Missähänpäin berkut viljelee? Aloin vain miettimään et jos suorakylvöllä onnistuu syysviljat niin mahtaa olla jotain muuta maalajia kuin itsellä.

Suorakylvö on ihan hyvä vaihtoehto. Pienentää työmäärää ja kuluja. Sato voi olla ihan sama. Enemmän kiinni yleensä siitä et toimiiko suorakylvö maalajeilla vai ei.

Varsinais-suomessa. Tuo kyseinen viljelijä on pitkään tehnyt tuota suorakylvö, juttelin hänen kanssaan taannoin ja kiteytti melko järkevästi tuon syys- suorakylvön. Kun yleensä tuota perinteistä tapaa, että kaikki kynnetään ja sillä saadaan vesitilaa niin vastaus oli, että jos vesitilaa joudutaan mekaanisesti tekemään peltoon niin silloin on jo peli menetetty.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 04.10.26 - klo:09:01

Missähänpäin berkut viljelee? Aloin vain miettimään et jos suorakylvöllä onnistuu syysviljat niin mahtaa olla jotain muuta maalajia kuin itsellä.

Suorakylvö on ihan hyvä vaihtoehto. Pienentää työmäärää ja kuluja. Sato voi olla ihan sama. Enemmän kiinni yleensä siitä et toimiiko suorakylvö maalajeilla vai ei.

Varsinais-suomessa. Tuo kyseinen viljelijä on pitkään tehnyt tuota suorakylvö, juttelin hänen kanssaan taannoin ja kiteytti melko järkevästi tuon syys- suorakylvön. Kun yleensä tuota perinteistä tapaa, että kaikki kynnetään ja sillä saadaan vesitilaa niin vastaus oli, että jos vesitilaa joudutaan mekaanisesti tekemään peltoon niin silloin on jo peli menetetty.

Kyllä hän ihan oikeassa on mut siinä on just se et pellot oltava hyvässä kunnossa. Sit kun jos näin ei ole niin ainut mahdollisuus on kyntää tai muuten muokata syvältä jotta vesitilaa saa aikaiseksi.

Vaihtoehtona on sit tietysti siirtyä vähintään yhden sukupolven ajaksi pellon parannus talkoisiin. Ei vain monenkaan perse kestä tuota. Ja saako riittävää muutosta edes yhdessä sukupolvessa aikaan niin ei välttämättä. Riippuu ihan siitä kuinka huonossa jamassa tai väärä maalaji sattuu olemaan.

Mut jos suorakylvö toimii syksylläkin niin voi taputtaa itseään selkään ja onnitella itseään et omaa maalajit jotka sietävät kuluja alentavan tavan viljellä. Selvä voittaja lähitulevaisuudessa.

Filosofille voisin sanoa et mä en suuri viljan määrää ole tiputtanut kerääjillä. Siementä käytän 10-20kg. Puna-apilaa ja timoteitä sekaisin. Kylvön teen rikka äestyksen yhteydessä viljan orasvaiheessa. Rikkaäestys multaa kevyesti siemenet. Siinä ehkä se ero sit onnistumisessa. Kerääjä kituu viljan alla siihen puintiin asti ja tosiaan näyttää et mitään ei ole. Satunnaisen timpan tai apilan löytää aina jostain. Mut sit kun pui viljan pois niin pari viikkoa siitä on täysi kasvusto pellossa.

Itse olen kokenut tavan ihan toimivaksi ja yhtenäkään vuonna ei ole jäänyt kasvusto syntymättä. Mut en sit tietenkään osaa sanoa miks mulla onnistuu ja jollain toisella ei mut onhan se hyvä ettei kaikilla onnistu niin rahat riittää pidemmälle 

Suorakylvö on erinomaisen hyvä menetelmä hehtaarirallissa, jolloin tuottoa jää enemmän. Suorakylvö mahdollistaa viljelyalan moninkertaistamisen ja poistaa kiireet kylvöaikana. Kun asiaan suhtautuu rationaalisesti, silloin tällöin voivat sateet ja kylmyys hidastaa pellolle pääsyä, ei pidä alkaa hakemaan kultivaattoreita tai muita muokkareita, vaan ottaa asia tyynesti vastaan; tulos on niin paljon parempi, että vaikeudet joinakin yksittäisinä vuosina on helppo kestää. Suorakylvöetu nimenomaan pilaantuu maan muokkaamisesta, siksi hätämuokkaukset pilaavat maan tottumisen suorakylvöön. Samalla tavalla maaperä on totutettava luomuun ja regeneratiiviseen viljelyyn.

-SS-

Iso on ero syyvehnän orastumisessa 3v vln:n ja 3. vuosi syysviljaa välillä... Taitaa joutua keväällä rikkomaan  tai sekaan kylvämään Quarnaa... Mutta saako "sekulia" myytyä muutakuin rehuksi

Onneksi on vln-kaistat niin ei koko lohko ole ahdistava... Ensi syksynä sitten vln menee syysviljalle ja viljakaista apilalle..

https://youtube.com/watch/GQxUbCWlix4

Iso on ero syyvehnän orastumisessa 3v vln:n ja 3. vuosi syysviljaa välillä..

Toki, brittiläiset kokeet syysvehnän monivuotisessa viljelyssä 2 ja 3. vuosi ovat pahimmat, sen jälkeen satotaso korjaantuu hiukan mutta ei koskaan ole 1. vuoden veroinen. Kuulemma 4. vuodesta eteen päin alkaa tulla kilpailevia sienikasvustoja, jotka rajoittavat tautien leviämistä.

Pisimpään peräkkäisinä vuosina viljelty vehnä on ollut briteissä Broadbalkin kaksisataavuotinen koe, jossa otetaan maaperästä kasvu ilman mitään lisättyjä ravinteita. Yllättävästi satotaso vakiintui noin tonniin hehtaarilta. Myös peräkkäin viljelty lannoitettu vehnä on viihtynyt yllättävästi.

Kuviosta näkyy, että viljelykierto tuo lisäsatoa ensimmäiseen kierron vehnäsatoon, hernevuoden jälkeen, mutta kyseessä siis ei ole monivuotinen  viherlannoitus vaan eri tuotantokasvit kierrossa, kaura, maissi herne kyseessä. Siinä suhteessa käyrät eivät vertaa samoja asioita. "FYM" tarkoittaa karjanlantalannoitusta. Kuviosta nähdään, että normaalisti ylläpidetty monivuotinen vehnä - vehnä - kierto tuottaa kuitenkin noin 60% viljelykiertovehnän ensimmäisen vuoden sadosta, ja parhaimmat 75%. (Parahaita jatkuvan viljelyn satoja voidaan aidosti verrata kuviossa oleviin "parhaimman 1. sadon käyriin, eli vaaleanvihreä vs violetti)  Eli jos ajattelee, että viljelisi vain joka kolmas vuosi vehnää ja kaksi vuotta viherlannoitusta, ei kierron jälkeisellä satoerolla pääsisi vielä jatkuvan vehnäkierron tasalle sadossa. Arkihavainnot ovat tuon herne-esikasvin myönteisen vaikutuksen etenkin talvehtimiseen näyttäneet selvästi. Sama ilmiö kuminalla ja kaalikasveilla. Jos näitä tuotteita saa kaupaksi ja lisätukia viljelyyn löytyy, niin ehdottomasti kannattaa kiertoa harjoittaa. Myös varsinaista non-food - maanparannusviljelyä kannattaa toistaiseksi harjoittaa, kunhan tuet niille pysyvät ennallaan.



Talouspuolella katsottuna viherlannoitusnurmet ja yleisestikin maanparannustuotanto ovat kannattavuutta parantava non-food-vaihtoehto, koska niillä useimpiin tuotantokasveihin verrattuna sama ja hiukan korotettukin ruuantuotannon ulkopuolinen rahoitus. 

-SS-

Toi sadonmuodostuksen kauhamalli missä monokulttuurissa sato ensin laskee ja sitten nusee taas mutta ei koskaan samalle tasolle kuin kiertoviljelyssä löytyy myös kotimaisesta luomun oppikirjasta -90-luvulta.

Pintaankylvö onnistui nyt paremmin kuin viime vuonna: tukossa ollut syöttösuppilo oli nyt auki ja satunnainen apulainen katseli aina päästä lähtiessä että kaikista putkista ruikkii. Päällekkäin ajoa pyrittiin välttämään laittamalla muoviämpäri kummassakin päässä puomin päästä jonkun puolen metrin päähän ja sitten tähdättiin takaisin tullessa siitä ämpärin vierestä ihan.

Multaus Hankmolla, kertaalleen päältä ajaen, jolloin voi ilmoittaa kevytmuokatuksi, jos ei viherrä tarpeeksi.


Ceylon kylvö 24.09, kuva 06.10. 350 kg/ha  Ensimmäisen siivun limitys meni liikaa päällekkäin, syynä lienee ollut apulaisen piilevä karsastus.

-SS-

Tasan viikko sitten (4,10) levitetyt skagen, kynnetyyn saveenon pikkuruiset idut, saas nähdä, Jotkut ssä tiedoiteet jotka menee marraskuuhun, haluaa liki kympin lämpöjä, ehkä joku aurinkoisia hetkiäkin, päivisin niin joku piikki tulee.

Monilla hyvin kasvuun lähteneillä ruispelloilla on alkanut ilmestyä keltaisia osia, jotkut pellot ovat kauttaaltaan keltaisia. Onko kellastumisen syy tuholainen, ravinnepuute vai vesi, jää epäselväksi.

Rinteissä parempi sävy.

-SS-

4kg englanninraiheinää piensiemenlaatikosta kylvön yhteydessä ja grammaakaan enempää ei kannata savimaalle kylvää. Aivan varmasti on syksyllä aikamoinen pöheikkö sänkimaalla.

Ääni kylmikselle täältä pohjoisempaa, samalla käytännöllä mennään

miten tuo kasvusto on keväällä jäljellä?    ite huomannu että nykyrai on keväällä jopa elossa ja jos se on hyin kasvannu niin eipä tahto mennä läpi miniauralla..