Peurassa ei ole kuin yksi hyvä puoli, nimittäin se, että se on alkanut levittäytymään voimakkaasti Uudellemaalle ja Varsinais-Suomeen. Sitä kautta ongelmasta puhutaan nykyään enemmän. Tässä valkohännän syntysijoilla, peuraa on aina ollut liikaa, mutta se on jäänyt pienen alueen ongelmaksi, katsotaan kuinka homma kehittyy.
Tässä pienellä aikaa olen käynyt kahdessakin kansanedustajatapaamisessa rutisemassa aiheesta. Kyllä tästä on jo muutakin kautta tullut palautetta. Oma näkemykseni on, että metsästys pitäisi saada vapaaksi, samalla tavalla kuin kauriinkin. Maanomistajan antama lupa metsästykselle omilla tiloillaan on riittävä menettely. Itse saa päättää antaako metsästyksen seuralle vai joillekin muille. Nykyinen tilanne, että vain seura saa metsästää on liian raskas byrokratian kannalta. Seuran alue pitää kattaa 500ha ja ensi vuodesta alkaen sen pitää olla yhtenäistä aluetta. Peurojen metsästyksessä tämä on tarpeeton vaatimus. Metsästystä pitäisi saada kohdennettua sinne missä peura viihtyy eli viljelyksien ympärille.
Parhaana iltana tässä kotiaukealla on ollut nähtävissä 50 peuraa kerralla. Ne kun lykkäävät sen minimissään 2 vasaa naarasta kohden, niin peuraa riittää syksyllä mukavasti.
Suosittelen, että kaikki kynnelle kykenevät hakevat riistavahinkokorvausta jos näyttää siltä, että viljelyksillä on selvää tuhoa näkyvissä. Yhteydenotto maataloussihteeriin, joka käy paikalla toteamassa tilanteen. Tätä kautta saadaan mustaa valkoiselle, että ongelmaa oikeasti on.
Tuo talviruokinta on ongelmallinen juttu. Ruokintaa on pakko olla syksystä alkaen, että peurat saadaan houkuteltua kyttäyspaikoille. Ongelma alkaa siitä, kun jahtikausi päättyy, niin kanta pysyy hyvävoimaisena talven yli ruokinnan ansiosta. Olen esittänyt asiasta kritiikkiä, mutta ruokinta on perustelu sillä, että se on moraalinen kysymys, kun ruokinta on kerran aloitettu, niin sitä pitää jatkaa talven yli.
