Kevytmuokkaus ja syysvehnän siemen kevytmuokkauksen alle, koskaan enää en meinannut huolimattoman vehniä laittaa, ja taas laitoin. Ehdollisuuden kasvipeite tulee hoidetuksi, ja jos orastuminen on riittävää, voi saada aidonkin kasvipeitteen. Jos viljelee myöhäisiä lajikkeita, syyskylvöt tahtovat jäädä lokakuun alkuun. Isommatkin tilat jonkin verran ovat joutuneet antamaan periksi; lisäksi joitakin aikaisia kylvöksiä vaivaa kellastuminen, olisiko sadekuuro hakannut maan tiiviiksi ?

Kaikki säästetyt Ceylonit levittelin peltoon. Jos joku läiskä talvehtisi, niin saisi siementä rakennetuksi edes. Kyntöaurojakin kokeilin, kyntövaon pohja on kuiva, vain pintamulta on vetistä.

Ensi kesäksi pitää keksiä semmoinen viljelyohjelma, että pellot ovat kynnettävissä jo elokuun alussa. Lene ohraa, näennäisrypsiä kerääjällä, aikaista hernettä ? Kauraa ei ehkä, Meerin ja Niklaksen 40 kg hlpt on nähty, Jackyt et al menevät kevätvehnän kanssa päällekkäin. Pitänee kokeilla kolmea aikaisimpaa kevätvehnää (paitsi  Allia), jos siementä on saatavissa.

Nin ja auringonkukkaa.

-SS-

Joka vuosi sama jossittelu, ja ensi vuonna mennään kesannon kautta syyskylvöön. Niin, joko ensi vuonna sitten viimein? Ja aikaisesta kynnöstä olisi saavutettu esimerkiksi tänä vuonna mikä hyöty? Syyskuun alussa kynnetyt eivät enää kuivu kylvökuntoon ennen kevättä, se nyt on ollut jo pitkään selvää. Itse asiassa ovat kylvöön laittaneet tänään sellaisia paloja, mitkä ovat vasta maanantain, tiistain seudussa kynnetty. Ehkä myöhäisenkin kevätvehnän jälkeen? Ja silti varsin nihkeään. Mutta kova yritys on ollut: sellaisia lohkoja, missä s-piikki on repinyt vain pelkkiä savifliittejä, on sitten jouduttu hylkäämään kevääksi.

Mutta myöhäinen kylvös ei värivikaannu, ei varmasti, kun hädin tuskin piikille ehtii ennen talvea.

Joka vuosi sama jossittelu, ja ensi vuonna mennään kesannon kautta syyskylvöön. Niin, joko ensi vuonna sitten viimein? Ja aikaisesta kynnöstä olisi saavutettu esimerkiksi tänä vuonna mikä hyöty? Syyskuun alussa kynnetyt eivät enää kuivu kylvökuntoon ennen kevättä, se nyt on ollut jo pitkään selvää.

Siis kyllä aikaiset syyskynnöt aika hyvät on tehdä elokuussa ja kylvää syyskuulla sitten, helpottaa syyskylvöjä todella hyvin. Mutta silloin ei paljon viljakärryjen edessä traktoreita säilytetä, vaan paripyörät, äkeet, kylvökoneet, kyntöaudrat, kaikki kuin kevättöissä, ja puidako pitäisi vielä ?

Vuonna 2001 muistaakseni oli aikaisin puituja peltoja ja sänkikesantoa. Kynnöspellot odottivat siihen syyskuun alkuun hyvin murustuneina ja kylvin niitä pää täristen 2,5 vuorokautta, ennen suurta sadealuetta. Viimeiset siivut ajoin kolmelta aamuyöstä, kun alkoi jo sataa. Sitten satoi kaksi viikkoa ja monin paikoin vesi nousi pelloille. Saappaan varresta ei vielä hörpännyt. Mutta kyllä sinne ihan hyvä oras tuli ja seuraavana kesänä ihan okei syysvilja.

Sitten kun syysviljat ovat pääosassa, on helppo jatkaa sitä syysviljailua, vaihdellen ruista ja syysrapsia ja syysvehnää. Olisin tietty saanut pari Lene-palstaa syysviljan kylvöön, mutta kun joka laji / lajike oli semmoisen viikon päässä toisesta ja elokuun alusta syyskuun toiselle viikolle asti joutui rullailemaan puimurilla palstoille jos toiselle, eipä siinä paljon kylvömaita pysty miettimään. Glyfosaatin vaikutuksen varmistaminen ottaa ensin puinnin jälkeen viikon, että vihreätä tulee näkyviin, sitten aineen vaikutus kaksi viikkoa, ollaankin jo elokuun lopulla luontaisestikin. Olinkin aika hyvässä syysviljakierrossa, jopa 2022 täystuho meni mukavasti kun rypsi valmistui aikaisin. Mutta sitten narahdin uskomaan, että viljelykiertovaatimus koski omia useamman vuoden syysviljalohkoja, ja skippasin kylvöt. Kunnes sitten matto vedettiin alta ja tuli tämä monipuolistaminen takaisin vaihtoehdoksi.

Kuivuudenkestäviä aikaisia kevätviljoja ei oikein löytynyt, ja perinteiset syysvehnälohkot olivat parhaita kevätvehnälle, eipä ihme, että joutui äestämään jyvät sinne kevätvehnän sänkeen. Syyskylvöille valmistautuminen vaatii myös koko siilon TOS-siementä, että se syysviljaosuuden kasvatus on hidasta, kun siitä joskus putoaa.

-SS-

Luulisi olevan savikolla selviö syksyllä että samaan poutaan kyntö ja kylvö? Kun melkein näillä hietikoilla tarttee tehdä niin….

Vuonna 2001 muistaakseni oli aikaisin puituja peltoja ja sänkikesantoa. Kynnöspellot odottivat siihen syyskuun alkuun hyvin murustuneina ja kylvin niitä pää täristen 2,5 vuorokautta, ennen suurta sadealuetta.

-SS-

2002 ja 2003 muistetaan huikean kuivista syksyistään. Sellaisista, että nykyään ei näe edes unta. Aurinko paistoi ja oli kuivaa viikkotolkulla.

Luulisi olevan savikolla selviö syksyllä että samaan poutaan kyntö ja kylvö? Kun melkein näillä hietikoilla tarttee tehdä niin….

Hiekalla ehkä kyntö on kuin äestyskerta tai kaksi itsessään, mutta käännäpä saviviilua kuin voita veitsellä vähäksi aikaa syysaurinkoon, niin tiedät, että edessä on tuskainen ja töyssyinen taival paukutella äestä menemään. Ja kun ei tuo maa käänny tämmöisillä pikkutiloilla ihan yhtä ripeästi kuin esimerkiksi jollakin Makella, niin vaatii vähän ennakointia. Joskus se kortti osuu, ja joskus se ei osu.

Okei. Ajattelin että se liettyy syksyn vesisateessa samantien märäksi joka kuivuu seuraavan kerran kevään tuulissa….

Ei se ehkä liety mut ei kuiva enää sinä syksynä.

Tässä tullaan sit siihen et oli pieni tai vähän isompikin tila niin jos omin voimin hoidellaan niin kylhän tälläsenä syksynä jää kylvöt tekemättä. Tietysti moni asia vaikuttaa mut itsellä meni elokuu puinteihin ja syyskuussa sit satoi..

Liettyminen lienee enemmän hiesuisten maitten ongelma. Nytkin olisi savella kyntöharjojen päältä vielä jopa kuivunut kelvolliseen kylvökuntoon, mutta harjojen väliin painunut vesi jää viipymään sinne onkaloon, eikä kuivu enää. Jokuset ovat yrittäneet näitä kuivatella rypemällä äkeellä kerran yli, mutta ovat sitten todenneet tekemättömäksi paikaksi. Hullun hommaa moinen, mutta onneksi myllyt tekevät syysvehnäsoppareita nyt into piukassa?

Täs nyt, sarka aurat perään ja yllätyin kuin kuivaa tuorekynnetty nyt on, on alaosa multaa ja sitten savisempaa, glyfolla tapettua apila nurmee. Vähän hankmolla nyt, ne jämät pönttöön ja leväleen, se mikä ennen edelistä sadekautta kylvettyä, ei levii yhtäleveelle kuin lannoite, nytten voi siitä oppineena tihentää ajouravälii. Lämmintähän ne lupaa nyt, ei ihan vain kalenteriin kannata vain tujoitaa?  Vähän ss toimintaa täs nyt

Eikö jossakin pihalla olisi ihan helppo tehdä koe, kuinka leveälle levittää? Keveämpänä vehnä varmaan lentääkin kapeammalle.

Ensi viikolla ennusteessa painuu lämpötila kymmenen asteen kieppeille, ettei siinä sitten enää kovin paljon kartu lämpösummaa...

Ainakin Rauchin nettisivuilla ja ohjekirjassa on valmiina lautasten asetukset viljoille ja jopa piensiemenille eri työleveyksille.. ja hyvin on paikkansa pitäneet..
12m työleveys viljoille ja 6m hs/rypsi/apila.

Hiekalla ehkä kyntö on kuin äestyskerta tai kaksi itsessään, mutta käännäpä saviviilua kuin voita veitsellä vähäksi aikaa syysaurinkoon, niin tiedät, että edessä on tuskainen ja töyssyinen taival paukutella äestä menemään. Ja kun ei tuo maa käänny tämmöisillä pikkutiloilla ihan yhtä ripeästi kuin esimerkiksi jollakin Makella, niin vaatii vähän ennakointia. Joskus se kortti osuu, ja joskus se ei osu.

Meillä menee 7 siivellä kun ryhdytään. Vaatii kaksi pikkutraktoria ja tupakan voimalla toimivan apukuskin. Mutta tuo kiiltävän muovailusavitahnan muokkaaminen heti kynnön jälkeen on semmoinen mahdottomuus, jota vaan ei multavilla hietamailla tule vastaan. Kaikin paikoin ei auralla saa siitä harmahtavasta tahnasta kuin matalan siipaleen irti, tahna ei luista vantaassa eikä siivessä ollenkaan. Mutta sitten kun se savi on tuulessa kuivanut ja halkeillut valkoiseksi, niin seuraava sade mureuttaa sitten jo. Kuiva syksy on sen toimintatavan pahin vihollinen. Viilut ovat lopulta syväkuivat, silloin ei löydy itämiselle pohjaa. Vasta kasteleva sade mureuttaa sen viilusta syntyneen savitiilen. Pakkastalven jälkeen onkin aivan tasaista ryyniä se.

Tänä aamuna tuli mukavasti pikku sadetta, että sateen fliittaama ensimmäinen syyskylvö orastuisi paremmin.

-SS-

Noh, vähän säätöö ja muuta, ei sadetta tos aamupäivällä, nihkeetä. Sitten täs kun piti lähtee, märkä kuuro ja nyt sen jälkeen sumun tapaista tulee koko ajan. Oli niinkin kuivahko että ei tarttunu lenkiin, nyt tarttuu. Katotaan.

Otin sitten ptu kärry perään ja kalkkia leväleen, ensimisellä kuormalla ykis pohja lankku irtosi, ja väänsi ehden rivan. Lankkua oli viereisessä ladossa, ei sahaa, nauloja ym mukana, taas kuro. Tosi pimeähköä nyt.

Aikaisemmin (nuorempana) jaksoi muutaman vuorokauden mennä rytmillä päivät puidaan ja illat/yöt kynnetään tai muokataan päivällä puitu ala syysviljalle. Ennätys taisi jollain pienemmillä lohkoilla olla, että 72h puinnin jälkeen oli pelto kynnetty - äestetty ja kylvetty. Nykyään on kiima sen verran laantunut, ettei enää onnistu/kiinnosta. Tänä syksynä kaikki syyskylvöt tuli tehtyä lautasmuokattuun maahan. Toimii ihan ok näin yhden taistelijan puuhasteluna n. 30% talon pelloista nyt syysviljalla

Taitaa olla niin, että tulevaisuudessa kun alkaa noita saneeraus ja viherkasveja olla, niin niihin menee ruis tai vehnä kynnön kautta, on paremmin aikaa puuhastella kyntämisen ja muokkaamisen kanssa kesällä. Syysvehnää voi sitten lautamuokattuun rypsimaahan kylvellä, kun tuntuu toimivan aika hyvin tuo rypsi + lautamuokkaus.

Vielä kun tässä hetken laiskistuu niin luulen, että joutuu kylvökonetta vaihtamaan suorakylvökoneeksi... On naapurikylässä eräs isäntä kun on aktiivinen suorakylväjä, kylvää myös syysviljat suoraan. Ihan hyvän näköisiä kasvustoja vuodesta toiseen.