Muistanet vuoden takaiset ympäristöuutiset. Pitkään jatkuneet syyssateet ennen pakkasia huuhtoivat etelän pelloilta ravinteita itämereen. Todettiin myös että savimaiden viljely vaikeutuu vastaisuudessa jos pellot eivät ilmaston lämpenemisen vuoksi enää talvella roudi. Muutama viikko sitten uutisoitiin vastaavaa, sateet huuhtoneet ravinteita ja kiintoainetta vesistöihin. Ehkä näin on tapahtunut ennenkin, mutta silloin näistä asioista ei oltu huolissaan.

Muistanpa hyvinkin, siksi kommentoin. Joillakin valikoi muisti rajusti. Eivät hoksaa, että asialle on pitkässä juoksussa pahempi, kun valehdellaan omillekin niin, että uskovat......

Lainaus käyttäjältä: Luomujussi - 23.12.07 - klo:19:14

Muistanet vuoden takaiset ympäristöuutiset. Pitkään jatkuneet syyssateet ennen pakkasia huuhtoivat etelän pelloilta ravinteita itämereen. Todettiin myös että savimaiden viljely vaikeutuu vastaisuudessa jos pellot eivät ilmaston lämpenemisen vuoksi enää talvella roudi. Muutama viikko sitten uutisoitiin vastaavaa, sateet huuhtoneet ravinteita ja kiintoainetta vesistöihin. Ehkä näin on tapahtunut ennenkin, mutta silloin näistä asioista ei oltu huolissaan.

Muistanpa hyvinkin, siksi kommentoin. Joillakin valikoi muisti rajusti. Eivät hoksaa, että asialle on pitkässä juoksussa pahempi, kun valehdellaan omillekin niin, että uskovat......

Vai niin, sitten mulle ei ole vielä täysin valjennut se mistä tässä nyt kinastellaan. No, seuraillaan....

Lainaus käyttäjältä: RockBull - 23.12.07 - klo:12:13

Lainaus käyttäjältä: Timppa - 22.12.07 - klo:22:20

Lainaus käyttäjältä: RockBull - 22.12.07 - klo:22:14

Aika outo asenne tällä "pienviljelijällä".
Ei paljoa maalaisjärkeäkään tarvita kun mietitään mitä yksistään suojakaistat vaikuttavat,totta kai joku tulva siitäkin yli huuhtoo mutta kai sitä oikealla tiellä ollaan. Paskan syksylevitys joutaisi kieltää kyllä huomenna,mutta toki joitain vuosia siirtymäaikaa tarvittaisiin.
Onko siitä niinkään kauan kun sitä vielä talvella ajettiin?

Mitä hyötyä suojakaistoista on esim. Kokemäenjoen rannoilla Porin kohdalla?

Puhdistaako ne suojakaistat vaikkapa Nokialta tulleita paskavesiä?

Ei hajuakaan Kokemäenjoen millaisia Kokemäenjoen rannat lienee joten en kommentoi. Suojakaistat ei puhdista mitään,kai tarkoitus olisi ravinnehuuhtoutumia vähentää.

Joomut tarkoitankin, että mitä hyötyä yleensäkään on toimenpiteistä joen alajuoksulla kun jo valmiiksi likainen vesi siitä ohitte valuu?

Heh.
No ei ainakaan sotketa lisää. Onhan se jostain aloitettava,vaikka sitten alajuoksulta!

Lainaus käyttäjältä: Unto - 21.12.07 - klo:12:42

Nii kaikki ravintehet mitä vaa vesistöötä löytyy on päätetty oleva perääsin maatalouresta.

Ei nyt sentään. Jalat maassa, vaikka luvut ovatkin kohtuullisen pahat: 62 % Suomen fosforipäästöistä sekä 51 % typpipäästöistä ovat maataloudesta peräisin.

Aloitin tämän viestiketjun vähän huonolla ajankohdalla (kohtahan on joulua). Sori siitä!

Jatketaan joskus ensi vuoden alussa. Aihehan pysyy ajankohtaisena tästä eteenkinpäin....Siitä voimme olla varmoja.

Joulu meni ja keskustelu voisi vaikkapa jatkua. Tähänastiset parhaat vastaväitteet ovat olleet "pakko roikkua mukana" sekä "Pietari se vasta saastuttaa". Siitä huolimatta juuri Suomi on itämeren ravinnekuormittajista sijalla kolme (Puolan ja Ruotsin jälkeen) ja meidän kakustamme maatalous tuottaa 62 % fosforista ja 51 % typestä. Vastaväitteitä otetaan vastaan. Tämä kuvio on pysynyt vakiona vuosina 1995-2007 (itse asiassa hieman kasvanut; "ympäristötuen" miljardeista huolimatta).

Itse ehdotan seuraavat toimenpiteet:

- lannan syyslevityksen täyskielto
- lannan levityksestä kasvukaudella isot bonukset
- siirtyminen todellisiin viljelykiertoihin (eikä vehnä-vehnä-vehnä-mallasohratapaisiin)
- karjattomien tilojen ja karjatilojen yhteistyön tiivistyminen
- tiukempi tilakohtainen eläintiheysnormi (ny/ha)
- viljatilojen hyvistä ravinnetaseista isot bonukset

Muita rakentavia ehdotuksia luetaan mielenkiinnostuneena.

Lainaus käyttäjältä: Timppa - 23.12.07 - klo:15:24

Lainaus käyttäjältä: RockBull - 23.12.07 - klo:12:13

Lainaus käyttäjältä: Timppa - 22.12.07 - klo:22:20

Lainaus käyttäjältä: RockBull - 22.12.07 - klo:22:14

Aika outo asenne tällä "pienviljelijällä".
Ei paljoa maalaisjärkeäkään tarvita kun mietitään mitä yksistään suojakaistat vaikuttavat,totta kai joku tulva siitäkin yli huuhtoo mutta kai sitä oikealla tiellä ollaan. Paskan syksylevitys joutaisi kieltää kyllä huomenna,mutta toki joitain vuosia siirtymäaikaa tarvittaisiin.
Onko siitä niinkään kauan kun sitä vielä talvella ajettiin?

Mitä hyötyä suojakaistoista on esim. Kokemäenjoen rannoilla Porin kohdalla?

Puhdistaako ne suojakaistat vaikkapa Nokialta tulleita paskavesiä?

Ei hajuakaan Kokemäenjoen millaisia Kokemäenjoen rannat lienee joten en kommentoi. Suojakaistat ei puhdista mitään,kai tarkoitus olisi ravinnehuuhtoutumia vähentää.

Joomut tarkoitankin, että mitä hyötyä yleensäkään on toimenpiteistä joen alajuoksulla kun jo valmiiksi likainen vesi siitä ohitte valuu?

Heh.
No ei ainakaan sotketa lisää. Onhan se jostain aloitettava,vaikka sitten alajuoksulta!

Pystyisitkö viljelyllä sotkemaan vielä lisää?

En usko, vaikka miten rehvakkaasti viljelisit.

Itse ehdotan seuraavat toimenpiteet:

- lannan syyslevityksen täyskielto
- lannan levityksestä kasvukaudella isot bonukset
- siirtyminen todellisiin viljelykiertoihin (eikä vehnä-vehnä-vehnä-mallasohratapaisiin)
- karjattomien tilojen ja karjatilojen yhteistyön tiivistyminen
- tiukempi tilakohtainen eläintiheysnormi (ny/ha)
- viljatilojen hyvistä ravinnetaseista isot bonukset

Muita rakentavia ehdotuksia luetaan mielenkiinnostuneena.

Mitäpäs timppa ehdottaa? Vai jatketaanko entiseen malliin?

Lainaus käyttäjältä: Pienviljelijä - 27.12.07 - klo:22:08

Itse ehdotan seuraavat toimenpiteet:

- lannan syyslevityksen täyskielto
- lannan levityksestä kasvukaudella isot bonukset
- siirtyminen todellisiin viljelykiertoihin (eikä vehnä-vehnä-vehnä-mallasohratapaisiin)
- karjattomien tilojen ja karjatilojen yhteistyön tiivistyminen
- tiukempi tilakohtainen eläintiheysnormi (ny/ha)
- viljatilojen hyvistä ravinnetaseista isot bonukset

Muita rakentavia ehdotuksia luetaan mielenkiinnostuneena.

Mitäpäs timppa ehdottaa? Vai jatketaanko entiseen malliin?

****Latvavesistöt kuntoon ensin. Maaseudun haja-asutuksen viemäröinnistä aloitettava.

****Latvavesistöt kuntoon ensin. Maaseudun haja-asutuksen viemäröinnistä aloitettava.

Se on selkeätä puhetta! Käsitteistä sen verran, että minulle tilakohtaiset ravinnetaseet, lannan levitys kasvukaudella, suojakaistat, eläintiheysnormit jne ovat juuri sitä "käytännön maaseudun haja-asutuksen viemäröintiä". Kaikki muu tähänastista on ollut "päästöä".

Jyväskylässä paskaputki vuotaa JYVÄSJÄRVEEN,syy kepun.mtk:n.maanviljelijöiden?http://www.radiojkl.fi/?area=uutiset&iidee=5500000000008820

Lainaus käyttäjältä: Timppa - 27.12.07 - klo:22:31

****Latvavesistöt kuntoon ensin. Maaseudun haja-asutuksen viemäröinnistä aloitettava.

Se on selkeätä puhetta! Käsitteistä sen verran, että minulle tilakohtaiset ravinnetaseet, lannan levitys kasvukaudella, suojakaistat, eläintiheysnormit jne ovat juuri sitä "käytännön maaseudun haja-asutuksen viemäröintiä". Kaikki muu tähänastista on ollut "päästöä".

Tässä rakentava ehdotus. Yhdyskuntajätteestä syntyvä kiintoaines(komposti, ihmis pökäleet ja vessapaperi ja niiten sisältämät ravinteet) levitettävä maatalouden ymp.säänösten mukaan. Muistaakseni joku laski aikoinaan(pari vuotta sitten) että pelkästään jyväskylän kaupunki tarvitsisi 8000 ha. peltoa levitysalaksi, jos samalla kaavalla lasketaan niin Helsinki tarvitsisi 80000 ha. peltoa. Toinen ehdotus vr. matkustaja vaunun vessoihin talteen otto laitteet(kusi ja paska päätyy edelleen ratakiskoille)

Tässä rakentava ehdotus. Yhdyskuntajätteestä syntyvä kiintoaines(komposti, ihmis pökäleet ja vessapaperi ja niiten sisältämät ravinteet) levitettävä maatalouden ymp.säänösten mukaan.

Juuri noin. Metsiin tai pelloille energiakasvien lannoitteeksi.

Itse ehdotan seuraavat toimenpiteet:

- lannan syyslevityksen täyskielto
- lannan levityksestä kasvukaudella isot bonukset
- siirtyminen todellisiin viljelykiertoihin (eikä vehnä-vehnä-vehnä-mallasohratapaisiin)
- karjattomien tilojen ja karjatilojen yhteistyön tiivistyminen
- tiukempi tilakohtainen eläintiheysnormi (ny/ha)
- viljatilojen hyvistä ravinnetaseista isot bonukset

Muita rakentavia ehdotuksia luetaan mielenkiinnostuneena.

Samaa mieltä muuten, mutta toi lihavoimani eläintiheysjuttu on silkkaa rakennemuutoksen rajoittamista "ympäristönsuojeluksi" naamioituna. Lannan jatkokäsittelyn ja jalostamisen lisääntyessä peltokytkös kotieläintiloilla pienenee. Lanta levitetään kuitenkin huomattavasti omaa pinta-alaa suuremmalle alalle. Kotieläintilojen vastuuta asiassa pitää lisätä, muttei samaan aikaan rakentaa typeriä pykäläesteitä asiantilan "parantamiseksi". Tällä hetkellä ympäristöluvissa on ainakin isommilta yksiköiltä vaadittu vuosittainen selvitys lannan käytöstä ja levitysmääristä. Tämä ajaa minusta aivan saman asian, sillä yrittäjän on silloin vastuussa.

Ymmärrän kyllä hyvin halun rajoittaa toisten toimia. Se mikä itsestä tuntuu liian suurelta on uhka eikä mahdollisuus. Siihen pitää saada este, ettei vaan kukaan pärjää. Bulvaaniksi siihen sopii muidenkin suosima ympäristönsuojeluveruke. Ja asia itse kärsii.....

Itse ehdotan seuraavat toimenpiteet:

- lannan syyslevityksen täyskielto
- lannan levityksestä kasvukaudella isot bonukset
- siirtyminen todellisiin viljelykiertoihin (eikä vehnä-vehnä-vehnä-mallasohratapaisiin)
- karjattomien tilojen ja karjatilojen yhteistyön tiivistyminen
- tiukempi tilakohtainen eläintiheysnormi (ny/ha)
- viljatilojen hyvistä ravinnetaseista isot bonukset

Muita rakentavia ehdotuksia luetaan mielenkiinnostuneena.
[/quote]

Jos tämmöiset syksyt jatkuu, niin tuo syyslevitys kielto alkaa käydä järkeen. Pari vuotta sitten raivasin talvella (siis tämmöinen loka sää) pellonreuna puskia entisessä työpaikassani. Kurkkasin siinä säätösalaojakaivoon ohi kulkiessani... Näky ja haju oli melkoinen. Sianlanta haisi ja vaahtosi... Tuli siinä sitten mieleen, että paljonko ravinteita mahtaa mennä salaojiin samalla. Varsinkin, jos roudattomat talvet jatkuu.

Viljelykierto olis kanssa poikaa ihan kaikille. Viljelyn monipuolistaminen tukee jo sitä, mutta tuen taso saisi olla korkeampi. Samalla voisi karja ja viljatilojen yhteistyötä lisätä. Leipäviljat kauppaan, rehuviljat yms. naapurin karjatilalle ja vasta kauppana paskaa omilleen. Ei se rehuvilja kaupan kautta kierrätettynä parane taatusti...

Lainaus käyttäjältä: Sepedeus - 21.12.07 - klo:21:24

Lainaus käyttäjältä: Timppa - 21.12.07 - klo:21:06

Lainaus käyttäjältä: Pienviljelijä - 21.12.07 - klo:20:23

Lainaus käyttäjältä: Herra Heinamaki - 21.12.07 - klo:20:08

Kyllä on tarkasti laskettu, ihan prosentin tarkkuudella.

Unto kertoi, että muka kaikki vesistöravinteet olisivat maataloudesta peräisin. Minä taas vuorostani posautin, että suomalaisverorahoila tehdyn tutkimussarjan tuloksena tiedetään, että vuonna 2007 edelleen 62 % vesistön fosforista sekä 51 % typestä ovat meidän maatalousporukamme aikaansaannosta. Ei sen kummempaa. Silti on maksettu jo vuodesta 1995 lähtien useita €miljardeja ympäristötukea. Don't understand, mutta vika voi hyvinkin olla minussa.

Joskus vuonna 1995 suomalaiset maataloustahot "sitoutuivat" puolittamaan ravinnepäästönsä vuoteen 2000 mennessä...Tällä hetkellä ollaan vissi tulossa 2007/2008 vuodenvaihteeseen, niinhän? Voi olla, että olen tippunut kyydistä.

Mitä sää tuollaista jahnaat?

Vaikka ei Suomessa viljeltäisi neliötäkään, niin silti joet huuhtoisivat mereen ravinteita aivan riittävästi.

  Niin en tiedä kuinka asiaan suhtautuisi. Itämeri on ollut tuossa kymmeniätuhansia vuosia. Ihminen on viljellyt maata teollisin lannottein sata vuotta. Tulokset näkyy.  Näitä kaupunkeja itämeren ympäristössä on ollut 400 vuotta Tallinna , Tukholma, Pietari, Helsinki, Turku. Kuinka nää kaupungit nyt on ruvennu saatuittamaan kun niihin on ruvettu rakentamaan pikkuhiljaa puhdistamoja

Niinpä.  Lannoitteita käytetty 100 vuotta, jos sitäkään, kaupungit olleet 400 vuotta ja näihin kaupunkeihin puhdistamoja on alettu rakentaa viimeisen 50 vuoden aikana.  Niiden puhdistamojen tehot vaan ei taida olla tarkkaan tiedossa (vrt. Nokian tapahtumat), mutta ennen puhdistamoja nuo kaupungit päästivät paskansa suoraan puhdistamattomina Itämereen ainakin 350 vuotta.  Niistäkö ei nyt irtoa mitään, vaan maatalous on syyllinen??  Miksi julkisuudessa asiasta äänessä olevat eivät puhu noista 350 vuoden saasteista mitään vaan syyttävät maataloutta???  No siksi tietysti, että ovat näitä kaupunkilaisia.....

Mutta saastuminen näkyy useinmiten sinilevä esiintyminä ja se kuuluu harvoihin eliöihin jotka osaavat käyttää hyväkseen liikenteen typpioksiidin suoraan ilmasta. En tiedä sitten onko asialla mitään yhteyttä siihen että sinilevä esiintyy kaupunkien läheisyydessä.

Lainaus käyttäjältä: Timppa - 27.12.07 - klo:22:31

****Latvavesistöt kuntoon ensin. Maaseudun haja-asutuksen viemäröinnistä aloitettava.

Se on selkeätä puhetta! Käsitteistä sen verran, että minulle tilakohtaiset ravinnetaseet, lannan levitys kasvukaudella, suojakaistat, eläintiheysnormit jne ovat juuri sitä "käytännön maaseudun haja-asutuksen viemäröintiä". Kaikki muu tähänastista on ollut "päästöä".

Pellolla ravinteet ei siirry edes kymmentä senttiä. Jos apulantavannas menee tukkoon, jää rivi aivan kitukasvuiseksi, ei saa ravinteita seuraavasta rivistä

Todellinen vesistösaaste tulee jokeen laskevan ojan varrelta valkotiiliomakotitaloista. Pesukoneet jyllää myrkkyjään vesistöön.

Ei auta vaikka P-viljelijä kuinka laskee ravinnetaseitaan wisuttimella...