Pellolla ravinteet ei siirry edes kymmentä senttiä. Jos apulantavannas menee tukkoon, jää rivi aivan kitukasvuiseksi, ei saa ravinteita seuraavasta rivistä
Ei auta vaikka P-viljelijä kuinka laskee ravinnetaseitaan wisuttimella...

Sen verran tuli maatalousyliopistolla luetuksi, että typpi ja kali painuvat maan vetovoiman tavoin pohjaveteen (ellei ole kasveja niitä hyödyntämässä kasvukauden aikana).

Fosfori, joka muuten kiinnittyy maahan hyvinkin tiukasti, irtoaa pellon pinnasta sade- ja sulamisveden mukana. Mitä rikkaampi pintakerros, sitä enemmän siitä irtoaa fosforia pintavirtailun mukana. Tämä perustuu siihen, että "tiukasti" maahan kiinnitetty fosfori irtoaa normaalioloissa kasveille maanesteen sisäisessä virtailussa.

Lyhyesti sanottu: tiukasti tiivistetty ja fosforirikas pellonpinta luovuttaa varsin paljon P:ta näin sateisina syystalvena...

Lyhyesti sanottu: tiukasti tiivistetty ja fosforirikas pellonpinta luovuttaa varsin paljon P:ta näin sateisina syystalvena...
[/quote]

Elikkä löysäksi kynnetty pelto ei niinkään luovuttaisi fosforia?

Toistan vielä:

Todellinen vesistösaaste tulee jokeen laskevan ojan varrelta "valkotiiliomakotitaloista".

Vielä 1980-luvun alussa ojissa oli kirkas vesi, valkotiilitaloja ei ollut, ihmiset mökeissään paskoivat useasti vielä ulkohuusseihin.

Lainaus käyttäjältä: RockBull - 24.12.07 - klo:09:48

Lainaus käyttäjältä: Timppa - 23.12.07 - klo:15:24

Lainaus käyttäjältä: RockBull - 23.12.07 - klo:12:13

Lainaus käyttäjältä: Timppa - 22.12.07 - klo:22:20

Lainaus käyttäjältä: RockBull - 22.12.07 - klo:22:14

Aika outo asenne tällä "pienviljelijällä".
Ei paljoa maalaisjärkeäkään tarvita kun mietitään mitä yksistään suojakaistat vaikuttavat,totta kai joku tulva siitäkin yli huuhtoo mutta kai sitä oikealla tiellä ollaan. Paskan syksylevitys joutaisi kieltää kyllä huomenna,mutta toki joitain vuosia siirtymäaikaa tarvittaisiin.
Onko siitä niinkään kauan kun sitä vielä talvella ajettiin?

Mitä hyötyä suojakaistoista on esim. Kokemäenjoen rannoilla Porin kohdalla?

Puhdistaako ne suojakaistat vaikkapa Nokialta tulleita paskavesiä?

Ei hajuakaan Kokemäenjoen millaisia Kokemäenjoen rannat lienee joten en kommentoi. Suojakaistat ei puhdista mitään,kai tarkoitus olisi ravinnehuuhtoutumia vähentää.

Joomut tarkoitankin, että mitä hyötyä yleensäkään on toimenpiteistä joen alajuoksulla kun jo valmiiksi likainen vesi siitä ohitte valuu?

Heh.
No ei ainakaan sotketa lisää. Onhan se jostain aloitettava,vaikka sitten alajuoksulta!

Pystyisitkö viljelyllä sotkemaan vielä lisää?

En usko, vaikka miten rehvakkaasti viljelisit.

Tuossa lähinnä jahtasin maa-aineksen vesien vesiin huuhtoutumista,siinähän sitä fosforia menee mukana. Eli ei kynnetä veteen asti ja jospa vielä poikittain rannassa.
Maatal.koulussa kerrottiin että lannoituksen tasaisuus tärkeää koska ravinteet eivät siirry sivusuunnassa. Olen kyllä huomannut tuon kuten myös Timppa mainitsi.
Ihmetellyt myös omaa peltoa jossa lannoittamaton suojakaista,nurmiviljelyä siis,rinnepelto,puroon rajoittuu jossa se suojakaista. Tein kyntämällä ja lanalla siihen hieman "vastamäkeä" eli kaista nappaa ne ravinne huuhtoutumat kiinni. Ihmeellistä siinä on se että ne valumat ei näy mitään kasvattavan. Selkeä on raja mihin pökköpalle on rakeensa nakannut. Vuodesta toiseen sama juttu. Paskaakin ajettu.

Elikkä löysäksi kynnetty pelto ei niinkään luovuttaisi fosforia?

Tilanne on sellainen, että Suomen peltojen kyntökerroksen fosforipitoisuus on jo niin korkea, että pintavirtailun tuloksena fosfori pääsee vesistöön (siitä huolimatta, että P on periaatteessa tiukasti maahan sidottu). Kun vesi virtaa ohitse, maahiukaset luovuttavat fosforia. Tämä ei ole minun viisauteni vaan kunnioittavani Helinä Hartikaisen (maa- ja ympäristökemian professori ). Aina kannataa kuunnella asiaan perehtyneitä.

Elämä on laifia ja life jo sinänsä mielenkiintoista. Otetaanpa selvää.

Luen vastedeskin suurella mielenkiinnolla hyviä ehdotuksia, miten Suomen isot maatalouspäästöt saataisiin hallintaan. Tämä ei ole nokkelaa huulenheittoa; nyt puhutaan itämerestä ja vastikkeista ( vrt. ympäristötuen tulotuen luonteeseen).

Niin kuin Repliikki jo kirjoittikin tästä, niin juuri nykyisenkaltaiset talvet, kun maa on sula ja vettä sataa  runsaasti Marras-Joulukuussa,  lisäävät ravinnevalumia verrattuna "normaaliin" talveen, jolloin maa jäätyy usein jo Marraskuussa ja vasta keväällä lumien sulassa tapahtuu seuraavan kerran ravinnevalumia sulamisvesien mukana, tämä korostaa  peltojen  ympärivuotisen kasvipeitteisyyden  tärkeyttä.

Niin kuin Repliikki jo kirjoittikin tästä, niin juuri nykyisenkaltaiset talvet, kun maa on sula ja vettä sataa  runsaasti Marras-Joulukuussa,  lisäävät ravinnevalumia verrattuna "normaaliin" talveen, jolloin maa jäätyy usein jo Marraskuussa ja vasta keväällä lumien sulassa tapahtuu seuraavan kerran ravinnevalumia sulamisvesien mukana, tämä korostaa  peltojen  ympärivuotisen kasvipeitteisyyden  tärkeyttä.

Samaa mieltä. Muuten, myös siitä tärkeydestä, että kaikki ravinteet (olkoon abu- tai karjanlannasta) annetaan kasvukauden aikana ja mieluiten alkukesällä. Jos näin tehdään, vaikkapa bonusten avulla, niin ympäristötuesta tulisi käytännön hyötyä. Nyt tämä on ollut melkoista soppaa...Tekisi mieli sanoa syyllisten nimetkin, mutta sehän ei ole kaunista kun itse ollaan puskassa.

Ja Heinolle myös lämpimät terveiset sekä uudenvuoden toivotukset!

Ja Heinolle myös lämpimät terveiset sekä uudenvuoden toivotukset!

  sitäpä sammaa, pakkasi luvannukki

Lainaus käyttäjältä: Timppa - 28.12.07 - klo:20:06

Elikkä löysäksi kynnetty pelto ei niinkään luovuttaisi fosforia?

Tilanne on sellainen, että Suomen peltojen kyntökerroksen fosforipitoisuus on jo niin korkea, että pintavirtailun tuloksena fosfori pääsee vesistöön (siitä huolimatta, että P on periaatteessa tiukasti maahan sidottu). Kun vesi virtaa ohitse, maahiukaset luovuttavat fosforia. Tämä ei ole minun viisauteni vaan kunnioittavani Helinä Hartikaisen (maa- ja ympäristökemian professori ). Aina kannataa kuunnella asiaan perehtyneitä.

Elämä on laifia ja life jo sinänsä mielenkiintoista. Otetaanpa selvää.

Luen vastedeskin suurella mielenkiinnolla hyviä ehdotuksia, miten Suomen isot maatalouspäästöt saataisiin hallintaan. Tämä ei ole nokkelaa huulenheittoa; nyt puhutaan itämerestä ja vastikkeista ( vrt. ympäristötuen tulotuen luonteeseen).

Meitil on ainakii fosforiköyhät hietamorreenit,ja alusvesistöjenkin tila on erittäinhyvä ympäristökeskuksen mukkaan ,ja näytteet on peltonäytteitä

Meitil on ainakii fosforiköyhät hietamorreenit,ja alusvesistöjenkin tila on erittäinhyvä ympäristökeskuksen mukkaan ,ja näytteet on peltonäytteitä

Fosfori on pellossa siinä mielessä metkaa ainetta, että on sitä helppoliukoista P:ta, joka näkyy viljavuustesteissä ja vastaavasti varasto-P:ta, jota ei näy kuin erikoisanalyyseilla. Vaikka pelto olisikin "fosforiköyhä" niin siinä voi olla paljon P:ta.

Hyvää yötä ja uutta vuotta.

Voisi tietysti myös muistaa, että pellon kasvukunnon kannalta aika vähäpätöinen huuhtoutuma (vaikkapa 2 kg P/ha) on vesistöissä jo suuri määrä. Tämä juttu unohtuu monesti, kun isännät uhoavat, "ettei se paska voi ongelma olla, näkeehän sen pellostakin".

Ja jos tuossa huuhtoumaa kiinninappaavassa kaistaleessa valliitseekin puute vaikka typestä (joka vesilillingissä denitrifioituu taivaalle helposti), niin eihän se pelkän fosforin voimalla kasva.

Petri

Voisi tietysti myös muistaa, että pellon kasvukunnon kannalta aika vähäpätöinen huuhtoutuma (vaikkapa 2 kg P/ha) on vesistöissä jo suuri määrä. Tämä juttu unohtuu monesti, kun isännät uhoavat, "ettei se paska voi ongelma olla, näkeehän sen pellostakin".

Eivät kepulaiset muista     

Lainaus käyttäjältä: Timppa - 28.12.07 - klo:16:50

Pellolla ravinteet ei siirry edes kymmentä senttiä. Jos apulantavannas menee tukkoon, jää rivi aivan kitukasvuiseksi, ei saa ravinteita seuraavasta rivistä
Ei auta vaikka P-viljelijä kuinka laskee ravinnetaseitaan wisuttimella...

Sen verran tuli maatalousyliopistolla luetuksi, että typpi ja kali painuvat maan vetovoiman tavoin pohjaveteen (ellei ole kasveja niitä hyödyntämässä kasvukauden aikana).

Fosfori, joka muuten kiinnittyy maahan hyvinkin tiukasti, irtoaa pellon pinnasta sade- ja sulamisveden mukana. Mitä rikkaampi pintakerros, sitä enemmän siitä irtoaa fosforia pintavirtailun mukana. Tämä perustuu siihen, että "tiukasti" maahan kiinnitetty fosfori irtoaa normaalioloissa kasveille maanesteen sisäisessä virtailussa.

Lyhyesti sanottu: tiukasti tiivistetty ja fosforirikas pellonpinta luovuttaa varsin paljon P:ta näin sateisina syystalvena...

Jälkitarkastuksessa huomasin omassa tekstissäni "pientä heittoa": typpi painuu kyllä pohjaveteen ja/tai haihtuu, mutta kali voi hyvinkin kiinnittyä maahiukkasiin ellei ole kasveja tai kasvukautta. Maalajikysymys.

Kaliväkilannoituksen (KCl) erityisongelmana on siinä, että abulannan kali kelpaa kasveille hyvinkin, mutta tuo klooripuoli (kloridit) jatkaa matkaa pohjaveteen. Keskimäärin noin 30 kg klooria/ha/v. Tielaitos (Destia?) kantaa siis aivan turhaan yksin syyllisyyttä pohjavesien klooripitoisuuden noususta. Tekijöitä on muitakin. Laskepas: 30 kg x Suomen viljelyala x vuodet..

Kaliväkilannoituksen (KCl) erityisongelmana on siinä, että abulannan kali kelpaa kasveille hyvinkin, mutta tuo klooripuoli (kloridit) jatkaa matkaa pohjaveteen. Keskimäärin noin 30 kg klooria/ha/v. Tielaitos (Destia?) kantaa siis aivan turhaan yksin syyllisyyttä pohjavesien klooripitoisuuden noususta. Tekijöitä on muitakin. Laskepas: 30 kg x Suomen viljelyala x vuodet..

No nii!

Joha minä sen jo tuala erempänä sanoon mikä täs on pienvilieliän perimmääne tarkootus, pestä mustat kätensä.

http://www.epik.fi/kuvat/asfaltti1.jpg

Nämä pienvilieliän maat ei läpääse mitää.

No nii!
Joha minä sen jo tuala erempänä sanoon mikä täs on pienvilieliän perimmääne tarkootus,

Perimmäisenä tarkoituksena on pitää yllä edes joskus asiakeskustelua. Kohtuullisesti faktaa tässä viestiketjussa on tullutkin.

Kun kerran ruvetaan käyttämään omia lainauksia ("johan minä sen jo tuala erempänä sanoon"), niin tässä lisää:

Joulu meni ja keskustelu voisi vaikkapa jatkua. Tähänastiset parhaat vastaväitteet ovat olleet "pakko roikkua mukana" sekä "Pietari se vasta saastuttaa". Siitä huolimatta juuri Suomi on itämeren ravinnekuormittajista sijalla kolme (Puolan ja Ruotsin jälkeen) ja meidän kakustamme maatalous tuottaa 62 % fosforista ja 51 % typestä. Vastaväitteitä otetaan vastaan. Tämä kuvio on pysynyt vakiona vuosina 1995-2007 (itse asiassa hieman kasvanut; "ympäristötuen" miljardeista huolimatta).

Itse ehdotan seuraavat toimenpiteet:

- lannan syyslevityksen täyskielto
- lannan levityksestä kasvukaudella isot bonukset
- siirtyminen todellisiin viljelykiertoihin (eikä vehnä-vehnä-vehnä-mallasohratapaisiin)
- karjattomien tilojen ja karjatilojen yhteistyön tiivistyminen
- tiukempi tilakohtainen eläintiheysnormi (ny/ha)
- viljatilojen hyvistä ravinnetaseista isot bonukset

Muita rakentavia ehdotuksia luetaan mielenkiinnostuneena.