntit tasottu, ja kynnetyt erottuu aika selvästi edukseen. Kuivana kesänä luulen kevytmuokkatun pärjäävän kynnettyä paremmin.

Kevennetty muokkaus ja suorakylvö on kehitetty eroosion kurissapitämiseen ja veden säästöön, toissijaisesti kustannussäästöihin. Täällä kotomaassa konemyyjät onnistuu kerta toisensa jälkeen myymään täppärille rautaa milloin miksikin patenttiratkaisuksi. Ja isäntä ostaa, korjatakseen jotain mikä ei ollutkaan rikki...

Lautasmuokatut pärjää hyvin kynnetyille näillä hht ja kht mailla. Kyntöä nurmen lopetukseen.....

Mitä mieltä kumpi parempi?

Itselläni kultivaattori (megadan) ollu muutama vuosi ja kokemukset ovat olleet vaihtelevia. Syksyt olleet sateisia ja ei oo raktori jaksanu kunnolla puskea (115hv) ja onks se nyt putkipakkeri 600mm on täyttynyt aika helposti. Oon sitte osan kyntäny ja osan kultivoinu. Keväällä kuivuminen ei ole tuottanu ongelmia, mutta laahavannas kylvökone meinaa tukkeutua. Juolaheinä ja valvatti tuntuu kasvavan paremmin kevytmuokatussa. Tänä vuonna on ollut kasvun epätasaisuutta ja lehtien vaaleutta kevytmuokatussa pellossa.
Ravinteita on, ph ok ja salaojitus kunnossa. Osa pelloista on vierekkäin.
Onko teillä ollut samanlaisia kokemuksia? Itsestäni vaan tuntuu, että kyntäminen on parempi savimailla.

kyllä pelto kun pelto kannattaisi kerran kymmenessä vuodessa kyntää.

yksi kevytmuokattu lohko veti aika vaaleaksi mutta on jo toipunut. kynnetyt parempia

Eipä taida yhtä totuutta löytyä muokkausmenetelmästä, on niin suuresti kiinni maalajista, satotasosta ja viljeltävistä kasveista. Omalta tilalla nyt kahdeksas vuosi menossa kevytmuokkaukseen tutustumisessa.
Muokkaimena jäykkäojaksinen (ei siis perinteinen jousen päässä oleva hanhenjalkaterä) siipiteräkultivaattori, jossa laukaisulaitteet ja putkipakkeri. Konetyypissä vakuutti aikoinaan tehokas multaus, läpileikkaavat terät, repivä työtapa ja tasainen jälki. Kylvömuokkaus tehdään riittävän avaralla s-piikkiäkeellä ja kylvökoneessa kiekkovantaat siemenpuolella.
Yksi lohko on ollut ilman kyntöä nyt kahdeksan kasvukautta. Lohkon yläpää hiesua ja alapää hikevää runsasmultaista hienoahietaa. Ennen olis tarvinnu kylvää kahdessa osassa, suuresta kosteuserosta johtuen.
Alapää selvästi märkää kun yläpää jo oli liian kuivaa. Nyt yläpään multavuus on selvästi noussut ja samoin matojen määrä. Kylvö on onnistunut viimeisenä neljänä vuotena jo mainiosti ja kasvusto on ollut tasainen.
Silmämääräisetä arvioituna lohkon sisäiset satotasovaihtelut ovat tasaantuneet. Hiesuisimmat paikat on kuitenkin vielä tasausäestetty. Heinämäiset rikkakasvit ovat lisääntyneet selvästi kyntöön verrattuna, mutta eivät ole karanneet käsistä. Glyfosaattia tarvittaessa niskaan ja rypsiä kiertoon.

Pehmeimpien maiden kevytmuokkauksen ja kynnön välinen satovaihtelu tuntuu olevan aika paljon vuodesta kiinni, mutta siinä ei tunnu olevan mitään selkeää säännönmukaisuutta.
Omien kokemuksien mukaan rypsi kannattaa kylvää mielluummin kynnetylle kuin kevyt muokatulle. Kauran ja vehnän jälkeen kannattaa suosiolla kyntää oljet piiloon. Myös mallasohra on onnistunut kultivoituun ohransänkeen.

Kaikkea on tullut kokeiltua. Kaikissa on omat hyvät ja huonot puolensa. Osa toimii tänä vuonna ja osa ensi vuonna. Tuskin tähän mitään absoluuttista totuutta löytyy.

Yksi yhteinen piirre eri vuosien välillä toki löytyy. Syyskyntö toimii aina. Se on raskas, se syö polttoainetta, se tehdään joskus huonoissa olosuhteissa jne.. Mutta siitä huolimatta se toimii. Aina.

Keväällä ostin A-Faberin minisiipiauran ja muokkasin sillä kaikki viljamaat. Ainakin vielä vaikuttaa hyvältä. Saa nähdä onko kynnön korvaajaksi? Aika näyttää kun syksyllä muokkaan sillä kaikki viljamaat.

Nurmen kyntöön siitä ei ole.

Montaa lajia muokkausta on kokeiltu ja naapurien edesottamuksia seurattu. Suorakylvömiehillä on ainakin tänä keväänä ollut ongelmia, jos ovat kylväajankohdan päättäneet Shellin kahviokeskustelujen mukaan, ainoastaan myöhään kylväneillä VM:n miehillä on hyvät oraat, hosujilla surkeat. Taitaa tämä asia olla kovasti paljon maalaji ja tila- kohtainen asia, molemmissa on hyviä ja huonoja puolia, mutta summa sumarun SomeBody77 sanoi kaiken tärkeimmän; jos pelto on märkää, ei sinne saa mennä sorkimaan millään. Vaikka sitten taas vanhat isännät sanoo, että parempi sian sorkkima syksyllä kuin kevätkyntö.. tiedä häntä sitten.
Minä ainakin ostin viis vuotta sitten uudet kääntöaurat, eikä ole kaduttanu yhtään.
Mutta mulla onkin niin jumalattoman hyvä äes .......

Mutta mulla onkin niin jumalattoman hyvä äes .......


Onko sullakin Vanha Tive Äkeenä ?

Hienoa

th

Heh heh.....teroman epäilee nyt tätä asiaa varmaan vasten parempaa tietoaan..
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=9908.msg144443#msg144443

kyntäminen on varma menetelmä mieluummin investoi kunnon auroihin. olen ollut tyytyväinen lemkenin auroihin. tekevät hyvän jäljen vaikka maalajit vaihtelee paljon. viljelyssä on nurmea, viljaa ja rypsiä. hyvä viljelykierto pitää taudit ja rikat kurissa. monta eri muokkausmenetelmää lisää suotta kustannuksia. jälki pitää olla niin tasaista että saa kerta äestyksellä kylvettyä. lietteen multaukseen matala kyntö on myös hyvä ,menetelmällä saa jäljet tasattua. sänget tulee enimmäkseen kynnettyä syksyllä. nurmet keväällä.

kyntäminen on varma menetelmä mieluummin investoi kunnon auroihin. olen ollut tyytyväinen lemkenin auroihin. tekevät hyvän jäljen vaikka maalajit vaihtelee paljon. viljelyssä on nurmea, viljaa ja rypsiä. hyvä viljelykierto pitää taudit ja rikat kurissa. monta eri muokkausmenetelmää lisää suotta kustannuksia. jälki pitää olla niin tasaista että saa kerta äestyksellä kylvettyä. lietteen multaukseen matala kyntö on myös hyvä ,menetelmällä saa jäljet tasattua. sänget tulee enimmäkseen kynnettyä syksyllä. nurmet keväällä.

Kerta äestyksellä kylvettyä? Sää oot kukkamultamiehiä ihan selvästi. Plinttijankkoa kun joutuu joskus kihnaamaan 4-5 kertaa ja sit joutuu hakee jyrsijän kun muu ei auta.

Kyntö on järjen köyhyyttä.

Kiitos kiitos.