Pellolla ravinteet ei siirry edes kymmentä senttiä. Jos apulantavannas menee tukkoon, jää rivi aivan kitukasvuiseksi, ei saa ravinteita seuraavasta rivistä
Ei auta vaikka P-viljelijä kuinka laskee ravinnetaseitaan wisuttimella...
Sen verran tuli maatalousyliopistolla luetuksi, että typpi ja kali painuvat maan vetovoiman tavoin pohjaveteen (ellei ole kasveja niitä hyödyntämässä kasvukauden aikana).
Fosfori, joka muuten kiinnittyy maahan hyvinkin tiukasti, irtoaa pellon pinnasta sade- ja sulamisveden mukana. Mitä rikkaampi pintakerros, sitä enemmän siitä irtoaa fosforia
pintavirtailun mukana. Tämä perustuu siihen, että "tiukasti" maahan kiinnitetty fosfori irtoaa normaalioloissa kasveille maanesteen sisäisessä virtailussa.
Lyhyesti sanottu: tiukasti
tiivistetty ja fosforirikas pellonpinta luovuttaa varsin paljon P:ta näin sateisina syystalvena...